lauantai 31. joulukuuta 2011

uusiin koitoksiin


 Kävin tänään omatoimireenimässä koirien kanssa hallilla.Yhen aikaan Martinniemessä paukahteli jo hieman (uusvuos..). Merrillä häntä laski ja se oli epäileväisen oloinen, mutta kun päästiin halliin ja reenasin ensin Nemin kanssa aksaa ja vasta sitten Merrin kanssa hieman tokoa ja mummoagia niin paukkeet olivat jo unhottuneet eikä mielikuvat räjähteistä häirnneet reenejämme. Jäähylenkillä ei kuulunu paukkeen paukkua. 

Toisen kerran käytin koiria ulkona viien aikaan kotosalla. (aamulla olivat toki ulkoilleet jo Eetun kanssa, koirille viien lenkki siis oli joko päivän kolmas tai neljäs (riippuen lasketaanko martsan lenkit yhteen vai kahteen)) Ensin Merriä jolloin ei paukahtanut missään ja heti sen perään Nemiä siinä vaiheessa kello oli jo yli viien ja rupesi pauketta kuulumaan.

Noh, reeneistä sen verran. Että Nemin kanssa tein pari aata ja puomia, kepit ja ihme rallaterataa jonka kehittelen lennosta siitä miten esteet hallissa olivat. Rimat laskiin 40senttiin. Palkkaleikin Nemin kanssa ja se juoksi innosta soikeena ensin wuban ja sitten vihreänvingun kanssa pitkin hallila.

Merrille kans hieman agia alkuun ja sitten luoksetuloa, jossa keskityin pysähtymiseen. Ensin yritin uuella tavalla saada koiran pysähtyyn. Siis erilaisella käsimerkillä. Tein varmaan jotain pieleen koska koira ei pysähtynyt alkuunkaan. Alkoi vaan hermostumaan että mitä kettua. Sitten pysäytin sitä suullisella käskyllä "stop" ja koira seisastu! pari kertaa tehtiin tämä noin ja sitten myöhemmin ihan suoraluoksetuloa. 

Sitten tein sen kanssa metallinoutoa. Se selvästi on epäkivaa. Hakee mutta tiputtaa matkalle. En saanut yhtään kokonaista suoritusta aikaan. Miksi tein koemaisesti? En tiedä, sitä vaan on niin pinttynyt sellaisiin toimintamalleihin. Kun metallisat oltiin saatu kohtuulainen suoritusaikaan niin tein yhen normikapulanoudon ja se meni ihan kivasti. 

Sitten vielä yks liikkeestä pysähtymyminen (istuminen) joka meni heti suoraan nappiin joten ei toistoja. Ja hieman lyhyitä seuruu pätkiä. 



perjantai 30. joulukuuta 2011

2011


 Vuonna 2011


  • Nemi sai Norjasta sertin -> n mva pohj mva

  • Nemi agiliiti reeneissä ja kisoissa saaden yhden aliaikaisen nollatuloksen 2-luokassa ja muutamia hivenen yliaikaisia (0-2sek yliaikaa) virheettömiä ratoja

  • Nemi kävi kerran tokokokeessa saaden ALO2 tuloksen (152p.)

  • Merri kilpaili agilityssä sekä Eetun että Kaisan kanssa. Eetun kanssa tuli Rovaniemen kisoista loppukesästä vielä hienosti merkintä kilpailukirjaankin. 

  • Näyttelyistä paras tulos Merrille oli talvella Tornion ryhmänäyttelystä saatu BIS3-veteraani sijoitus. 

  • Merri kävi myös aika monessa tokokokeessa, paras tulos AVO1. Merri osallistui myös TOKOn SM-kilpailuihin Klaukkalassa Lappalaiskoirien joukkueessa. 

  • Tää pisti töppöstä toisen eteen, ensin parin kilometrin lenkkejä. Sitten tavoiteltiin jo hurjaa 5km matkaa ja lopulta allekirjoittanut ylitti sekä itsensä että hämmästytti kaikki muutkin (kait?) osallistumalla kahteen juoksutapahtumaan joissa molemmissa juoksi 10km (!!!). 

