tiistai 31. toukokuuta 2016

maanantai 30. toukokuuta 2016

Pentukurssi, kolmas kerta - selite

Nonni. Tässä samalla kun katselen Liviltä jotain hömppäleffaa voinkin yrittää muistella viimeisimpiä Kikin pentureenejä. Tarun hienoja kuvia siltä tunnilta julkaisinkin jo aiemmin.

Kertoilen epämääräisessä järjestyksessä mitä me ainakin harkattiin

  1. Törpön kiertoa. Meni ihan kivasti. Uskalsin päästää Kikin irti hihnastaan (reeni oli helpompaa ilman että hihna olisi sotkeentunut törppöön), olin vähän ylypiä itsestäni ;) Onnekseni Kiki ei edes yrittänyt karata minnekään kun oli niin tohkeissaan tekemässä asioita.  
  2. Kosketusalustaa. Kiki tajusi heti mitä pitää tehdä. Ei oltu ennen harkattu sitä. Kysyin Marilta pitääkö siihen ottaa kestoa mukaan, ei kuulemma tarvi vaatia kestoa vaan pointti on että koira käy täppäämässä tassullaan alustaan ja saa heti palkan (joka heitetään pois alustasta). Eli himo tökätä alustaa ja siitä heti palkka. 
  3. Fokusointi palkalle niin että hyppy oli välissä. Rima alinpaan mahdolliseen kannattimeen. Mulla meni hetki säätäessä palkkaa (lelu) ja rimaa ja ties mitä, mutta homma sinällään meni ihan hyvin. 
  4. Siivekkeen kiertoa. Niin, että koira oli toisella puolen ja ite siivekkeen kohdalla ja palkka toisella puolen siivekettä ja sitten piti naksauttaa kun koira tajusi mistä tulla. Tässäkään ei kauaa mennyt kun Kiki tajusi mitä tehdä
  5. Puomia. Siis piti nostaa koira ehkä metrin päähän poistumiskohdasta ja naksutella jos koira etenee puomilla. Mulla meni ihan älyttömäksi säätämiseksi kun yritin pitää koiraa ettei se putoa, naksutinta, nameja, hihnaa jne. Onneksi Mari tuli auttamaan :) No eipä Kiki mitään naksutteluetenemistä tarvinnu kun tuli ihan reippaasti sen puomin alas. Ei tarvinnu säätää mitään isojen koirien kontaktijuttuja.
  6. Erilaisiin alustoihin tutustumista. Kaikille (tyroksi, met.häkki (joka oli taitettuna ja sen päällä oli joku välijuttu), jätesäkki, pahvi, pressu, ..) Kiki meni reippaasti
  7. Putki. Mari piti pentua toisessa päässä putkea ja minä huutelin sitä toisessa päässä, hetken arpomisen jälkeen Kiki juoksi ensikertaa putken läpi. Sitten otettiin putki vielä uudestaan, nyt Kiki jo nopsemmin hoksasi mitä siltä odotettiin.


sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Aavistus onnea

Ensin katselin jääkaapissa vierekkäin olevia Nutrolin pulloja: pentu ja seniori. Nii-i, on se aika kiva, että meillä on kaksi koiraa talossa.



Sitten katselin koiria kun ne nuuskuttivat takapihalla. Kikillähän on rasittava tapa roikkua Nemin hihnassa (aluksi se oli ehkö söpöä, nyt se on raivostuttavaa), mutta kun niille heittelee pihalle nameja etsittäväksi niin kumpikin keskittyvät siihen puuhaan ja turhat rähinät/kiusaamiset/huomionhaut jäävät pois.
Jotenkin vaan <3
Videon lopussa on kännykällä otettu pätkä Martsasta kun Kiki innostu taas vähän hiekasta / kaivamisesta :D



Vko 21, omatoimireenit

Kävin koirien kanssa Martsassa. 

