lauantai 30. elokuuta 2008

Levein hymy ikinä :)





Vaikka tämä päivä ajallisesti ei alkanutkaan Nemin radalla, niin tää juttu kuitenkin alkaa sillä

"Nemi sai nollan, Nemi sai nollan, Nemi sai nollan, ..." pyörii päässä. Ei tästä taida tulla kovin järkevää kirjoitusta

Noh, jos yritetään kuitenkin.

Pateniemi. KAS:n seuramestaruuskisat, tuomarina Asko Jokinen. Olin ilmoittanut Nemin vain hypärille (kuten toistaiseksi tapana on) ja Merrin kaikille radoille. Luokkajärjestys tänään oli 1-2-3 (a-kisa) ja 1-2-3 (b-kisa eli hyppäri).

Ensin hurmuttelin siis Merrin kanssa a-radan, ihan kiva rata - paljon hyviä kohtia. Ei virheitä. Mutta ihanneaika ylittyi about 7 sekkaa.

Sitten Nemin kanssa hyppärille. Rata oli ihan vekkuli - ei älyn pitkä (oisko ollu 17 estettä? tarkistelen sen myöhemmin). Alkua vähän mietin, että miten ohjaisin. Ensin oli siis muuri sitten aita ja kolmantena putki. Päätin valssata ennen putkea, ajattelin jopa, että muista tehdä valssi tosi hyvissä ajoin. En tiiä miten muistin.. (Tuija otti tän kyllä videolle, joten sittenpä näen). Radalla oli paljon sellaisia kohtia, että musta tuntu että käskyt oli myöhässä, mutta vissiin sain pelastettua tilanteita kuitenkin. Tai ehkei ne niin myöhässä ollut kuin luulin. Nemi kulki hyvin - ja tuli virheittä maaliin. Maaliin tullessa mä en kyllä ite vielä tiennyt, että se oli nolla.. olin lähinnä tyytyväinen kun rata tuntui kulkevan hyvin .

Merrin kanssa hypäri menikin sitten ihan käsille. En enää jaksanut keskittyä kunnolla. Ja jalkakin ihan rikkipoikki ja pinossa.

Ai niin, se Nemin tulos oli siis -8,1 ja sijoitus 2/17!


perjantai 29. elokuuta 2008

Lenkillä


Nyt kun taas olen käyttänyt koiria erikseen lenkeillä (oma kunto ainakin kasvaa,tai luulis kasvavan ;)) niin olen samalla myös tokotellut niiden kanssa hieman. Eilen illalla (Nemin agiliitojen jälkeen) käytin niitä myös omilla lenkeillään. Ensin Nemiä ja sitten Merriä.

Nemin kanssa otin vain pieniä seuraamisia, siis lyhyitä pätkiä joissa se oli hyvin tomerana mukana (onneksi se koira ei ollut nyt läsnä minkä näin Laukaassa :o). Lisäksi otettiin vähän kääntymisiä. Nemi edisti pikkaisen, oli näet aika tohkeissaan. Samaten kun kääntymisissä meinasi seuraamispaikka kadota. Hieman hankalaa tuon kanssa silloin kun se käy kierroksilla olla tallomatta sen varpaille -tms

Merrin kanssa koitin tehdä vaihtelevan pituisia seuruita. Eli vaihtelin sitä millon palkkasin sen. Ja koska koiran kanssa ei oltu tehty mitään koko päivänä/iltana ja vihdoinkin minä & lihapullat (oleellisin, tietty :)) oltiin sen kanssa ulkona, niin sehän piti kontaktia ihan älyn hyvin. Vasemmalle kääntymiset on jotenkin hankalia, mistä lie johtuu, ja samalla kontaktikin saattaa herpaantua. Kerran piti hieman ärähtää koiralle kun rupesi katselemaan muualle - mutta hyvin palautui takas ruotuun.

Lisäksi tein Mersun kanssa pikkaisen kakeja.


Vahvistuksia


Kävin eilen Nemin kanssa Kiikon treeneissä, joissa ei ollut paikalla meidän lisäksi kuin kaksi koirakkoa. Kumma juttu miten aina on tunkua ryhmiin ... ja sitten käy näin. Noh, samapa se sinällään meille. Saatiin treenattua ne mitä oli aikomuskin.

Eli vahvistin renkaan suoritusta, näet viime viikolla sen kanssa oli ongelmia. Ja ongelmia oli edelleen, Kiikon rengas on ilmeisesti Nemistä ihan kumma. Noh, tuli niitä onnistuneitakin suorituksia aika läjä.

Lisäksi tein taas hehkutus-pujoa, lähetin sitä esteelle jostain 5-8 metristä (eri matkoilta). Eipä se mua sinne sekaan tarvi sotkemaan.

Tehtiin myös eteen-menoja (aita-pituus-aita), a:ta ja pientä hyppelykuviota.

Kotinurkilla otettiin vielä niitä lamppujen/lipputankojen kiertoja - jotka Nemistä tuntui olevan erityisen hauskoja.


torstai 28. elokuuta 2008

Uusi ulkoasu


Pitkästä aikaa blogi muutti ulkoasuaan. Pohjan alkuperäisestä pohjasta vastaa Kiki, jonka sivuilta pohja löytyi. Vaihdoin vain vääränrotuisen koiran tilalle vähän tutumman luffen 

Jotain


Eilen illalla kotiin saavuttuani Nemi intoili eteisessä, joten ei muuta kuin Merri kotio ja Nemin kanssa ulos. Hihnalenkin lomassa pyörittelin koissua (pois päin kääntöjä), seurautin koiraa pikku pätkiä huippukontaktissa, otettiin liikkeestä maahanmenoja ja vielä lopuksi taloyhtiön pihalla pihalamppujen kiertämistä (takaa). Tää viimeisin oli jotenkin veikee, kun pihalla oli jo aika pimeetä (kello yli 22) ja ihan hiljaista ja mä olin koiralle että "shh, nyt hiljaa, niin tehdään pari treeniä" ja Nemi ihan intona ja hiljaa. Joten lähettelin sitä kiertämään niitä lamppuja.

Takapakkia paikallaolossa ja kuinka se kapulaa lentää


Tokotreeneihin Merri oli menossa taas intona :)

Tehtiin pari paikallamakuuta mitkä eivät sujuneet kovin hyvin :( Koira nousee nyt istumaan helposti. Kävin välillä piiloilemassa ja palkkailemassa koiraa, jos se siis oli hyvin maassa. Mutta toisella treenikerralla koira ei meinannut pysyä ollenkaan maassa, joten otin reenin alomaisesti. Eli olin maisemissa. Tosin jappastelin siinä ees.sun taas.

Lisäksi naksuttelin koiralle liikkeestä seisomisen seisomista ja pysymistä ja noutokapulan pitoa. Plus tein itsekseni istu-maahan-seiso juttuja. Eli vaihtelevasti eri asentoja ja eri vaiheessa palkkaa. Nyt taas toimii seisominenkin. Näitä otin siis niin, että en ollut kaukana koirasta.

Ohjatusti otettiin seuraamista, jossa mun pitää ruveta kiukkusemmaksi jos Merriltä menee mielenkiinto. Josko se sitten oppisi pienemmästä rr:stä ettei kannata tehdä omiaan. Edelleen jonkin aikaa Merri seuraa nätisti, kunnes..

