Tavoitteet 2017

Ihminen on onnellisempi kun voi suunnitella, ajatella toivoen tulevaisuutta. 

Tai ainakin minä olen. 

Se hieman häiritsee, että kuntoilun osalta tavoitteet lässähtivät kun Kikistä ei tullutkaan agilitykoiraa. Motivaatio on siis miinuksen puolella oman kunnonkohotuksen osalta. Enkä "osaa" ruveta kuntoilemaan toisinsanoen en saa itseäni tietokoneen äärestä (ei voi sanoa edes sohvalta, koska enemmän roikun netissä kuin sohvalla), jos minulla ei ole jotain The Tavoitetta siihen. Käynti x määrää salilla tai juoksemassa ei ole sellainen _Tavoite_. 

Vastoinkäymiset pistävät asiat ensin päälaelleen ja sitten tärkeysjärjestyksistä ja tavoitteista tuli ihan toisia kuin mitä ne olisivat ilman vaikeuksia olleet. 

Tavoite nro 1 ensi vuodelle:

Metsälenkki, tai muu vastaava lenkki, niin, että molemmat koirat ovat mukana. Mukana niin, että ne voivat olla osan lenkistä irti (vapaina ilman hihnoja) ja humpata keskenään ilman, että pitää varoa sitä tätä ja tuota 💕

Tavoite nro 2

Että koirat pysyisivät terveinä - liittyy vahvasti numeroon yksi. Eli että Kiki kuntoutuisi ja Nemi pysyisi lauman menossa mukana.

Tavoite nro 3

Että keksisin mulle ja Kikille jonkun -tai joitain- harrastuksen, joka tuntuisi Meidän Jutulta 😍

Päivä nro 53

Aamusella Eetu käytti koirat takapihalla pissalla. Ja mä laitoin niille ruuat valmistumaan (nappulat turpoamaan ja lihat sulamaan). Siitä reilun tunnin päästä koirat saivat ruokansa ja niitä käytettiin aamulenkeillä. Pihalla on ihan karsean liukasta. Lenkit tehtiinkin tällä kertaa niin, että Eetu käytti Kikiä abc-lenkin (koira kakkas ja pissasi neljä kertaa) ja mä lenkitin Nemin. Kierrettiin mansikkamaanlenkki, mulla oli nastapellet jalassa niin pystyin siellä töpöttelemään - teiden kunto vaihteli liukkaasta tosi liukkaaseen. Nemi kakkasi heti alkumatkasta. 

Tuon jälkeen oon jo ehtinyt kertaalleen käyttämään Kikin takapihalla pissalla. Pihalla tuulee ihan karseesti, plus sataa jotain rännäntapaista.

edit. 17:01

Kiki on ollut ihan mahdoton koko päivän. Se on jatkuvasti jossain missä sen ei pitäisi olla ja tekee jotain mitä sen ei pitäisi tehdä. Ja se ei usko kun sitä kieltää olemasta tai tekemästä.

Päivällä Eetu käytti koirat takapihalla pissalla.

Yritin reeniä jotain laatikkojuttuja koirien kanssa, mutta Kiki alkoi komentamaan, joten nostin laatikon pois.

Myöhemmin reenin Kikin kanssa lepoa (sujui tosi hyvin) ja maahanmenoa.
Kiki on myös keksinyt, että se pyytää ulos antamalla tassua ts läpsimällä mun jalkaa tassullaan.

Puol viiden aikaan annettiin koirille ruuat ja käytettiin niitä lenkeillä. Kiki kävi mun kanssa pikkupäiväkotilenkin, pissas kerran ja muuten yritti syödä kaikenlaista. Nemi kävi Eetun kanssa abc-lenkin ja oli käynyt kakalla. Pauketta / ilotulituksia ei kuuulunut tuolloin, hieman kyllä haisi räjähteille. Sen jälkeen ilmeisesti kuului jotain koska, Kiki haukahteli hetken sen oloisesti että kuuli jotain ääniä jostain.

edit. 18:41

Koirat kävivät (erikseen, hihnoissa) kuuden aikaan takapihalla pissalla.