Nemille tokotusta. Eli seuraamista, luoksaria ja jääviä. 
Lisäksi Nemi teki pujottelun pari kertaa, meni kerran putken ja hyppäsi muutaman kerran renkaan. Rengas oli ihan sen omajuttu sitä ns tarjoamisagia, hypyissä kun ei ollut rimoja .. yhesti se meni siivekkeiden välistä vähän hönön näköisenä ja siirtyi sitten hyppimään sitä rengasta. 

Kikille.
Lelulle fokusointia - ensin leluhetsaus, sitten lelun heitto ja päästö lelulle vasta kun lelu oli pysähyksissä, minen liikkunut ennen kuin koira oli lelulla. Hyvin meni :)
Siivekkeen kiertoa, rimoja ei ollu kentällä mutta ehkei se haitannut. Kiki oli sukkelampi kuin mitä mä säädin naksuttimen, namikipon ja remmin kanssa. Sille oli ihan päivänselvää mitä ollaan tekemässä. 
Lisäksi pari paikkareeniä, se on aika säätöä eli ollaan ihan tajuttoman pienissä jutuissa menossa. Pikkusen voin kättä liikuttaa muttei puhettakaan, että voisin jalkaa liikuttaa. Tulee elävästi pentu-Nemin reenit mieleen - sen kanssa tuntui aikoinaan etten ikinä saa sitä oppimaan paikallaoloa, mutta oppihan se, joten kyllä Kikikin oppii (tai ainakin toivoa on ;))
Lisäksi hieman luopumisreenejä.


Sataprosenttista pentuarkea


"Koiranpentu käy läpi erilaisia kehitysjaksoja ennen kuin se aikuistuu. Tärkein jakso on sosiaalistumiskausi, joka sijoittuu 3–12 viikon välille."
Lähde


Aah, ei siis enää mitään stressiä. Se meni jo se oleellinen aikakausi. Ei mitään hajua, että ollaanko tehty, nähty ja koettu tarpeeksi. Ainakin mielessä on "sata asiaa" mitä jäi tekemättä. Onkohan se sitten tässä, että pieleen meni tämänkin koiran kanssa kun en tarpeeksi pentua kierrättänyt ympäriinsä kaikkein tärkeimpänä ajanjaksona?!? Vitsi vitsi :D En mä tajuu, että miten olisin juurikaan enempää ehtinyt. Tai no joo, on ollut jotain päiviä jolloin ei olla viipotettu jossain. Mutta toisaalta halusin rauhoittaa ensimmäisen viikon kutakuinkin siihen, että Kiki tutustui kotiinsa ja lähiympäristöön.

Ensi viikolla Kiki täyttää jo neljätoista viikkoa, on toisen (meillä asuessaan) matolääkekuurin aika. Perusarkirutiineista kerroinkin jo tuossa muutama päivä sitten. Tähän raapustuksen yritän miettiä mitä kaikkea on tehty ja koettu sinä aikana kun pentu on meillä asunut. Luultavasti tähän kirjotukseen tulee paljonkin samaa asiaa mitä olen blogissa jo kertonut, mutta en anna sen nyt häiritä.



Koiteli

Koitelissa kävin Nemin ja Kikin kanssa aika pian Kikin meille tulon jälkeen. Ajoin siihen yleiselle parkkikselle ja käytin koirat pienenpienellä kävelyllä. Käynti ei ollut kovinkaan hyvä, koska Nemi ... nyt vain sekoaa siitä vedestä. Oli virhe joko mennä tuonne tai ottaa Nemi mukaan. Tuskin siitä nyt mitään vahinkoakaan pennulle oli, mutta omat hermot olivat koetuksella.
Seuraavan kerran käytiin Koitelissa tämän viikon alussa (muistaakseni), mutta mentiin niin, että ajoin takaparkkikselle ja käytin koirat sieltä lenkillä. Ei oikeastaan edes menty siihen joenrantaan vaan kuljettiin metsätietä- ja polkuja.
Viimeisin Koiteli -seikkailu oli perjantaina, jolloin menin sinne Kikin kanssa kahdestaan. Ja jopas jopas, minulla olikin reipas pentu. Hienosti se käveli sillan yli saareen, jossa kierrettiin laudoitettu kävelyreitti ja Kiki kävi hieman kastelemassa tassujaan veteen.

