torstai 31. elokuuta 2006

Keskiviikon agit



Sain tälläkin kertaa lähdettyä
agiharkkoihin ajoissa, joten ehdin treenimään Merrin kanssa pikkuisen
ennen kuin Nemin harkat alkoivat. Merrille vahvistin nopeaa pujottelua
(vedätystä, välillä vähän liikaakin eli pientä oikomista loppuesteellä)
ja otin vähän hyppyjä, puomia ja putkea. Niillä esteillä mitä kentällä
sattui olemaan.

Nemin ryhmä pääsi tällä kertaa treenimään
A.Virtasen 1-luokan agirataa. Jolla mun onneksi ei ollut keinua,
muutoin kyllä löytyy vähän kaikenlaisia esteitä (paitsi ei myöskään
pussia, pituutta tai pöytää). Rakensimme siis radan, laitoimme numerot
paikoilleen ja tutustuimme rataan hetkisen.

Nemin kanssa
rata meni ihmeen hyvin. Toki venkoilujakin tapahtui, mutta edistymistä
kesän mittaan on selvästi tapahtunut. Mun pitäs vaan Nemin kanssa
muistaa vieläkin selkeempi käskytys kuin Merrin kanssa. Ja topakampi
ote.
Puomin N meni
hyvin, pysähtyi kontaktille (nami oli oottamassa - vein sen sinne kun
käskin Nemin istua alkuun, ja N pysyi hyvin paikallaan vaikka mä kävin
viemässä ruokaa toiselle puolen kenttää!!!) ja pysyi siellä hetken kun
mä käskytin ja liikuin hieman (ja kävin palkkaamassa koiran).
Rengas
meni huonosti eli ensin hyppäsi välistä, sitten otin sen niin että
käskin istumaan esteen toiselle puolelle ja ohjasin sen toiselta
puolelta hyppäämään - jolloin tuli ihan hyvin.
A:lla
N hieman venkoili alastulossa eli ei meinannut malttaa jäädä siihen
olemaan. Piti ottaa muutama toisto, ja sitten en meinannut saada sitä
menemään seuraavana esteenä olleeseeen putkeen (puomin alla).
Pujottelussa
yritin liikaa ottaa koiraa haltuun enkä vaan sanonut este-käskyä. Kun
lopulta sanoin, niin aloitti pujottelun ihan hyvin (ja vauhdikkaasti),
mutta tuli hieman puolivälin jälkeen pois. Mulla on varmaan itsellä
tähän pujoon joku asennevamma enkä voi uskoa että koira osaisi sen jo
niin hyvin kuin osaa. Otettiin pujo uusiksi jolloin se meni ihan hyvin.

Kaks viimeistä loppuhyppyä, eka meni ihan kivasti. Mutta kun toiselle yritin käskyttää Nemiä niin se kyllä hyppäs, mutta mua vasten..


Lopuksi otettiin vielä remmissä aata, jolloin vein namin a:n eteen
maahan (ts.taakse eli alasmenokontaktin eteen), jolloin Nemi jäi
istumaan kontaktille ihan hyvin eli takajalat kontaktille ja etujalat
maassa. Kyllä neiti sen osaa kun vain hieman malttaa :)

Ihan lopuksi otin vielä kerran pujottelun, paremmalla käskytyksellä  - ja se meni ihan kivasti :)




Porilainen agikisa


Lauantaina kävin tutustumassa uuteen kisapaikkaan (Vähärauman urheilukenttä) ja uuteen tuomariin (Leena Rantamäki-Lahtinen), siis meille uus.



Mun kannalta katsottuna (mistäpä
muualtakaan) kisojen ihanneajat oli tiukat - molemmat (tavis ja hr)
hieman yli 30 sekuntia. Tiedän kyllä ettei ihanneaika numerona kerro
kaikkea, vaan se radan pituus. Mutta silti.. No, aika oli muillekin
tiukka, varsinkin tavis-radalla ja ihanneajan alituksia ei juurikaan
tapahtunut.




Päivä oli lämmin, ja minä tonttu en ollut
tajunnut pukeutua shortseihin vaan hikoilin verkkareissani. Johtuko
sitten lämmöstä vai mistä, mutta Merri oli haukkuvalla tuulella. Vaikka
sitä purkiteltiin ennen ratoja.




A-rata meni muuten ihan hyvin, mutta oli tosiaan tuota haukkumista. Ratavirheitä ei tehty, mutta ia ylittyi n.13 sekunnilla. Sijoitus.. siellä jossain.

B-rata meni hieman nopeammin, ia ylittyi
jotain 8 sek. Mutta joku rima tippui ja yks kielto saatiin aikaiseksi.
Jollen väärin muista niin kielto tuli putkelta, jolle luulin saavani
Merrin irtoamaan ilman kummempia kommerverkkejä.. mutta kuinkas
kävikään. Ei se ihan niin onnistunutkaan (hankala kulma putkelle).





Porilainen metsä (etsi)



Kävimme perjantaina seurailemassa kun
Sanni teki Armille (bokseri) jäljen, ja toki näimme sen työskentelynkin
:) Koska mulla oli koirat auton perällä mukana, niin teimme muistin
virkistykseksi Nemille ja Merrille yhdet etsinnät. Nemille ihan likelle
ja Merrille hieman kauemmaksi (sillä välin kun Armin jälki vanhettui).


Nemille Sanni tosiaan meni muutaman kymmenen metrin päähän, yhden
kuusen taakse istumaan. Otin Nemin auton perältä ja laitoin sen
liinaan, Nemi oli ihan tohkeissaan. Rauhoittelin koiraa hieman ja
annoin sille luvan etsiä. Ensin se lähti ihan väärään suuntaan, vauhti
oli koiralla kova, mutta päästin silti liinasta irti - miettien
samalla, että mihinkähän koira nyt häviää (ei vissiin ole mulla luottoa
koiriini tarpeeksi). Mutta hyvin pian Nemi otti suunnaksi taas oikean
metsäpalan ja viipotti vauhdilla Sannin luo. Kun minä saavuin paikalle
niin makkarat oli jo (melkein) syöty, ihan nätisti Nemi oli tainnut
käyttäytyä :)

Sanni jatkoi matkaa hieman kauemmaksi (palaten
välillä autotielle), sillä välin minä kävin autolla. Odotin kunnes S
oli piilossaan (huhuili) ja laitoin sitten Nemin autoon ja otin Merrin
ulos. Laitoin Merrinkin liinaan, varmuuden välttämiseksi. Merrin kanssa
kuljin risteävää autotietä hetken ja päästin sitten otteeni liinasta -
ensin M meni tarkistamaan sen paikan missä S oli ollut Nemille
piilossa. Sitten M hetken oli "hukassa" ja niinpä me vain kuljeskelimme
metsässä... kunnes M sai hajun ja hävisi tiheikköön. Ja hetken päästä
alkoi tuttu haukku kuulumaan.
Merri oli tuttuun tyyliinsä käynyt
ensin nuuhkaisemassa maalimiestä ja ruvennut sitten haukkumaan. Kun
olin parin metrin päässä niin kehuin ja annoin luvan syöttää makkaraa.

Lopuksi en päästänyt Merriä irti liihottamaan vaan talutin sen liinassa autolle.

tiistai 29. elokuuta 2006

Kentät


Agikenttien alustat ja niiden vaikutus jalkaani/liikkumiseeni









Koska eri kisa (/harjoittelupaikat) on erilaisia ja koska totuus nyt vain on se, että en ole "terve jalkainen" niin ajattelin koota pohdintojani erikisapaikkojen alustoista/kentistä. Voin sitten katsella aiempia pähkäilyjäni ja päätellä sen mukaan kannattaako ko. paikkaan enää mennä kisaamaan. Ainakin Merrin kanssa agiliitäessä kun kuitenkin on tärkeää, että pystyn itse juoksemaan kentällä - se kun ei irtaannu esteille juurikaan vaan on enemmänkin kuonosta vedettävää mallia.








































