Kiki on välillä reagoinut haukahdellen uudenvuoden paukahduksiin, mutta enimmäkseen se on ollut ihan nätisti. Toistaiseksi.

edit. 22:10

Äskön koirat juoksivat ovelle, Kiki mölisi kovasti. Jostain kuuluu mekkalaa, ajattelin, että nytkö se sitten alkoi se Kikin uudenvuodenpelkohuuto. Kunnes tajusin, että pesukoneessa on matto joka pitää ääntä. Aiemmin illalla Kiki näet puklasi matolle, tosin ehti syödä oksennuksensa melkein kokonaan ennen kuin ehdin paikalle. Mutta jotain sotkua toki matolle jäi, joten pistin sen pesuun samantien.

Vuosi 2016

Tammikuu

Nemi säikäytti alkuvuodesta ontumisellaan, mutta siitä selvittiin onneksi levolla ja kipulääkekuurilla. Alkuvuoden näyttelyt saatiin kuitenkin unohtaa.

Nemi oli Raahessa hoidossa kun me käytiin Krakovassa.

Helmikuu

Alkutalvesta käytiin katsomassa monia koiranpentuja.

(c) Merja V.

Kiki syntyi 23.2 💗

Maaliskuu

Maaliskuussa Nemi sai olla paljon hoidossa (koirahoitolassa ja Raahessa) kun me käytiin Italiassa (Milanossa) ja Japanissa. Välillä ehdittiin toki koiran kanssa metsälenkeille ja treenailemaankin.

Sain myös hankittua Nemille poikkeusluvan kilpailemiseen.

Huhtikuu

Käytiin katsomassa alkukuusta pentuja Juvalla ja loppukuusta haettiin Kiki kotiin 💖

Toukokuu

Kiki aloitti pentukurssin Active -koirakoulussa.

(c) TaruV. 

Kävin Nemin kanssa lappalaiskoiratreeneissä.

Pennun kanssa käytiin monissa eri paikoissa.

Kesäkuu

Nemi suoritti BH-kokeen 😎

Aloitin Nemin kanssa vetokurssin, josta oli luento ja pari ensimmäistä harjoituskertaa (loput kerrat olivat syksyllä).

Kiki kävi rokotuksilla, ontui (jota tutkittiin), söi kipulääkekuurin (josta sai ripulin) ja kävi ensimmäistä kertaa eläinfysioterapeutilla.

Heinäkuu

Saatiin ontuminen kuriin (tai luultiin niin). Käytiin kesälomareissulla.

Nemi esiintyi Pori KV:ssa (VET ERI1 SA PN1 ROP ROP-VET) ja Pystykorvapäivillä (VET ERI1 SA PN1 ROP ROP-VET BIS3-VET).

Elokuu

Kiki jatkoi pentukurssilla käymistä ja kävi ensimmäistä kertaa match showssa ja ilmoitin sen ensimmäiseen pentunäyttelyynsä.

Treenailtiin itseksemme niin hallilla kuin kotonakin.

Kävin Kikin kanssa ruotsinlapinkoirien kokoontumisajoissa Joutsassa missä treenailtiin noseworkkia, esine-etsintää ja jäljestystä.

Kikin perhe. (c) Merete G.

Syyskuu

Nemi treenaili vetokurssilla, Kiki jatkoi pentukurssiharjoituksiaan ja kävi ensimmäistä kertaa uimassa.

Kiki kävi ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä (Siikajoki, PEN1 KP ROP-PENTU).

Lokakuu

Lappalaiskoirien erkkari Torniossa. Lauantain syyskokouksesta puolto ruotsinlapinkoirien PK-oikeuksille ja sunnuntaina näyttelyssä Nemi VET ERI1 ROP-VET BIS3-VET ja Kiki upeasti PEN1 KP ROP-PENTU BIS1-PENTU 💖

Valmistavat/pentukurssit päättyivät ja agilityn alkeiskurssi alkoi. Kikin ensimmäinen ja viimeinen kerta agilitykurssilla.