Niin ja luoksetulojakin otin. Ohjatusti. Tässä olen edennyt liian äkkiä. Eli ei harha heittoja vaan niitä heittoja, muuten koira tulee hitaasti mun eteen asti. Kunnon palloleikit vaan kehiin, jos se siitä sitten jonain päivänä.

Jaa, jaa, niitä maltti treenejä koiralle ja mulle kapulan heittoa. Just ja just menee ehkä se 10m jos oikeen keskityn (ja kapula vierii, ei, se ei ole pyöristetty malli). Koiraa pidin hihnassa jottei se varasta kapulalle ja palkkailin kun oli nätisti. Tätä voimme tehdä lyhyemmälläkin heittomatkalla.


Pienet kurvit


Eilen oli ihan hyvä aktiivi-ilta Merrin kanssa :) Harmi vain kun työt haittaa harrastuksia enkä ehdi pitkästi lavertelemaan tällä kertaa blogiin :o

Radalla tehtiin hyviä hyppelyitä, Merri kääntyy pienestä kurvista ja osaa hyvin takaahypyt. Tällä kertaa en edes vienyt sitä älyn pitkälle ja silti (tai ehkä just siks) se kääntyili ja hyppeli hyvin. Myös pujoon meno oli hyvä, sujuvasti sisään vaan ilman turhia vekityksiä ja venkoiluja (joihin kisoissa sorrun kun muka varmistelen asioita).

Puomin ja a:n alla oli putket jotka aiheutti hieman päänvaivaa. Puomin ali putkelle mentiin ensin, sinne sain merrin vasta sitten kun ohjasin sen sinne molemmin käsin ja selvästi olin menossa itsekin siihen suuntaan. A:lla taasen kävi kertaalleen niin, että koira meni putkesta ja hoksasi a:n edessä odottavan palkan.. joten palkitsi itse itsensä ja meni aika monta kertaa sen putken a:n sijasta. Helpoin ja lyhyin tie paras tie.. ;)

Kiitoksia Jonnalle kivoista treeneistä :)


keskiviikko 27. elokuuta 2008

Haku



Päätin hakea talveksi vain Merrille tokoryhmäpaikkaa (toivottavasti meille löytyy joku kolo ), kun se nyt noista kahdesta vaikuttaa innokkaammalta tokottajalta. Ihan kaikkea ei varmaan talven pimeinä tunteina jaksa treeniä ts ajella joka ilta harkkoihin. Saas nähdä miten kotona / lenkeillä jne tulee sen (tässä kohtaa tarkoitan Nemiä) kanssa treenailtua.

Merrille on haussa myös agiryhmä paikka okk:lta.

Ja Nemille puolestaan agipaikka sekä Activelta että okk:lta.

Eli molemmille koirille kahdet treenit viikossa, mikä varmastikin on ihan hyvä määrä

Tutti



Eilen oli taas kivat agi-harkat Nemin kanssa Activella.

Treenittiin esteen kanssa niitä poispäin kääntöjä (onko nää nyt niitä jaakkoja?), tarkkana sai olla ettei Nemi hypännyt hyppyä suoraan. Mutta toki tehtiin useita onnistuneitakin suorituksia. Pitänee treeniä tuota kotona molemmin puolin paljon lisää. Ja muissa tilanteissa ottaa edelleen kuiva käännös treeniä.
(tässä treenissä piti tehdä myös ns. kaisat - hihhii! sisäpiirin vitsi )

Sitten tehtiin leikkauksia. Eka koira suoraan putkeen ja sieltä sitten parille hypylle jotka oli suorassa linjassa joiden jälkeen palkka. Ja sitten niin, että ensin kääntö oikealle. Ja sitten kääntö vasemmalle (suorien hyppyjen jälkeen). Vasemmalle käännyttäessä piti tehdä putken jälkeen persjättö, joka kylläkin allekirjoittaneella väänty monesti valssiksi.
Tein kuulemma rohkeita leikkauksia, kas en ite huomannut sitä ollenkaan. Nemi kulki muuten hyvin, mutta ei mennyt putkeen kun sanoin (yhdellä kertaa) - pöh ja pyh, Mari väitti että syy siihen miksi Nemi juoksi puomin alle oli se että mun kroppa näytti sinne suuntaan. Onko sillä nyt niin suurta väliä minne se kroppa näyttää jos käsky on selvä?
(ratapiirrosta voi ihailla treenikaveri Hurjan blogissa)

Lopuksi harjoittelimme vielä ns vääränpään putkea. Eli hyppy ja mutkaputki niin, että hypyltä tultaessa putken suu olisi houkuttelevasti edessä, mutta pitääkin saada koira sinne toiseen päähän. Tää oli huisia! (pelottavaa siis) Piti kääntää sitä kroppaa, ottaa koira vastakkaiseen käteen ja päästää putkelle. Oikein meni, vaikka pelottikin

Lisäksi otin pujoon lähetyksiä. Hehkutin koiralle estettä ja sitten päästin irti ja koira kävi pujottelemassa (palkka lopussa) mun katsellessa sieltä muutaman metrin päästä (mistä siis laitoin koiran matkaankin).


Ai niin, Nemi kaivoi reenikassista tutti-vinkulelunsa. Tahtoi sen palkaksi ja juoksi se suussaan onnellisesti pitkin hallia onnistuneiden treenien jälkeen.


Treenin jälkeen käytin tavalliseen tapaan Nemin jäähdyttelylenkillä hallin likellä.
Sekä ajellessani kotio poikkesin metsässä (haettuani Eetun ja Merrin yliopistolta) Alakylän tienoilla. Joten sekä Merri että Nemi pääsivät juoksemaan poluilla ja mättähillä. Joten Nemi oli hyvin nukkuvaa sorttia jahka päästiin kotio.

Aatella ;)


Meillä oli maanantaina taukopäivä. Ei tehty mitään. Ts koirille ei ollut minkäänlaista treeniä.  Vaikka Haukkikselle ois voinut mennä tokottamaan (kenttä varattuna tiettynä aikana vaikka tällä viikolla ei ollutkaan ohjattua treeniä) TAI olisi voinut mennä agiliitämään KAS:n epävirallisiin agikisoihin.

Kaikkea sitä kanssa. Noh, loppuviikko korvatkoon moiset laiskuudet


maanantai 25. elokuuta 2008

Tekniikkaa



Lähettelin Nemiä eilen takapihalla hypylle. Ensin ehkä neljästä metristä (paikaltaan) ja sitten kuudesta metristä. Hyvin lähti. Kunnes tolloilin liikaa toistoja ja koira rupesi huutamaan - lyhensin sitten välimatkaa, jotta sain onnistuneita toistoja. Ensin tosiaan lähti sieltä kuudesta metristä ilman mitään ongelmaa..

Sitten otin vielä siivekkeen kiertoa, sitä takaajutskaa.

Koitin nyt vaihtaa aloituspaikkaa enemmän tämän kuvan kaltaiseksi. Ja oikeessahan se Mari oli  - taas kerran- ihan hyvin lähtee Nestori sivustakin (jos vasemman kautta mennään niin voin olla äksien kohdalla) jos kunnolla ohjaan ja kerron mitä pitää tehdä.

Ruutu


Kaivoin kaapista turkkilaisjugurttitörpöt ruutumerkeiksi, pistin mattopalasen keskelle ja lähettelin Merriä ruutuun. Hieman se edelleen tarjosi merkkiä, kaiveli törppöjä yms mutta teki myös onnistuneita suorituksia. Tein myös pari kertaa niin, että käskin sen sinne maahan. Hyvin meni ja pysyi.