Paikka Pohja Milloin Kommentit
Kokkola Leirintäalue. Nurmikko Klag (heinäkuu)07 Pidemmän päälle mulle huono pohja. Nurmikossa "turpeita". Ja koska vettä satoi enemmän tai vähemmän sunnuntaina (jolloin kisasin) niin liukastakin oli.
Vöyri Nurmikko Agirotu 07 Pidemmän päälle mulle huono pohja. Nurmikossa "turpeita". Ja koska vettä satoi enemmän tai vähemmän koko vkonlopun niin liukastakin oli.
Haukipudas Okk-Areena, matto/nurmi talvi/ kevät 07 Pohjassa ei valittamista.
Kemi Sora(/hiekka)pohjainen kuplahalli 20.-21.1.-07 Hallin pohjassa ei sinällään ole mitään vikaa. Lauantaina ulkoilin Merrin kanssa paljon väliajoilla, jolloin jalka rasittui ja oli illalla kipeänä. Toisaalta  tuli havaittua, että pelkkä agiliitokin rasittaa jalkaa - kun nykyään radalla juoksee. Eli monen kisan maratoonit eivät välttämättä ole meidän juttu :(  -  loppuihin kisoihin ei jaksa/pysty panostamaan fyysisesti (eikä aina niin henkisestikään) täysillä. Sunnuntaina jäikin ennen ja jälkeen rataa -lenkit lyhyemmiksi em syystä.
Seinäjoki Sora(/hiekka)pohjainen kuplahalli 3.12.-06 Hyvä pohja juosta, jossain välissä hieman tuntui nilkassa ikävältä, mutta onnekseni jalka ei totaalisen kipeytynyt (useiksi päiviksi) niin kuin joskus. Vaikka todellakin juoksin noissa kisoissa... ;)
Kajaani Sora(/hiekka)pohjainen kuplahalli 14.10.-06 Tosi hyvä pohja agiliidolle :)
Rovaniemi Sorakenttä 24.9.-06 Vaikka kentällä oli jonkin verran pientä irto soraa, niin sitä ei kuitenkaan ollut liiaksi asti eli toisin sanoen kenttä oli tosi hyvä agiliitelyyn. Kentän hyvyydestä huolimatta oikea jalka oli kipeä koko su-illan (ei nilkka, eli käveleminen ei ollut vaikeaa), mikä saattoi ihan hyvin johtua ohjaajan huonosta lämmittelystä ennen rataa ja radalla juoksemisesta (eli jalka joutui kovalle rasitukselle).
Oulu Kivi/tuhka kenttä 9.-10.9.-06 Ihan hyvä paikka juosta, kentässä ei sinällään mitään vikaa. Haukkis muutoin on aika "muhkurainen" eli kun päivän kävelee pitkin aluetta ja juoksee kentällä, niin jalat kipetyy, vaikka itse kentässä ei olekaan mitään vialla.
Haaparanta Kivi/hiekka kenttä 3.-4.9.-06 Hieman pehmeä, paljon irtosoraa/kiviä. Kentän reuna rinne (ei vaikuttanut ratasuoritukseen, mutta muuhun liikkumiseen kisapaikalla, eli nilkka muljui). Varsinkin lauantai-iltana tiesi juosseensa huonolla alustalla... (ja mietti onko laji sittenkään mua varten)
Pori Kivi/hiekka kenttä 26.8.-06 Hyvä pohja, ei irtosoraa. Hyvä juosta, tosin ilma oli kuuma ja mulla liikaa vaatetta.. mutta se nyt ei ollut kentän vika ;)

 

lauantai 26. elokuuta 2006

Jalka


  Fakta/alku tieto:


Kansantajuinen selitys: oikea jalkani on pienempi kuin vasen. Se on siis pari senttiä lyhyempi sekä pituus suunnassa, että jalkaterän osalta. Tämän takia:




    • Käytän aina "eripari kenkiä" eli kenkäni ovat erikokoiset (eli ostan kaupasta kaksi paria kenkiä) ja oikean jalan kengässä on 2,5cm korotus.

    • Oikea jalka on hieman voimattomampi kuin vasen ja kaikki fyysiset jutut eivät onnistu joko ollenkaan tai heikommin kuin "terve jalkaisilta".

    • Yleensä isompi rasitus todella kipeyttää jalan -> kävely välillä hyvin hankalaa. Näitä rasituksia ovat esim. kisaviikonloput eli useampi startti samana vkonloppuna ja koiran lämmittelyt & jäähdyttelyt. Tai toimitsijana oleminen kisoissa ja viipotus paikasta toiseen pitkin päivää... Tai monet muut seikat. Muutaman päivän jälkeen jalka taas vertyy tavalliseksi (ei kipeäksi), ei kait tätä muuten jaksaisikaan 



Syy: Syntyessäni jalkani oli jossain ihme asennossa (kantapää ylöspäin tms) ja jalkaa jouduttiin operoimaan muutamaan otteeseen... 





torstai 24. elokuuta 2006

Väärä Aa



Harvinaisesti olin keskiviikkona paikalla
Haukkukeitaalla jo pikkasen viiden jälkeen, joten ennen kuin Nemin
harkat (puol kuudelta) alkoivat niin kerkesin ottaa Merrin kanssa
pujottelua (sekä yksistään että hieman vauhdikkaammin putkesta
tullessa), puomia ja aata. Samaten Nemin kanssa otin pujottelua, minkä
se menikin jo aika hyvin - ainut vain että itse hätiköin ja meinaan
sössiä koiran tekemiset. En meinaa vieläkään uskoa, että se on siinä
niin nopea, jo se siis työskentelee eikä rupea höpöilemään :)
Kun
muut ryhmäläiset tulivat niin rakensimme radan ja teimme pientä
ratapätkää, joka meni about näin: aita - a - aita - 180 asteen käännös
- aita (eli "takaa takaa hyppy pari") - aita - mutkaputki (ed. aidan
puoleisesta päästä sisään) - aita (sama kuin ennen putkea) - käännös
vasemmalle muurille - taas käännös vasemmalle hypylle - 180 asteen
käännös pujotteluun.
Me kohtasimme
ensimmäisen vaikeutemme siinä, että Nemi oli treenannut aiemmin pienten
koirien aata. Maksi aata se ei ole tainnut ottaa kuin muutaman kerran..
tällä pienemmällä aallahan Nepsu istuu tosi kivasti paikallaan, mutta
maksi aalle se ei meinannutkaan jäädä vaan rupesi venkoilemaan ja
juonittelemaan.
(kone venkoilee myös - jatkan myöhemmin, terveisiä Porista ;))


keskiviikko 23. elokuuta 2006

Tokotus



Koska Merri oli saanut viikonloppuna aimoannoksen aktivointia niin kävin maanantaina Merrin agiharkkojen sijasta Nemin kanssa tokoilemassa.


Aluksi ohjelmassa oli liikkeestä maahanmeno, jota harjoiteltiin ensin
hetki itsekseen ja sitten yksitellen liikkeenomaisesti. Yksinään
harjoitellessa homma toimi kohtuudella, mutta välimatka minun ja koiran
välillä ei ollut koemainen... Sitten kun oli meidän vuoro ottaa tuo
liikkenomaisesti niin.. Nemi seurasi ensin ihan hyvin, ja sitten lähti
haahuilemaan. Sitten laitoin sen remmiin ja otin uusiksi, jolloin se
meni kyllä maahan kun hieman näytin sille samalla. Mutta koska en
älynnyt sanoa paikka, niin kerkesin menemään annetun matkan päähän,
kääntymään koiraan päin.. ja koira juoksi mun luo... Saimme
laiskanläksynä mennä harjoittelemaan etäisyyttä ja paikallapysymistä
mökin taakse, siksi aikaa kun muut koirakot tekivät tuon osion loppuun.


Seuraavaksi oli vuorossa ruutu, jota treenasimme kahdessa
ryhmässä. Molemmat kävit jonassa ottamassa treenin. Tätä kiertokulkua
tehtiin ehkä neljä kertaa. Eli ruutu koostui neljästä pienestä
ämpäristä jotka oli laitettu nurkkamerkeiksi. Keskellä oli lautanen
jolle käytiin yhdessä koiran kanssa viemässä nami/lelu. Sitten mentiin
koiran kanssa ruudun ulkopuolelle pienen matkan päähän ja lähetettiin
koira "ruutuun" (mulla käskynä Ruutuun!). Kun koira meni lautaselle
syömään niin kehuttiin koiraa ja haettiin se sieltä pois. Eli ei
annettu sen tulla sieltä itsekseen pois. Tämä meni ihan hyvin Nemillä.
Sitten sai ottaa vaikeusasteen lisäyksenä joko matkaa tai maahanmenoa.
Eli jos kaukokäskyt hallinnassa niin maahan, no.. Nemillähän ne eivät
ole hallinnassa, mutta tein siltikin kerran niin, että kun olin ns.
hakemassa sitä ruudusta niin käskin sen maahan. Ja kun se meni niin
kehuin, odotin hetken ja leikin patukalla (Nemin kanssa).

Viimeisellä kerralla lisäsin matkaa selkeesti, mutta siinä nyt ei ollut
mitään ongelmaa, kun olin ensin vienyt sen namin sinne ruutuun (niin
että Nemi istua napotti paikallaan, ihan hyvin pysyi :)). Kyllähän
neiti namin perässä ruutuun menee - vähän sama ilmiö kuin
agikontakteillakin.

Sitten treenailtiin pareittain
seuraamista, mutkitellen eli kaks ruutumerkkiämpäriä oli tolppina ja
niitä kierreltiin. Vuorotellen. Eli toinen kommentoi toisen
suorituksia. Nemi oli välillä hieman haahuilevalla tuulella, mutta kun
sain sen keskittymään niin seuraaminen (käännöksineen) oli paikoitellen
ihan hyvääkin. Tosin liikaa kiinnitän itse vielä huomiota koiraan.


Lopuksi otettin vielä luoksetulo. Tämä meni mielestäni aika hyvin, Nemi
pysyi hyvin paikallaan, sillä oli vauhtia luoksetulossa, se ei
kuitenkaan törmännyt minuun ja mun tarvi tehdä tosi pieni liike
(kädellä), jotta  sain sen nätisti sivulle.