  • Lisäksi allekirjoittanut jatkoi edellisvuoden syksyllä aloittamaansa laihdutusoperaatiota päästen tavoitteeseensa kesän alussa (yht. -20kg)  ja pysyen tavoitepainossa (heiluen -2 +1 välillä)  vuoden loppuun asti. 

Joulu


Oltiin perinteisesti Raahessa ja Lohtajalla

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Suunnitelmatalous - tavoitteiden asettaminen (v.2012 ->)


 Agility


  • Merrille humppamummoaksaa

  • Nemille...

    tätä täytyy pohtia

Näyttelyt


  • Fiiliksen mukaan



Toko


  • Nemille enemmän koekäyntejä, paitsi jos 1-tulos aloluokasta tulee helposti (milloinkas mulla nyt niin iisisti nämä koejutut menisivät). Jos sattus se alo1 napsahtamaan ennen kesää niin myöhemmin v.2012 avon liikkeet toivottavasti oisivat sellaiset jotta voitaisiin mennä kokeeseen. 

  • Merrin voivoi liikkeet sille mallille, että kehtaan mennä kokeeseen. Tulostavoitteita voi-luokasta ei ole. Jos ollaan sillä mallin, että voiaan mennä voi-luokan kokeeseen niin The Big Tavoite Merrin tokouralla on saavutettu 





Tuosa vielä tokoinspiraation lähteeksi koirieni tokokoeurat:

Merri:





Ja



Nemi:

Syksyn ja vuoden viimiset ohjatut tokot - hyvä esimerkki häiriöpaikallaolosta


 Tässä sen nyt näkee. Merri ei kestä häiritsemisharjoituksia paikallaolossa... siks mää toljotan tuossa parin metrin päässä koirasta kun se just oli noussut ylös kun Jenni-kouluttaja kuntoili sauvakävelijänä koirien ympärillä paikallamakuun aikana. Väittäsinpä, että Nemi ois kestänyt. Tai ainakin se on kestänyt ties mitä kaikkia Jennin tempauksia.... 



Kuvat Pirkko Riekki. Kiitti! 



Muita reenijaarituksia myöhemmin! 

tiistai 13. joulukuuta 2011

Tukholman reissu


 Kävin Nemin kanssa viikonloppuna Tukholmassa. Jonne päästiin aiotun bussimatkan sijasta asuntoautolla, kyydissä oli yht 6 ihmistä ja 8 koiraa. Kiva reissu oli - kiitoksia kaikille mukana olleille! 



Samassa hytissä mun ja Nemin kanssa oli 2 naista koirinensa eli Nemin vierihäkissä majaili amerikanakitatyttö ja siitä seuraavassa kaksi kleinspitzipoikaa.



Hämmästyksekseni löysin Lapphundklubbenin ständiltä melko tutunnäköisen posteri-koiran 

(tiesin toki, että Pirkon kuvia oli kysytty yhdistyksen käyttöön, mutta oletin jonkun joskus tulevan lehteen... )



Kehien jälkeen söin näyttelykahviossa tällaisen muffinsin (vai miksi kakuiksi niitä nykyään sanotaankaan), ihan hyvää oli 



Asuntoautossa Nemi matkusti yhdessä 14-vuotiaan Tritla-mummon kanssa.



Ai se näyttely? Sinne oli ilmoitettu 35 ruotsinlapinkoiraa joita ihastelin innoissani. Valioluokannarttujakin oli paikalla melkein kymmenen. Nemi esiintyi huutamatta joten olin tosi tyytyväinen. Tuomari (Tanya Ahlman-Stockmari)

antoi Nemille eh:n eli emme olleet jatkossa. Narttujen paras oli norjalainen Loabe Cahppe (ROP) ja urosten paras vanhaherra Lillmusties Goliat. Goliat oli myös rop-vet. Tuo rop koira oli rop myös Tromssassa alkusyksystä saman esittäjän kanssa. Vsp-veteraani oli Merrin puolisisko (sama isä) eli Renlundens Jänta. Nemin sisko Daima oli pn2 ja samoin pu2 sijoitus meni Cattlinin talliin. 