 Yliopisto

Linnanmaalla pentu on käynyt jo monesti. On kierretty parkkipaikkaa, on käyty pallolla, on kierretty kappeli ja tehty muutamia muita erinäisiä pienejä lenkkejä. Lisäksi Kiki on käynyt sisällä yliopistolla, työhuoneessani muutaman kerran.

Ostarit

Kiki on käynyt Jäälin ostarilla ihmettelemässä ja katsellut lähikoulusta lähteviä koululaisia. Kiki on myös käveleskellyt Kaijonharjun ostoskeskuksessa plus kierrellyt muutenkin Kaijonharjua. Oulunsalon Kapteenin parkkipaikka alueella on myös hengailtu.

Keskusta

Kiki on tutustunut Kempeleen keskustaan, Haukiputaan keskustaan, Kiimingin keskustaan ja Oulun keskustaan. Tai siis Oulusta on tutuksi tullut vasta Kiikeli, Heinäpää, Toriranta, Linnasaari ja Raksila (sekä urheiluhallialue että linja-autoaseman seutu).

Treenihalli

Hallilla Kiki on päässyt käymään vasta yhden kerran.

Martsa

Treenikentällä on käyty sekä omatoimisesti että pentuharjoituksissa. Lisäksi Kiki on käynyt Martsassa kyläilemässä ja Abc:n pihassa pissalla.

Haukkis

Haukkukeitaalla / Hiirosen puistossa Kiki on käynyt kävelyllä ja kerran katselemassa agilitykilpailuja.

Kahvila / Oulujoen ranta

Ulkoilmakahvilassa on käyty myös, siellä testattiin myös "pois kottoo" leikkimistä. Kiinnostihan se karvavinkupatukka sielläkin :) Oulujoessa piti myös mennä Nemin perässä veteen.

Kiiminki -joki

Yhdellä lenkillä on vasta kävelty joelle asti. Taas kerran Nemillä oli pelinappulat niin sekaisin, että käynti ei ollut kovinkaan seesteinen. Pitää odottaa, että pentu hieman kasvaa, että jaksaa paremmin lenkkeillä jotta voidaan käydä taas jokea ihmettelemässä.

Nallikari

Molemmat koirat mukana, pieni pyrähdys ts kävelylenkki - oli tarkoitus käydä ostamassa jäätelö rannassa olevalta kioskilta, mutta Nemi oli taas niin innoissaan vedestä, että oli pakko siirtyä lenkkeilemään niin ettei ollut meri näkyvissä.  



Bussipysäkki

Kerran istuskeltiin Kiimingissä erään bussipysäkin penkillä. Ts minä istuskelin ja koirat hengasivat. Tarpeeksi kauan kun olin niin Kikikin rauhoittui makoilemaan - aika hyvä testi oli, että jos pysähdytään niin voi vaan olla. Tässä kohtaa Nemi oli kyllä oikein oivallinen roolimalli pennulle :)

Kyläily / mökkeily

Kiki on käynyt kylässä sekä Eetun veljen luona ja Eetun vanhempien mökillä. Siikajoen mökillä riittikin pihalla tutkittavaa (ja syötävää) pennulle. Siikajoella oltiin myös yötä.

Metsä

Metsämaastossa Kiki on päässyt pomppimaan/kulkemaan lähimetsässä (kertaa kaks eli myös leikkipuistometikössä), Jäälissä, Linnanmaalla, Honkimaalla ja Alakylässä. Vain viimeisimmässä se on ollut irti.

Pururata

Kimmokkeella on käyty jo monesti. Eli Kiki on kulkenut kuntopolkuja ylös-alas jo useasti.

