Taran agitreenit 2/23 -

 Anskun treenitilassa on ollut nyt yhdet treenit. Tehtiin katseensiirtoa, ja havaitsin, että Tara ei vieläkään osaa sitä ts vapautuu katsomiskäskystä - oon koittanut tehdä harjoituksia ruoka-aikana, silloin toiminut ihan ok:sti. Koira  mennyt syömään vasta "saa" käskyllä eikä "kato" -käskyllä. Mutta alkaa pidentämään noiden käskyjen väliä ja koittaa auttasko se aksaankin. 

Tehtiin myös ns takaa-hyppyä mikä meni sitten ihan ok:sti kun saatiin ns treeniluuppi päälle eli koira tiesi kokoajan mitä tehdä eikä aikaa (enään) mennyt istuttamiseen ja muuhun säätämiseen (haukkumiseen ja pyörimiseen). 

Tähän liittyen käskysanaa olen miettinyt, kun se ei voi olla "takaa" kun se on rallytokossa jo käytössä. Joten keksin tänään, että se voisi olla "tee". 

Lisäksi tehtiin päällejuoksua ja putkelta kääntymistä eli että koira kääntyisi heti putken suun jälkeen. Tähän putkihommaankin pitää olla siis sanallinen käsky. Siihen otin saman kuin kouluttajalla eli "läpi" - normiputki käsky on ihan vaan "putki / putkeen". 

Eilen huomasin/muistin koiratanssitreeneissä, että "läpi" on myös Kikille käsky jalkojen välissä pujotteluun. Mutta olkoot silti Taralle aksaan liittyvä käsky. 

Yks video on eilisistä treeneistä. 

Kato!

 Jotkut ihmiset opettajat koirilleen luopumiskäskyn, johon saattaa liittyä katsekontakti. Tai sitten on erikseen katsekontaktikäsky ja luopumiskäsky. 

Mä kans kuvittelin opettaneeni Kikille sellaisen. Siis sellaisen mitä käyttää lenkeillä ja joskus muulloinkin. Että koira luopus jostain vastaantulevista yms. Ja että sitä käskyä voisi käyttää myös treeneissä jottei koira vaik nuuskis mattoa jamuutasensellasta. 

Tuossa hieman ennen joulua sitten tajusin, että olen opettanut koiralle päin vastaisen jutun ... Eli kun sanon "kato" niin koira tarkkailee ympäristöään. Että miten meni taas niinkuin omasta mielestä ... 😄

Koska tuli nurinkurin -temppu tästä, niin olen sitten vahvistanut sitä eteenpäin katsomista, että siitä vois olla hyötyä tokossa (vaik ruutuun päin katsominen yms kohdistut tehtävät) ja voisin jatkojalostaa sitä johonkin tanssijuttuunkin. 

Tokoyksäri

 Ei juttu tule jos sitä ei kirjoita. Tämä juttu ainakaan. Paluu siis joulukuun alkupuolelle Kikin ekaan tokoyksäriin mikä oli siis Limingantullissa KAS:n hallilla. 

Satunnaisia juttuja ns muistiin ja jälkiajatuksia yksäristä. 

Ko treeneissä Kiki palkkautui hyvin sekä lelulla että nameilla. Nameja annoin sekä kädestä yksittäisenä että hetsattuna rasia namina (koiralle opetettu juttu, palkan arvo nousee kun sen saa rasiasta). 

Sain neuvon opettaa koiralle eri palkkakäskyt riippuen siitä millä koiran palkkaan. Aikani asiaa pähkättyäni (en keksinyt näitä siellä tunnilla) päädyin seuraaviin:
super = sosiaalinen palkka
wau = ruokapalkka
jess = lelupalkka

Näitä olen yrittänyt ajaa aivoihini, jotta luontevasti käyttäisin oikeaa sanaa oikealla hetkellä. Ihan sataprosenttista toimintani ei vielä ole, mutta aikahyvin ne jo muistan. 

Nouto. Tehtiin muutama vauhtinouto ts niin että mä pidin koiraa, Paula heitti kapulan ja päästin Kikin hakemaan. Koira juoksi innolla kapulalle, otti sen ja toi mulle. Kertaalleen juoksi ensin Paulan luo ja sitten vasta mun luo - teki elämänsä pisimmän noutakapulan kuljetuksen. Kiki oli niin hieno tuossa. Eli kyllä sillä on intoa nostaa ja hakea kapula. Mutta entäpä sitten se kapulan pito tai että ottas multa sen kapulan (saati luovutus tokomaisesti), niitä se ei vielä osaa. Paula sitten kehotti opettamaan koiralle kuonokosketuksen ja siitä ruvetaan sitten joskus rakentamaan sitä kapulan pitoa. 

Koska Kikille olen muutenkin opettanut viime aikoina 'leuka' temppua niin tätä yritän nyt sitten jatkojalostaa myös käsikosketukseen. Leuka -tempussa koira siis pistää leukansa maahan, tai milloin minnekin (esim mun reidelle). 

Tehtiin myös seuruuta. Alku meni ihan hyvin, mutta sitten koira jätätti. Ei kuulemma auta kurkkia koiraa, tiedän kait sen, mutta silti siihen helposti päätyy. Siihen varmisteluun. Ennemmin reipas askel ja koiran pitäisi tehdä työ eli tulla viekkuun. Myös lyhyempiä pätkiä ja vaihtelua. Koska tanssi- ja rallyseuruussa olen tottunut höpöttämään koiralle niin olin varmaan extratönkkö kun keskityin pitämään turpani kiinni. 

Taidettiin tehdä myös hieman paikallaoloja. Eli lyhyttä matkaa ja aikaa ja satunnaista palkkaa koiralle. 

Sitten otettiin myös ruutua. Että kerralla vaan syvään päätyyn (*Kikin pelot tokokurssilla pari vuotta sitten). Lelu ruutuun ja vein koiran ehkä 10-15 metrin päähän ruudusta. Vapautin koiran. Sinnehän se ryntäs. Jännä, että se innostuu myös kuolleesta lelusta. Hulluna kehuja ja lelulla leikkimistä. Koira hihnaan, lelu Paulalle, joka vei sen ruutuun ja sama uusiksi. Sitten vielä niin, että mentiin hieman kauemmaksi, käännyin 180 astetta ja pyysin koiran sivulle, käännyin takaisin kohti ruutua ja kun koira lukitsi ruudun niin päästin sen sinne. Tässä kait testattiin, että onko koiralla himo ruutuun edelleen vaikka oli tehnyt muuta välissä. Ja olihan sillä. 

Nyt ollaan sitten tehty lenkeillä seuruuta ja kotona sisällä tuota leuka -temppua. Lenkeillä olen myös ajanut käyttöön noita eri palkkasanoja. Lenkeillä olen vas seuruussa treenannut kontaktia ja paikkaa poistamalla käteni eli nostamalla vas käden ylös tai selän taakse tms jotta koira pitäisi paikkansa myös silloin kun käsi ei ole siinä minään merkkinä tai apuna. Nämä treenit koira tietää jo (että palkkaa tulee kohta) ja tiitteröityy eli tiivistää tekemistään. Oik seuruussa se pitää jo paikkansa paremmin pysäyksissä eli istuu oikeesti sivulle eikä jonnekin vinoon. 

Kuma

Meillä oli torstaina viimeiset koiratanssitreenit Maikkulan hallissa.

Alkuun lämpättiin koiria jollain temppusilla ja sitten piti esittää kotiläksyksi saatu esitys (neljä eri biisiä joista valita yksi johon tehdä 15-60sek pituinen esitys). Noh, Kikin kanssa saatiin tehtyä kaksi ekaa temppua ja sitten koira otti hatkat ts sitä lakkasi kiinnostamasta mun kanssa "tanssiminen".

Yksi ryhmän koirakoista esitysvuorossa :-)

Esitysten jälkeen treenailtiin sitten kierimistä, kylki-temppua ja uutena sellaista minkä nimesin "kuma"ksi - ko tempussa koira kumartaa ts laskee etujalat matalammalle. Pelkäsin, että tempun opettaminen olisi ihan sikavaikeata koska Kikillä on sairaan hyvä maahanmeno (mikä on ehkä outoa, kun maihinmenon opettaminen alunperin oli työn ja tuskan takana). Mutta kun ei vahingossakaan kuvittele, että temppua pitäisi lähteä opettamaan sen avulla, että koira osaa mennä maahan - ts temppu ei ole muunnos maihinmenosta. Eli vaikkapa että ko liikkeen käskyä ei käytetä...
Toinen käsi mahan alle, toinen käsi ohjaa (tässä kädessä nami) ja kun koira on halutussa asennossa niin koiran palkkaus. Kun koira hoksasi homman edes jollain tasolla niin useampi nami = hitunen kestoa. Tämän jälkeen pystyi jo tekemään niin, että liikutti kättä mahan alta eli koira piti itse itsensä oikeassa asennossa → palkkaa. Jos koira lysähti maahan niin ei palkkausta / palkka pois. Tein myös niin, että mulla oli naksutin vasemmassa kädessä (koiran alla oleva käsi) eli yritin naksuhommelilla saada koiran hoksimaan mitä siltä haluan.

Noiden lisäksi reenittiin agikävelyä, kummankin puolen seuruuta, peruuttamista, "varjoa", kepin tassukoskettamista. Ainakin näitä. Ehkä jotain muutakin.