--------


Illalla kotiin tultuani treenailin Merrin kanssa hetken pihalla. Merri
oli ihan innoissaan, otettiin enimmäkseen noutoa ja luoksetuloa. Jännä,
että Merrikin sitten lopulta oppi tykkäämään noutamisesta, tosin
tokoliikkeenä se ei kyllä ole vielä ihan valmis eli Merri ei pidä kovin
pitkään kapulaa suussaan istuessaan / tuotuaan kapulan. Mutta on se
tuossakin jo hieman edistynyt, eli ei suoraan tiputa kapulaa
varpailleni tuotuaan sen. :)



Jos saisin Merrin jotenkin tykkäämään seuraamisestakin, niin voisin
harkita sen kanssa tokokoetta joskus tulevaisuudessa.. Toki hiottavaa
olisi, mutta useimmat liikket ovat edellen aikalailla kunnossa. Olisiko
kellään ideioita seuraamisen piristämiseen?

tiistai 22. elokuuta 2006

Kemi - Ylivieska: agiliitely (jatkoturina)




Kemissä kisaamassa, näyttää jopa melkein siltä, että allekirjoittanutkin juoksisi radalla ;) Kiitoksia Eskelisen Sarille kuvasta.

  • Kemi a-kisa:
    Rata alkoi renkaalla ja pituudella, jotka olivat suht suorassa linjassa. Niiden jälkeen edessä häämötti suora putki, jonne ei tietenkään
    pitänyt mennä vaan piti kääntyä vasemmalle a-esteelle. Niin, tässäpä
    sitä sitten olikin sellainen kohta, että Merri meinasi valita ennemmin
    putken kuin sen aan (harvinaista). Ei tainnut jäädä monestakaan
    sentistä kiinni etteikö M olisi mennyt sinne putkeen, mutta niin vain
    sain sen kääntymään takaisin ja tulemaan aalle. A:n jälkeen oli
    jonkinmoisia hyppykuvioita, estesarjaa, joista selvittiin ihan hyvin.
    Sitten keinu, se suoraputki (sai valita kumpaan päähän koiran vei),
    hyppy, mutka-putki, puomi, muuri ja pujottelu. Kaikki nuo menivät ihan
    kivasti, Merri oli melkoisen hiljaa ja pujo sujui (kuten aiemmassa
    viestissä jo kerroin). Sitten oli mutkaputki ja taas sinne puomille.
    Tässä vaiheessa hahmotukseni putken ja puomin suhteesta oli pielessä ja
    tein valssin väärään paikkaan, josta seurasi se, että olin Merrin
    edessä eikä se päässyt puomille, muuta kuin loikkaamalla sinne erittäin
    vinosti. Otin sen alas, ts. käskytin, puomilta ja käskin puomille
    uudestaan kunnolla. Lopuksi oli vielä "loppu suora" eli vähemmän
    suorassa linjassa olevia hyppyjä. Säätämisiin meni aikaa, joten tulos
    oli jotain 33...
  • Kemi b-kisa
    Radan
    alussa oli muutamia hyppyjä, joiden jälkeen oli kääntö putkeen, mutta
    putken päällä oli aa, joka vaikutti paljon houkuttelevammalta kuin se
    putki. Ja kuulemma mulla oli ollut tosi huono käskytys, olin ollut
    väärässä paikassa, näyttänyt huonosti jne - joten koiralla ei ollut
    muuta mahdollisuutta (melkeinpä) kuin mennä sinne aalle. Tuli sieltä
    kuitenkin alas kun käskin (hylly toki oli jo tullut), käskin koiran
    putkeen ja jatkettiin matkaa. Sitten yks hyppy ja paluuna sinne aalle,
    hyppy ja keinulle. Tuossa kohtaa tuli paljon hylkyjä, jos koirat eivät
    menneet a:lle niin ne menivät keinulle. Loppurata ei ole enää selvänä
    muistikuvana mielessäni.. mutta menimme radan kuitenkin kisamaisesti
    loppuun asti.
  • Kemi c-kisa:
    Päivän
    viimeinen rata oli hyppäri. Joka alkoi neljällä hypyllä, jotka olivat
    vino-suorassa linjassa (joku hypyistä oli rengas tahi muuri). Jätin
    Merrin istumaan lähtöön, ja annoin luvan hyppäämiseen siinä vaiheessa
    kun olin about 1 ja 2 esteiden välissä. Sitten oli kääntymistä oikeaan
    päin ja pari "takaa-takaa" hyppyä. Pari hyppyä "eteen päin",
    ensimmäinen ihan lookisesti, mutta toisen eteen (ts. noiden väliin)
    olin ajatellut tekeväni valssin.. Mutta muutinkin suunnitelmaani, koska
    ajattelin kokeilla josko ei tarviskaan. Ja varmasti se valssi olisi
    ollutkin ihan turha.. eli työnsin (vai leikkasin?) Merrin hypylle ja
    sieltä putkeen. Putken jälkeen otin sen olanyliotolla hypylle ja
    pujotteluun. Loppurata on hämäränpeitossa, koostui putkista (mutka ja
    suora, peräkkäin) ja hypyistä. Selvittiin kaikesta tästä virheittä. Merri oli suht hiljaa radalla. Minä juoksin. Ja ia ylittyi lopulta vain 5,09 sekunnilla. Mukava päätös päivälle, ei ihan "paska keikka" ;)
  • Ylivieska a-kisa:
    Rata
    vaikutti aika sekavalta, ja tiiviiltä. Vaikka rata-alue varmasti olikin
    oikean kokoinen. Ehkä vaikutelmaan vaikutti se, että osa hyppyesteistä
    oli normaalia isompia (leveempiä). Rata alkoi kahdella suorassa
    linjassa olleilla hypyillä, joiden jälkeen koiran piti mennä putkeen.
    Tuo putken suu oli puomin ylös(ts. alas)menokontaktin vieressä. Putken
    jälkeen oli vino hyppy (hieman "takaa-taka" tyylinen), jonka jälkeen
    kirmattiin aalle. A:n jälkeen mutkaputken vaikeampaan päähän. Kaikki
    hyvin tähän saakka... mutta sitten mä vähättelin Merrin taitoja enkä
    uskonut, että se menisi pujoon suht vaikeesta kulmasta, joten rupesin
    taiteilemaan sen edessä/kanssa, joten Merri otti ja meni kurkkaamaan
    pujon vieressä olevaan suoraan putkeen. Näköjään se tykkää nykyään
    noista putkista, kun edellisenäkin päivänä melkein kurkkas.. nyt vaan
    taisi koskeakin ko. esteeseen. Mutta sain sen kuitenkin tulemaan pois
    sieltä ennen kuin se oli ehtinyt mennä edes kokonaan putkeen. Tosin tuo
    pelastaminen tuli hieman liian myöhään, joten hylkyhän se siitä
    pätkähti. Loppu rata mentiin joten kuten, tosin puomin alastulo oli
    huono, kun itse kiersin sitä puomin alla ollutta putkea, joten M hyppäs
    puomilta turhan aikasten pois.
  • Ylivieska b-kisa:

    Hyppäri.
    Rataa kerkesin katsastelemaan hieman sillä välin (samalla kun
    verryttelin Merrin) kun maxit sekä tutustuivat että kisasivat ennen
    meitä. Mutta kun medi-minit olivat rataantutustumisessa, niin tuomari
    sanoi muuttaneensa kahta kohtaa radalla, joten onneksi en ollut täysin
    opetellut vielä rataa ulkoa tai miettinyt ohjauskuvioita ihan
    valmiiksi. Rata muuttui siis alun osalta niin, että yksi hyppy vaihtui
    eri kohtaan ja yhden putken kohdalta vaihdettiin se kumpaan päähän
    koiran piti mennä.


    Radalla oli useita valssikohtia
    mm a-b-c -hypyt, joissa piti (mun, ei kaikkien jotkut osas ottaa kohdan
    toisinkin) valssata sekä a-b:n että b-c:n välissä. Pujo oli fiksumpi
    ottaa "vaikeemmalta" puolelta, Merri meni sen ihan hyvin (hiljaa),
    mutta kauheesti en tohtinut vedättää. Kiva rata, koira työskenteli
    äänettömästi, kuunteli käskyjä, muistin itse tässätellä (ehkä turhankin
    isolla äänellä, mutta en ole tottunut vielä siihen, että M saattaa olla
    hiljaa radalla, ja toisaalta käskyjen pitää kuitenkin olla tarpeeksi
    voimakkaat/napakat). Putkiin M syöksyi aika hyvin eli irtosi. Jokunen
    sadasosa oltas ehkä voitettu, jos se loppu"suoralla" ois irronnut
    hypyille paremmin. Nyt tulos siis 3,29 sij.2 :)


maanantai 21. elokuuta 2006

Kemi - Ylivieska: agiliitelyn pm-kisoja



Aloitin lauantaina kiertelyni maan
PiiriMestaruuskisoissa Kemistä, sunnuntaina oli vuorossa Ylivieska
(=Keski-Pohjanmaa), viikon päästä Pori (=Satakunta) ja parin viikon
päästä Oulu (=Pohjois-Pohjanmaa).

Sain houkuteltua kisamatkaseurakseni Sarin ja Näsän, joille haluankin esittää kiitokseni mukavasta seurasta ja kyydistä (lauantaina mentiin meidän autolla sunnuntaina heidän). :)


Kuten aiemmin on tullut mainittua, niin nykyään meidän agikisoissa on
kaksi teemaa: haukkuminen tai lähinnä se, että Merri ei haukkuisi
radalla (ja erilaiset konstit ja keinot tämän saavuttamiseksi) ja
pujottelu eli tavoitteena saada onnistuneita (hiljaisia, sujuvia,
virheettömiä sisäänmenoja, "vedätettyjä" jne) pujoja aikaiseksi.