Lisäksi naksuttelin (naksua käytin ruudussakin) sille liikkeestä seisomista, ja nimenomaan sitä seisomisessa pysymistä.


isi


Nemin pentujen isä on löytynyt. Hän on Fiderbyns Aske. Aske on syntynyt 3.4.2004 (S30443/2004), sillä on B-lonkat ja se on pra:n osalta terve.



Fiderbyns kennelin kotisivut

Cattlinin pentublogista löytyy paljon juttua näistäkin pentusista


Pennut on tarkoitus saattaa alulle Nemin seuraavasta juoksusta, joka luultavimmin alkaa joskus marraskuun kieppehillä.


Petausta



Niin, mä tajusin eilen vihdoinkin, että se Nemin hauskannäköinen petinsä petausinto. Tyynyjen hautomiset. Nuhjailu ja lopulta se kun sängystä(mme) löytyi vinkulelu (lelu josta kumpikaan koira ei ole aikoihin ollut kiinnostunut). Viime yönä Nemi makasi tyynylläni ja läähätti vaikka kuinka.. kunnes ajoin sen matkoihinsa. Että Nemillä on valeraskaus. Eipä ollut tullut mieleen moinen, kun ei sillä aiemmin ole noita oireita ollut. Alkaako se sitten kakrukin aikuistumaan / naiseutumaan? Vähän pistän sitä tokokokeen (Laukaa) apatiaa / haluttomuutta tämän piikkiin.


edit: siskokset kuin ilveket. tai kaksoset. Kuulemma Daimallakin on ensimmäistä kertaa valeraskauden oireita. On nämäkin kanssa "kaverukset", välimatkaa neitosten välillä on vaikka kuinka.. mutta ne juoksevat samaan tahtiin ja samaan tahtiin leikkivät tiineenä oleviakin. Saas nähdä saavatko ne pentunsakin about yhtäaikaa.

Onnea Korpikartanoon



Nemin ja Merrin sukulaisille syntyi neljä hyvinvoivaa mukulaa. Kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Tarkemmin sanottuna siis Merrin siskopuolen tytär on emänä (virallisesti Sidmarkens Cilla) ja isä Nemin eno eli Herding Instinct's Adjak.

Onnea tuoreelle kasvattajalle Pudasjärvelle!


Opintomatkalla Laukaalla


Lähdin likkojen kanssa perjantaina reissuun. Ajeltiin Laukaalle missä majoituimme paikalliseen hotelliin. Hotellin likellä meni kivoja polkuja missä oli kiva ulkoilla (ja liukastella sateenkastelemissa paikoissa).

Olisi varmaan pitänyt arvata, että tästä ei hyvää seuraa, kun lauantai-aamuna aamupalalle mennessäni koirat eivät pukahtaneetkaan kun jätin ne hotellihuoneeseen. Molemmat olivat hipihiljaa (!), tämä on sikäli mikäli merkille pantavaa sillä useilla reissuilla -samanlaisissa tilanteissa- koirat ovat metelöineet huoneessa edes hetken. Nyt tämän reissun koirien tottelevaisuus jäi tuohon hetkeen...

Hotellista lähdettyäni ajelin Vihtavuoren urheilupuistoon, jonne onneksi oli helppo osua. Tokokoe pidettiin jääkiekkokaukalossa. Periaatteessa hyvä paikka kokeelle, ainut vain, että pikkuhiljaa mulle selvisi, että paikalliset koirakot treenaa siellä. Eli siellä oli kuin olikin hirvittävästi hajuja ja namien hiukkasia.

Tällä kertaa todella olin koirakisoissa joissa ei ollut tutuntuttua Mitä nyt jossain vaiheessa tuli jutuksi erään japaninpystykorvan ohjaajan kanssa, että hänellä on myös lapinporokoira - taisi olla joku Lapikaslainen

Ilmoittauduttuani kokosin häkin auton likelle ja pistin Merrin sinne. Sitten Nemi kutsuttiin sirutarkistukseen, jossa Nemi hieman venkoili mutta kun pidin sitä paikallani niin sirukin löytyi hienosti.

Kokeen tuomaroi, minulle ennestään tuntematon tuomari, Tuire Marjamäki.

Sitten alkoikin alokasluokka. Nemi kilpaili numerolla 7 ja oli toisessa paikallaolo ryhmässä. Homma alkoi tietty luoksepäästäväisyydellä, missä tällä kertaa Nemi asteli tuomaria kohti saaden siitä ysin (9).

Sitten se paikallamakuu. Homma alkoi ikävästi, Nemi katseli taivaalle.. Eikä liikkuri kysynyt sitä kysymystä mikä mun mielestä kuuluu kokeeseen. Eli "onko ohjaajat valmiit" (tai mikä sanamuoto ikinä onkaan) vaan sanoi suoraan "käsky" ja mullahan meni kaksi käskyä kun ensimmäisellä vasta "herättelin" Nemin. Maahan se meni ihan hyvin sitten kun tajusi missä ollaan...
Ei ollut mennyt kuin pienenpieni hetki siitä kun saavuimme seisomispaikkaan, kun jostain Nemin oikealta puolelta nousi belggari ja juoksi ohjaajansa luokse. Tästä pieni hitunen aikaa, ja koko rivi äsken maanneita koiria juoksi ohjaajiensa luokse.
Homma uusiksi, ilman belgiä. Nemi meni ekalla käskyllä maate. Pysyi paikallaan, mutta nousi ylös kun palasin koiran viereen. Tuomarin mielestä maahanmeno oli ollut hidas, ja lisäksi ennakointi perusasennossa joten tuosta sitten saatiin seiska (7).

Odotusaikana Nemi teki pesää Merrin häkin viereen (häkkipeittoon)... [eikä mulla kellot soineet]

Omalla suoritusvuorollaan Nemi oli vielä hihnaseuraamisessa tosi hyvin mukana. Nemi pisteli parastaan (Paras seuruu kokeessa, so far). Jopa juoksuosuus meni hyvin eikä yhtään pomppinut / riekkunut! Mutta allekirjoittanut munasi kaiken pitämällä hihnaa väärin, tästä syystä saatiin vain seiska (tuomari sanoi sen suoraan, että koira osasi ohjaaja ei ) (7).

Sitten Nemiltä meni mielenkiinto, se tajusi ne kentällä olevat hajut - löysi sieltä syötävää ja kaikki mielenkiinto vain katosi.
Vapaana seuraaminen nolla (0).
Liikkeestä maahanmeno nolla (0) - mä pistin koiran kolmannella käskyllä maahan kun halusin että se tekee edes jotain...

Hetkeksi Nemi heräsi, ja teki nätisti luoksetulon. Siitä ysipuol (9,5). Oli kuulemma pikkuisen takana perusasennossa, siitä tuo puolen pisteen rokotus.

Liikkeestä seisomien taas nolla (0), kun koira ei lähtenyt edes seuruuseen mukaan, kuinka se ois sitten tajunnut niitä pysähdyskäskyjäkään...

Ja vimppana hyppy. Hyppäsi yli, seisoi, tosin hieman hyppyesteen vieressä. Kun kiersin sen viereen niin koira lähti kävelemään. Tästäkin sitten nolla (0). Mikä oli musta kummallista, mutta enpä hoksannut kysyä tuomarilta perusteluja. Joku toinen tuomari olisi tuosta kyllä jonkun pisteen antanut..