Kiki 11.4.19 tanssireeneissä

Ei se halli lopulta tuntunatkaan niin pehmeältä kuin ekan kerran jälkeen ajattelin, että en mä jalkojeni takia ollut ilmoittamatta Kikiä jatkotanssikurssille. Avarian Sportdogsilla jatkuu siis tanssikurssit, vih vih, jos jotakuta kiinnostaa. Sekä kurssi että kouluttaja olivat hyviä *peukku* :)

Blondi matkalla htm-maahan

Jep jep, tajusin sitten eilen Maikkulan tanssitreeneissä, että kun olen alkanut opettamaan Kikille sitä etupositiota (front), että opetan sitä nenä oikealle. Ja mä en pysty sivuaskellaukkaamaan niin, että oikea jalka menisi edellä - ainut sivulaukka joka itseltä onnistuu on se että lähtisin vasemmalle, vasen jalka edellä siis.

Pohdiskelin sitten, että pitääkö mun unohtaa tuo ja aloittaa alusta, koiran kuono toiseen suuntaan. Onneksi juttelin treenien jälkeen kouluttaja-Saaran kanssa, koska hän kertoi, että toki siitä asennosta voi tehdä muutakin kuin sitä sivulaukkaa (mitä usein htm-tanssiesitysvideoissa näkee).

Muutenkin kyselin Saaralta tyhmiä htm:stä, kun pitkään tokoa harrastaneella on jotenkin pinttiytyneet ajatukset siitä mitä seuraaminen on ja mitä siinä pitää tehdä ;-)

***

Eilen treeneissä piti aluksi miettiä improesitys annettuun biisiin. Kiki ei oikein ollut parhaassa reenivireessä, mietin, että mikä sitä ahdistaa, kunnes tajusin että hallissa sirisee. Joku lamppu katossa piti ääntä. Vaihdeltiin paikkaa missä reenata, jos ääni kuuluisi vähemmän, mutta koira oli edelleen levoton. En sitten saanut mitään improtemppusuunnitelmaa tehtyä, kun Kiki ei lähtenyt mihinkään mun suunnitelmiin (kontaktilla) mukaan.
Pari muuta ryhmän koiraa karkasivat toistensa luo -en tiedä kumpi kumman luo, kun en nähnyt tilannetta- onneksi me oltiin hallin toisessa päässä, ettei Kiki ollut osallisena asiassa. Mutta eipä tuo koiran levottomuutta vähentänyt.

Mentiin kuitenkin vapaaehtoisina ekana (tai tokana, kuka näitä muistaa) improilemaan siihen musaan. Päätin tehdä ihan alkuun maassa temppuja, tassutemput, koira kiersi pari kertaa mun ympäri kun istuin lattialla, palkkailin koiran niistä ja tehtiinköhän "agikävelyä" ja muutama pyörähdys tms pientä. Eli nysvättiin pienellä alueella vaan, mutta homma toimi, eli Kiki oli kokoajan tekemässä mun kanssa asioita eikä haistellut lattiaa tai lähtenyt jonnekin omille teilleen tms mitä se on tehnyt vähän kuin joka kerta tuolla "esiintyessä".

Tuon jälkeen reenit alkoivat sujumaan paremmin. Saara kertoi mitä reenailtaisiin, aiheena oli kepillä (sateenvarjolla, sählymailalla, kävelykepillä jne) tehtävät harjoitukset. Kikille olen aiemmin vähän opettanut vastaavanlaista eli meidän "varjo" -tempun alkeet. Nyt Kiki alkoi sitten itse kiertämään sekä mun jalkaa että sitä sählymailaa (joka vaihdettiin hyppyrimaan, kun se oli pidempi ja helpompi ko tempun harjoittelussa). Otettiin harjoitteluun myös se, että Kiki kiertää sitä keppiä ja mä kierrän / liikun toiseen suuntaan. Kun sain tekniikan kuntoon (kummassa kädessä namit ja kummassa keppi) niin rupesi sujumaan ihan kivasti :-) ts homma etenemään.
Lisäksi tehtiin kepin avulla tassukosketusta, istuin maassa ja naksuttelin sitä, että Kiki pisti tassunsa kepille. Hetken aikaa meni että hoksasi mitä siltä halutaan eli tarjoili ensin kepin nostamista ja muita suuotteita keppiin.

Olin raahannut reeneihin mukaan aikanaan tokoreeneissä käyttämääni kauko-alustaa (vanha tuolin istuinosa) kun kuvittelin, että se olisi hyvä takatargetti peruutustreeneihin. Ne meidän peruutusreenialustat kun ovat ryntyssä / kierot eivätkä pysy oikein paikallaan. Noh, mietin, että mitä ihmettä se Kiki säätää. Tosi innoissaan. Eikä peruuta. Kunnes tajusin, että joo, se tarjoilee tanssi-temppua siihen tuolinistuinosalle. :-D
Että se on sitten jo yleistänyt sen vadilla tehtävän tempun muuallekin. Että eipä siinä mitään, hieno juttu ja enpä sitten ehkä käytäkään tuota välinettä peruuttamiseen :-)

Seuraava kerta onkin viiminen ko kurssia. Melkein harmittaa, että päätin ettei ilmoittauduta jatkoon. Koska selvästi Kiki on mennyt eteenpäin siinä miten se sietää ko hallia / pystyy siellä toimimaan. Huolimatta siitä, että se eilenkin ahistu aluksi (ja ihan lopuksi kun oltiin jo pois lähdössä sai jonkun haukkukohtauksen - tosin yhdessä parin muun koiran kanssa). Ja kouluttaja on tosi hyvä ja varmaan saataisin hyviä vinkkejä jatkoa ajatellen ... Näistäkin huolimatta yritän pysyä päätöksessäni ja vähentää kesää kohti mennessä (halli)ryhmätreenejä kun nyt talvella on ollut melkoinen hyörinä reenien suhteen.

Koreo edit vol3

Matkalla hierojalle kuuntelin Kikin biisiä uudestaan ja uudestaan. Puolen tunnin automatkalla sellaisen vajaa kaks minuuttisen kappaleen ehtii kuuntelemaan aika monta kertaa ;-)

Kun kotiuduin hierontareissulta niin kirjasin vihkoon uusimman suunnitelman koreosta. Monta kysymysmerkkiä siihen vielä tuli, mutta jonkinlaisen hahmotelman sain silti luotua.


Eilen rallytreenin lomassa aloin opettamaan Kikille etupositiota (oisko se pos.2 ns virallisesti), käskyksi "front" (kiitos Merja ;)). Tuossa opetuksessa tarvitsee olla tarkkana palkkauksen ja ohjauksen suhteen, koska Kiki tekee tosi helposti sitä namista luopumista. Eli etten tule vahingossakaan opettaneeksi sille väärää asiaa. Jahka saan sen hoksaamaan mitä siltä haluan niin pitänee hieman naksutellakin jotta Kiki hakeutuisi oikeaan paikkaan / tajuaisi mitä haluan. Pelkkä namiohjaus ei sen kanssa toimi, sama homma kuin aikoinaan seuraamisen opettelun kanssa - Kiki ei lähde yhäkään imutukseen koska "pakenee" namia.

Läksyjä ja iltahubeja

Huomisiin tanssitreeneihin pitäisi listata mitä temppuja Kiki osaa, mitkä ovat opettelussa ja mitä haluaisin sen osaavan.

Miten määritetään osaaminen? Kohtuuvarmalla osaamistasolla ovat:
- jalkojen väliin tuleminen "agi"
- jalkojen välissäpujottelu kävellessä "läpi"
- tassun antaminen "tassu"
- käsikosketus, kuonolla käteen (lyhyt kesto) "te"
- esineen nostaminen (ja mulle tuonti) "nosta"
- käsivarteen nouseminen, minä kumarrun ja koira pistää etutassut käden päälle nousten kahdelle jalalle "käsi"
- koira pyörähtää itsensä ympäri (molemmat suunnat toimii, toisen tekee sujuvammin)
- etujalkojen laitto korokkeelle ja korokkeella sivulle tulo (koira tarjoaa sivulle tuloa kun vaihdan paikkaa)
- hypähtäminen ts etujalkapomppu
- istuminen
- maahanmeno
- seuraaminen vasemmalla
- sivulle tulo
- peruuttaminen, pari askelta onnistuu ns luopumisena

Enemmän ja vähemmän vaiheessa ovat:
- jalkojen välissä kasin tekeminen "kasi"
- korokkeella itsenäisesti pyöriminen "tanssi"
- kyljellään makaaminen "kylki"
- sateenvarjon/kepin kiertäminen kun pidän keppiä vieressäni "varjo"
- seuraaminen oikealla
- jalkojen välissä liikkuminen
- "leuka"

Sitten on varmasti tsiljardi erilaista temppua mihin on tehty alkua tai vähän ideoitu mutta mitkä eivät ole vielä millään asteella. Tai on Kiki jotain tehnyt joo, mutta että niitä voisi sanoa tietyksi tempuksi niin ei ehkä oikein ;-D Esim joku villasukan vetäminen jalasta. Joskus pelatusta häkkileikistäkin voisi kehitellä tempun.

Koska Kiki rakastaa jalkojen väliin tulemista niin yhdistin tänään siihen käsitempun. Hieman Kiki aluksi ihmetteli, mutta lopulta tarjosi / teki sitä ihan hienosti. En nyt tiedä onko se kovinkaan tanssillisen temppu ts voiko sellaista käyttää, mutta pitää yrittää yhdistellä jotain juttuja välillä. Sellaisia mitä Kiki jo osaa.

Myös varjoa reenattiin tänään, ei nyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla sujunut. Kiki tarjoaa kovasti kepin koskemista (sekä kuonolla että hampailla että tassulla).