Lisäplussana on sitten muu ratojen sujuvuus, erilaiset "uudet"
ohjauskokeilut. Pyrin toki analysoimaan ratojamme (jos vain muistan ne
ja sen mitä tein) muutoinkin kuin noiden teemojen osalta..


Lauantaina agiliidimme kolmen radan verran Kemissä Katarina Virkkalan
tuoroimilla radoilla. Viimeinen noista kolmesta oli hyppyrata.
Teemallisesti katsottuna pujottelu meni kaikilla radoilla aikasta
hyvin, mutta haukullisesti b-rata oli huonoin eli siinä M haukkua
paukutti aikalailla.
Tähän luulin keksineeni jo syyn, mutta se osoittautui sunnuntaina huonoksi teoriaksi. Tai ei vain siellä toiminut samaan tyyliin.


Alunperin kotiin tulleessa aikataulukirjeessä luki, että kaikki
kolmosluokkalaiset olisivat tutustuneet rataan yhtäaikaa. Niinpä olin
valmiina tutusteiluun kun eka rata oltiin saatu valmiiksi. Mutta
käytäntö menikin niin, että maxit tutustuivat ensin, sitten he
kisasivat ja vasta sitten minit&medit tutuistuivat rataan.

Tälle toiminnalle ei kuitenkaan ollut aikataulua, joten ei ollut oikein
tarkkaa käsitystä kauanko maxien kanssa menee. Niinpä katselin välillä
kisaamista, mietin miten itse ohjaisin Merriä radalla, seurustelin
muiden paikallaolleiden kanssa jne.
Yhtäkkiä jutellessani eräiden
tuttavien kanssa tajusin, että Kääk! radallahan on ihmisiä tutustumassa
rataan! Maxit olivat jo lopettaneet kilpailemisensa! Hain äkkiä Merrin
häkistä ja vein sen Sarille ja menin sitten tutustumaan rataan.
Rataantutustumisen jälkeen Merri oli ensimmäisenä vuorossa.. Samalla
kun vein koiran Sarille niin vein hänelle myös kolinatölkin. Eli Merri
ei saanut haukkua minun ollessa miettimässä ohjauskuvioita. Ja kun hain
Merrin vasta kun (tietysti aiemminhan olin tutustumassa rataan) olimme
pian starttaamassa niin M ei aloittanut ollenkaan haukkumista.
Tuo rata taisi jopa olla yksi hiljaisimmista kisaradoistamme ikinä (tähän saakka!) :)

B-radalle
mentäessä hain Merrin heti rataantutustumisen päätyttyä, ja kun meidän
vuoromme mennä radalle oli vasta ehkä puolessa välissä kilpailua niin
Merri kerkesi alkaa komentamaan minua jo ennen kuin starttasimme edes
radalle. Onneksi se kuitenkin tälläkin radalla oli edes osan aikaa
hiljaa. Eli täysin siihen vanhaan "koira haukkuu koko ajan" ei täytynyt
palata.

C-radalle hain Merrin vasta just ennen meidän suoritusvuoron alkua. Jolloin Merri oli hyvin kuulolla ja hiljaisena radalla :)



Sunnuntaina kisasimme kahden startin verran Ylivieskassa Jokisaaren
Minnan toimiessa tuomarina. Ensimmäinen rata oli tavallinen agilityrata
(tr-kisa) ja toinen hyppäri.



Ekan radan suhteen toimin samoin kuin Kemissä c-radan suhteen, eli hain
Merrin juuri ennen meidän vuoroa. Tuosta ei ollut hyötyä, ensin Merri
haisteli kovasti maata ja lopulta haukkui paljon radalla.



Toiselle radalle keksin kokeilla sellaista konstia, että hain Merrin
Sarilta kun yksi koirakko oli vielä ennen meitä "jonossa", mutta otin
kolinatölkin itselleni mukaan. Näinpä ollen Merri ei ruvennut
komentamaan mua lähdössä. Tölkin jätin hieman sivummalle parin metrin
päähän lähdöstä (lähtöportin läheisyyteen). Merri oli radalla tosi
hyvin kuulolla, kuunteli tässät hyvin, totteli ohjausta ja oli hiljaa :)



Sunnuntaina pujo-teema meni huonosti ja hyvin eli ekalla radalla
sösselöin itseliikaa (oli muka pakko päästä "helpommalle" puolelle, ja
omassa jankkailussani meni aikaa, jolloin Merri päätti kurkata yhteen
putkeen..) toisella radalla otin pujon reilusti siltä puolelta mille
oli sujuvampi ohjata (vaikka se olikin se "muka vaikeempi puoli"). En
uskaltanut hirveesti vedättää, mutta M pujotteli sen ihan näppärästi,
virheittä.. :)





Tarinoin huomenissa noista radoista muuta analyysiä.

Kotiläksy: maahan


Eilen kotiuduttuani (ja toivuttuani)
Ylivieskan reissusta (juttua siitä kohta enemmän) treenailin pikkasen
Nemin kanssa. Hieman omatuntokin soimasi, kun Nemin tokotreenailu on
jäänyt todella vähälle viime aikoina. :(

Hain treenikassista patukan, ja Nemi rupesi oitis pomppimaan
innoissaan. Otin epämääräistä seurautusta (en vaatinut tarkkaa, kunhan
koira kulki about vierellä) ja sanoin Maahan! Kun
koira totteli, niin kehaisin ja revin sen kanssa hetken patukkaa. Ja
sitten käskin sen irroittaa otteensa patukasta. Nemi oli hyvin
innokkaalla tuulella ja tarjosi istumista, siitä maahan menoa jne.
Liikkeestä maahanmeno oli kuitenkin aika hidas, joten palkkailin sitä
leikillä nopeasta maahanmenosta (seisomisesta, ts. koiran piti olla
seisaallaan ennen maahanmeno käskyä). Noin leikimme hetken. Sitten otin
uudestaan seuraamisen kautta maahanmenon, joka sujui jo paremmin -
jätin jopa hetkeksi Nemin maahan, jossa se pysyi ihan hyvin. En
kuitenkaan palannut koiran vierelle vaan sen eteen, josta vapautin ja
palkkasin sen.



Merri oli koko tämän treeni-leikkimme ajan hyvin hämmentyneen oloinen:
meni maahan, ja kun havaitsin tämän ja kehaisin niin oli matkalla
keittiöön, että "mun palkka löytyy kyllä tuolta..." En kuitenkaan
hakenut sille namusia tai muutoinkaan noteerannut sitä sen enempää.



Tänäaamuna ennen kuin annoin neiteille ruuan niin käskin ne istumaan
parin metrin päähän ruokakupeistaan. Kun neitit istuivat nätisti ja
toljottivat minua nappisilmillään, niin katsoin keittiön kellosta
hieman yli 2min aikaa ennen kuin annoin niille luvan mennä ruoka
kupille. Tuo taisikin olla pisin "kidutus" ennen ruokailua ;)

Täytyisi varmaan ottaa välillä tuo "ennen ruokailua tapahtuva paikallaolo (lue:kidutus)" välillä makuuasennossakin...




perjantai 18. elokuuta 2006

Kakka- ja muita juttuja


Vkon 33 keskiviikon ja torstain
treenit jäivät molemmilta neideiltä väliin, koska kummallekin iski
mahatauti. Keskiviikkona tullessani töistä kotiin olohuoneen lattialla
oli useita enemmän tai vähemmän suuria ja koostumukseltaan (ihan
lirusta kiinteään ja siltä väliltä) erilaisia hyvin pahelle haisevia
läjiä. Tuumin hetken, että kummastakohan koirasta ne olisivat lähtöisin
(vaiko molemmista), mutta päättelin sitten, että luultavasti Nemistä -
koska kumpikaan koira ei ollut sotkenut itseään. Merri kun ei osaa
kakata löysää sotkematta housu/perskarvojaan.. Päätelmäni vahvistui
lenkillä, kun Merri kyykki pari kertaa sotkien itsensä.. ja Nemi ei
kakkinut ollenkaan.



Paaston, lääkityksen (tehobakt) ja erikoisruokavalion (riisi-kaura
velli, nappuloita vähitellen) jäljiltä, nyt perjantaina mahat ovat jo
suht kunnossa. :)





Kaikenlaisten ihme vääntöjen jälkeen sain maksettua neitien Puolan
ilmoittautumismaksut. Ja eilen saimme lähtettyä netti-ilmot liitteineen
(molempien rekkarit, Merrin valiotodistus & kuitti maksusta)
Poznaniin (sähköpostitse).