Eläinlääkäri

Kiki on käynyt kahdesti (meille muuton jälkeen) eläinlääkärissa. Ensin vappuna päivystyksessä ja sitten ensimmäisellä rokotuksellaan

Liikennevälineet

Autossa Kiki on matkustanut jo paljon. Pennunhakumatkalla se matkusti etupenkillä sylissäni, mutta sen jälkeen aina häkissä auton perällä. Häkissä se on ollut joko yksin tai Nemin kanssa. Ihan paria alussa ollutta autoilua lukuunottamatta Kiki matkustaa hienosti häkissä/autossa - enimmäkseen makoilee (/nukkuu).
Lisäksihän Kiki on matkustanut kahteen otteeseen taksissa (sylissäni).

Hotelli

Kiki on ollut yhden päivän & yön hotellissa. Hotellin käytävillä se ei päässyt tassuttelemaan (ettei vain pissaisi kokolattiamatolle), mutta samalla reissussa se myös kulki hisseillä ja pyöröovesta. 




jatkan tätä jos tulee jotain mieleen mitä vielä puuttuu

lauantai 28. toukokuuta 2016

Hyttysten sekaan

Hurautin tänään alkuillasta Kikin kanssa kaksistaan Alakylään ja siellä metsään. Tein ensin Kikille jäljen, mutta nyt se ei ajanut sitä niin hyvin kuin sitä edellistä. Toisaalta tämä oli suoraan metikössä, oliko se kuitenkin vaikeempaa? Tai sitten se kyllästy kun oioin jälkiliinansolmuja ennen kuin päästin sitä menemään. Tai sitten se, että se irtoili mun askellinjasta oli vain sen tapa edetä, koska ei se nyt vastakkaiseenkaan suuntaan ollut menossa. 

Eniveis, reissun pääpointti oli oikeasti se, että olin sen kanssa kahdestaan metsässä ja säntäilin eri suuntiin. Ottaen välillä juoksuaskeleitakin. Syynä se, että seurasin, että seuraako pentu mua vai jääkö se jonnekin haaveilemaan tai jääkö se järsimään jotain tai pahimmassa tapauksessa karkaako se Inariin kun on kerta vapauteen päässyt. Ei karannut enkä mä päässyt sitä karkuun kun se seurasi kyllä missä kuljin :)

Sukulaislapset

Kikin siskopuoli (Sidmarkens Fina Frida) Bodenissa (Ruotsissa) on saanut pentuja: 2 urosta ja 2 narttua.
Kasvattaja Evelina Kyrö

Ulkoilmakuvia osa yy

Tänään pihalla sama meno kuin niin monta kertaa ennenkin. Sanoinkohan jo, että järkkäri on Eetun mukana Japanissa, joten kuvailen joko kännykällä tai vanhalla pokkarikameralla ...










Puolimönkäreeni

Tänään. Ajattelin katkaista aamupäiväkiukuttelut reenimällä Kikin kanssa. Laitoin Nemin pihalle ja heittelin sinne muutaman namin joita se sai etsiä. Reenasin ensin Kikin kanssa ihan onnistuneesti kosketusalustaa, mutta siinä vaiheessa kun oli tarkoitus tehdä merkinkiertoja niin Kiki joko yritti järsiä sitä törppöä, haukkua räksyttää tai rynnätä takaovelle, jotta pääsisi myös namien etsintäpuuhiin ... Tein sitten muutaman istumis/odotus/maltti -reenin ja päästin sen pihalle. 

Tänään sillä oli sitten ennen aamupäiväuniakin sellainen hepulikaahotus pitkin asuntoa, että ei ne ole pelkkiä iltavilleilyjä enää.

h15/16

Tein Nemille taas kohtuuperusteellisen harjauksen tuossa pari päivää sitten.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Nemi pääsi reenimään

Käytiin illalla kaupungilla lappalaiskoirien bh-reeneissä. En ole ilmoittautunut kokeeseen, mutta kun oli aikaa ja tällaiset reenit oli tyrkyllä niin mentiin mukaan. Sain Tarusta Kiki -vahdin siksi aikaa kun tein juttuja Nemin kanssa. Olipa se helppoa kun sai keskittyä vain Nemiin, sekin lakkasi riekkumasta ja rähjäämästä kun oli yksinään talutuksessani. 
Kannatti lähteä, kivaa oli, kiitos asianomaisille seurasta ja Tarulle Kikin vahtimisesta.