En oikein tiedä mitä temppuja Kikille haluaisin opettaa. Kun jotenkin pitäisi olla sille luontevia juttuja, plus sellaisia mitä itse pystyn tekemään / auttamaan. Esim se sivuhyppelyjuttu (eikäy, haarahyppy)


jatkuu...

edit. 23:50

Näköjään olen Kikin temppuja kartoittanut blogiin parisen viikkoa sitten. Hyvä muisti mulla :-D


Nemi halusi myös osallistua tempputuokioon. Tai haluaa aina osallistua. Tämänpäiväiseen ja moniin muihin. Mutta se on kyllä ihan kuutamolla ... Jotain se vähän tarjoilee, mutta on ihan hidastettu dinosaurus Kikin verrattuna. Toisaalta Kiki ehtii tehdä sata asiaa siinä kun pitäisi tehdä yks tai kaks. Että joku välimuoto noista olisi ehkä ideaali - tai noh, on Kiki lähempänä ideaali kun on niin innokas ja jaksaa tarjota juttuja jos ekasta tekemästään ei tule namia. Nemi ennemminkin jähmettyy kuin muuttaa tekemisiään.

Tipu

Ei semmonen lintulapsi vaan lyhenne sanasta "ti pu ta".

Aloin työstämään sitä viime viikolla ideoimaani temppua Kikille. Voi hyvää päivää taas sen pikkukoiran kanssa. Naksuta siinä sitten oikeasta toiminnosta ja toivo osuvasi oikeaan kohtaan. Homman nimi oli niinkin yksinkertainen (?) asia kuin, että Kiki tiputtaisi esineen tuolilta. Asiaa pitää jatkojalostaa vielä... Mutta siis Kiki tarjosi minulle jakkaralle hyppäämistä, siellä istumista, lelun suuhun ottamista ... ja lopulta myös tiputti sen lelun lattialle. Öö... Että kun olisi riittänyt pelkkä lelun tönäisy ts siihen ehkä tarttuminen ja pudotus (tiputus).

Pitää testata tuota vielä jollain pallolla, jos se sen hoksaisi työntää kuonolla alas.


Haluaisin opettaa sille myös tavaran viennin paikkaan x. Ehkä helpointa aloittaa jostain vadista tms. Tosin luulenpa, että koira on itse vadissa aika monta kertaa ennen kuin se hoksaa, että tällä kertaa se ei ole se juttu :-D

Missä mennään

Olen kuunnellut paljon erilaisia biisejä ja miettinyt, että mikä voisi olla Kikin The biisi. Koiratanssiin siis. Tietty (tarviiko sitä ees sanoa). Sellaiset laulut eivät käy mitkä ovat vain hyviä, siis josta itse tykkään. Sen laulun (biisin, whatever) pitää myös olla sellainen johon pystyn edes jotenkin "jammailemaan" (heh). Joku sellainen mistä saan jonkinlaisen koreografiainspiraation, vielähän en oikein tiedä, että miten niitä koreografioita väsätään - mutta oletan oppivani jotain aiheesta tänä vuonna (tai jopa jo tämän talven aikana). Mitä tahansa biisiä en voi itselleni napata, koska Kiki ... on ollut aina sellainen, että jos radiosta/mankasta kuuluu joku veisu mistä se ei tykkää niin se kyllä ilmoittaa asian (mikä on aina tuntunut huvittavalta piirteeltä). Eli tietenkään sellainen musiikki ei käy mitä vastaan pikkukoira lähtökohtaisesti jo protestoi. Plus biisi ei saa olla liian pitkä; puoltoista minuuttia olisi ilmeisesti ideaali (näin alkuun). Lauluja voi toki lyhentää, monet koiratanssijat sitä ilmeisesti harrastavatkin, että he editoivat niitä musiikkejaan. Minäkin hankin kotitietokoneelle jonkun musiikineditointiohjelman jo ... Yritin harjoitella sen käyttöä, mutta en siinä kovinkaan hyvin onnistunut. Kun mulla on jo se The laulu. Paitsi että se on nolo. Ei ollenkaan muntyyppistä musiikkia - vaikka se tuntuukin "meidän biisiltä" (jota pitäisi siis lyhentää, taitaa olla normaali 3-4 minuutin kappale), mutta luultavasti jätän sen kappaleen odottamaan ja harjoittelen jotain tanssikuvioita ensin johonkin ihan muuhun lauluun (valmiiksi tarpeeksi lyhyeen), kunhan vain keksisin, että mihinkä.

Entäpä sitten ne kotiläksyt. Ennen kuin jatkokurssi alkaa. 

Hyppyä ei olla reenattu ollenkaan. Ei olla aikoihin käyty hallilla ja meillä sisällä on liian liukasta sen treenailuun. Ulkona voisi tietty jotain reenipaikkaa kehitellä jos jaksaisi. Omituista kun on eka sellainen koira jota en ole hyppyyttänyt muissa harrastuksissa. Tottakait Kikikin luonnostaan osaa hypätä (metsässä, sohvalle jne) muttei käskettynä. Enkä mä sen kyynärjutun takia oikein tiedä kannattaako mun koiraa hyppyhyppyyttää hulluna vieläkään.

Kylki -temppua on tehty lähes joka viikko. Se edistyy hitaasti. Vähän sama kuin paikkis -treenitkin (eli siis että maltti ei riitä). Kiki kyllä menee innokkaasti kylkiasentoon, ei välttämättä taida osata sitä vielä niin hyvin, että pelkällä käskyllä menisi. Enkä mä voi vaikkapa seistä. Tarvii siis kovasti vielä ohjausta / vihjettä. Jos tätä temppua haluaisi käyttää tanssiessa niin pitäisi kyllä tarkkaan miettiä mihin väliin sen tuikkaisi, koska Kikin kanssa se ei tod ole mikään rauhallinen juttu ;-D

Peruuttamista se ei osaa sen enempää kuin ennenkään. Voi siis peruuttaa muutaman askeleen - tekee sen ns luopumistreenin seuraumuksena. En jotenkin osaa (muka) treenata tätä niin, että saataisiin siihen jatkoakin. Luultavasti on vain reeninpuutetta, ja mun kärsivällisyyden eli että odottaisin koiran pidentävän peruutusmatkaa. Tai jotain.

Niitä on reenattu jonkin verran, että Kiki joko istuu tai makaa ja mä "jammailen" sen lähellä, ehkä jopa kierrän koiran. Tässä me mun mielestä ollaan edistytty, vaikka aina koira ei kestäkään sitä että kiertäisin sen.

Varjo -temppu on naksutteluvaiheessa. Kiki ei ehkä vielä täysin ole ymmärtänyt mitä haluaisin sen tekevän. Sujuu siis vaihtelevasti.

Kasia ei olla hetkeen aikaan tehtykään. Pujottelua tehdään aina välillä. Pujossa ongelmana on se, että Kiki rakastaa jalkojen väliin tulemista. Eli jos mä ohjaan (askellan) jotenkin epämääräisesti niin Kiki mielellään tulkitsee sen niin, että se voikin pujahtaa mun jalkojen väliin ... Se tunkee jalkojen väliin myös monesti silloin jos yritän tehdä sen kanssa takakautta sivulle tuloa, ylipäänsä sivulle tuloa tai mitä milloinkin :-D Kiki tarjoilee myös muille jalkojen väliin tulemista ... Eipä uskoisi, että pentukurssilla (ja joskus sen jälkeen) en meinannut saada millään koiraa hoksaamaan että mitä sen pitäisi tehdä (joskus sillä on hitaat piuhat ;-D mutta kun se jotain oppii niin näköjään sitten kanssa oppii).

Tuota jalkojen väliin tulemisintohimoa olen sitten hyödyntänyt siihen, että oon opettanut Kikiä kulkemaan jalkojen välissä sekä silloin kun kuljen eteenpäin tai kun peruutan. Tokikaan ei tehdä näitä pitkiä matkoja.

Itsensä ympäri pyöriminen sujuu tosi hyvin.
Tassun antaminen sujuu. High fiveä ei olla taidettu juurikaan reeniä.

Huonosti sujuu se, että mä itse tekisin samalla jotain taiteellista ;-D Joskus jotain häiriöhytkyntää olen yrittänyt yhdistää johonkin harjoitukseen. Mutta erittäin harvoin.

Olikohan meillä jotain muita temppuläksyjä?

Kohteen kiertäminen sujuu - välillä sika hyvin ja toisinaan ei ollenkaan. Tähän vaikuttaa eniten Kikin yleisolotila. Reippaana on ihan sikakivaa (jolloin myös voi irrota äänikin) ja toisessa ääripäässä hirvittää eikä irtoa. Ei olla kyllä hetkeen reenitty tätä.

Vatireenistäkin Kiki tykkää. En silti ihan äkkiä usko, että siitä voisi saada mitään tanssiosiota, kun ei Kiki sitä itsenäisesti tee vaan se on enemmän sivulletuloa / takapää treeniä ts Kiki tarvitsee minut siihen vadin lähelle. Joitain kertoja olen saanut Kikin kiertämään ufoa/vatia itsekseen "tanssi" käskyllä, mutta ilmeisesti se oli jokin harha kun ei se sitä käskyä kuitenkaan osaa - tai osannut myöhemmin. Mutta ehkä se olisi sieltä kiskottavissa jos jaksaisi järkevästi asiaan panostaa.