Tänään ilmoitin Merrin Raja-Cup'iin Haaparannalle agiliitämään neljän startin verran :) Nuo kisat ovat siis syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.




tiistai 15. elokuuta 2006

Toinen tapa



Mua jäi hieman vaivaamaan ohjaussuunnitelmani viikonlopun kisojen d-radasta. Niinpä harjoittelimme maanantai-iltana Sammalojalla
muunnelmaa tuosta kisaradasta. Halusin ohjata koiran ulkopuolelta
sisäpuolen sijaan aluksi. Jolloin kuvittelin, että pääsisin kätevästi
ilman valsseja, leikkauksia tms vaikka kuinka pitkälle.. Totuus olikin
toisenlainen, sillä pussin jälkeisen vinon hypyn kiertämiseen minulla
meni turhan kauan aikaa, jolloin en millään päässyt tarpeeksi nopeasti
ohjaamaan Merri seuraavalle hypylle. Niinpä teimmekin niin, että
lähetin Merrin hypylle ja tein olanyliotot sen jälkeen jolloin sain
koiran etenemään kahdelle seuraavalle hypylle ja putkeen. Kun koira
irtosi hienosti putkeen niin minä olin jo puomin (muutos kisarataan)
alaosan kohdalla jo menossa.
Olin vienyt puomille namin, mutta taas esiintyi namin-etsimis-ongelmaa jatkossa puomilla ja sen läheisyydessä..

Tuon jälkeen pujoon meno, mikä meni ihan kivasti. Sitten taas kolme
hyppyä ja putki, tällä kertaa eri päästä putkeen kuin aiemmin.
Ensimmäisellä kerralla vesin koiran väärään päähän putkea. Sitten pujon
jälkeen olanyliotto ja leikkaus kahden viimeisen hypyn välissä.. ja
koira oikeaan päähän putkea.

Toisella kertaa aloitettiin
rata putkesta, olanyli, kolme hyppyä ja pujo.. tuo pujo sitten tökkikin
oikeen kunnolla, kun M tuli pois hieman ennen loppua... Otettiin
varmaan viis kertaa uusiksi.. reippaasti M jaksoi työskennellä. Minä en
kyllä tiedä mitä tein väärin - ja hermot meinasi mennä. Sitten lopulta
otin pujottelun ilman vedätystä, hieman varmistellen, jolloin sain sen
lopulta onnistumaan. Pujoon meno sujui joka kerralla ihan oikein, että
jotain oikeaa kuitenkin.
Pujon jälkeen puomi, putki (hankalampaan
päähän, M totteli mua ihan hyvin), olan yli, kolme hyppyä, pussi,
keinua ja vimppa hyppy.

Merri oli hiljaa, sitä ei tarvinnut
edes muistutella kolinatölkistä :)  Ja se agiliiti aika nopeesti,
helteestä johtuen tai ei, mutta mulla alkoi kunto loppumaan..


Pirkko kokeili kerran Merrin ohjausta, ihan kivasti heilläkin meni. Ja
minä näin sen Merrin vauhdin - pujottelussa Merri rupesi hieman
komentamaan Pirkkoa.

Onneksi Merrille ei ollut jäänyt keinu-kammoa sunnuntain kisoista. :)


Tein samoissa treeneissä Neminkin kanssa pari harjoitusta. Eli
ensin:  putki-puomi-pujottelu-hyppy-hyppy-hyppy-putki. Pujotteluun
asti meni tosi hyvin, tai melkein pujon loppuun.. kun Nemi aloitti
pujon niin nopeesti niin mä pelkäsin sen sössivän sen kuitenkin jossain
välissä (ei ole viikkoihin mennyt pujoa noin hyvin, jos ikinä), joten
vedin sen toisteks viimisessä välissä pois. Korjasin erheen (koira kun
ei ollut kerennyt kauas) ja jatkoimme hypyille. Aluksi Nemi hieman
venkoili, mutta lopulta sain sen menemään hypyt ihan hyvin, putkeen
syötössä oli pieniä ongelmia. Ts. koira ei mennyt siihen päähän putkea
kuin olin kuvitellut sen menevän. Mutta tärkeintä olikin saada se
putkeen, päällä ei ollut niin väliä.

Toisena harjoituksen oli
putki-puomi-pujottelu. Aluksi Nemi meinasi rynniä puomille, mutta sain
sen käskytettyä takaisin. Putkelta se ampaisi miljoonaa puomille, mä en
juossut puomin vieressä etten vain kiihdyttäisi sen menoa lisää. Kun
koira oli jo melkein alasmenolla niin karjaisin jotain aika lujaa - ja
ihmeekseni se hiljensi vauhtia ja pysähtyi kontaktille. Siellä
palkkasin sen ja "paikoittelin" pariinkin otteeseen. Pujottelu sujui
nyt paremmin kuin viimeksi.

Lopuksi otimme vielä pussiin yksittäin. Mikä sujui. Ja lopetimme siihen :)



Kyllä vaan on mainio tämä meidän harkkaryhmän systeemi. Taas oli
herkkuja tarjolla ryhmäläisten menestymisen johdosta, tällä kertaa
limpparia & karkkia tarjoilivat Taina & Anniina. Kiitos! :)

Rotumestari



Lauantaina kisattiin Okk:n agilitykisojen yhteydessä myös Lappalaiskoirien rotumestaruudet; Merristä tuli medi3-luokan rotumestari! :)

A-rata:
pujo meni ihan hyvin (ns.helpommalta puolelta), koira oli haukkumatta
yli puoliväliin asti. Puomilla rupesi mua komentamaan, käskytin sitä
eteenpäin -> se loikkas kontaktin yli. Eli ainut virhe radalta tuo
kontaktimoka. Yliaikaa 11,81.


B-rata:
taas osan rataa M oli hiljaa :) tohdin ottaa pujon "vaikeemmalta"
puolelta, ja se jopa onnistui ihan hyvin eli pujoon syöttö meni hyvin,
koira oli hiljaa ja pujotteli ihan näppärästi. Hirveesti en tohtinut
vedättää sitä ettei homma mene käsille. A:lla M alkoi komentamaan mua,
ja hyppäsi taas kontaktilta.. :( Okserin edessä oli pientä tökkimistä,
aikaa paloi, mutta ei tullut virhettä vaan sain työnnettyä Merrin
hypylle. Yliaikaa 13,74.


C-rata:
hyppäri. sujui ihan kivasti, M haukkui kuitenkin jonkin verran.
Pujottelussa epäilin hetken, että jäikö joku keppi välistä. Siitä
johtuen ehkä hieman töksähtelevä valssin ennen putkea. Onneksi en
ruvennut korjailemaan pujoa, koska oikeinhan tuo peijakas sen meni.. Ei
ratavirheitä, mutta ihanneaika ylittyi 7,09 sekunnilla.


D-rata:
kolmas este lentokeinu.. jota M hieman säikähti, jonka jälkeen mun
ohjauskuviot + pasmat sekos. Selvittiin tuosta eteenpäin vielä useita
esteitä kunnes sarjaesteellä vedin Merrin tekemään yhden hypyn väärältä
puolelta.


Olin
itse ihan nuutunut ennen viimeistä rataa, joten ei ollut oikein
mahdollisuuksiakaan saada siitä mitään hyvää aikaiseksi. Lauantaina ja
sunnuntaina tuli kuitenkin oltua kisapaikalla aamuvarhaisesta
iltamyöhään, helle ja happimyrkytys vaikuttivat jo kovasti
sunnuntai-illan suoritukseen.. ja illalla nukahdin sohvalle ;)


Jokatapauksessa
olen ihan tyytyväinen viikonlopun suorituksiin, varsinkin pujotteluihin
ja osittaiseen hiljaisuuteen. Jospa tämä tästä :)


torstai 10. elokuuta 2006

Naksuu



Ke-iltana tultuani Nemin agiharkoista
Merri puhkui energiaa ja tekemisen intoa. Siirryin Merrin, jäljelle
jääneiden nakinpalasten, naksuttimen ja puolikkaan (kynnys)maton kanssa
takapihalle. Merri oli ihan innoissaan - ja tuijotti nakkipussiani aika
kiinteästi ;)
Vein maton muutaman metrin päähän Merristä ja sanoin
Merrille "ruutuun". Kun Merrin jalka kosketti mattoa naksautin ja
heitin sille namin (sekä kehuin suullisestikin). Kutsuin koiran
(sanallisesti tai käsimerkillä) pois 'ruudusta' ja käskytin uudelleen.
Taas naks ja palkka. Toistin tätä muutamia kertoja. Välillä M ei
meinannut tulla pois ruudusta vaan jäi polkemaan mattoa.. "mä olen jo
täällä, huomaatko, mä osaan tämän -heitähän nainen jo sitä nakkia tänne
päin" -tyyliin.
Seuraavaksi kasvatin etäisyyden itseni ja maton
välillä 4-5 metriin, jolloin Merri tarvitsi enemmän käskyjä ja hieman
käsimerkkejäkin, mutta lopulta tajusi, että vaadin siltä edelleen samaa
hommaa. Kun tuo alkoi sujumaan, ts. oltiin tehty muutamia toistoja,
niin vein maton pois ja naksuttelin Merrille ihan perustokojuttuja. Eli
yritin saada sille täsmällisempiä perusasentoja, parempaa seuraamista,
liikkeestä seisomista jne. Eli toiveissa oli, että naksun avulla saisin
sen palkattua paremmin. Ainakin Merri työskenteli hyvinkin innokkaasti
(ja särmikkäästi), mutta en tiedä oliko naksulla asioiden kanssa mitään
tekemistä.. muuta kuin mun päässä... ;)

Sisälle siirryttyäni
sulkeuduin Nemin kanssa loppujen namupalojen kanssa vierashuoneeseen.
Nemille naksuttelin ihan peruskäskyjä: istu, seiso & maahan. Nemi
sai samalla myös nenänkäyttö harjoituksen, koska meidän blondi ei
tuntunut löytävän niitä namipaloja mitä sille heittelin.. (saikohan
ainoastaan yhen kopin..).
Myös Merri taisi samalla treenata, koska kun tulimme pois tuolta huoneesta niin M istui oven takana...