torstai 8. joulukuuta 2011

Idioterna


 Ja taas tuli kantapään kautta tajuttua, että oikeesti sillä on väliä että reeneissä pidän ne Nemin rimat medikorkeuksissa. Aluksi meni 55cm hyvin ja irtosi hyvin mutta sitten rupesi vauhti ja into hyytymään kun piti tehdä toistoja kun joku ei ihan ohjannut kunnolla. Se viimeinen askel irtoamisen edellyttämiseksi. Se käden liike hypylle ohjaukseen jäi tekemättä ja piti ottaa uusiksi uusiksi ja uusiksi. Ja juosta! Talven viimeisissä ohjatuissa reeneissä harkattiin melkoista juoksurataa (hypäri) ja Mikko pisti liikettä niin koirien kuin ohjastajienkin kinttuihin. 

Pakkovalssille ehdin hyvin. Kooma valsseissa oon edelleenkin huono. Ajoitus yms tekniset osiot on pyllyllään. Päällejuoksuihin koira ei tule kunnolla jos minä en tee ohjauksia tosi hyvin. Ei riitä että ajattelen kroppani kääntämistä -onpa kumma! 

Kepit sentään sujuivat. Ja a. Juu sinnehän se yhellä keikalla meni - kontakti oli hieno! 

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

tok osa2 ma 05.12


 Nemikin pääsi toksureeneissään pelaamaan sitä samaa peliä mitä Merrin kanssa olin leikkinyt reilu tunti aiemmin. Nemin tosin ei tarvinnu edetä hitaasti sitä osuutta ennen peruutusta. Mutta en mä voinu siinä alkaa kiiruhtamaan koska N ois varmaan vetäny kauheet kilarit jatai muuten vaan innostunut yliampuvasti aiheesta. Oltas varmaan liikaa häiritty kilpakumppaniamme. Jotenka iisisti törpölle. Käännös ja siitä peruutusta. Mutta enköhän tallonu Nemin varpaille ja se rupes kiljumaan. Tosi hyvin meni siis... Mutta sain sen takas tekemään asiaansa ja saatiin törpöt kierrettyä ja kiiruhdettiin maaliin. Ja päästiin jatkoon! Jee. Finaalierässä meillä ei sitten ollutkaan mitään jakoa kun Sumu-auspain ohjaajalla oli hieman nopeempi tahti. Me tehtiin edelleen rauhallisesti. Tällä kertaa en astunut koiran varpaillekaan vaan kehuin sitä homman tekemisestä ja se heilutti mulle iloisesti häntäänsä 

Ai niin. Erona Merrin tunnin peliin niin nyt piti pitää käsiä koko ajan seläntakana ettei vahingossakaan ottaisi käsiä avuksii... 

Sitten Jenni tarkisti kotiläksyn. Öö.. ei me mitään oltu tehty  siis sitä "pistä kuono kädelle" juttua. Naksutella kun yritin asiaa niin N oli ihan kuutamolla. Muulla tavoin reenaten meni hieman paremmin. 

Paikallaolo tehtiin niin, että Jenni kävi ensin käskyttelemässä maahan. Ja koira ei saanut mennä maahan. Eikä Nemi mennyt. Siinä se istua toljotti ja mä kehuin ja palkkailin sitä. Sitten käskettiin ite koirat maihin ja otettiin paikallaolo. En mennyt piiloon. Jenni taas häiriköi kierelle siinä likellä ja houkutellen koiria yms. Nemi pysyi paikallaan. Kun J käveli koirien takaa ja huuteli jotain (tai teki jotain häirittevää) niin Nemin pää kääntyi hieman sinnepäin. Muuten se oli ihan nätisti.

Paitsi että nousi istumaan kun palasin sen viereen. Sen asian simputin sille vielä uusiksi ja sitten se toimikin taas paremmin. 

Nouto katottiin. Mikä oli hyvä. Pääsin esittelemään meidän edistymistä ja kuulin että mun pitäs pitää kiinni siitä kapulasta. Minä kun olen ollut tyytyväinen kun mun ei ole tarvinnut enää pitää kiinni... juuh ja jaah... Noh sinällään Jenni-ope oli kyllä positiivisesti yllättynyt meidän edistymisestä tässä liikkeessä. 