Ainiin. Korokkeelle peruuttaminen sujuu myös vaihtelevasti. Kontaktikävely oikealla sujuu tarjoamisperiaatteella hyvin - olen ajatellut pitää sen koiran innokkuuden ja tarjoamisen tasolla ts koiran omaehtoisena temppuna (kehun kun tekee, yritän välillä ujuttaa toimintaan käskyäkin) kunnes keksin että tarvitsisin sitä taitoa oikeasti johonkin. Vaikka Kiki tekee "oikee" seuruuta vaihtelevan innokkaasti, niin hyvin liukkaasti se siitä kiepahtaa vasemmalle puolelle eli viihtyy siellä paremmin.

Uutena temppuna meillä on työn alla "leuka" eli se että koira pistää päänsä mun reiden päälle kun istun. Kikilähtöinen juttu. Eli Kiki tekee sitä kun haluaa multa jotain. Jossain vaiheessa rupesin naksuttelemaan / kehumaan sitä siitä. Toiveissa, että joskus se tekisi sen silloinkin kun minä haluan ... ;-)

Viikko 42, tanssireenit

Pian pitää lähteä reeneihin, joten kait se pitäisi jotain raapustaa viime viikon reeneistä ennen sitä ennen kuin uudet harjoitukset sekoittavat mielen / aiemmat harkat unohtuvat.

Viime sunnuntaina oli tosiaan harjoitukset parin viikon tauon jälkeen kun edellisellä viikolla ei ollut reenejä agikisojen takia.

Tunti aloitettiin sillä, että kertailtiin edellisen kerran temppusia ja samalla taustalta kuului kolme eri biisiä joista piti sitten valita itselleen mieluinen. Kun alkulämpät oli ohi niin kouluttajat kysyivät kuka lämpenisi millekin laululle ja tämän jälkeen piti vuorotellen käydä tekemässä siihen biisiin improkoreografia. Tottakait sitä ehti jotain miettiä mitä voisi tehdä omallavuorollaan, hieman esiintymispaniikkia ehdin siinä toki itselleni kehitellä (että kaikkeen sitä itsensä vapaaehtoisesti tunkee).

Noh, ei se nyt ihan niin mennyt -tietenkään- kun olin suunnitellut. Mutta Kiki oli yllättävän hyvinkin mukana bissneksissä. Jossain välissä se meinasi haahuuntua eri suuntaan, mutta sain sen onneksi ihan hyvin taas hommaan mukaan. Joistain tempuista tuli toisia  temppuja kun Kiki joko ymmärsi vihjeeni väärin tai muuten vain halusi tehdä siinä kohdin jonkun muun tempun. Itse ilahduin positiivisesti siitä etten mennyt täysin lukkoon vaikka homma ei pelittänytkään siten kuten olin alunperin ajatellut. Ennen improesityksen alkua olin napannut pakasterasiaan joitain nameja, joten mulla oli ns loppupalkka mukana antaa koiralle heti "esityksen" päätyttyä. Niin ja me tehtiin jopa lopetustemppu ;-)

Tosi rohkaisevaa ja positiivista palautetta saatiin kouluttajilta, joten tuosta "tanssiesityksestä" jäi hyvä mieli :-)


Kun kaikki olivat esiintyneet niin aloitettiin reenimään uutta temppua eli hyppäämistä. Sinällään hankala kun en ole opettanut Kikille mitään hyppyä / hyppykäskyä eli se ei käskystä tiedä mistä kyse. Koska mun tasapaino on mitä on niin en ottanut ohjelmaan mitään sellaista että koira hyppäisi jalkani yli (tähän oli eri vaihtoehtoja miten homman voisi tehdä) kun seison. Vaan päädyttiin siihen että olen polvillani ja opetetaan koira hyppäämään sivulla suorana olevan käden yli. Tätä reenataan niin, että olen seinän vieressä ja käsi seinässä kiinni ja koira hyppää käden yli. Hieman tuli alimenoja mistä ei palkkaa tietty tullut. Plus Kiki myös käveli/kiipeili yli ... että kauan kestänee ennen kuin se ilmavasti siitä yli loikkii. Mutta saatiin me joitain onnistuneitakin suorituksia aikaiseksi. Käskyksi tähän temppuun "hop". En muista mitä oon tokossa hyppykäskynä käyttänyt, mutta siellä hyppyestettä ei ole kovinkaan paljon reenitty, eikä ko liikettä ole harjoiteltu viime talven jälkeen.

Heittäytyminen tahi laji koiran mukaan

Enpä ole tainnut raapustaa mitään vielä viime viikkoisista koiratanssireeneistä. Tänään ehti olemaan jo kolmannet reenit tuosta kurssista. Raapustelen samaan syssyyn jotain molemmista reenikerroista ja ujutan sekaan jotain ajatuksia mitä laji on minussa muutaman viikon aikana herättänyt.

Viikko sitten joku teki aksaa äänekkäästi yköskentällä (meidän reenit on kolmoskentällä), se vähän häiritsi Kikin keskittymistä. Tietty sen pitäisi oppia reenimään myös häiriössä. Mutta mihinkään sellaiseen joka kentällä kauhee pauhu -reeniolotiloihin en sitä edes halua viedä, vielä ainakaan, ehkä sitten jos se joskus on varmempi reenijä (keskittyjä ja varmaoloisempi eri reenitilanteiden ja paikkojen suhteen). Muttei se silloin eikä tälläkään viikolla kuitenkaan ilmentänyt minkäänlaista pelkoa, ei merkkiä siitä ettei kykenisi hommiin ja haluaisi paeta paikalta. Kun olen nähnyt koirassa sen olotilan ja ilmeen niin tiedän, että voi olla vaikka mitä muita asioita mitkä häiritsevät reenaamiseen keskittymistä mutta koira kuitenkin kykenee töihin (jos niin haluaa). Jonkun verranhan Kiki haistelee sitä hallin lattiaa, en tiedä etsiikö se vain namieja ja menee kuono edellä mielenkiintoisten hajujen perässä vai rauhoitteleeko se itseään kun on vähän jännää. Jos on. Välillä Kiki myös tykkää tarkkailla muiden tekemistä, jos se on rauhassa tuolloin (esim istuu tai makaa) niin annan sen välillä toimia tarkkailijana ja näin omatoimisesti rauhoittua hetkeksi olemaan tekemättä temppusia.

Viime viikolla tehtiin yks sellainen reeni, että piti kävellä koiran kanssa kentän toiseen päähän ja takaisin. Koiran piti olla kontaktissa ohjaajaan. Kiki rynni eteenpäin ja sitten haisteli maata. Pysähtelin ja otin takapakkia. Koira oli siis hihnassa. Ihan ei mennyt putkeen, mutta sain jotain kontakiakin lopulta koiraan.
Sitten tehtiin sama uusiksi, enpä enää muista pitikö harjoitusta muuttaa jotenkin. Muutin sitä kuitenkin itse niin, että päästin koiran irti hihnastaan. Kiki karautti sinne hallin toiseen päätyyn. Että rallatiraa vaan. Kutsuin koiran luokseni, ja se jopa onneksi totteli mua. Sitten otin sen vähän paremmin haltuuni ts jonkinlaisen käskyn alle. Tehtiin myös temppuja eli jalkoen välistä pujottelua ja seuruuta oikealla ja vasemmalla. Kehuin koiraa, meni hienosti.

Siitäpä sitten tulikin sen tunnin aihe. Tuskin meidän tekemisten takia. Mutta alettiin reenimään jalkojen pujottelua. Koska Kiki osaa sen jo niin tein ensin sen kanssa sivuttaispujottelua jollain tavoin. Ja kun kouluttaja tuli meidän luo neuvomaan niin kysyin peruutuspujottelusta jota alettiin reenimään. Kiki siinä hieman hämmentyi kun siinä pujottelu alkaa eri puolelta kuin muutoin. Sen reenimisestä kirjoitinkin jo johonkin aiempaan omatoimireenipostaukseen.
Lisäksi uutena juttuna tuli ohjaajan ympäri pyöriminen. Sekin menee ihan jees, mutta ongelmia tulee heti jos minä yritän pyöriä mukana. Plus (kuten tänään tuli huomattua kun kerrattiin kotiläksyjä) mun jalat pitää olla tiiviisti yhdessä, jos yhtään on rakoa niin Kiki yrittää tulla jalkojen väliin :-D Se on kyllä metka otus. Tykkään ihan hirveästi sen yrittelijäisyydestä ja temppujen tarjoamisesta.

Tänään havaitsin, että Kiki oikeasti on oppinut jo, että kun kasissa teen jalkojen notkahduksia, että se tarkoittaa sitä kiertämistä. Ihan joka välissä ei tarvi namikäden kieppua mukana. Ihan pelkällä käskyllä ja jalka notkahtelulla/ohjauksella ei temppu vielä toimi, muttei olla enää siitä kaukana.
Tänään koira ei tehnyt niin innolla sitä itsensä ympärimenoa kuin muulloin on tehnyt, joten ei sitten pistänyt sitä myöskään sitä tänään kovinkaan montaa kertaa sitä tekemään. Jos se tuntui epämiellyttävältä tai jotain syystä tai toisesta niin mitäpä turhia. Se on siinä vaiheessa missä on eikä olisi siitä mihinkään muuttunut vaikka tänään olisin sitä enemmänkin jauhanut.