Kiki ontui taas. Asiaa tutkittiin uudestaan.

Marraskuu

Kikin kyynärnivel tähystysleikattiin.

Joulukuu

Joulukuussa Nemi & Kiki alkoivat syömään raakaruokaa (nappulan lisäksi) kun koirat pääsivät ruokatestaajiksi (=saatiin Mush'lta useampi pussi raakaruokapakastepyöryköitä). 

Syksyllä Nemi kävi useita kertoja Eetun kanssa juoksulenkeillä.

Loppuvuosi meni tiiviisti Kikiä kuntouttaessa. Välikuvat jouluviikolla näyttivät onneksi sen verran lupaavilta, että oikealla tiellä ollaan. Kuntoutus jatkuu silti ensi vuoden puolella, mutta harrasterintamalle uskalletaan tehdä jo joitain suunnitelmia  😊

Jouluvideo

Sosiaalitesti

Meillä ei käy koskaan kukaan kylässä. Paitsi sukulaisia silloin tällöin. Esim eilen sisko perheineen 😊

Joskus kauan sitten kävi jotain kavereita, mutta enää heitä ei ole näkynyt vuosiin. Ihmisen elämässä toki kaveruudet tulevat ja menevät. Eli jotkut ihmissuhteet jäävät joihinkin elämänvaiheisiin, ja kun itse kullakin elämä muuttuu niin sitten jossain vaiheessa sitä vain huomaa ettei niiden ja noiden kanssa enää ole tekemisissä. 

Joihinkin henkilöihin olen toki yhteydessä vaikkeivät he meillä käykään. Joillakin olen itse käynyt vaikkeivät he käy meillä. Myös niin, että olen ikäänkuin kutsunut itseni heille kylään. En osaa sanoa, tai en muista, että kuinka monta noista kerroista kun olen kavereita heidän kotonaan tavannut, niin moniko niistä on ollut sellainen, että olen kutsunut itseni kylään. Tai suorastaan vain mennyt kysymättä. Ja moniko sellainen että olen mennyt kutsuttuna. 

Muutamia lähipiirin ystäviä toki on sellaisia, jotka minua silloin tällöin kylään pyytävät. 

Sitten jos jätetään kyläily syrjään sosiaalisesta kanssakäymisestä. Niin jos ajatellaan puhelimella soittamista. Tunnetusti en tykkää soitella, joten eipä mullekaan sitten juuri kukaan soittele. Ihan on yhden käsin sormin laskettavissa ne ihmiset joiden kanssa juttelen mielelläni puhelimessa. Eli kyllä heitä on, mutta nykyään monet yhteydet tulee silti helpommin hoideltua verkon välityksellä. Eli puhelinkontaktejakaan ei juuri kenenkään enää ole - vaikka jotkut jutut olisi helpointa jutustella puhelimessa kuin mitä naputtaa johonkin chattiin. 

Sitten on vielä sellainen seikka. Että jos jätetään puhelimessa puhumiset ja kyläilyt (ja muut livetapaamiset - joita niitäkään ei ole kovin usein, valitettavasti) pois, niin kuinka usein joku kysyy minulta "mitä kuuluu?" tai ottaa muutoin yhteyttä, ilman että minä ottaisin ensin yhteyttä. Toisaalta ihan voin peiliin tietty katsoa, että kuinka monelta kysyn itse samaa? Mutta jos ajattelen omaa sosiaalista piiriä -mikä fb:n kavereiden määrän perusteella pitäisi olla suuri- niin aika harvassa ovat ne ihmiset, jotka oikeasti osoittavat millään tavalla, että niitä oikeasti kiinnostaisi olla yhteyksissä meikäläiseen. 