Kokonaisvaikutus kutonen (6) ja pisteitä yhteensä 78,5 mikä ei siis riitä edes 3-tulokseen...
Kipitin Nemin kanssa autolle, teetin sille jonkun pikku tokojutun (jonka se tietty teki hienosti) ja annoin purkkiruokaa palkaksi. Sitten oli aika vaihtaa koiria ja Nemi meni nukkumaan häkkiin.

Tässä vaiheessa alkoi kuulua ampumista. En mä mitään tällaista ollut muistanut, siis, että sorsastuskausi alkoi just tuona päivänä! Merri oli vähän levoton, mutta toisaalta myös tohkeissaan ja odotti kärsimättömänä pääsyään "temppukehään". Se kiskoi kohti kehää, koitti kurkkia kaukalon reunan yli, että mitä kivaa tuolla tapahtuu...


Meijän eka avo-luokan koe.
Alkoi tietty sillä pelottavalla kolmella minuutilla eli paikallaololla. Jossa ei vain voi tietää mitä tapahtuu. Merrin vieressä ollut bc oli noussut ylös, joten sen ohjaaja kutsuttiin pois piilosta. Kun muita ei kutsuttu niin luulin, että kaikki on hyvin. Mutta kun menimme takaisin kaukaloon, niin Merri istui siellä niin terhakkaana. Josta mä olin tietty, että "voi ei.." Ja kun ihan sillä hetkellä ei palattu riviin koirien viereen, niin Merrihän otti ja jolkotteli mun luo "hei Kaisa, kiva kun tuli takaisin, mää olin tossa paikallani sen 3minsaa, enkös olekin taitava. ei kait sillä ole mitään väliä missä asennossa on, kunhan pysyy paikallaan?" Kuljin koiran kanssa takaisin riviin, Merri oli tohkeissaan ja tarjosi parasta seuruutaan loistavalla kontaktilla... Kysyin tuomarilta missä vaiheessa Merri oli noussut ylös. Kuulemma se oli touhuillut koko ajan jotain, ehkä 1/3 ajan oli ollut ok. Pistän tätä aikalailla sen paukkeen ja tottakait myös kokemattomuuden piikkiin. Ei pisteitä siis tästä (0).

Oma suoritusvuoromme oli vasta toisteks viimisenä. Avo-luokassa oli siis 10 koirakkoa.

Hihnatta seuraaminen. Välillä hyvää, välillä huonompaa. Seiska (7).

Liikkeestä maahanmeno. Seuruu hyvä, mulla aavistuksenomainen pysähdys maahanmeno-käskyssä (jonka tarkkasilmäinen tuomari toki huomasi, sanoi kyllä että pysähdys oli vain pieni, mutta ..). En tajua miksi tein sen, koska ei Merri sitä tarvi - tuohan on Merrin varmoin tokoliike! Daa... Taisi nousta ennen aikojaan siis kun kävin koiran takana ja palasin vierelle. Tästä siis kutonen (6).

Luoksetulo. Tässä tuli lisää opintomatka-asiaa. Onneksi olin seurannut joidenkin aiempien koirakkojen suorituksia. Sillä tulipa opittua, että koiranohjaajan pitää kertoa tuomarille käyttääkö luoksetulossa käsimerkkiä vai suullista käskyä. Liikkeenohjaajan ei ole velvollisuus sitä kysyä, eikä tuota tietoa auta kertoa liikkurille vaan tuomarille. Joku ei tätä tehnyt ja siitä rokotettiin niitä... Noh, mä kerroin tuomarille, mutta se nyt ei meitä varsinaisesti auttanut. Näytin käsimerkillä sen pysähdyksen, Merri teki pienen pysähtyvän liikkeen ja katseli ympärilleen.. "missä pallo" ja jolkotteli sitten mun eteen seisomaan. Hetken luulin, että liikkuri sanoo vielä "käsky" jotta voin käskeä koiran sivulle. Mutta sitä ei kuulunut. Ei pisteitä (0). Kuulemma läpijuoksu vitoseen olisi pitänyt olla täydellinen luoksetulo.

Liikkeestä seisominen. Hyvä seuruu ja pysähdys. Pysyi kun kävelin sinne jonnekin matkan päähän, mutta ei pysynyt kun kävelin koiran taakse. Pisteitä kuitenkin! (5) Jei, tämä on eka kerta Merrin tokokoe uralla kun se saa pisteitä liikkeestä seisomisesta. Eli tekee sen liikkeen. Ja tekee makuun eli arvontaliikkeet onnistui! Sen tiesinkin ettei se osaa vielä tätä (maahanmeno ois pitänyt osata) kokonaan eli huippupisteiden edestä...

Noutaminen. Minä en saa heitettyä kymmentä metriä ja Merri lähtee heti noutamaan. Eli nollille meni (0). Mutta Merri ei haistatellut, leikkinyt tai tiputtanut vaan toi kapulan hienosti ja innokkaasti mulle.

Kaukokäskyt. Pientä säätöä paikan kanssa, jotta oltiin oikealla viivalla. Tässäkin tuli opittua. Kun katsoin muitten suorituksia, että sitä ei saa sanoa koiralle "paikka" käskyä, kun pelkän maahan -käskyn. Mä olin hetken aikaa, että Kääk! Johonkin siirtymään tarvittiin kaksi käskyä, muutoin tosi hyvä. Eikä koira edes liikkunut minnekään! Hieman vino loppuasento rokotti myös pisteitä. Kiva kasipuol (8,5).

Hyppy. Hyppäsi käskystä yli, samoin istui. Odotettiin lupaa paluuhyppyyn. Kun se saatiin niin käskyllä vierelle. Vierellä olo ei tarpeeksi priimaa joten pieni sakotus (9,5).

Kokonaisvaikutus 8 ja pisteitä yhteensä 88,5. Ei tulosta Merrillekään.

Avo-luokan koirakoista kukaan ei saanut 1-tulosta. Muillekin tuli nollia ja 2-tuloksella joku kultainennoutaja voitti luokan.
Alo-luokassa (9 koirakkoa) kaksi sai 1-tuloksen ja oli myös muita nollan saaneita kuin Nemi.

Onpa nyt sitten kokeiltua tokottaa samassa kokeessa molempien koirien kanssa. Nemi parka saa olla se eka ja sen kanssa jännitän enemmän... toisaalta kun Nemin kanssa meni niin persiilleen kun olla ja voi niin Merrin kanssa osasin ottaa jo treenimäisemmin. Ja Merrin kanssa mulla oli oikeastaan ihan kivaa, mä tiedän että Merri pisteli parastaan. Se oli innokas koko ajan ja yritti (toisin kuin nuorempi otus) - mun vika vain kun vein keskeneräisen koiran kokeeseen. Eli sitä paikallaoloa lukuunottamatta ei se juuri parempia pisteitä olisi voinut saadakaan. Allekirjoittanut ei ole harjoitellut kapulan heittämistä (tarvittavaa matkaa) eikä opettanut koiraa pysymään paikallaan kun kapulaa heitetään. Luoksetulon opetus on ihan vaiheessa vielä ja arvontaliikkeissä pysymiset kaipaavat vahvistusta.

Mutta avo-luokka ei vaikuttanut ollenkaan sellaiselta peikolta kuin olin pelännyt. Kyllä me mennään toistekin sinne leikkimään On se vaan onni, että siellä on vain yksi seuraaminen...



torstai 21. elokuuta 2008

Hiki tullee laiskalle juostessa


Kipittelimpä Nemin kanssa justiinsa 18 esteen hyppyradan Sammalojalla Johannan laatimalla radalla. Eikä ollut helppoa..