Tänään aluksi oli ohjelmassa ohjaajien liikkumista. Raahasin sitä varten Kikille halliin häkin. Hieman Kiki välillä protestoi häkissä oloa, mutta välillä myös rauhoittui ihan hyvin siellä olemaan.
Ohjaajaharjoitteena oli musiikin tahtiin liikkumista. Kuultiin kolme eri erilaista biisiä joiden tahtiin piti notkua kuka mitenkin. Se ensimmäinen meni vielä jotenkin, seuraava ei ollut ollenkaan liikuttavissa *mun mielestä* kyseessä oli joku ihmeellinen elokuvamusiikkibiisi ja kolmas oli periaatteessa tosi rytmikäs ja menevä biisi, mutten mä tykännyt siitäkään. Kapina-Kaisa iskee tollaisissa, ehkä siksi kun ei ole tarpeeksi rytmitajua tai itsetuntoa siihen liikkumiseen. Että pitäisi tietää miten pomppelehtia. Ihan älytön kynnys heittäytyä. Juuri noissa hetkissä ollaan niin kaukana mukavuusalueelta kuin olla ja voi.

Tästäkin huolimatta, koiratanssissa kiehtoo se, että siinä voi pelata koiran vahvuuksilla. Ohjelman voi koostaa sellaisilla tempuilla mitkä ko koiralle ovat luontaisia / mistä se tykkää. Jos mä joskus kehittelen mulle ja Kikille jonkun biisin jonka tahdissa notkua niin sisäinen anarkistini haluaa "tanssia" niin kuin itsestä hyvältä tuntuu (vaikka toki silloinkin pitää hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle) eikä niin kuin oletetaan. Olettaminen ja lokeroon laittaminen ärsyttää.

Koiran vahvuuksilla pelaamisesta tuli mieleen, että mulla oli ollut ajatus kepin ympäri pyörimisestä. Että sen voisi yhdistää johonkin. Jos ensin siis opettaisi sen koiralle. Mutta kun olen opettanut sille jo aiemmin temppuna, että keppiä kuuluu koskettaa ... niin miten sitä sitten kierretään? Että se sitten siitä jutusta. Kaikkea pitäisi miettiä etukäteen, että mitä niille koirille tuleekaan opettaneeksi - ja millä käskyillä / eleillä. Tähän samaan liittyy tämänpäivänen temppu. Eli tassun antaminen. Sen Kiki kyllä jo osaa, mutta jos se muutetaan "ylä femmaksi" niin kun liikutin/pidin kättäni toisin niin Kiki teki siihen käsikosketuksen. Jepjep. Sellaisenkin tempun olen koiralle opettanut ja se teki siis ihan oikein. Tähän sain siis kyllä sitten neuvoja, että en voi suoraan näyttää avokämmentä koiralle vaan totuttaa se ensin siihen (vaikea selittää, muttahyvät neuvot sain :-))

Tehtiin myös erilaisia kontaktiharjoituksia. Luulin, että tämä olisi meille helppohomma. Kuinka väärässä olinkaan :-D Savu alkoi jo nousemaan päästä, mutta helpottaakaan en harjoituksia mielestäni voinut, koska pointti oli, että koira ottaa kontaktin ohjaajan eikä toistepäin. Kun mulla oli käsissä namit niin ensin meni ihan jees ja koira tarjosi kontakia ja sai nameja. Kun vaihdoin suuntaa ts käännyin katse (ja kroppa) toiseen suuntaan niin koira nuuskutti maata, kiersi mua (oli hihnassa mutta hihna vaan mun jalan alla eli en kontrolloinut koiran tekemisiä sen enempää) ja nuuskutti lisää. Lopulta vilkaisi mua hieman altakulmain kummissaan, joten palkkasin sen siitä pienestä kontaktin otosta. Sitten se touhusi taas omiaan. Ihan sama vaikka mulla oli nakkikikkareet käsissä. Sitten menin polvilleni ja pidin käsiä sivuilla ja käsissä oli namit. Kikiä kyllä kiinnosti nyt ne namit, mutta se rappasi nyrkkejä, ja tarjosi sille kädelle eri temppuja tuijottaen kättä ... Yritystä oli muttei kontaktia. Lopulta katsoi muakin ja sai palkan.

Ihan parasta tässä lajissa -ainakin toistaiseksi- on tuon koiran into temppujen tekemiseen. Jos Kiki tykkää oppia uusia temppuja ja tehdä ketjussa jo aiemmin opittuja ja tarjota mulle ties mitä toimintoja niin sitten mun ei auta muu kuin heittäytyä mukaan ja yrittää olla ahdistumatta siitä kuinka noloa kaikki onkaan kun itse olen niin kömpelö. Kuinka hienoa olisikaan kun osaisi heittäytyä tilanteiden vietäväksi välittämättä siitä kuinka höntiltä näyttää.

Iltatemput

Eläinkokeita.

On se vekkuli koira tuo Kiki. Perinteiset iltatemppuset, mutta hainkin kartion eteiskäytävälle. Kiki pakeni paikalta. Nemi tarjoili mulle törpön kiertoja (ja melkein puri sormille kun niin ahnaasti oli palkkionameja ottamassa). Laitoin Nemin eri huoneeseen ja Kiki saapui mun ja luo kun mulla oli kauheesti nameja. Tuli vaikka vieressäni oli se paha törppö. Tein pari helppoa temppua joista koira sai namit. Sen jälkeen laitoin namin kartion lattiaosiolle (muoviosalle). Koira empi, mutta haki namin. Sitten vaadin ts laitoin namin aina kauemmas ja kauemmas ja lopulta koira joutui kiertämään sen kartion. Lopulta en enää laittanut nameja valmiiksi vaan odotin toimintoja ja kyllähän se koira alkoi menemään omatoimisesti törpölle ja kiertämään sitä. Ei tosin ollenkaan millään vauhdilla vaan hieman varovasti, mutta tarjosi toimintoja kuitenkin. myös kartion nokalle kuonokosketusta (josta palkkasin myös koska se oli myönteistä toimintaa kartiota kohtaan).

Kun vapautin Nemin takaisin eteiseen ja Nemi kiersi kartion niin Kiki meni taas karkuun :/ taisin sanoa Nemille sen "kierrä" käskyn (joka on ollut molemmille käskynä ko toimintoon) ja sillä sain Kikin pakenemaan paikalta. Tai mistä mä tiedän oliko se se käsky vai Nemin toiminto.

Vein törpön pois [eli toisinsanoen tuo Nemin välitemppuilu ei ehkä ollut hyvä juttu mutta kuka näitä nyt aina voi fiksusti arvata ja näin ollen järkevällä ja kauaskantoisesti viisaalla tavalla toimia] ja Kiki palasi takaisin eteisen "tempputilaan" jossa tarjoili innolla jalkojen väliin tuloa, maahanmenoa, seisomispomppua, pyörimistä ja sivulle tuloa. Nemi myös seikkaili mukana ja teki joitain temppusia.

Viikko neljä - Kikin treenailut

Eilisissä tokotreeneissä tehtiin kouluttajajohtoisesti paikallaolot (istuen ja maaten), noutoa ja hyppy.

Istumispaikkiksessa Kiki valui kertaalleen maahan. Makuupaikkiksessa on edistytty siinä sivulla töröttämisessä, maassa koira pysyi ihan hyvin - mutta vinkui. En muista sen aiemmin äännelleen paikkiksessa joten pitää kattella jatkossa josko asiaan puututaan jos ongelma vielä jatkuu. Ainiin, positiivista oli myös se, ettei Kiki ennakoinut loppupertsaa. 

Hypyssä kävin eka palkkaamassa koiran. Siis kun se kesti sen, että kävin hypyn takana kun olin jättänyt koiran istumaan hypyn eteen. Toisella kerralla sitten kutsuin koiran - "hyppy" käsky jopa toimi. (muistappa siis se äläkä säätele toksuhypyn käskyn kanssa enää)

Noudossa tehtiin Kikille yks heittonouto, jossa Kiki yllätti sillä tavalla, että se ei vaan juossut kapulalle ja nostanut sitä suuhunsa. Vaan joo, kääntyi sen kanssa mua kohti ja otti pari askelta ja sitten tiputti sen. Tätä olin olettanutkin sen tekevän. Mutta se mikä oli ihmeellistä oli se, että se omatoimisesti korjasi  - eli otti kapulan uudestaan suuhunsa ja toi sitä vielä lähemmäs mua (pidemmän matkan kuin ekalla kuljetuskerrallaan) - kuitenkaan tuomatta sitä mulle asti. Lisäksi tehtiin omaehtoisia nostoja niin että koiran pitää hetken aikaa jo pitää kapulaa suussaan (hätäsestä nostosta ei palkata). Unohdan hetkeksi sen istumisen vaatimisen tässä ja teen muunlaisia noutoreenejä.

Itsekseni harkkailin:
- kaukoja. Meni superhyvin - voisin alkaa kasvattamaan matkaa (siis mun ja koiran välistä etäisyyttä)
- kosketusalustaa
- törpön kiertoa, läheltä naksutellen
- seuraamista
- perusasentoa
- "käsi" temppua (myös alastuloa)
- vatikiertoa
- tunnaria (Kiki menee siitä ihan höperöksi, pitäisi ehkä vaikeuttaa reeniä jo)
- liikkeestä seisomista (ollaan ihan alussa vielä)
- ... ehkä jotain muutakin?

Tänäaamuna kävin koirien kanssa sitten siellä Haukkiksella (vapaavuorolla). Lumituiskussa lenkitin koirat vuoronperään.