Teho-osastot

Tässä kun olen loppusyksynä ollut paljon kotosalla niin on ehtinyt taas katselemaan tv-sarjojakin. Kaikenlaista olen katsonut netistä, esim Areenasta. Mutta myös tv-sarja bokseja. Joskus satavuotta sitten jostain ruotsalaisesta alelaarista ostin kaksi ensimmäistä kautta teho-osastoa. Ne katsoin nyt vihdoin, ja olihan se kiva sarja. Joten janosin lisää, joten tilasin kaudet 3-4.

Pitäisi myös tarkistaa, että montako kautta mulla on Greyn anatomiaa, huomasin ettei lisäkaudet maksaisi kuin kympin tai korkeintaan kaks, jos niitäkin joskus tilaisi lisää. Telkkarista en ole katsonut sitä aikoihin, ja mitään maksullisia nettikanavia en ole ostellut eli sellaisista en sarjoja seuraile. 

Päivä nro 52

Pihalla on taas ihan paska keli. Etupiha sulaa, tai on märällä loskalla jo. En tykkää.

Aamulla, ts aamupäivällä kun käytin Kikin lenkillä niin pyrytti vielä lunta. Sen jälkeen on lämpötila noussut plussan puolelle ja räystäät ovat alkaneet valua vettä. 

Seiskan aikaan käytin koirat pikaisesti sivupihalla pissalla. Tosin Kiki kakkas myös silloin ja kävi kahdesti pissalla. Nemin kanssa sitten keräsin sen kakan ja kävin viemässä roskikselle.

Lenkiksi sitten muutama tunti tuosta ekasta ulkoilusta niin kävelin Kikin kanssa lähimetsän läpi ja olisin tullut pyörätietä takaisin kotiin, mutta pellon kohdalla Kiki kiinnostui siitä reitistä joten tultiinkin pellon poikki kotio. Alkumatkasta Kiki kakkas. Kotipihalle kun päästiin niin se rupesi kiukuttelemaan, kun ei olisi halunnut vielä sisälle. Ihan selvästi oli sellaiseen viittaavaa se sen puremishyökkäyskäyttäytyminen. Siinä sitten neuvoteltiin tovi ja vielä sisällä hieman lisää. Taannoin joku kommentoi mulle, että jos Kikin tuollainen käytös johtuisi siitä ettei se saa mitään muuta kontaktia minuun kuin ... ts yrittää ottaa sen kontaktin puremalla. Se ei kyllä pidä paikkansa. Pitkin lenkkiä tehdään jotain temppusia yhdessä eli kyllä se yhteys on olemassa. Koiraa vaan ketuttaa kun kiva päättyy eikä saa jäädä pelmuamaan hankeen joten se viivytystaistelee. Plus se selvästi kaipasi sellaista lelujen kiskomista yms taisteluleikkejä. 

Eetu ja Nemi kävivät kuuden kilometrin juoksulenkillä sillä välin kun me kierreltiin Kikin kanssa pellolla, metsässä ja taisteltiin kotipihalla. 

Kotona jumppailin sitten Kikin kanssa. Eli tassujen nostelut ja vasemman etujalan jumppa, mikä sujuu jo melkoisen hyvin.

edit. 19:41

Joskus viiden kieppeillä koirat saivat iltaruokansa. Eilen illalla loppui edellinen Mush-pussi, joten tänään ovat jo popsineet uudesta pussista pyöryköitä. Nyt löytyi pakkasesta sitä kolmatta makuvaihtoehtoa eli nauta-sikaa. Ihan hyvä kyllä kun on ollut (ja on) noita pusseja pakkasessa niin ei ole vieläkään tarvinnut ostaa uutta nappulasäkkiä vaikka ruokatunnyrin pohja on pilkottanut jo pidemmän aikaa. Joitain kertoja olen antanut koirille pelkkää lihaa (ts noita tupla-ainespyöryköitä), mutta enimmäkseen niiden annokset ovat tämänkaltaisia:

Kikille annan yleensä vähemmän ruokaa kuin Nemille. Kuva siis Kikin kupista. Toistaiseksi näin, kun koira ei pääse energiaansa kuluttamaan niin paljon kuin yleensä. Ja siis ennen kuin annan ruuan niin murskaan nuo pyörykät. Plus lisään nivelaineen.