Pareittain tehtiin luoksepäästävyyttä. Niin että kun silitteli toista niin oma koira oli istumispaikallaolossa. Nemi sekä pysyi hyvin istumassa että ei liikkunut minnekään kun Moonika kävi sitä silittelemässä. Tämä homma meni siis nappiin. 

Mitä muuta?

Itsekseni harkkasin kaukoja parin metrin etäisyydeltä palkaten vaihdellen joko 1, 2 tai 3 vaihdoksesta. 

Hieman seuruuta. Siinä N oli huippu!

Ja sivulle tuloa. Toisinaan Nemillä ei tuntunut olevan hajuakaan mitä se sano tarkoittaa  Se on varmaan joku mun ele ja se missä koira on että se tietää tulla priimaoppilaana siihen sivulle... huuh, yritin sitten tehdä tätä perusharjoitetta erikulmista. Siis että koira on eripaikoissa ja käsken sitä sivulle. Meni vaihtelevasti tämä reeni. 

tok osa1 ma 05.12


 Merrin tokoreeneissä pelattiin ensin peliä missä piti hitaasti seuruuttaa (tai kuljetuttaa) koira yhelle törpölle. Sitten kääntää -ilman käsiä- koira toisinpäin ja peruututtaa se kaheksikkoa yksiön törppösen kautta ja sitten kiiruhtaa takas maaliin. Merrin mielestä tää oli ihan yyperällöttävä tehtävä. Eikä se tajunnut yhtään mitä pitää tehdä. Tai sen hitaan seuruun se kyllä teki ihan jees. Ja se kääntyminenkin hoitui näppärästi. Mutta sitten kun mä vartalollani koitin pistää sen menemään takapakkia kiemurrellen ei ollutkaan mikään iisipiisi. Ei päästy jatkoon. Tää kun oli kisa jossa oli finaalit ja kaikki. 

Sitten harkkasimme ohjatusti hitaata seuruuta. Mun tavasta palkata oli juttua. Että mun pitäs palkata M korostetusti yli vasemmalle kääntäen (lelu tai nami). Lyhyet hitaat seuruut muuten ihan jees. Tai pidemmällä matkallahan se alkaa poikittamaan se koira. Johon tuo palkkailutavan vaihto (tai mun muistaminen) vois auttaa asiaa. 

Jenni katto kaikilta ohjatut. J vei kummallekin puolelle törppöä yhet namialuset. Tämä reeni tehtiin kerran. Ja se meni just eikä melkeen nappiin 

Itsekseni tein:


  • metallinoutoa hyppynoutona. piti hieman antaa avuja että hyppäsi sen kanssa takaisinkin päin. Tiputti kapulan ennen kuin toin mulle asti. Otin uusiksi ja se meni jo paremmin. 

  • Lähettelin koiran muutaman kerran ruutuun. Palkkana ruudussa ensin pallo ja sitten nami. Joku just rääky omalla koiralleen jotain samaan aikaan kun tein jompaa kumpaa reeniä ja Merri otti sen selvästi vähän itteensä. Semihyvä harjote oli tää reenijutska. 

  • Hyppynouto tavallisella kapulalla. Ihan jees. 

  • Liikkeestä istuminen. Meni maihin x miljoonaa kertaa, noh ei ihan. Kokeilin eri tavoilla, kait, sanoen sen istumisen ja hieman hidastaen. Sitten toimi ja koitin kehua ylitsepursuavan vuolaasti. 

  • Kaukot. Otti askelia seisomisessa. Erehyin sanomaan "ei" jonka jälkeen koira maata törötti maassa eikä noussut ollenkaan ylös...  persilja! koita siinä sitten antaa koiralle jotenkin noottia että kaukoissa ei pitäs hötkyillä kun koira kuvittelee sitten että se itse toiminto (asennon vaihos) on väärä 

Kongiloiset


 Pitkästä aikaa kaivoin lelukopasta kongit esille. Sininen on ollut Merrillä toosi kauan, ja se on sitä hivenen nakertanutkin jossain välissä. Tuo punanen saatiin jostain agiepiksistä palkinnoksi. Punasen annoin nyt Merrille ja sinisen Nemille kun aattelin ettei N vaan yritä syyä kokonaisena sitä "aarretta". Ja joo, sinisiä muovinmurusia löytyikin eteisen matolta Nemin jäljiltä...