Rata alkoi kahden esteen suoralla, aita-rengas, ja kuvittelin tulevani vastaanottamaan ja kääntämään koiran kahdelle vierekkäiselle hypylle (180 asteen käännös? ja takaa hyppy), mutta Nemipä menikin renkaan ali.. ei se osannut suorittaa sitä niin, että mä olin vastaanottamassa sitä. Kääk! Onkin mennyt niin kumman hyvin rengas viime aikoina ja mä olen luullut sen oikeesti oppineen sen. Toi oli selvästi radan pahin paikka.

Muualla kun olin ajantasalla niin meni ihan ok'sti. Varsinkin toisella ja kolmannella yrittämällä. Pujo oli vimppana esteenä ja sille tuli ekalla kerralla niin vauhdilla ettei taipunut sinne vaan joku väli jäi tekemättä. Seukki kerralla osasi jo hahmottaa paremmin ja meni lujaa kepit :)

Lisäksi tein a:ta hihnassa (mutten saanut suutani auki, että oisin kysynyt oisko joku vahtinut namia jotta oisin voinut päästää koiran irti. ehkä ens kerralla?)


Hyttysten armoilla


Tokottamisen aloitin jo ennen kuin varsinaiset tokotreenit alkoivat eli tein lämmittelynä agiharkkojen aikaan luoksetuloja. Eli heittelin koiralle palloa. Se pallo on kyllä vähän sellainen Merrin kierroksia nostattava juttu. Ainakin joissain määrin, ja sitten toisinaan se taas muistaa että ai hitto, makkaraahan mä olinkin kerjäämässä. Kyllä kait se koira jotenkin toimii, joten jatketaan harjoittelua / leikkimistä. Otin jonkin verran sitä, että en pysäyttänytkään koiraa ja kun se tuli mun luo niin heitinkin pallon taakseni. Tai otin koiran sivulleni (eli alon luoksetulo).

Varsinaiset tokotreenit aloitettiin taas paikallaololla. Tällä kertaa mentiin samaan paikkaan piiloon kuin aiemminkin eli sinne mailavaraston (tms) taakse. Nyt kävin palkkaamassa koiran pari kertaa välissä kun pelkäsin että se taas nousee. Ei noussut. Harjoitus kesti yhteensä jotain 3,5min. Lopuksi palkkasin ja vapautin koiran maahan/sta.

Sitten otettiin vuoronperään ruutua. Yksitellen. Mä vein ruutumattoni keskelle ruutua, Merri kävi ensin tekemässä merkkiä ja sitten kaatoi niitä ruutumerkkejä ja vasta sitten hokasi mennä sinne matolle. Eli mun pitäs ostaa (kaivaa komerosta) ne ruutumerkit ja totuttaa koiraa siihen, että ruudussa on ne merkit eikä se pelkkä matto. Ja ei merkkiharkkoja ainakaan samana päivänä eikä mielellään samoihin aikoihin ruututreenien kanssa. Niin ja merkin merkki voisi olla joku ihan erilainen kuin ruutumerkit...  Kun koira tottuu merkkehin (niihin ruutumerkkeihin siis) ja alkaa mennä sinne ruutuun/matolle suoraan niin sitten kauempaa lähetyksiä, maahanmenoa ja itelle liikkumista ja sitä vahvistusta koiralle että se pysyy rauhassa paikallaan siellä maassa vaikka itte hippuloin ympärillä. Tässähän sitä onkin kovasti treenaamista :)

Lisäksi lopuksi otettiin yksittäin joku juttu. Mä otin liikkuroituna liikkeestä seisomisen. Halusin katsoa, että tekeekö koira oikean liikkeen kun "mua jännittää kun kaikki kattoo ja joku liikkuroi" ;) Noh, tekihän se muutoin, mutta ei pysy paikallaan jos kävelen sen ohi /taakse. Paljon vahvistustreeniä ja jos koira liikkuu niin se pitää käydä pistämässä takaisin paikalleen.

Joutoaikoina kun muille tehtiin yksittäisjuttuja treenin seuraamisia, kaukoja, hyppyjä, perusasentoja.. jaa teinköhän muuta?


Edelleen hankalaa mennä putkeen, mutta loistavia takaaleikkauksia


Eilen Mersuliinin agiharkoissa oli ratana osittain sama mikä oli sunnuntaina kisaratana. Eli aloitettiin samaan tyyliin. [Ratapiirros löytyy Merrin treenikamun eli Tassun blogista]

Menin tuonne 3-4 esteiden paikkeille ottamaan koiraa vastaan. Aika monta yritystä sain tehdä, että sain koiran menemään sujuvasti putkeen. TähMitäHäh, Merrinkin kanssa piti tehdä ohjauskäännös jo ennen 2 hyppyä... On se nyt kanssa kummaa ;)

Tuon jälkeen rupesi sujumaan, sain jopa tehtyä pujossa persjätön. Tämän voisi luulla kiihdyttävän koiran menoa kun mä menen selkeesti edelle, mutta sitä ei kyllä Merrin kanssa tapahdu. Se tulee omaa vauhtiaan perässä.
Maaliin tultiin ihan hyvin, mitä nyt Jonna sanoi, että hyl olisi tullut. Olin nähkäästä tutustunut rataan ja sen mukaan teinkin sujuvasti niin että otin hypyn 13 takaahyppynä. Hyvin Merri tuli siivekettä nuollen eli käännös tosi hyvä. 13-14 esteillä koitin tehdä jonkinmoisen sylkkärin ja sen jälkeen takaaleikkauksen. Merri meni vauhdilla keinulle eikä häiriintynyt mun liikuista yhtään.
Sitten otin lopun vielä uusiksi hypyltä 10 eteenpäin, jotta sain tehtyä sen hypyn 13 oikein. Nyt takaaleikkaus oli vieläkin parempi ja välistäveto esteillä 16-17 aivan huippu! Tiukka käännös 17:lta putkeen ja taas hypyn jälkeen tiukka käännös puomille.

Aivan loisto koissu! :)


keskiviikko 20. elokuuta 2008

Ei laiskanläksyä ;)



Nyt sitten oli se pari viikkoa mennyt ja katottiin radan yhteydessä miten ne takaakierrot sujuvat. Onneksi ei kuitenkaan sieltä seittemästä metristä tarvinnut koiraa minnekään lähetellä

Mutta, ensin harjoiteltiin ilman koiraa käännöksiä. Niitä sellaisia mitä Suoknuutti taisi opettaa joskus sillä jollain kurssilla millä olin (Merrin kanssa). Ja oonhan sen jälkeen väännellyt Nemiäkin, joten tämä ei ollut mikään ongelma. Eriasia sitten tuleeko siitä sitten ongelma kun koitetaan yhdistää se esteille / rataohjaukseen?

Sitten otettiin takaahyppyä parin esteen avulla eri kahdeksikkoa. Meni hyvin. Tosin voisin kuulemma harjoitella ohjaamista hieman eri kohtaa...

Eli nykysellään olen lähettänyt koiraa takaahypylle aikalailla tuolta Y:n (olipa metri määrä mikä tahansa) kohdalta. Mutta harjoittelua voisi suunnata siten, että itse olisi enemmänkin X:n kohdilla (tai niillä suunnin).