Loskaisessa ja liukkaassa kelissä käytin Kikiä pikkupäiväkotilenkin. Koira taisi pissata kerran, ehkä kaks, mutta ei kakannut. Kuljetteli hetken yhtä matkanvarrelta löytynyttä cocacola-pahvimukia. Nemi oli kakkinut omalla lenkillään.

Tuon jälkeen koirat ovat avustaneet pizzan teossa ja syöneet hieman pizzanreunoja ja Kiki on käynyt takapihalla pissalla.

edit. 23:22

Koirat ovat uinuneet illan. Ja just kävivät pissalla. Pihalla on yhä loskapaskakeli. Tylsää.
Muutaman kerran illan aikana Kiki on herännyt puhkumaan ja haukkumaan, itse ei olla oikein tiedetty mille se haukkuu, mutta epäilen jonkun jo ampuneen raketteja. Saapa nähdä millainen huomisesta illasta/yöstä tulee kun Kiki on niin herkkä reagoimaan kaikkiin ääniin (äänellään). En varsinaisesti tiedä pelkääkö se, mutta äännellä silti pitää. 

En sitten vissiin kertonut

... että se seinäjokinen ell oli katsonut ne Kikin välikuvat samana päivänä kun käytiin niissä kuvissa ja meidän ell myös soitti meille sinä päivänä. Hyvältä ne kuvat Rintasalostakin näyttivät, että kuvien perusteella toipuminen menee niin kuin pitääkin (oppikirjamaisesti, taijotainsemmosta).

Mittoja

Unohtui tutkailla Kikin korkeutta viime viikolla. Laitoin äskön mittakepin neljäänkymmeneenkahteen senttiin. Kiki mahtui hyvin sinne alle. Ja koiran selän (eihän se tismalleen paikallaan pysynyt, joten mittailin koiraa vähän eri kohdista) ja mittakepin väliin jäi mun sormen verran tilaa. Eli olisikohan se sitten kutakuinkin 41 cm korkia tuo koiraneiti.

Kerronpa vielä tähän väliin, kun luulen, että jäi aiemmin mainitsematta, että Nemi painoi joulua ennen hierojan puntarilla 14,1 kg. 

Nivelaineet

Viisaammat ovat minulle kertoneet, että Nutrolin ja Trikem Hyaluron 365 ovat hyvä yhdistelmä koirien nivelille. Pelkästään Trikem ei riitä kun siitä puuttuu joku juttu mitä Nutrolinissa on. Kävin eilen M&M:stä ostamassa uuden pullon Senioria. Olisin Kikille ostanut pentua, mutta sitä ei siellä ollut. Se peruspullo (ei vauvojen eikä vanhusten) on kuulemma koirille, joilla ei ole mitään ongelmaa (eivätkä ole vanhoja eikä nuoria), joten sitä ei kannata mun koirille ostaa. Seuraavalla kerralla kun olen jossain tuollaisessa erikoisliikkeessä niin pitää ostaa Kikille pentu-Nutrolini puteli. Yhden pentupurnukan voin sille vielä syöttää - sitten voinkin siirtyä senkin kanssa seniori -linjalle (niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin).

Päivä nro 51

Seiskan tienoilla ylös. Ei aamuyöulkoiluja. Aamupalaksi nappuloita. Molemmille omat erilliset aamulenkkinsä, kumpikin kävi kakalla. Kun Eetu lähti töihin koirat saivat pakkasesta poronkylkiluut rouskutettavaksi.

edit. 19:59

Päivän aikana koirat kävivät kertaalleen takapihalla, Nemi kerran tienvarressa pissalla (kun vein roskat) ja Kiki toisen kerran takapihalla pissalla. 

Päivällä Kiki mm yritti häiritä parhaankykynsä mukaan imurointia. 

Iltapäivällä/alkuillasta meillä kävi vieraita, ja koirat osallistuivat kovasti vieraiden viihdyttämiseen. 