Pistin näihin siis maksalaatikkoa ja pakkaseen reiluksi tunniksi. Siinäpä oli sitten koirille itsenäisyyspäivänillanhubiohjelmanumero. 

Tylsyyttä vastaan


 Onhan se vähän tylsää, tämä mun kirjoittelu täällä. Mietin tässä yks päivä, että sitten kun aikaa on mennyt ja tuhina tuokiot koirieni kanssa eivät ole niin tuoreessa muistissa, niin löydänkö vaan kirjoituksiani menneistä ajoista niin että

 Reenattiin ruutua. Tehtiin jääviä, noutoa ja seuraamista.

 Harkattiin agia. Ratareenissä pakkovalssi ja päällejuoksua. 

Boring, booring, booring. Mitä se nyt mistään sekään sanoo. Eihän se kuvaa tilanteita ja koiriani millään muotoa. Eikä ole edes juurikaan opettavaista lähitulevaisuuttakaan ajatellen. Kiire on typerä peruste sille että raapustukset on mitäänsanomattoman tylsiä.

Sitäkin mietin, että nyt kun ohjatut aksareenit ovat joulutauolla, että ois fiksua jos laatisi jonkinlaisen ohjelman että mitä harjoittelisi tänä aikana. Ja tietty vaik tokossakin (siitä Merrillä on vielä yhet reenit ennen joulutaukoa) - ts eihän sitä kevätkauden reeneistä vielä ole tietoa, että onko niitä edes kun haku uusiin ryhmiin on just meneillään, mutta jos eletään sellaisessa olettamuksessa että toksutellaan ohjatusti ens vuoden puolellakin . Mutta siis, asiaan. Aattelin niin, että kahtelisi hieman mitä on syksyn tekniikkapitoisissa reeneissä harjoiteltu ja suunnittelisi niistä sitten jonkinlaisen harkkaohjelman joulu"tauolle". Ja muistelisi, että millaisia kotiläksyjä on annettu. Mutta mahdanko tylsistä syksyn postauksistani edes löytää järkevyyttä tähän asiaan? 

***

Tänäaamuna Nemi tanssi ufon päällä. Pyöri ympyrää etutassut ufolla. Pitää sitä siinä avittaa eli koira on mun vastakkaisella puolella ja kun mä siirryn niin sekin siirtyy. Sellaista harkkaa on tehty joskus tokossa. Takapää & tasapaino harjoitetta. Samalla myös hieman istu-seiso ja tassun nostelu harjoituksia. 

***

Maanantain tokoreeneissä en tod voinut tehdä samaa liikettä Merrin kanssa kovinkaan pitkään. Se varioi niitä liikkeitä sitten mieleisellään tavalla jos yrittää tehdä saman x kertaa. Kerran pari ok ja sitten jotain ihan muuta. Niinpä naksuttelin sille taas kaikkea kummallista. Se kun on niin ihana kun sen aivot raksuttaa ja se tarjoilee mulle ties mitä kaikkia toimintoja ehdotellen että mitähän mä mahdan tarkoittaa ja mistä niitä namuja tällä kertaa saisi 

- Istun maassa, jalat suorana edessä, ja naksutin koiran pistämään jalkansa mun jalkojen päälle. Siinä samalla kun siitä sitä palkkailin niin mietin, että saapa nähdä kuinka mustelmilla mun jalat on tän jälkeen  Mietin josko oisin saanut koiran kokonaan seisomaan jalkojeni päällä mutta siihen ei ollut nyt aikaa kun piti kiiruhtaa tekemään jotain oikeeta tokotunnin asiaa.

- Toisena välikohtauksena tokotunnilla naksuttelin koirulin putkipainopinon päälle. Siinä se sitten seisoi ja tasapainotteli kun mä kävin muutamien metrien päässä hengailemassa.