Hallilla oli joka kentällä (joita on kolme) joku/joitain. Hyvin saatiin silti reenittyä. Kaverin kanssa oltiin sillä kolmannella kentällä siis. Vähän kuulostelin miltä Kiki vaikuttaa, mutta ei se ollut häiriöherkän oloinen, joten harkattiinhan me sitten vähän jotain. Ensin tolpan kiertoa (en ottanut tarkoituksellisesti tokokartiota vaan koira kiersi aksapituuden reunamerkkitolppaa) - jonne Kiki lähti upeesti. Ensin kolmesta, sitten viidestä ja lopulta varmaan kymmenestä metristä. Palkkasin vinkupatukalla ja Kiki oli ihan pähkinöinä. Meinasi myös livetä lapasesta muttei onnekseni karannut viereiselle kentälle.
Sen jälkeen tehtiin seuraamista mikä myös sujui hyvin. Loppuajasta yritin teettää koiralla vielä jalkojen pujottelua muttei sen vire riittäny enää siihen (plus se yritti karata pariin otteeseen kiertämään - jotain; mitä tahansa).

Viereisellä kentällä oli tuttuja koirakoita reenimässä noseworkkia, he sitten kutsuivat meidätkin sinne ... Pitihän se hyvä tilaisuus käyttää sitten hyväksi. Sinne olivat tehneet kolme harjoitusta: laatikoita, muovirasioita / tokokartioita ja sitten etsintäalueen esteiden sekaan. Kiki teki huolellista ja tarkkaavaista työtä ja löysi kaikki nopeasti :-)
Kiitos kutsusta, tyypit! :-)

Nemin käytin lopuksi hallissa ja harkkasin paria rallyliikettä sen kanssa, mutta mummo oli äkäinen kun ei ollut vielä saanut aamuruokaansa ... (tehtiin me silti ne jutut mitkä olin päättänyt sillä teettää, ja koira sai nakkikikkareita palkaksi + hieman leikkiä vinkulelulla).

Viikko kolme - kuka vielä muistaa mitä Kiki teki treeneissään?

Ti tokot ja to bh-tottikset

Juttuja mitä muistan

Kiki söi ti treeneissä paljon nameja. Opetin sille "kato" -käskyn mikä tarkoittaa just sitä miltä kuulostaakin. Kiki alkoi tarjoamaan sitä hienosti. Käytin käskyä hyväkseni muun muassa paikkistreenissä, missä se toimikin ihan kivasti. Eli kun koira oli pertsassa niin sen katse ei harhaillu ihmettelemään muita - eikä varsinkaan kouluttajaa ... :-)

Tokotreeneissä tehtiin seuraamista, ja siitä oli puhetta, että se on Kikillä nättiä mutta ... eli kun se keskittyy tekemiseen niin se osaa kyllä. Pysähtymisten jälkeinen elämä pitää saada kuntoon eli niistäkin koira oikealla vireellä ja kontaktilla matkaan. Kun mentiin kohti häiriötä (toista koiraa esmes) niin homma herppaantui. Tyhjiössäkään ei voida (aina, heh) treenata, joten pitää vähän miettiä millaista häiriötä Kiki (milloinkin) kestää - ja tietysti kasvattaa sen häiriönsietoa vähitellen.

Taidettiin tehdä myös törpön kiertoa. Itsekseen tehtiin monenlaisia juttuja (joita en enää tarkemmin valitettavasti muista).

BH-treeneissä harkattiin ihmisryhmää, joka alkoi ensin ihan hyvin, sitten alkoi ne ihmiset kiinnostamaan liikaa, sitten taisin ottaa lelun avuksi ja leikittiin vain ihmisryhmän lävitse.

Bh-treenien aluksi Kikillä meinasi -ja menikin- mennä kuppinurin, joten tunnin alkuun piti ottaa pieni rauhoittumisneuvottelu.

Luoksetulon loppua reenittiin myös. Oikeat pk-koirat reeni eteentuloa ja me sivulle tuloa. Kiki oli kuin lahna, jolla oli ihan omat jutut. Eli se ei mennyt oikein nappiin.

Tehtiin myös liikkeestä istumista. Ensin siinä oli joku säätö, joten ei onnannu. Mutta lopulta meni ihn kivasti. Piti muistaa olla sanomatta "odota" kun kävelee koiran ohi ts kun koira jää istumaan. Ennemmin vaikka uudestaan se istu-käsky.

Tärkeintä on matka

Olen tässä yrittänyt pitkin viikkoa miettiä, että mitä tuumisin ja mitä kirjoittaisin tänne blogiin Kikin tämän viikon treeneistä. Ensin oli tiistaina tokot ja sitten torstaina tottikset (bh-treenit). Koira oli ihan eri(lainen) kummissakin treeneissä. Se on kyllä jännä otus, josta en ihan aina ota selvyyttä. Joskus se on ihan mahtava helmi, oikea treeniunelma (minun unelma, muiden unelmat ovat varmastikin toisenlaisia), toisinaan en pääse yhtään sen kanssa samalle aallolle. Joskus se tekee jotain, mitä en olisi yhtään osannut odottaa siltä - huolimatta siitä, että se on tehnyt monia puun takaa  tulevia juttuja. Sitten on tietysti vielä se, että se uunottaa minua välillä ihan kuusnolla ...

Tiistain treeneissä päästiin heti jotenkin hyvään vetoon. Treenailin hallin perällä kaikenlaista, tehtiin seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, temppusia, naksuttelin koiralle merkin kiertoa ja se teki sitä nyt hyvällä ilmeellä ei ollenkaan sellaista pelkotilajuttua mitä sillä on pari viikkoa ollut (viime viikollahan se paineistu ihan jo siitä kun muut tekivät merkinkiertoa). Pystyin pitämään koiraa irti ja se oli kuulolla. Käytiin ottamassa hyppyä, pysyi hypyn takana josta palkkasin sitä muutamaan otteeseen ja tehtiin sitten se hyppykin mikä sujui ihan kivasti. Piilottelin koiralle tunnarikapulaa ja se oli onnesta soikeena sitä hakemassa.

Ohjatusti katsottiin sitä liikkeestä maahanmenoa. Nyt tehtiin ekana kertaa ikinä ko liikettä seuraamisesta eikä vain peruuttamisesta, ja kappas sehän toimi! Nyt pitää vain muistaa, että peruuttaessa ei apuja koiralle (eli mun liikkeen pitää jatkua, vain suullinen käsky eikä mitään avuja koska Kikillä on tosi hyvä maihinmeno), jos seurautan niin siin saa viel hieman avittaa koiraa. Enemmän edelleen silti peruutustreenejä, mutta välillä seuraamisenkin yhteydestä.

Paikkatreeneissä istuminen ei meinannut sujua millään eli Kiki valui kokoajan maahan. Maissaolo paikkistreenissä taas se ei kuuntele mua kun kattelee ympärilleen eli liikkuria -ja muitakin- eli siihen tarvitaan ihan tuhottomasti treeniä jotta mä olisin oleellisempi kuin ympäröivä maailma. Varsinainen paikallaan makaaminen on mennyt kyllä harppauksittain eteinpäin.

Jotain kun oltiin tekemässä niin, että Katja oli katsomassa treenejämme niin Kiki otti hatkat. Sai siis hepulin. Juoksi silmämunat vilkkuen ympärihallia sen minkä pikkujaloistaan sai irti. Sain mä sen sitten lopulta takaisin mun luo ja jollainlailla hallintaankin ...


Torstaina sitten taas. Treeneissä oli yks koira jota ei ollu ekalla kerralla. Kiki otti sen koiran sitten silmätikukseen ja auta armias kun se koira haukkui jonkun verran (sitä taidettiin haukuttaa jotta koiran sai oikiaan vireeseen tms - tai sitten se haukku muuten vaan, en ole varma) niin Kiki huusi sitten kanssa ... ja kun se toinen koira ei kyllä tainnut paljoa tuon jälkeen äännellä niin eipä se Kiki silti rauhoittunut. Tai rauhoittui välillä ja sitten taas kohta kilahti. Muutenkin se oli ihan älyttömän rauhaton koko treenien ajan. Edellisellä kerralla olin  tehnyt sitä sun tätä "vapaa-aikoina" mutta nyt aika meni oleiluun ja koiran mielentilan parantamiseen.

Kouluttajan silmäin alla katsottiin seuraamista. Heti tuli noottia siitä, että minun pitäisi opettaa koira erottamaan milloin treenataan ja milloin ei treenata, että annan koiran tehdä mitä huvittaa. Joo, onhan se joissain määrin totta ja ihan järkipuhetta. Koiran ei saisi antaa tuusata omiaan (esim haistella lattiaa), mutta sitä ei voi laittaa "pötkötä" käskyn alle kuin vaikka Nemin kunnei se pysy siinä (ku hetken). Enihau, otin vihjeestä vaarin ja noiden harkkojen jälkeen olen lenkeillä yrittänyt ajaa käyttöön käskyjä "homma" (=tekeminen alkaa) ja "loppu" (tekeminen loppuu).

Välillä seuraaminen sujui ihan kivasti.

Henkilöryhmä ei sujunut niin hyvin kuin edellisviikolla, mutta oli siinäkin jotain ihan ok osioita.