Alkuillasta annoin koirille ruuat ja käytin ne vuoronperään lenkillä. Kikin kanssa kierrettiin abc-lenkki ja Nemin kanssa pikkupäiväkotilenkki. Molemmat kakkasivat lenkeillään. Tuon jälkeen ovat enimmäkseen nukkuneet. 

Nemi yrjösi viiden aikaan. Eivät olleet syöneet vielä silloin. Meillä on nyt teoria siihen sen yökkimiseen. Eli luultavasti/mahdollisesti se ei enää kestä liian pitkää väliä edellisestä ruokailusta eli sille pitäisi antaa useammin pienempiä annoksia. Tätä selitti mulle joku mua viisaampi, että mahdollisesti johtuu koiran sisäelinten käyttäytymisestä (sapen kehittymisestä tjsp). Että on normaalia käytöstä vanhalle koiralle. En sitten vielä ole tuosta syystä -tai muustakaan- koiraa kiikuttanut eläinlääkärille. Pitää vaan muistaa ruokkia koiraa useammin.

edit. 22:59

Siinä määrin kuin se ylipäänsä on mahdollista niin oon yrittänyt ottaa iisisti tuon toipilaan kanssa nyt pari päivää. Selvästi se karkauskohtaus ja joulun riekunnat (hyppimiset eri paikkoihin jne) ovat tehneet jotain toipumiselle. Ainakin kuvittelen niin. Pienet jumpat ollaan silti tehty sisälle tullessa, jalkojen nostelut siis. Mutta esim kävelylenkeille Kiki on päässyt tänään vain kahdesti, muuten ollaan ulkoiltu vain tuossa omalla pihalla.
Ehkä vartti sitten käytin molemmat likat vuoronperään ulkona pissalla.

Aamupäivän tunnelmallinen usvamaisema. 

Toipilas on tänäänkin syönyt ahkerasti luita (itsekseen ja mun pitämänä)

Rakas, rakkaampi, Nemi <3

Päivät

Lisäsin kalenteriin →
Lappalaistreenien päivämäärät. Oletin/muistelin, että ne jatkuisivat huhtikuun loppuun asti. Jos viimeinen kerta on joskus muulloin niin editoin tuota sitten myöhemmin.

Päivä nro 50

Niin. Eilen tuli seitsemän viikkoa operaatiosta. 

Sillä välin kun oltiin joulunpyhät pois kottoo niin tänne oli tullut mukava kerros uutta lunta. Ei näytä piha enää luistinradalta. 

Tänään koirat pääsivät sivupihalle aamupissille ennen varsinaista ylösnousua. Sitten saivat jossain välissä ruokansa (mushpyöryköitä ja pikkuisen nappuloita), sitten molemmat erikseen aamulenkille. Kikin kanssa kävelin lähimetsän läpi ja pyörätietä myöten kotiin. Eetu ja Nemi olivat seikkaileet jossain muualla - Nemi pääsi samalla irtihumputtelemaan muutamaan otteeseen,

Nemi ei ollut meinannut malttaa lähteä aamulenkille, kun sillä oli tilaisuus leikkiä uudella joululahjavinkulelulla kun Kiki ei ollut häirtisemässä. Taisi se lelu olla Neminkin mieleen, niin kuin kaupassa arvelinkin (Nemille sen lahjan osoitinkin, mutta pentu omi sen hyvin äkkiä). 