- Ja kolmantena tein jotain jalkojenväli pujottelua ensin ja sitten yritin saada koiran mun jalkojen väliin istumaan ja sitten liikkumaan siinä jos mä meen eteen/taaksepäin. Tämä harjoite ei ollut Merristä kait kiva, kun se "irtosi" ensin sinne putkipainopinolle "tätäkö tarkoitat? tätäkö haluat? voin olla täällä" Ja kun sille nauroin ja kehuin sen kekseliäisyyttä niin sen jälkeen se irtosi vielä hivenen kauemmaksi ja kiersi ruudun merkkiä kuin se olisi ollut 'merkki' ja jäi sinne törpön viereen seisomaan tärkeenä ja oikeaoppisesti "Tehdään tokojuttuja, eikä noita sun kummia höpöhöpö asioita! Kato! Mää osaan!




maanantai 5. joulukuuta 2011

Ag, väärällä vuorolla


 En päässyt tiistaina meiän normaaleihin aksoihin, joten ostin keskiviikkoillalta yhen vuoron. Mukava ratapohja siellä olikin, onneksi menin, oli kivaa! Mikko veti reenit. Kanssa kirmaajina meillä oli nyt yks isovillakoira, yks cavalier ja yks kääpiösnautseri. 

Lujaa sai välillä kipittää että ehti persjättöihin. Tein myös yhelle putkelle pakkovalssin, mutta siihen tuli turhan kiire niin vaihettiin mun juoksureittiä ja sitten piti tehä se pjättö. Aika hurja -ja onnistunut- siitä lopulta tulikin. Mun kropan kääntyilyä piti taas säätää esim yhen hypyn jälkeen jotta koira meni putkeen eikä aalle. 

Yhellä kertaa koira keilasi mut totaalisesti kumoon kun yritin ehtiä pjättöön. Siis ensin ootin liikaa jotain .. koiraa, että koira menis putkeen tms ja sitten kun lähin liikkumaan niin olin just koiran linjalla kun se tuli sieltä putkesta. Siitähän Nemi riemastu/villiinty kun se kaato mut. Eipä siin kuitenkaan käyny mitenkään, mutta mitään ei ollut tehtävissä siinä keilauksessa kun tuli niin puun takaa (ts putkesta) koko tilanne. 

Tok m 28.11


 Voe pöhköti. Kuka laiskimus ei ole päivittänyt blogiansa ajoissa?

Viime maanantain toksureeneissä harkattiin... jotain peliä, joka ei heti onnistunut mutta sitten onnistu. Jei.

Paikallaoloa. Merri pysy maassa eikä pahasti vonkunut.

Tunnaria. Merri toi häiriökapuloita ja mä piilottelin sitä yhtä liikaa. Ts kävin liian kaarevia mutkia. Tai jotain. Ja sitten kun olin innostavampi ja nopeempi toimissani niin Merriinkin tuli puhtia enempi.

Ruutua. Naksuttelin läheltä koiraa ruutuun.

Tein kakeja tasapainoalustalla.

Seuruuta hieman.

ja ?

Pietarsaari


 Kävin koissujen kanssa reilu viikko sitten kirmailemassa Pietarsaaren Tellu-hallissa. Aiempi kokemukseni Pietarsaaren kisoista koheni huomattavasti - jossain möykkyisellä nurtsilla olen joskus kisannut Merrin kanssa medi1-luokassa vuonna x ja päättänny etten mene enää ko paikkakunnalle kompastelemaan niihin kuoppiin. Nyt oli tasanen ja hyvä alusta, mikä ei tietty ollut mikään ihme sillä onhan Pietarsaari jalkapallokaupunki ja juoksimme palloilijoiden kotikentällä aka hallissa 

Tuomareina noissa zempaloissa olivat Minna Räsänen ja Vesa Sivonen

Nemin kanssa kirmasin Minnan radoilla, jokka olivat vaikeammat kuin useimmat kakkosluokan radat joilla olen ollut. 



Nemi: HYL - HYL - HYL

Merri: HYL - HYL - 5+ya



-enempi turinaa ehkä joskus