Aa on kivempi



Keskikesän (tässä tapauksessa
heinäkuu) tauon jälkeen Nemin Haukkis-treenit pyörähtivät taas
käyntiin. Agiliitoa oltiin harjoittelemassa Haukkiksella Nepsun kanssa
siis keskiviikkoiltana.

Harjoitusten teemana oli
(takaa)leikkaaminen ja pujottelu. Leikkaamisharjoitus suoritettiin
neljän hypyn ja putken avulla. Nuo esteet muodostivat epäsuoran
"suoran". Nemi pysyi harjoituksessa aluksi hyvin paikallaan ja sain sen
menemään ihan hyvin kaksi ensimmäistä hyppy. Kolmas este oli suorana
oleva putki. Ensimmäisen ja toisen esteen välissä jopa leikkaaminenkin
onnistui. Mutta sitten neiti hurahti putken ohitse  - ja näki aan
ja kirmasi sille.
Tarja käänsä aata hieman, ja harjoitus uusiksi.
Ja taas Nemi meni aalle, tällä kertaa vieläkin innokkaammin,
vauhdikkaammin ja määrätietoisemmin. Sitten aan nousukontaktin eteen
siirrettiin pari siivekettä, jotka onneksi estivät Nemiä kipittämästä
aalle.
Leikkausharjoituksesta tehtiin useita versioita/toistoja,
kokeillen milloin mitäkin. Eli mä joko lähdin samalta tasolta koiran
kanssa (sivussa niin etten törmännyt esteeseen) tai jätin koiran
istumaan hypyn taakse ja siirryin hieman ekan hypyn ohitse. Tai Tarja
oli kutsumassa koiraa eri kohdissa "rataa" tai lopussa, tai T ei
kutsunut Nemiä ollenkaan. Lopulta kun Nemi aina meinasi mennä 2-hypyn
ohitse, niin älysin sanoa sille haltuunottokäskyn (en muista sanoinko
Nemi vai tässä) ja heti perään sen hyppykäskyn niin sain Nemin huomion
kiinnitettyä itseeni/asiaan ja rata sujui paremmin.
Eli parempaa haltuunottoa ja käskytystä, lupaa ja käskyä mennä ja tehdä ja parempaa ajoitusta jatkossa :)

Huolimatta siitä, että Nemi hieman kaahotti ;) niin harjoitus sujui
kuitenkin ihan kivasti eikä vaikuttanut ollenkaan toivottomalta -
varsinkin kun olen tottunut siihen, että Merrin kanssa olisin ollut
yhtäaikaa esteillä, törmännyt siihen leikkausyrityksissäni, Merri olisi
haukkua räksyttänyt jne.. Nemi kun ei haukkunut rataa suorittaessaan,
lähinnä vain väliajoilla kun en teettänyt sillä "töitä". (tai kun
meillä oli erimielisyyksiä pujottelusta)

Niin, tuosta
pujottelusta. Remmin kanssa otin "väärältä" puolelta ja koitin kehua
koiraa kovasti silloin kun se teki oikein, ilman hihnalla
"pakottamista". Hieman neiti oli ihmeissään tuosta remmistä -kait.
"Helpommalta" puolelta otin ilman remmiä, mutta jostain syystä koira
tuli pois pujosta about puolessa välissä. Lopulta mun piti ohjata Nemiä
enemmän kädellä, vaikka ilmankin sen pitäisi jo osata.. Nyt vaan
keppiharjoitus tökki hieman.

Harjoitusryhmään oli tullut
muutamia uusia koirakkoja. Tai meille tuntemattomia, mutta ilmeisesti
he olivat käyneet treeneissä toukokuussa kun Nemillä oli juoksu..

Nurmijälki



Tiistai-iltana aktivoin koiria
pienellä makkarajäljellä. Molemmille koirille tein noin viiden metrin
mittaiset jäljet takapihallemme. Jäljet eivät kerenneet vanhettua
kovinkaan kauan, kun menin jo ajamaan ne. Nemi oli ensimmäisenä
vuorossa, ja heti alkuun havaitsin, että olin tehnyt jäljet ihan liian
lähelle toisiaan. Eli Merrin jäljeltä haju kulkeutui kohti Nemin
jälkeä.. joten Nemi olisi selkeesti hajunnut tallustella lähempänä
Merrin jälkeä. Tai syödä osan Merrinkin nakinpalasista. Nemin
työskentely (omalla jäljellään) ei siis ollut niin tarkkaa kuin
edellisen kerran harjoitellessamme. Osan aikaa jäljestä se työskenteli
kuitenkin ihan hyvin, ainakin alun ja lopun, keskellä tapahtui tuota
hörhäilemistä.
Merrin jälkityöskentely oli hieman parempaa kuin
Nemin. Lopuksi Merri pääsi vielä vapaasti nuuskuttamaan koko
piha-alueen.. etu-, taka ja sivujäljille siis ;)

Tokon aloitus



Niin, maanantai-iltana käväisin
tosiaan Nemin kanssa tokoharkoissa. Treenit alkoivat sillä, että
kouluttaja kertoili jotain yleistä harjoituksista, jakoi ohjelmarungon
(pari viestiä alempana), asetettiin tavoitteet kurssille.. ja Nemi
kakkasi (täysin mun vika eli olin ehtinyt lenkittää sen aika huonosti
töiden jälkeen).

Ensimmäisenä harjoituksen otettiin
luoksepäästäväisyys. Hoin Nemille "istu-istu-istu", mutta en tiedä
olisiko se ollut edes välttämätöntä - Nemi istui kuin tatti. Hieman se
venkuili kun Tiina katsoi Nemin hampaat, mutta ei kuitenkaan tainnut
lakata istumasta.. eli ei ollenkaan hassumpi suoritus. Pitäisi varmaan
kokeilla myös niin, että ohjaaja yrittäisi pysyä hiljaa ja rauhallisena
(eikä turhia panikoisi vaan muistaisi, että Nemillä ei ole
luoksepäästäväisyyden kanssa ongelmia - vaan vain Merrillä, eikä
silläkään olisi varmaan niin paljon jollen minä jännittäisi ja
ennakoisi asiaa).

Sitten otettiin mukana kulkemista ja
pujottelua. Eli koirakot ympyrään ja kaksi koirakkoa (eri puolilta
ympyrää) kulkivat kontakti-kävelyä muita koirakkoja pujotellen. Nemillä
tämä meni hieman maan haisteluksi, paikoitellen kontakti oli kuitenkin
ihan hyvä. "Tolppana" ollessa Nemi pisti välillä maate, mutta pysyi
kuitenkin paikallaan eikä ollut laisinkaan kiinnostunut toistista
koirista.

Seuraavaksi tehtiin temppurata, jossa koirien
piti pujotella pullojen välistä, seurata, mennä maahan lelun kohdalla,
jäädä maahan makaamaan kun ohjaaja kävi koskettamassa hyppy-esteeseen,
seurata, hypätä esteen yli, tehdä temppu ja lopussa odotti alusta jolle
ohjaajat laittoivat lelun/namin = palkan.
Nemi mutkitteli pullot
vähän huonosti, seuraamisessa ei keskittynyt, kun huomasi pallon
näköisen lelun kiskoi sitä kohti (siirryin hieman eri linjalle
pallosta)... mutta kun käskin sen maahan ja käväisin hypyn luona niin
Nemi pysyi nätisti paikallaan eikä karannut lelun luo (ihme!). Hypyn
yli ponkaisi ihan hyvin. Mutta se temppu.. tulipa huomattua ettei
tuolle ole opetettu mitään temppuja. Tai on yritetty joskus jotain,
mutta.. huonoin tuloksin. Teetin sillä sitten jonku tokojutun (mälsää,
tiedän ;)) ja päästin leikkimään narupallolla.

Viimeisenä
harjoiteltiin paikallamakuuta, taas koirakot ympyrässä. Mutta selät
ympyrän sisälle päin. Paikallolo harjoiteltiin omaan tahtiin, sopivaksi
katsomalla etäisyydellä. Jätin Nemin muutamien metrien päähän ja koitin
laskea mielessäni noin viiteenkymmeneen kunnes menin palkkaamaan koiran
(siis sinne maahan palkkasin) ja vahvistin käskyä ja siirryin taas
kauemmaksi. Tuon toistin 2-3 kertaa ja sitten vapautin koiran.


Yleisenä vinkkinä saatiin, että ennakoivalle (mahdollisesti
ennakoivalle) koiralle kannattaa palkka & vapautus antaa ennen
(loppu)istumista. Eli ei aina vaatia perusasentoa, vaan lopettaa liike
jo aiemmin. Tämä olisi varmaan hyvä Nemin kanssa muistaa, koska joskus
sillä istuminen viipuu (eli ei heti käskystä istu) ja toisinaan taas
ennakoi..