Kun muut tekivät rataa niin kävin itsekseni ottamassa a:ta hihnalla. Mikä meni ihan hyvin. Ja pujottelua palkalla, kerran koira varasti kohti palkkaa mutta olin nopeempi (!) ja kerkesin estää ettei se syönyt namia luvatta. Otin leikkaamisia, kauempaa lähetyksiä (hallin tilan puitteissa, pujokepit oli leveyssuunnassa) ja niin kuten olen kotonakin reeninyt (eli koira istumaan pujon alkuun ja itse pujon toiseen päähän). Pitäisi varmaan tehdä lisää kulma reeniä (vaikeutta lisää) ja sitten joskus ihme kulmista muualta lähetystä (jossain missä on tilaa reeniä tällaisia).

Sitten tehtiin tällaista rataa (kuvan pöllin taas Hurjan blogista):

Itse mentiin 2-esteen taakse ottamaan koiraa vastaan, ensin näytettiin eka hyppy vasemmalla kädellä ja jo ennen 2 hyppyä käännettiin vartaloa ja vaihdettiin ohjaus oikeaan käteen jotta saatiin koira hyppäämään se 2-hyppy parempaan suuntaan. Sitten 3:nen ja kohti putkea, jonka jälkeen kun koira hyppäs vitosen niin persjättö ja kutosen jälkeen takaa-käskyllä seiskalle.
Ihan eka kerralla en saanut edes kahta ekaa oikein, ts itseäni oikein, koira kyllä tuli
Sitten jäin ihan turhaan hidastelemaan siinä vitosen kohdalla joten koira hyppäsi suoraan sen seiskankin.
Kolmannella kerralla Mari sanoi, etten saa jäädä odottamaan koiraa.. vaan koiran pitää oppia tulemaan persjättöihin mukaan. Sairaan rohkee (okei, ehkä mä vähän liioittelen - pelottavaa silti ) ohjaus toimi ja koirakin toimi. Siistii!!

Lopuksi otettiin vielä puomia niin, että Mari juoksi ja piti hihnaa. Muutama ihan hyvä reeni saatiin tehtyä. Puomilla koiruus tarvii silti vielä hihna-reeniä, a:lla voisin päästää sen jo irtikin jos saisin jonkun joskus kattomaan / vahtimaan sitä palkkaa.


Ei ohjattuja


Ajelin ma-iltana Haukkikselle, vaikka ohjattuja tokotreenejä ei ollutkaan (kuten ei ole ens ma:kaan). Tosin olin paikalla vasta vartin yli kuus.. mikä ei toki haitannut kun niitä treenejä ei ollut. Eikä kentällä ollut ryhmäläisiä juuri paikallakaan. Paitsi Mortti & Hessu villakoirat ohjaajineen. Otin ensin Nemin autosta (Merrin jäädessä autoon huutamaan - oli sen verta sateinen keli että tiesin ettei koira paahdu autoon) ja harkkasin sen kanssa.

Otettiin Nemin, Mortin & Hessun kanssa reilun 2 minsan paikallaolo. Muutoin ihan hyvä, mutta Nemi ennakoi todella vahvasti ylösnousun. Harmi, vaikka olen palkannut sitä sinne alas enkä ole juurikaan ottanut loppuasentoon asti ...

Lisäksi otin Nemin kanssa hyppyä, missä se tuntui olevan ihan kuutamolla. Lähti kyllä pallon perään, mutta ei hakenut sitä.. kuten ei yleensäkään. Otin myös namilautasen avulla, kerran varasti palkalle (tuolloin taisin vaihtaa treenin pallon heittoon). Tää hyppy on ihan kumma, kun mitä enemmän harkkaan niin sitä huonommin tuntuu menevän.

Sitten otettiin liikkeestä maahanmenoa - mikä menee nykyään jo tosi hyvin. Tai hyvin. Mutta kehitystä on selkeesti tapahtunut. Tein muutaman toiston, hyvin meni. Vapautin aina maasta. (kävin välillä kiertelemässä eli en palannut suoraan koiran tykö, hyvin kesti)

Sitten otin luoksetuloa, mikä meni ihan kivasti.

Ja lopuksi liikkeestä seisomista. Pari onnistunutta, yksi maahanmeno ja sitten taas pari onnistunista. Voi kärppä! Nyt se sitten menee maahan... plaach. Arvonta linjalle lähti Nestorikin.

Sitten kävin vaihtamassa koiran ja toin innosta puhkuvan Merrin kentälle (villakoirat vaihtoivat tällä välin lajia eli siirtyivät agikentälle). Merrin kanssa reenin kanssa hyppyä - josta Merri olikin tohkeissaan. Merrin hyppy on paremmalla terällä kuin Nemin, mutta jos heittelin hetken palloa niin koiruus rupesi seisomaan esteen takana (no sitähän mä olen sille pallon avulla joskus vahvistanutkin).

Samat harkat Merrille kuin Nemillekin, avo-tyyliin vaan. Luoksetulossa oli vähän vaihtelevia pysähdyksiä, koitin harjoitella sitä että saisin pysähdyksen tiettyyn kohtaan... Vaatii vielä paljon säätöä. Liikkeestä maahanmeno hyvä, seisominenkin yllättävän hyvä. Mutta edelleen pelkään näitä arvontaliikkeitä - millä äänensävyllä käskyt tulee kokeessa? (ja kuinka mettään silloin mennään)

Tuon jälkeen hain Nemin autosta ja käytin koiria lenkillä Haukkis-Hiironen alueella.






Viime aikoina molemmat koirat ovat tarjonneet lenkeillä kontaktia / seuraamista oikeen urakalla :) Molempien kanssa olen myös reeninyt seuraamista, pysähdyksiä ja käännöksiä. Eilen viimeksi koitin ottaa Nemin kanssa niitä käännöksiä. Ja totesinpa vain, että vasemmalle kääntyminen on _muka_ jotenkin hirmu hankalaa. Sillain ei kaartamalla. En tiä miten se voikin olla niin vaikeaa??

maanantai 18. elokuuta 2008

3 + 2



Haukkukeidas, Oulu. Viralliset agikisat. Varsinaisesti tuomaroinnista vastasi Minna Räsänen, mutta muutamia ratoja olivat laatineet harjoitteluarvostelijat Mika Moilanen (su) ja Jari Tienhaara (la). Molempian päivinä olin aamusta iltaan pelipaikalla toimien kisauksen ohessa hieman toimitsijanakin. Haukkukeitaan taika piti eli sää oli varsin (yllättävänkin) aurinkoinen molempina päivinä.

A-kisa, Merri
Ei ratavirheitä, ia ylittyi kuutisen sekuntia.
(ei mitään mielikuvaa radan kulusta)

B-kisa, Merri
Ei ratavirheitä. Ia:n ylitystä tällä kertaa n 4 sek. Kuulemma ohjasin hyvin (kuulin useammankin kommentin aiheesta)

C-kisa, Nemi (Råtan blogista löytyy 1-luokkien radoista piirrustukset)
Hyppäri. Väärä rata. Nemi hoksasi kolmannen esteen (putki) jälkeen edessä olleen houkutusputken pujottelun sijasta. Minä kyllä koitin ottaa koiraa haltuun, mutta "tässättelin" ihan turhaan, sillä Nemi oli jo putken bongannut ja toisaalta Nemin nimen sanominen olisi sille paljon tehokkaampi haltuunotto. Muuri-mutkaan vienti oli huono ts mun olisi pitänyt olla toisella puolen. 10-putkelle en edes yrittänyt laittaa koiraa oikeasta päästä putkea sisään (kun hyl oli alla) vaan annoin koiran rallatella.. Ennen pituutta tuli pieni katkos ja koira haisteli hetken kentän reunaa ja lopussa olin niin jäljessä että pieni epävarmuus iski ennen vikaa hyppyä (pyörähdys).
Hyvää radalla: pysyi lähdön hyvin eli ei tarvinnu lähteä hötkyten liikkeelle, eteni välillä pätkiä tosi hyvin, ei mitään ongelmaa pujottelussa (jahka hoksasi esteen ) ja renkaalla vaikka tultiin siihen vauhdilla.