Päivärytmi

Kiki herää / herättää minut viiden - kuuden välillä aamulla. Käytän sen pienenpienellä kävelyllä jolloin se pissaa ja kakkaa. Olen oppinut, että jos koiran pistää vain hihnaan takapihalle niin se ehkä käy pissalla muttei kakalla. Joten sitä pitää talutella pieni hetki jolloin se myös käy aamukakalla (jos näin ei muista tehdä koira kakkaa kotvan päästä sisälle). Sitten tulemme sisälle, laitan koirien aamunappulat liottumaan ja menemme takaisin nukkumaan. Kiki luultavasti riekkuu aikansa, mutta nukahtaa sitten kyllä. 

Tunnin-parin päästä nousemme ylös. Valmistaudun ulos lähtöön, annan Nemille purutikun tai jotain muuta pientä syötävää ja Kikille aamuruuan. Sillä välin kun Kiki syö laitan kengät jalkaan (vältyn siltä, että pentu olisi kengännauhojeni kimpussa), joskus kun en ole tarpeeksi hyvin tehnyt valmisteluita niin pitää kiirettä - kumpi käy nopeammin: koiran kupin tyhjennys vai mun kenkien jalkaan laittaminen? 

Käytän koirat lenkillä. Tässä on muutama vaihtoehto lyhyisiin ns korttelinkiertolenkkeihin. Nekin meinaavat olla turhan pitkiä Kikille. Kikiä alkaa kiukuttamaan jossain vaiheessa, vaikka kuljemme tosi hitaasti. Tänään kannoin taas Kikiä osan lenkistä (sekös sitä ketuttaa lisää). Kiki härppii välillä Nemiä tai Nemin hihnaa. Yritän taluttaa koiria niin että molemmilla olisi oma rauha. Nemi antaa kyllä Kikin olla, mutta toiste päin ei voi aina sanoa. Kun Kikillä menee pahasti kuppi nurin niin se roikkuu - ts yrittää roikkua - myös minun housunlahkeissani. Nemiä ahdistaa kun komennan Kikiä eikä sekään sitten etene reippaasti (mikä helpottaisi talutuspuuhaa). Nemi käy aamukakalla ja Kiki heti alkumatkasta ruuanjälkeiskakalla. Yleensä lenkillä Kiki myös pissaa kerran tai joskus jopa kahdesti. 

Aamulenkin jälkeen annan Nemille ruuan ja Kikille jonkun kuivan leivänkannikan tai jotain muuta pientä syötävää - minkä syömiseen sillä yleensä menee kauemmin kuin mitä Nemillä ruokansa syömiseen. Tämän rituaalin jälkeen alkaa Kikin aamukiukuttelut. Se haluaa ulos, monesti ulos. Se saattaa hengata siellä itsekseen (narussa) ihan hyvin - haukkuu välillä pyörätiellä menijöille ja tekee "puutarhahommia" (eli puree oksia, kaivaa sammalta irti kivilaatoista, kaivaa maata, syö kaikkea löytämäänsä jne). Aamukiukuttelun aikana Kiki harvemmin pissaa ulos, se pissaa sisälle sitten kun olen ottanut sen hetkeksi sisään - kun kuvittelen, että koira alkaisi jo nukkumaan. Tätä saikkaamista jatkuu jonkun aikaa, Kiki haukkua räksyttää sisällä, komentaa Nemiä, ramppaa oventakana. Käyttäytyy siten, että kuin sillä olisi hätä, mutta kun sen pistää pihalle niin muut puuhat vetävät enemmän kuin joku tylsä pissailu. 