Ensi viikolla kouluttaja ei pääse tulemaan treeneihin, joten me menemmekin varmaan silloin agiliitämään.

keskiviikko 9. elokuuta 2006

Kisoja, kisoja



Ilmoitin Merrin Kemin ja Ylivieskan agilitykisoihin ja Nemin Oulun KV-näyttelyyn. Tulevana viikonloppuna Merri kisaa neljän startin verran Haukkukeitaalla.


tiistai 8. elokuuta 2006

Toko-ohjelma



Haukkis, Oulu

Eilen alkoi
Nemin tokoharkat tauon jälkeen. Ryhmä pysyi kutakuinkin samana kuin
mitä kesän alussa, mutta kouluttaja ja päivä vaihtui. Päivä onkin
ongelmallinen, koska Merrin Kiiko-agiharkat ovat samaan aikaan.. Enkä
vielä ole saanut päätettyä kummissa treeneissä kulkisin :( Molemmat kun
olisivat varmasti hyviä ja hyödyllisiä.

Varsinaisia ekojen
treenien kommentteja hieman myöhemmin, tähän alkuun kuitenkin
harjoitusohjelma (hukkaan sen paperin kuitenkin jossain vaiheessa,
joten pysyypä täällä tiedot ylhäällä ;)).

Kurssin sisältö

7.8.
  • taitotason kartoitus ja tavoitteiden asettaminen
  • luoksepäästävyys
  • paikallaolo
  • temppurata
  • KOTIIN: paikallaolo

14.8.
  • liikkeestä maahanmeno
  • kaukokäskyt
  • paikallaolo LO
  • seuraaminen, liikkeelle
  • KOTIIN: liikkeestä maahanmeno

21.8.
  • liikkeestä maahanmeno LO
  • ruutu
  • seuraaminen, mutkitellen
  • luoksetulo
  • KOTIIN: luoksetulo

28.8.
  • liikkeestä seisominen
  • hyppy
  • luoksetulo LO
  • seuraaminen, käännökset
  • KOTIIN: liikkeestä seisominen

4.9.
  • liikkeestä seisominen LO
  • hyppy
  • paikallaolo, häiriöt
  • seuraaminen, hiomista
  • KOTIIN: seuraaminen

11.9.
  • seuraaminen LO
  • nouto
  • ruutu
  • kaukokäskyt
  • KOTIIN: treenaa hyppyä mikäli mahdollista + mieti oman treenin heukkoudet

18.9.
  • hyppy LO
  • "toko-circuit", valmistautumista päätöskisoihin

25.9. - Päätöskisat, liikkeet:
  • paikallaolo (1 min)
  • seuraaminen
  • liikkeestä maahanmeno
  • hyppy
  • luoksetulo

Näissä tuo LO tarkoittaa siis liikkeen omaisesti.

torstai 3. elokuuta 2006

Kallis pujottelutreeni



Tornion iltaralli - eli agilitykisat ke 2.8. (tuom. Jarmo Jämsä)

Ajelimme töiden päätyttyä Merrin, Pirkon & Nucan kanssa Tornioon agiliitelemään. Ilma oli kuuma koko illan ja olin aivan hikistynyt okk-verkkareissani ja tre kronor t-paidassani. Kenttä pöllysi ja aurinko paistoi..


Jarmo oli laatinut ihan kivan oloisen radan, mutta mikä ihme siinä on,
että jos rata mun mielestä vaikuttaa kivalta, niin jotenkin me
onnistutaan se Merrin kanssa sössimään?!?

Mitä me sitten mokailtiin / miten rata sujui?
  • Merri karkasi lähdöstä - mun pitäisi oppia ottamaan jämäkämmin nuo lähtötilanteet
  • Ehkäpä
    juuri karkaamisesta johtuen se ohitti tokan hypyn, tai mä olin sen
    edessä/väärässä paikassa, jolloin Merri ei päässyt hyppäämään
    kakoshyppyä. Siitä siis kielto.
  • Seuraavat esteet
    menivät ihan suunnitelmien mukaan eli takaa hyppy, a, hyppy,
    (työntö->) putki, hyppy (valssi), hyppy, pituus, hyppy, pujottelu
  • Pujottelusta
    vielä erikoismaininta, että otin sen ns. varmemmalta puolelta sillä
    juoksu-töpö -tyylillä mitä ollaan treeneissä nyt tehty. Eli menin vähän
    koiran edellä mutta pidin kättä koko ajan "näyttönä". Ja se sujui juuri
    niin kuin pitikin :)
  • Pujon jälkeen epämääräisen huono
    koiran haltuunotto. Tarkoitus oli kuljettaa koira seuraavalle hypylle,
    lähellä kun oli yksi houkutus hyppy, jolle ei pitänyt mennä.. mutta
    sössin tilanteen ja olin väärällä puolella hyppyä kuin olin aikonut.
    Siitä kuitenkaan ei tullut virhettä, aikaa vain paloi..
  • Seuraavana olleet rengas ja putki menivät ihan hyvin
  • Putken
    jälkeen tein/yritin tehdä olanylioton (joka kuulemma sujui ihan hyvin,
    mutta..), joka päätyi kuitenkin siihen, että Merri oli mun vasemmalla
    puolella kun sen ois pitänyt olla oikealla. Kun tajusin tuon, niin olin
    jo liian lähellä seuraavaa estettä eli puomia. Merri sai siis kiellon
    puomilta ja lopulta hyppäsi puomille hieman vinottain.
  • Puomin
    jälkeen meni putkeen ihan hyvin. Samoin kolmen hypyn sarjaeste meni
    ihan hyvin (2 ekaa aitaa vierekkäin ja kolmas "loppusuoran" eka este).
  • Sitten
    olisi ollut rengas ja viimeinen hyppyeste. Mutta meidän rata kulkikin
    niin, että rengas - putki (sama mikä mentiin ennen puomia) - hyppy. Eli
    Merri valitsi putken vimpan hypyn sijaan. Siitä siis hylky. Yritin
    kyllä estää Merrin putkeen säntäilyn, mutta se oli jo päättänyt mennä
    sinne.. joten mitään ei ollut enää tehtävissä.
    - Mun ois
    kannattanut tehdä valssi 18b ja 18c esteiden välissä, jolloin olisin
    vienyt koiraa toiselta puolelta loput esteet, jolloin houkutteleva
    putki ei ois ollut niin houkutteleva. Mutta enhän mä edes ajatellut,
    että Merri saattaisi irrota sinne putkeen.. Eihän Merri irtoile, eipä
    niin, ei ainakaan ennen irtoillut ;)
  • Osan rataa Merri oli jopa hiljaa, esim just tuon hyvin menneen pujon ajan. Joten siinä mielessä oli ihan hyvä kisa :)
Aiemmin olen ajatellut lukiessani ASB:stä
(tai jostain muualta) ns. teemakisoista, että me ei ainakaan sellaisia
harrasteta. Että ennemminkin pyrin tekemään varman tuloksen. Mutta niin
sitä vain tajuaa mielensä muuttuneen.. sillä nyt on kyllä 'ohjelmassa'
seuraavat n kisaa Merrin haukkumattomuus (eli toive siitä, että se ois
yhä enemmän ja enemmän radalla hiljaa) ja nopeampi pujottelu.

Ihan paska reissu autolastillamme ei ollut, sillä Pirkko ja Nucca tekivät hienon nollan! Onnea vielä kerran :)


Paluumatkalla pääsin testaamaan auton jarrujen ja omien hoksottimien
toimivuuden, sillä oikealta metsästä/puskasta lönkytteli hirvi
"nenämme" edestä tien yli. Onneksi molemmat toimivat, muuten meistä ois
varmaan jäänyt vain märkä läntti...

keskiviikko 2. elokuuta 2006

Hapankorppu-jälki



Koirien aktivoinniksi päätin tehdä
molemmille omat jäljet, kun ei kerta ollut mitään reenejä ti-iltana
enkä pitemmälle lenkillekään jaksanut niiden kanssa lähteä. Kurkkaus
kaappiin aiheutti vain hieman pään raapimista; millä ihmeellä
palkkaisin koirat? Jääkaapista ei löytynyt sen kummemmin juustoa,
nakkeja, makkaraa kuin lihapulliakaan. Onneksi nuo syövät kyllä
lähestulkoon mitä vain, joten taittelin hapankorpusta sopivan kokoisia
paloja ja menin niiden kanssa pihalle.

Tällä kertaa oli
lievää tuulta havaittavissa, joten pystyin hieman kiinnittämään asiaan
huomiota. Nemille tein myötätuuleen olevan suoran jäljen (tai loppu
taisi kääntyä aavistuksen verran vasemmalle, kun väistelin hieman
puita). Jäljen pituus oli noin 20 askelta.
Merrin jälki oli ehkä puolet pitempi kuin Nemin ja lopussa oli selkeempi kääntö (kaartona kuitenkin eikä varsinaista kulmaa).


Ensin otin pihalle Nemin, jonka kanssa kävin pienellä kävelyllä ennen
jäljen ajamista. Nemi oli innolla menossa jäljelle, mutta istui
kuitenkin nätisti pyytäessäni sitä. Sitten vain Jälki!
-käsky, ja koiran nenä oli jo maassa. Nemi ajoi jäljen todella
tarkasti, kuono oli koko ajan maassa. Yksi tai kaksi namia se ohitti,
mutten antanut sen häiritä koska työskentely oli muutoin tarkkaa.
Lopuksi Nemsku vielä tarkisti jäljen uudelleen ja söi maahan jääneet namut.