C-kisa, Merri
Hyppäri. Ei ratavirheitä, 2,8 sek yliaikaa. Pari liian pitkää kaarretta muuten hyvä rata. Oikeestaan tosi hyvä kun tein jotain ohjausjuttuja joita aiemmin en ois uskaltanut tehdä ja ne jopa toimi (esim sarjaesteen ohjaus).

D-kisa, Merri
Hylky. Alussa jo kielto putkelta. Radan alku oli vaikia. Homma levisi käsiin.. mietin radalla tovin, että tulenko jo pois kunnes ajattelin että hyppyytetään koiraa nyt hetki kun tänne kerta tultiin. Ja sitten keksin harkata loppusuoraa eteen-käskyllä (ratasuunnitelmassa en ollut ajatellut käyttää Eteen -käskyä, koska lopun esteet eivät olleet ihan suorassa linjassa). Ja mitä vielä Merri lähti varmaan paremmin kuin ikinä kisoissa menemään loppua eikä vilkuillut mua yhtään. Hyvät fiilikset lopulta jäi tästäkin radasta!


YouTubesta löytyy Tuijan () kuvaamat videot molempien neitien hyppyradoista.


edit: että jotta jos niitä ihanneaikoja ei olisi, tai ne olisivat löysemmät tai jos mulla olisi nopeampi koira tai ennen kaikkea nopeammat jalat niin oltas tehty Mersuliinin kanssa tripla-nolla viikonloppuna. ainahan sitä voi kaikkea jossitella.. muttei kannata vaan vain rallatella koiran kanssa kivoja ratoja. Koira kyllä toimi

perjantai 15. elokuuta 2008

Veriset varpaat


Onneksi vain itsellä eikä koirilla.

Törmäsin eilen olohuoneessa rahijakkaraan niin voimakkaasti / vauhdikkaasti, että oikean jalan pottuvarpaan kynsi repesi ja jostain sieltä kynnen alta tuli ihan pirusti verta. Että sitä voikin olla nuija & kömpelö. Eilen varvas oli oikeasti kipeä, just sopivasti kun olisi tarkoitus viettää tuleva viikonloppu Haukkiksella talkoillen ja kisaten. Pitänee tämä päivä "kuulostella" varvasta ja kokeilla lenkkareita, juoksemista jne että tuleeko tästä taas yhtään mitään.

Eilen oli tarkoitus reeniä agiliitoa Nemin kanssa Kiikon treeneissä, mutta yllättäin ei sitten tullut mentyä. Pah.


torstai 14. elokuuta 2008

Pitikin mennä nuolaisemaan ja johan se sitten tipahti


Voi kehveli.

Aloitetaan ensin mallikkaasti. Riennetään innokkaasti agikentältä tokokentälle jatkamaan Merrin aktiivi-iltaa. Merri ei meinaa pysyä pelihousuissaan kun se on niin innoissaan menossa tokottamaan (lue: ansaitsemaan nakinpaloja).

1. paikallaolo
Piiloilen 3,5 min. Merri pysyy kuin tatti paikallaan. Yksi koira on noussut paikaltaan ja käynyt kävelyllä jossain siellä missä koirat makoili. Toinen koira myös levottomana ja taisi nousta pois makuulta ja sitä on palauteltu takas oikeaan asentoon. Minen tiedä näistä mitään kun olen siellä piilossa - Merri ei välitä muista ja on loistavasti paikallaan. Palkkaan koiran sinne maahan ja vapautan koiran.

Hyppy
Lähtee hieman haluttomasti hyppyyn, istuminen ja paluu menee muuten hyvin, mutta sivulla olo on ihan törkeen vino. Uusinnassa ohjaan koiran sivulle, joka toki menee paremmin kuin edellinen, mutta koira lähtee huonosti hyppyyn kun mulla on jo se nami siinä ulottuvilla (Merri on sitä mieltä, että mitä sitä turhia esteen takana käymään kun namin voisi syödä heti).
Läksyksi enemmän leikitystä esteen yli (intoa hyppyyn lisää) - eli oikeastaan sama homma kuin Nemin kanssa.

Hyppynouto
Muuten ihan hyvä, mutta turhan innokas hakemaan kapulaa eli pitää vähän pidätellä kun heitän kapulan. Ja sitä loppua pitää hio, eli kapulan kanssa sivulle tuloa (erillisenä ilman estettä).

Kaukot
Ensin otin itsekseni, vaihtelevasti palkaten (heitin joko pallon tai namin, yhden tai useamman siirtymän jälkeen). Etäisyyttä 3-6 metriä. Toimi minusta hyvin, napakalla käskyllä koira teki mitä piti.
Mutta kun otin niin, että muut katsoivat.. niin eka virhe oli se että koira meni suoraan vinoon maahan (no niinhän se monesti tekee eli hieman löhöää) ja sitten hitusen siirtyili asentojen vaihdossa. Tekniikka ei kuulemma ole hallussa... huoh.
Pitää treeniä niin, että olen ihan lähellä. Ja tässäkin pitää välttää sitä yli-innokkuutta eli pomppimista.

Mistäpä löytyisi se kultainen keskitie? Toisaalta tykkään, että Merri on innokas. Mutta liika innokkuus onkin tokossa hallaa (joissain jutuissa ainakin).

Lisäksi tein väliaikoina seuraamisia, vaihtelevasti palkaten, eli tosi lyhyitä pätkiä ja hieman pidempiä. Käännöksiä ja heti palkka. Tai käännöksiä molempiin suuntiin ja palkka. Täyskäännöksiä ja juoksua. Sekä sivuaskeleita. Näissä Merri oli tosi hyvin mukana.
Liikkeestä seisominen ja maahanmeno menivät arpoen oikein, seisomisessa ei kestä multa kamalasti liikkumista. Kävin palkkaamassa välillä kun koira seisoi ja liikuin sitten hieman lisää. Jospa se vähitellen oppisi pysymään paremmin paikallaan.
Otin myös alon luoksetuloa lyhyellä etäisyydellä (6m?), jossa hioin loppuasentoa.

2. paikallaolo
Ihan viimeiseksi otettiin taas paikallaolo. Mutta nyt vaihdettiinkin piilopaikkaa, enää ei menty mökin kuistille vaan mailavaraston portaitten taakse. Merri "varma koira" laitettiin johki levottoman koiran viereen. Mutta Merripä nousikin istumaan kun olin hetken ollut piilossa, kävin palauttamassa sen takas maahan. Menin takaisin piiloon, ja kas mitä näenkään.. Merrihän se siellä istuu. Ja taas pistämään koira maate. Sitten käväisin vain piilossa ja palasin palkkaamaan koiran sinne maahan.. ja sitten olikin aika jo ohitse (voi kehveli!!).
tuolla oli hirveesti hyttysiä, jotka jo aiemmin kiusasivat Merriä naamasta.. ja taisi joku sanoa että sillä oli ekan istumaan nousemisen aikoihin ollut hyttynen jossain naamanosassa. Että ymmärränhän minä sen, itsekin hyttysiä inhoavana.. mutta mutta. toivottavasti se hyvä piilo-paikallaoloilu ei loppunut nyt tähän.