Lopulta jossain vaiheessa päästään siihen tilanteeseen, että koira nukahtaa. Nemikin on yleensä tyytyväinen rauhoittuneeseen tilanteeseen ja nukkuu tuolloin. Kiki nukkuu ehkä tunnin, voin puuhata tuolloin jotain muuta. Mutta jos menen keittiöön, Kiki herää ja tulee katsomaan mitä nyt syödään. Tai jos avaan jääkaapin oven niin Kiki majoittuu lattialle makaamaan avatun oven eteen (ns kaappiin), josta se pitää siirtää tai houkutella pois kun haluaa sulkea jääkaapin oven. Kaikkien muidenkin matalalle asti yltävien keittiönkaappien aukaisusta se tykkää, eli tunkee yleensä itsensä kaappeihin kun oven aukaisee - auta armias jos oven jättää hetkeksi auki ... Kikihän se siellä järjestelee alahyllyä uusiksi. Keittiössä käynnin jälkeen koira menee takaisin nukkumaan, nukkuu jonkin aikaa. Mutta nukkuu nyt sellaista koiranunta eli vaihtelee unipaikkaansa sen mukaan missä minä olen. Jos se selvästi herää niin käytän sen takapihall pissalla - unen jälkeen sitä jopa pissattaa niin, että muistaa käydäkin asioilla eikä ala tekemään puutarhahommiaan. Otan koiran takaisin sisälle ja se ehkä touhuilee jotain pientä, mutta ei yleensä kiukuttele vaan asettuu jonnekin järsimään jotain ja lopulta nukahtaa. 

Iltapäivällä koira sitten taas virkoaa. Olisi parempi tarjota sille jotain toimintaa. Käydään lenkillä joko kotikulmilla tai ajellaan jonnekin ihmettelemään jotain muuta paikkaa. Reenataan kenties jotain. Jos ollaan kotosalla niin iltapäiväaikoina Kiki pissailee paljon sisälle, koska se touhuaa / on hereillä niin ties minkä asian jälkeen nyt vain tulee pissahätä. Viiden hujakoilla koirat saavat seuraavan ateriansa. Heti ruuan jälkeen käytän Kikin minikävelyllä jolloin se kakkaa (on toki saattanut käydä kakalla myös aamukiukutteluniajan jälkeenkin). Sitten on vuorossa iltavilleily tai itseasiassa jotain aktivointia, jos liian pitkä lenkki niin hihnan/housujen/Nemin syöntiä ts syöntiyritystä. Viimeisen ateriansa Kiki saa joskus 21-22 aikoihin, senkin jälkeen käydään kakkakävelyllä. Jos ruoka meinaa viivästyä liikaa niin Kikin kiukku nousee, koska sillä on nälkä. Jos se on väsynyt se kiukkuaa. Jos sillä on "vessahätä" se kiukkuaa (=huutaa, puree, jne). 

Ihan viime aikoina (viikon aikana kutakuinkin) myöhäisiltaohjelmaan on tullut myös hepulit. Esim eilen illalla Kiki juoksi kuinpäätönkana asuntoa ees taas, seinästä seinään, hullunkiilto silmissään. Hepulin jälkeen on kaikki virta koirasta pois ja se sammahtaa yöunille. Toisinaan koira vetäytyy nukkumaan hieman rauhallisemmissa merkeissä, ihan kiva sinällään, että se on jo oppinut, että makkarissa nukutaan yöt. Eli jossain vaiheessa se vetäytyy itsekseen makuuhuoneeseen yöpuulle.