Kumpikin koira kakkasi omilla aamulenkeillään. Tuon jälkeen koirat touhusivat jotain jonku aikaa, Kiki kävi takapihalla pissalla ja nyt ovat päikkäreillä.

edit. 14:42

Kiki pääsi taas takapihalle. Ensin oli ihan ok (kävi pissalla) ja sitten sai aktiivisuuspuuskan ja oli raivostuttava (säntäili ees taas mitä narusta pääsi ja kun yritin hillitä/estää sitä niin puri mua aina ohimennen, millon mistäkin). Suivaannuin sille sitten ja toin sisälle ja saman tien häkkiin. Jotta pystyin päästämään Neminkin käymään pihalla pissalla.

edit. 29.12.16 klo 9:05

Eilen. Iltaruuan jälkeen Eetu käytti molemmat koirat erikseen lenkillä. Eivät kakkineet. Kun Nemi oli ulkona niin mä temputin hieman Kikiä (peruuttamista, tassun antoa (otin rauhassa sen alas), kapulan nostamista ... tehtiinköhän muuta? käsikosketusta).
Illalla käytin vielä koirat erikseen pikkupäiväkotilenkillä, kumpikaan ei edelleenkään kakannut.

edit. 29.12.6 klo 19:58

Aiemmalla iltalenkillä Nemi oli kuullut ilotulitusrakettien/pommien paukuttelua. 

Jouluisia kuvia

Päivä nro 49

Ajettiin Lohtajalta iltapäivällä/alkuillasta takaisin kotiin.

Päivällä käytin Kikiä pikkuretken metsässä rämpimässä jos vaikka sen energiat olisivat edes vähän vähentyneet. Tämä oli siis vielä Lohtajalla. En tiedä oliko siitä energioihin mitään iloa.

"Iloinen kotiintulo"

Kotona koirat ovat taas saaneet Mush-atereioita kun reissussa oli vain nappuloita mukana. Ruuan jälkeen käytin koirat erikseen lenkillä. Ainakin sillä lyhyellä korttelilenkillä Kiki liikkui ihan normaalisti, eli jos vapaana juoksu haittasi parantumisoperaatiota niin ihan heti se ei koiran liikkeessä näkynyt.

Sitten koirat leikkivät hetken uusilla leluillaan ja sen jälkeen ovat nukkuneet pois joulureissuväsymystään.

Päivä nro 48

Tapani. Ajettiin Raahesta Lohtajalle. Sielläkin koira hyppi sänkyyn useampaan otteeseen, mutta joka kerta ehdittiin onneksi nostamaan koira lattialle. Koira oli aika pirullisena tai viekkaana tai mitä lie ja yritti varastaa pöydältä ruokaa. Järsi vähän äidin sandaalia ja mitähän kaikkea se oikein jekkuili. Pienellä koiralla alkaa olla liikaa virtaa / tylsää.

Päivä nro 47

Joulupäivä.

Oltiin Raahessa koko päivä. Ei mitään erikoista - kait. Tai jossain välissä kun tultiin lenkiltä niin Kiki sai sisällä hepulin ja juoksi sohvalle ja sohvalta alas ... hups.

Aina kun mentiin ulos niin nostettiin Kiki syliin ja kannettiin rappuset alas. Takaisin tullessa se sai kävellä itse ne pari porstuan porrasta ylöspäin.

Päivä nro 46

Jouluaatto.

Ajeltiin päivällä Raaheen.

Raahessa Kikille useampi lyhyt lenkki. Nukkumatilassa pomppas sänkyyn monesti, onneksi ehdittiin nostamaan se sieltä lattialle.

Ruuaksi nappuloiden lisäksi jotain jouluisaa, esim kalkkunanrieppeitä.

Joululahjaksi siansaparot koirille ja molemmille vinkulelut. Kiki omi molemmat lelut. Tosin Nemi avasi molemmat paketit.

Kiki perkele

itseäni facebookista lainaten, kun en jaksa kirjoittaa asiaa uusiksi

Kiki Perkele. Aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun kotiuduttiin joulureissulta. Oltiin tuomassa kasseja sisälle ja ulko-ovi oli auki, niin eiköhän pikkupiru ottanut jalat alleen ja päätti nautti vapaudesta juoksemalla täyttä vauhtia kotikadun alkuun - luojankiitos yhtään autoa ei tiellä just silloin liikkunut. Tieltä kun tuli takaisin taloyhtiön pihalle niin siinäkin se rallasi hetken ees-taas ennen kuin sisälle tuli.