Myös Merrin kanssa kävin aluksi pienellä kävelyllä (lyhin
päiväkotilenkki) ennen jäljen ajoa. Alussa Merri oli todella innokas,
mutta hyvin pian se alkoi pyörimään kauempana varsinaiselta jäljeltä
(ts. siltä missä olin astellut). Alun se meni kuitenkin, siis ehkä 1/3
jäljestä, suht' hyvin. Mutta sitten se pyöri jo yhä enemmän -
nappaillen nameja sieltä täältä satunnaisesti. Ja lopulta rynnisti
(kuono irti maasta, tai hieman ylempänä maasta) suoraan jäljen loppuun.

Aluksi minua hieman tympäisi, kun Merri ei ajanut jälkeä ollenkaan
niin nätisti kuin olisin toivonut. Mutta sitten rupesin ajattelemaan,
että
  • mihin tuuli onkaan liikuttanut hajua? harvemmin se varmaan pysyy tismalleen jäljen kohdalla
  • Merri tuskin on menossa ikinä pk- (tms) kokeisiin, joten mitä väliä sillä on miten se sen jäljen ajaa?
  • tämähän
    on vain koiran aktivointia, pääasia, että koira tekee jotain "töitä" ja
    kuluttaa samalla energiaansa ja käyttää aivojaan ;)
  • olen
    'leikkinyt' sen kanssa kaikenlaisia namien etsintä &
    piilotusleikkejä, joissa en ole vaatinut sitä pitämään nenäänsä maassa
    - mistä se tietäisi nytkään, että nenän kuuluisi olla maassa?
  • ja
    ihmisten etsimisessä Merri oppi käyttämään ilmavainua hyväksi,
    sielläkin päämäärä oli tärkein, ei se tapa millä se saavutetaan.
Varsinaisen jäljen ajon jälkeen Merri haisteli aluetta pitkän aikaa etsien sieltä ne loputkin hapankorpun palaset.

Ai niin, jäljet tein avojaloin (jos sillä nyt mitään merkitystä on).

Kilpajuoksu (agiliitoa)



Ma, Sammalojan kenttä, Kiiminki


Pirkko oli laatinut tämänkertaisen agiharkan, rata oli joku muunnelma
kolmosten radasta.. ja kimurantteja kohtia taisi löytyä kaikille
koirakoille. Treenasimme radan parissa osassa. Eka osa lopetettiin
pujotteluun, jotta sai palkata sen kunnolla. Tämä olikin ihan hyvä,
koska halusin päästä palkkailemaan Merrin hyvin tehdystä työstä. Ai
että mä oon onnellinen siitä, että se on alkanut tekeen tuota estettä
tosi hyvin! En ois kyllä iki-kuuna-päivänä uskonut, että Merrikin voi
joskus mennä kepit hiljaa ja jopa melkeenpä nopeastikin :)
Toivottavasti se menee kepit joskus kisoissakin yhtä hyvin.


Harjoitusradallamme oli kaikki kontaktit, ja toiveena oli, että niille
myös palkattaisiin koirat. Koitin jatkokehitellä saamaani kehoitusta
käyttää Merrillekin namia kontakteilla. Pengoin kotoa vanhan
ruutu-harjoitus maton ja vahvistin kentällä ennen reeniä ruutuun menoa.
Merri olikin ihan tohkeissaan sen maton kanssa. Mutta sitten iski
tenkkapoo; otanko minkä käskyn käyttöön puomilla? Sen saman Ruutuun
-ko? Ainakaan tällä kerralla 'nami matolla, matto puomilla' ei toiminut
sen paremmin kuin viime viikollakaan. Taas oli Merri sillä mielellä,
että "jaa! täällähän on nameja, löytyisiköhän niitä kentältä lisääkin" Eli se vaihtaa agiliitely-työskentelijästä mistähän löytäisin lisää syötävää
-työläiseksi. Aan alas/eteen laitoin namikuppiin namin, joka toimi
hieman paremmin. Toisaalta aa oli myös viimeinen este radalla. Keinun
kohdalla palkkaus ei myöskään toiminut. Siellä annoin kädestä namin,
jolloin keinun edessä valssaus oli tökörö ts ei vastannut ollenkaan
mahdollista kisatilannetta - joo, tiedetään, kisoissa ei palkata
koiria. Mutta ei kyllä tehdä tuollaisia valsseja..

Radan
alussa onnistuin ilokseni leikkaamaan koiran takana (aitoja), mutta
jäin miettimään, että tohtisinko kisoissa laskea sellaisen ohjauskuvion
varaan, vai höseltäisinkö jotain monimutkaisempaa varmennusta mikä
veisi aikaa? Putkeen syöttö oli hankala, yhtä koiraa lukuunottamatta
kaikki koirat menivät ensimmäisellä yrittämällä väärään päähän putkea.
Niin siis myös Merri - siinä, että koira on ruvennut irtoamaan esteille
(esim putkeen) on siis myös nämä haittapuolet..

Radalla oli
myös suht pitkillä väleillä ollut "suora" useiden hyppyjen ja pituuden
kanssa. Tarkoitukseni oli juosta hullunlailla koiran rinnalla samalla
käskyttäen sitä ja leikata toisteks viimeisen esteen takana toiselle
puolelle. Mutta kuinkas kävikään? Olin aina koiran kanssa samaan aikaan
tismalleen samassa kohdassa, joten törmäyshän se siitä tuli.
Pirkon avustuksella otimme nuo pari 'viimeistä' estettä eteen-hyppy
-käskyllä pallon kanssa, jolloin Merri hoksasi melko nopeasti mistä on
kyse. Itse tosin ensin en tajunnut tehdä sitä leikkausta, ja sitten
sekosin sanoissani...

Lopuksi harjoittelimme vielä pientä
hyppykaarretta mikä olisi luontevasti jatkunut puomille, mutta
otimmekin puomin lähelle keinun, jolle koirat piti ohjata. Koiria veti
tuo puomi huomattavasti enemmän puoleensa kuin keinu. Eli napakkaa
käskyä vaan. Itse hieman lepsoilin Merrin kanssa, mutta sain sen
kuitenkin vietyä keinulle.

Nemille otin ihan lopuksi tuon
samaisen hyppy-sarjan, mutta niin, että jatkoin sinne puomille. Puomin
loppuun olin vienyt namin. Puomin loppuun tultaessa sanoin koiralle
"Stop" jolloin se pysähtyi. Näytin namia, jonka koira söi. Ja käskin
sen istumaan paikalleen ja liikuin hieman eteenpäin ja tulin sitten
palkkaamaan koiran uudestaan. Sitten vielä jatkoin yhden hypyn
eteenpäin ja palkkasin koiran näin.

Ihan loppuun otin vielä Nemin kanssa pujottelua.. hieman oli
säätämistä, mutta lopulta se meni ihan kivasti. Tarkkana saa kyllä olla
käskytyksen kanssa. Kokeilimme pujoa vielä viimeisenä niin, että Pirkko
kulki pujottelun toisella puolella ja minä ohjastin Nemiä normaalisti
oikealla puolella. Eipä Nemi onneksi ottanut Pirkosta yhtään häiriötä.
:)




tiistai 1. elokuuta 2006

Kapea, kesäkuntoinen, koira



Käväisimme lauantaina Ruukissa 5
& 6 -ryhmien näyttelyssä. Nemi pääsi/joutui kehään ja Merri oli
mukana turistikoirana. Suomen- ja ruotsinlapinkoirat arvosteli Tuula
Pratt.

Paikalla piti aikataulukutsun mukaan olla
viimeistään klo 11.00, joten aikaa oli rutkasti, kun aikataulun mukaan
Nemin kehä oli vasta klo 13.25. Meitä ennen kehässä olivat mm.
suomenlapinkoirat ja samojedit, joten kauniita koiria seuratessa aika
meni melko huomaamatta - ja tuttujen kanssa seurustellessa.


Nemi käyttäytyi kehässä kohtuu hyvin, mitä nyt pari kertaa meinasi
alkaa remmin syönti puuhiin (mikä siinä on, että tekee tuota vain
kehässä - ei oikeastaan ikinä silloin kun harjoittelemme
seuraamista/näyttelykulkua??), mutta tällä kertaa onneksi uskoi
kieltoani ja lopetti puuhan. Kunnes taas aloitti seuraavan kierroksen
puolivälissä, ja taas uskoi kieltoa. Tuomarin tarkastelussa Nemi hieman
venkuili eli ei seissyt nätisti paikoillaan kuin joskus silloin
pentuluokassa, vaan jouduin kannattelemaan sitä hieman. Ei kuitenkaan
yrittänyt luikkia pakoon eikä mitään sen kaltaista.
Seisonnassa
piti häntäänsä jopa satunnaisesti ylhäällä :) Hetkeksi nostinkin sen
selän päälle, mutta siitä se roikahti heti alas enkä sitten jaksanut
pitää sitä enempää siinä.

Arvostelu:
Mittasuht.
hyvä. Pää kokonaisuudessaan saa vielä täyteläistyä. Hyvä kaula.
Riittävästi kulm edestä ja takaa. Runko saa vielä täyttyä. Hyvä sivu
liikunta, vielä kapeutta edessä ja takana. Hyvälaat. turkki,
kesäkunnossa.
JUN EH1