Tiistaina tunnelma oli toiveikas ja torstaina epätoivoinen. Tiistaina ajattelin positiivisesti kuinka hyvällä mallilla monet asiat jo ovat, torstaina ympäristöstä häiriönottaminen nosti päätään ihan tosissaan. Meidän pitäisi Kikin kanssa molempien päästä kuplaan, mieluiten samaan kuplaan, jossa emme häiriintyisi ulkoisista asioista. Minun pitäisi itsevarmemmin ja määrätietoisemmin käskeä koiraa (olen epävarma, en jaksa nyt tähän vuodattaa missä kaikissa tilanteissa yms yms, mutta koirathan lukevat minua kuin avointa kirjaa ja käyttävät sen varmaksi hyödykseen jos haluavat) ja koiran pitäisi oppia toimimaan vaikka ympäröivässä maailmassa tapahtuu mitä kummempia asioita. Nythän on siis se tilanne, että jos Kiki pelkää niin se ei ota minulta vastaan minkäänlaisia käskyjä, pyyntöjä, tms eikä se pysty edes syömään. Pelkotila -tai joku muu kummallisuus- on treeneissä tullut ehkä esille vain sillon kun nakkasin sitä sillä namimunalla, silloinhan se pakeni sinne häkkiin. Mutta ulkona se on säikkynyt jotain ääniä, uuden vuoden jälkeenkin, esim lauantaina käveltiin jääkiekkokaukalon ohitse ja Kiki säikähti sieltä tulevia ääniä ja alkoi kiskomaan häntä alhaalla eteenpäin. Meni pitkän aikaa -satoja metrejä- ennen kuin se rentoui ja alkoi käyttäytymään normaalimmin. Tänään nose-epiksissä se myös selvästi reakoi monenlaisiin ääniin ja sen keskittyminen häiriintyi.

Että sitä saa kyllä monenlaisten asioiden kanssa painia kun koiraa yrittää kouluttaa. Kiki on melkoinen kameleontti siinä miten se käyttäytyy eri koirien läsnäollessa ja eri paikoissa. Eri koirat opettavat kyllä valtavasti ja voivat toisaalta olla hyvinkin erilaisia -myös ne jotka ovat samaa rotua- ja toisaalta taas paljon yhtäläisyyksiä löytyy.

Silti, vaikka en osaa ja vaikka hakkaan välillä päätäni seinään, niin yhä kyynärkummituksen jälkimaininkina enimmäkseen nautin siitä kun voin (yrittää) kouluttaa Kikille kaikenmoista. Tai tykkään katsoa kun se etenee lenkeillä (nyt se on alkanut sitä enimmäkseen taas tekemään) tai kun se hyppii lumipenkalle tai muuten melskaa lumessa.

Kikin tokoista sitä sun tätä

Eli koostetta ja ajatuksia sieltä sun täältä, Kikin tokosyksystä (vaikka tokikin kaksi ohjattua harjoituskertaa on vielä jäljellä).

Jotta tässä raapustuksessa olisi edes jonkinlaisesti päätä tai häntää niin käyn ensin liikekerrallaan läpi missän mennään ja minkälaisia ajatuksia ko liike (Kikin osalta) herättää mielessäni ja loppuun raapustelen yleisesti tokoilusta / Kikin kouluttamisesta tms jos jotain jäi vielä sanomatta.

Luoksepäästäväisyys

Onko sellaista liikettä vielä? Ei olla treenattu yhtään. Ei myöskään ns kehään menoa. Luulen että intoa pitäisi hillitä. Kiki tuskin arkailee kun ennemminkin pussaisi kaikki kumoon.

Paikallaolo

On harjoiteltu sekä istumista että makuuta. Aluksi pidin koiralle etupalkkaa, joka välillä toimi - parempi oli laittaa nami piiloon (ensin kannellinen rasia, sitten namimuna). Ääntelystä seurasi etupalkan poisto. Viime viikkoina olen treenannut ilman etupalkkaa. Viime viikolla siirryin jo ehkä kymmenen (tai seitsemän, kauas kuitenkin) metrin päähän koirasta, koira pysyikin ihan hyvin (en ollut pitkään kaukana), mutta nousi istumaan kun palasin koiran luo. Tätä piti toistaa ehkä kolme kertaa ennen kuin sain palkattua koiran maahan. Eli paikkiksessa on vielä paljon töitä, mutta se on edistynyt silti kovasti syksyn aikana. Paikkis käsky on "pysy".

Sivulletulo / perusasento

Tätä on harkattu niin treeneissä, iltajumpan aikana kuin siellä sun täällä muutenkin. Temppuna Kiki osaa myös takakautta sivulletulon, mutta tokoissa otan sen silti enimmäkseen pyörähtämällä suoraan sivulle. En oikein osaa sanoa kuinka hyvin tämä silti vielä on hallussa, vaikka ihan nätisti Kiki sen välillä /enimmäkseen (?) tekee. En ole ottanut pertsaa esim luoksarin yhteydessä vielä kait kertaakaan.

Seuraaminen

Homma alkoi pelittämään siinä vaiheessa kun unohdettiin se imuttaminen mikä ei vaan toimi Kikille. Kiki tarjoilee seuraamista paljon ulkoillessa, siellä tehdään vaihteluna välillä myös oikean puolen seuraamista. Siitä huolimatta, että olen siihen alusta asti sanonut sille myös käskyä ("oikee") niin en tiedä yhtään onko sana iskostunut koiran päähän. Seuruun käsky on niinkin tylsä kuin "seuraa". Seuruuseen on tehty jonku verran pysähdyksiä, pysäyksistä liikkeelle lähtöjä ja käännöksiä. Ei vielä ollenkaan juoksuseuruuta, hidastaseuruuta saati sivuaskelia.

Liikkeestä maahanmeno

Ei olla tehty oikeana liikkeenä kertaakaan. Opetettu niin, että mä peruutan ja otan koiran mukaan ja käsken koiran maahan, sitä maassa olemista on sitten pikkuhiljaa syksyn aikana saatu kasvatettua - siis sitä, että koira jää maahan eikä pomppaa sieltä heti ylös kun liikahdan. Pentuaikojen takkuilun jälkeen Kiki on oppinut oikeinkin hienon maihinmenon (vaikkei aluksi tuntunut tajuavan alkuunkaan koko maahanmenoa ... ;-)).

Liikkeestä seisominen

Tätä harkattiin ehkä ekan kerran viime viikolla. Eli peruutin ja kädellä pysäytin koiran. Yllätyksekseni Kiki ei tehnyt namista luopumisperuutusta vaan homma pelitti ihan kivasti. Vaikka toki hyvin alussa vielä ollaan.

Merkin kierto

Asennetta ja vauhtia liikkeeseen on reenattu lelupalkan avulla. Nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että kierrokset kaakkoon ja aivot narikkaan. Viime kerralla päädyin sitten ottamaan tarjoamisen (ja hieman myös naksuttelun) kautta lähempää sitä kiertämistä ja nimenomaan namipalkalla - koska Kiki osaa kyllä tehdä tiiviin kiertämisen vähemmälläkin leluhulluudella ... eli äänet alas (mieluusti pois). Kiki kyllä mielellään tarjoilee kiertoa eli sinne irtoaminen ei ole ongelma.

Ruutu

Aluksi harkattiin vain kosketusalustaa. Siihenkin on alunperin tehty ns asennereeniä (kun aksassa oli oleellisinta se tassukosketus eikä alustalle jäänti). Myöhemmin on tehty myös alustalle pysähdystä, se Kikin kanssa on onnistunut parhaiten lelupalkan heitolla ja näin on saatu ihan kivoja seisahduksia alustalle. Eli siis koiran käskytys ensin alustalle ja sitten käsky ja oikea-aikainen palkan heitto. Käskynä niinkin tylsä kuin "sei(so)". On tehty muutamia kertoja siis ihan niin, että se alusta on ollut siellä ruudussa, enimmäkseen kuitenkin ilman ruutua. Alustalle meno käsky on "furette".

Tunnistusnouto

Yhtä kapulaa olen piilotellut sinne sun tänne. Kiki tykkää hakea ts etsiä sen ja tökätä kuononsa siihen. En ole siis edes halunnut tähän vielä mitään noutoa.

Hyppy

Hyppyä olen reeninyt aluksi etupalkalla niin, että olen pitänyt koirasta kiinni ja päästänyt sitten palkalle aka hyppäämään. Sitten on reenattu sitä esteen takana pysymistä eli viime aikoina hyppyeste on ollut vain rekvisiittana erilaiselle paikkistreenille. Viime kerralla taisin ottaa yhden kutsuhypynkin. Tästä pitäisi päättää onko käskysana "este" vai "hyppy".

Kaukokäskyt

Sinällään istumista ja maihinmenoahan on reenattu jo ties kuinka pitkään. Hitaana ohjauksella ns jumppana ja muuten vain erikseen siellä sun täällä. Käsimerkkejä aloin ajamaan kakeihin vasta viime viikolla, jolloin oletin muutenkin, että asiassa oltaisiin vielä pitkässä kuusessa. Havaittiin myös, että istumisesta palkka kun maihinmenoa Kiki tarjoilee paljon ja se istuminen on kankeampi/vaikeampi. Oikea käsi näyttää käskyn ja palkka vasemmassa - samalla logiikalla sitten aina vaan. Etäisyyttä ei vielä tokikaan ole ollenkaan, mutta voin silti seistä ... Ei vielä monia vaihdoksia putkeen - toki maa-istu -palkka tms eli ei joka asennosta omaa palkkaa.