Lakia luettu Lohtajalla

... iltalenkillä.

En malta odottaa

Kiki hääräs tänään jotain, useaankin otteeseen toki, jotain mistä sen huomio piti saada muualle. Istahdin lattialle ja otin pehmokissan käteeni. Kiki kiinnostui heti mitä puuhaan sen kissalla ja tuli mun luo. Annoin kissan koiralle. Kiki ottikin siitä halukkaasti kiinni, mutta ei lähtenyt sen kanssa itsekseen jonnekin, vaan tyyräs (työnsi) kissan mulle. "vedä sä tuosta niin mä vedän tästä" Jos irrotin otteeni niin koira toi lelun mulle takaisin. Mutta kun enhän mä voi sen kanssa nyt leikkiä vetoleikkejä. Leegattiin sitten hetki muuten sillä kissalla, mutta ihan se ei ollut sellaista leikkiä mitä Kiki olisi halunnut - tai minäkään. Enpä kyllä tiedä milloin voin heittää sille lelun, jonka se voisi rynnättä hakemaan. En tiedä onko vetoleikit yhtä pahoja vai onko lelujen heittelyt ja niille ryntäilyt ihan ultimate pahiksia. 

Odotan myös sitä, että voitaisiin reenailla ilman, että mun pitää miettiä mikä on hyväksi ja mikä pahaksi. Tällä hetkellä en edes ajattele mitään tiettyä lajia, ihan vaan yhdessä puuhastelua. Mutta oikeen mitään pitkäjänteisempää tai muuta sellaista ei vaan voi tehdä kun kunnon palkkaukset on pannassa. Tai monet jutut vaan on kiellettyjen asioiden listalla. 

Pikkutättähäärä olisi, tai tulee olemaan, oikein mainio puuhastelukaveri <3

Päivä nro 45

Kiki tahtoo. Kiki tahtoo syödä  / repiä jo lahjat auki. Kiki tietää missä lahjat ovat. Miksei niitä saa ottaa? Entä jos Kiki purisi jotain muuta? Kaikenlaista maiskuteltavaa löytyy sieltä sun täältä. Keittiössä Kiki on koko ajan tiellä, Kiki näet osallistuu - mihin tahansa. 

Hmm. Aamulla käytin sen lenkillä, koira ei kakannut. Eetu käytti Nemin lenkillä. Sitä ennen söivät aamupalansa - pelkkiä muroja. Yöllä tai aamulla en käyttänyt niitä ulkona. Aamusysteemien jälkeen lähdin käymään töissä ja kaupoissa, Eetu ja koirat jäivät kotiin. Koirat olivat käyneet kerran takapihalla pissalla. Kiki oli yrittänyt syödä kaikkea (sisällä ja ulkona). 

Kotiuduttuani käytin Kikin lenkillä, kierreltiin tuossa likeisellä omakotitaloalueella. Kiki kävi kakalla. Kikiä myös kiinnosti kovasti kun neljä tyttölasta leikkivät jotain, ne olivat Kikistä kovin jänniä. Voi katkerapala kun se ei päässyt osallistumaan niiden leikkeihin. 

Iltaruuaksi koirat saivat aamuisen puuron jämiä ja Mush-pyöryköitä. Eetu käytti vuorotellen koirat sen jälkeen lenkillä; ensin Kikin ja sitten Nemin. Kiki ei kakannut, Nemi taisi niin tehdä. 

Jumpista ollaan tehty vain jalkojen nostelut. 

Huomenna lähdetään joulunviettoon joten blogi ei päivity muutamaan päivään. 

Luurikuvia

Ehkä kertausta ehkä ei. Mutta kotona en löydä mistään sitä johtoa mikä yhdistää puhelimen ja tietokoneen. Töissä sellainen johto oli/on, joten viime aikojen puhelinräpsyt koirista:

Kiki 10 kk

Toissapäivänä hierojan puntarilla Kiki painoi 9,9 kg. Korkeuden voisi mitata jossain välissä tänään ...