Mittatikku





Ei ihan nykyaikainen laitos tämä lainatikku. Mutta sillä olen kuitenkin totutellut Kikiä siihenkin puuhaan. Tuosta ei siis näy sentit tai muutkaan mitat, että jos oikeasti haluan tietää koiran säkän niin sitten pitää ensin yrittää asettaa mitta sopivalle tasolle ja mittailla koira ja sitten mitata erikseen, että millä korkeudella tuo vaakasuora tikku oikein on.
Kiki ei ole moksiskaan koko vempeleestä. Yrittää se toki purra sitä(kin) ;o

Kikin pihapuuhia

torstai 26. toukokuuta 2016

Päiväreeni

Käsikosketusta ja tolpan kiertoa. Tolpan kierrossa meinasi mennä pennulta kuppinurin kun aloinkin vaatimaan hieman enemmän. Ihan hyvääkin tekemistä tuli.

Lähikunnat

Maanantaina ja tiistaina käytiin Oulunsalossa lentokentällä. Siis ihan vain autolla mutkat (ma kahdesti, ti kerran). Mutta ma-iltana hengattiin hetki Oulunsalossa ihan pihallakin.

Tiistaina päivällä käytin koirat kävelyllä Kempeleen keskustassa. Aattelin, että mene asemanseudulle, jos siellä olisi vilkasta. No ei tod ollut :D Mutta noin muutoin Kempeleessä oli kyllä vilkas meno, joten miljööharjoittelua tuli Kikille. Siis ohikulkijoiden ihmettelyä jne (kävelijöitä, autoilijoita, pyöräilijöitä, penkillä istuskelijoita, ...).

 Koirat eivät syöneet mitä tahansa roskaa, vaan kävin ostamassa valmissalaatin läheisestä kaupasta itselleni ja Nemi sai nuolla sitten sen kun olin syönyt ensin, ja Kiki sitten sai tutkia purkkia Nemin jälkeen.



Oho, jäläki

Kysyin muutama viikko sitten kaverilta neuvoa, josko treenaisin Kikin kanssa jälkeä. Että jos se olisi puuhaa mikä olisi pennullekin sopivaa eikä liian rankkaa -fyysisesti ainakaan. Saisi vähän mietittävää ja villi pentu edes hetkeksi väsähtäisi. No, enhän mä mitään aikaiseksi saanut. Kunnes eilen ajelin koirien kanssa Jäälin hiekkakankaille. Tein ensin hietikolle Kikille pienen testi jäljen - tarkoitus oli palkata se jos havaitsen sen jäljestävän niitä jälkiäni. Jälki hiekalle siksi, että erotan siitä varmasti omat jälkeni ja tiedän jäljestääkö koira vai ei. Jahka olin ne jäljet tehnyt niin siirryin hietikolta metikköön (ts metsämäinen aukea se oli eli ei tiheää puustoa) ja kävelin parikymmentä metriä ja jätin Nemille sinne palkkarasian. 

Hain Kikin autosta. Laitoin sille jälkiliinan (nyt toinen pihanaruista pääsi siihen käyttöön mihin se oikeasti on tarkoitettu) ja sehän suunnisti heti sinne päin minne oli jäljen tehnyt. Mutta vasta kun ajattelin koiran palkkaamista, niin se oli jo kääntynyt metsään ja käveli määrätietoisesti Nemin palkkarasialle. Öö, teinkö pikkukoiralle ihan liian iisin jäljen? Taisinpa tehdä. Tottakait palkkasin Kikin kun se niin hienosti jäljesti <3 
(mulla oli taskussa Kikille omapalkkarasia, jonka siis avasin ja annoin sille)

Sitten vein Kikin autoon, hain Nemin ja Nemi pääsi kipittämään sen Kikin ajaman jäljen ja syömään sen oman palkkansa. 

Sitten hain Kikin autosta ja vaihdoin koirille remmit ja käytin niitä vielä lenkillä.  Se hiekka oli Kikin mielestä kyllä tosi jännäelementti (kuten epämääräisestä kuvasarjasta voi päätellä :)).











keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Pentukurssi, kolmas kerta

Ihana Taru oli ottanut taas kameran mukaan Martsaan. Tarulla on siis omat treenit meidän treenien jälkeen. Tässä siis muutama hieno kuva Kikin pentukurssin treeneistä. Kiitos kuvista!