Nouto

Mitäköhän tästä sanoisin? Kiki haluaa kapulan. Nostelee mieluusti kapulaa maasta muttei pidä sitä pitkään itsellään. Muutamia kertoja elämässään on silti noutanut / tuonut mulle kapulan. Tyyrää mulle mieluusti leluja ja kaikenlaisia muita tavaroita. Ryntää kapulan perään ja ottaa sen suuhunsa muttei tuo. Pitäisi treenata noutoa enemmän ;-) En ole asian suhteen vielä ollenkaan niin kriisissä kuin vaik Nemin noudon kanssa olen ollut :D


Ollaankohan me muita tokoliikkeitä reenattu?
Ainiin

Luoksetulo

Tässäkin on pitänyt tehdä paljon paikkistreeniä. Aluksi luoksaritreeniä tehtiin niin, että Katja piti koiraa. Koira kyl juoksi sitten mun luo - yleensä innosta kiljuen. Ei ole otettu tosiaan tähän vielä sivulletuloa. Koiran pitäisi oppia sekä pysymään paikoillaan kunnes kutsun sitä että tulemaan ääneti (mutta silti vauhdilla) mun luo.


Noniin. Ja siis kaiken tämän lisäksi pitäisi opetella sitä välikäytöstä "käskyn alla hengailua". Mun pitäisi luottaa koiraan ja pitää sitä yhä enemmän ja enemmän irti treeneissä. Opettaa koiralle kivoja välitemppuja mitä voisi tehdä liikkeiden välissä ... koska a)koiran ajatukset pysyisivät kuulolla olossa b)kiva temppu voisi myös olla ns sosiaalinen palkka tilanteessa missä ei voi muuten palkata koiraa.

Lisäksi lappalaiskoiran kanssa treenailun ikuinen ongelma jatkuu myös Kikin kanssa eli vireen säätely ... ääntelyn välttäminen.

Meni jo kolme

... askelta siis Kikin uudessa "läpi" tempussa. Eli jalkojen välissä pujottelussa. Testasin eilen iltajumpan yhteydessä.

Tänään laitoin aamuruuan yhteyteen koirille eucahajustetut topsypuikot ruokakuppeihin kiinni. Ajattelin sitten hyödyttää ne samat puikot ennen kuin hävitän puikot. Kun koirat olivat käyneet poissa keittiöstä niin laitoin toisen puikon teipillä kiinni pakastimen (ylä)reunaan ja toisella annoin lähtöhajun. Mitään sen kummemmin ajattelematta pistin sen lähtöhajutopsyn roskikseen heti käytön jälkeen. Daa! Kiki ilmaisi sen roskiksesta sen The Hajun. Oikeinhan se koira teki, palkkasin sen ekasta löydöstä ja lähetin uudestaan etsimään. Ei siinä sitten kauaa mennyt kun se sen toisenkin löysi. Nemi itseasiassa oli aiemmin samalla neliöllä hajun kanssa muttei osannut tarkentaa hajulle (niin kuin Kiki osasi sitten kun sai "hajuvanasta kiinni").

Kikin ekat koiratanssitreenit

Osallistuin tänään Kikin kanssa Saara Lehtiniemen vetämään koiratanssipäivään Muhoksen Häntä & Panta -hallissa. Koulutus oli suunnattu lappalaiskoirille (paikalla oli kaikkia kolmea rotua). Ensinnäkin kiitos Saaralle treeneistä ja hyvin suunnitellusta päivästä :-) Oli tosi fiksua, että porukka jaettiin pariin ryhmään, joten koirille tuli hyvällä rytmillä taukoja tekemiseen.

Nyt on vähän sellainen informaatioähky aiheesta, ihan liikaa mielessä kaikkea, joita en ole saanut jäsennettyä järkeväksi kokonaisuudeksi (tänne naputettavaksi) päässäni.

Sen nyt ehkä voisin kuitenkin sanoa, että joo, periaatteessa voisin harrastaa koiratanssia. Siis harrastaa, kisaaminen vaikuttaa varsin työläältä kaikkine juttuineen. Plus se musiikin rytmissä liikkuminen (jota joku tanssimiseksikin saattaa sanoa) ei edelleenkään tunnu mun jutulta. Koirille on kiva opettaa temppuja, ja ihan hyvä idea nivoa niitä yhteenkin.

Mutta, jotta mä voisin edes harrastaa koiratanssia (se että kotona pyörittelen koiraa ees-taas ei munmielestä tee minusta vielä koiratanssiharrastajaa), niin tarvitsisin sen ryhmän (=säännölliset treenit) jossa on se kouluttaja joka sanoo mitä tehdään ;-) Ja olin ymmärtävinäni että koiratanssia ei treenailla ihan sillä tavalla.

Vaikka jokainen tekee omanlaisensa ohjelman, temppujonon, niin ensin pitäisi opetella (jonkun kouluttajan johdolla) hillitön temppupankki mistä valita sitten omalle koiralle (ja itselleen) mieluisimmat temput. Ei mun mielikuvitus riitä sen enempää keksimään temppuja mitä voisi koiralleen opettaa eikä varsinkaan keksimään miten ne opetetaan ;-)


Ennen kuin (sitten kun ajatukset ovat jäsentyneet päässäni, eli editoin kirjoitusta myöhemmin) kirjoittelen sen enempää siitä mitä tänään tehtiin niin pari muuta juttua Kikin treenaamisesta. Minä uskalsin päästää koiran irti hihnastaan (mulle iso henkinen "voitto"), Kikille tein (reenien sujuvuuden kannalta järkeviä) istumispaikkiksia - joissa se oli ihan superhieno <3. Olin raahannut Kikille häkin halliin, ja ihme ja kumma, se rauhoittui sinne ihan älyn hyvin. Tauolla vaan oli ja pötkötti siellä. Plus kun pidettiin tauko ja juotiin kahvia keittiössä ja syötiin eväitä (ja Saara kertoi teoriaa) niin Kiki ei huutanut ja mölynnyt hallitilasta häkistään :o (täh).

Havainto

Eilisen iltajumpan aikaan tajusin, että Kiki on oppinut peruuttamaan käsimerkin avulla. Ts käskynä toimii käsien tietty asento/paikka eikä se "pak(ki)" -käsky niin kuin olen aiemmin luullut ...

Pari sanaa viikkojen 44 ja 45 tokotreeneistä

Niin ne toksutreenit. Muutama viikko sitten oli viimeiset treenit siitä Kikin ekasta alo-avo -kurssista. Siitä lähinnä mieleenpainuvin juttu mitä en ole täällä vielä maininnut oli seuruureenien oivallus. Eli yritin näyttää Katjalle kuinka homma ei edisty tipan tippaa. Kiki kaartoi kauemmas minusta kun yritin saada sen namilla jalkaani kiinni. Niinkuin niin epätoivoista kuin olla ja voi. Tuskanhiki valui selkää pitkin - tästä ei tule yhtään mitään. Sitten tuli puheeksi kouluttajan kanssa, että Kiki kyllä tarjoilee seuraamista ihan hirveästi, mutta se ei osaa sitä käskynä eikä pertsasta aloituksena. Joten kävelin vaan koiran kanssa pitkin hallia; ja tadaa koira tarjosi mulle superhyvää seuraamista. Paikka ja kontakti loistava. Eli - unohdan sen imutuksen Kikin kanssa ja yritän ajaa sille seuruu -käskyä perille sen aivoihin. Tuon jälkeen on tehty erinäisiä pätkiä seuruuta, myös mutkia (ei täsmällisiä käännöksiä, mutta oon kokeillut pysyykö kontakti ja paikka jos käännyn hieman) ja muutaman kerran liikkeelle lähtöjäkin, mitkä on toimineet yllättävänkin hyvin. Liikkeestä pysähdyksissä koira ei joka kerta istu.

Viikko sitten oli sitten uuden kurssin ekat treenit. Täysin uus ryhmä, joka ensimmäisen kerran perusteella vaikutti tasokkaammalta kuin se edellinen. Ryhmässä oli yks tuttu koirakko ts sitä koiraa en ollut nähnyt ennen mutta ihmisosapuolen kanssa olen ollut samassa agiryhmässä okk:lla joskus kauan aikaa sitten (plus ehkä joissain muissakin kuvioissa on törmätty aikoinaan). Hällä on siis belgi. Sitten ryhmässä oli myös sheltti, labradori, schapendoes ... Kiki ja joku muu (viimeksi sen jonkun muun paikalla oli pitkäkarvainen saksanpaimenkoira - kait? tai sitten se oli x-rotuinen tai joku muu rotu mitä en tunnistanut).

Tehtiin paikkista, Kiki oli ehkä taas vähän edistynyt siinä? Sitten tehtiin tötterön kiertoa missä Kiki ensin lähti kiertämään Katjaa ja sitten huomasi sen törpönkin ja kiersi sen. Otettiin toisen kerran jolloin kiersi ihan hienosti törpön jo aika kaukaakin, mutta haukkui kyllä kovasti ... (ehkä uus juttu kierros nyt tuo haukkuminen - ehkä oli liikaa välimatkaa niin että haukku irtosi).

Ainiin paikkikset tehtiin sekä maaten että istuen.

Narupallo ei ollut leluna Kikin mieleen, eli sitä sille on turha treenikassiin pakata.

Itsekseni tein etupalkalla seisomista ja makaamista sekä alustatreeniä (myös stoppeja - käsky "sei").

Taidettiin treenata myös liikkeestä maahanmenoja. Kiki oli siin jo aika hyvä. Ei siis tehdä sitä vielä seuraamisesta mutta koiralle on alkanut menemään jo perille se, että sinne maihin pitää jäädä toviksi. Itselle vaan rohkeutta edetä asiassa.

Plus siinä että koira ei lähde maata kiertävälle radalle vaikken kokoajan pidäkään hihnasta kiinni (tai koiraa ylipäänsä hihnassa). Plus mun pitäisi palkkauksen jälkeen pyytää koira mukaani ts olla siihen yhteydessä. Opetella jotain välitemppuja eli sitä liikkeiden välistä aikaa pitäisi opetella ...