Pohdintoja


Just tuossa pari päivää sitten mietiskelin, että ehkei se TK1 olekaan tavoitteena Nemille. Että jos se joskus sen 1-tuloksen saa alosta ja jos saan sen oppimaan noudon ... niin luokka vaihtuu. Toki jos 1-tulos jostain napsahtaisi (ehkä pitäisi käydä kokeissa edes yrittämässä..) eikä nouto olisi vielä hanskassa niin sitten voisi jatkaa leikkimistä alokasluokassa ja katsastella josko lisää ykkösiä jostain yllättäin tupsahtaisi.

Merrin kanssa sitä vastoin pidetään kivaa avossa ja opetellaan ehkä vähitellen muitakin juttuja. Ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Avo-kokeissakin on tarkoitus piipahdella aina silloin tällöin, vailla minkäänlaista tulostavoitteillisuutta. Kahtellaan sitten muutaman kokeen jälkeen, että millaisia pisteitä sieltä on saatu.. että miten jatko hahmottuu.


Nuusk



Sateen jälkeen kentällä tuoksuu hyvälle. Sanoi Merri. Blaach. Nuusk, nuusk.
Ja ohjaaja voisi kenties antaa koiralle aikaa syödä ne namit kontaktien jälkeen eikä hoputtaa koiraa jatkamaan matkaa?? Onpa kumma ettei koira irtoa vauhdikkaasti putkeen kun puoli nakkia on vielä syömättä. Daa!

Radalla oli muutamia tosi hyviä kohtia, muutamia mitkä paranivat kun sain ohjeita ohjaukseen ja kokeilin uudestaan. Joten ei ihan kökösti mennyt, mutta ei niin loistavastikaan kuin viikko sitten.


Ai niin. Koitin tehdä niitä vippaustreenejä Merrillekin. Yhdellä hypyllä. Lähti sekin yllättävänkin kaukaa. Mutta pomppi takaisin päin - eli teki osittain tokohyppynä. (ja sitten tokotreeneissä ei hyppinyt kunnolla kun olin tässä koittanut saada sitä tekemään erilailla..) Noh teki se sillain kunnollakin, mutta en viitsinyt tehdä kauheesti toistoja kun hokasin yhteyden tokohyppelyyn.

(eilinen rata)

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Kaket


Molemmat koirat ovat joutuneet kauko-ohjauksen tehotreeniin. Neminkin kanssa kaukot ovat ruvenneet sujumaan jo paremmin. Treenimme kakeja mm ennen ruokailua, vaihtelevat siirrot ennen kuin vapautan koirat syömään.

Kiitoksia Tuijalle vinkeistä, jotka toimii myös tälle ruotsalaiselle rodulle


Wilma


Mä olen puolipäivää koittanut etsiä kuvaa Wilmasta, mutta ilmeisesti niitä ei työkoneelta löydy. Aamulla kun avasin sähköpostin, töihin tultuani, postien joukosta löytyi viesti siskoltani. Viesti, jonka tiesin tulevan lähiaikoina, mutta viesti jota en silti olisi halunnut nähdä. Itkuhan se tuli viestiä lukiessa, eikä se nytkään ole kaukana.

Siskon ja miehensä Wilma-bokseri lähti tänään hyppelehtimään Sateenkaarisillalle.


Paree lopettaa etten enempiä vollota työpaikalla, mutta lämpimät osanotot Laura ja Henri.


Joskus ja jouluna



..menee hyvin. Mutta onhan se kiva, että on kivaa 

Nemin agiharkoissa Active-hallilla harjoiteltiin tällä kertaa esteille vippauksia / irtoamisia hyppyjen avulla. Ensin yksittäisen hypyn avulla: koiran puolimmaisella kädellä lähetetään koira hypylle ilman että itse liikuttaisiin ja palkataan koira kun se on hypännyt hypyn ja kiertänyt siivekkeen ja juossut takaisin luokse. Jatkossa käännytään jatkamaan matkaa pitäen näyttönä sitä samaa kättä (tälle oli joku hieno nimi tälle jutulle, näitä uusia termejä mitä agiliitelyssä viljellään nykyään pilvin pimein). Ja homman idea oli se, että tällöin kroppa ei näytä väärään suuntaan kun ei oteta vastakkaista kättä avuksi.. Tai jotain.

Mä olin vallan yllättynyt kuin hyvin Nemi irtosi sinne esteelle. Pystyin lähettelemään sitä jostain 4-5 metristä. Koira oivalsi aika äkkiä mitä siltä odotettiin. Tässäkin on tavoitteena pystyä paikaltaan lähettämään koira esteelle sieltä seitsemästä metristä, sitten joskus. Mutta tämä ei ole ollenkaan niin mahdottoman oloinen juttu kuin se takaakierto (noin kaukaa siis).

Sitten treenittiin niitä vippauksia, estehakuisuutta tällaisen radan avulla:
(tämä piirrustus on Eevan käsialaa, eli hänen blogistaan)

Ensin mentiin myötäpäivää esteet 1-5, kun Mari oli 3 esteen takana pienenä apuna niin Nemi meni 4 esteen ohi kun kävi Marin tykönä asti eikä mun käskyt olleet kohillaan siinä kohtaa. Todettiin, ettei N tartte Marin apua, ja ei muuta kuin palkka loppuun. Ekalla onnistuneella kerralla menin turhan lähelle esteitä avuksi.. Joten Mari laittoi maahan narun merkiksi minne en saa mennä - tuo "uhka" olikin hyväksi avuksi ja homma rupesi rullailemaan paremmin.

Toinen kerta mentiin esteet 1-5 vastapäivään. Tämä taisi mennä kerralla oikein.

Ja lopuksi vielä esteet 1*-4*, jossa ei ollut mitään ongelmaa saada koiraa hakemaan noita mutkaesteitä.

Kempeleen Kuplassa


Hitsi. Nää on ihania. Ja näistä kait sen huomaa, että jotain kehitystä on tapahtunut...


Viikko 44
Harkkapäivä, -ryhmä ja kouluttajat vaihtuivat. Tästä viikosta eteenpäin kuljemme Kempeleen Kuplahallissa harjoittelemassa maanantainsin klo 20-21. Ensimmäisellä kerralla oli viisi koirakkoa (1 kultainennoutaja, 1 villakoira, 2 suomenlapinkoiraa ja me) ja kaksi kouluttajaa, joten hirveen pitkiä aikoja ei tarvinnut odotella vuoroaan. Harjoittelimme yksittäisiä esteitä (kepit, pussi, rengas) ja pieniä esteratoja (jotka muodustuivat joistakin seur. esteistä: a, puomi, pussi, putki, aita). Lähinnä kouluttajat (joita oli siis kaksi paikalla)
kait halusivat nähdä miten pitkällä olemme, mitä jo osaamme.
Jälkeen päin oltiin aika sotkuisia minä sekä koira, kun hallin pohja on multainen ja siinä on
hevonpaskaa...

Viikko 45
Toiset harkat Kempeleen Kuplassa eivät sujuneetkaan enään niin kauhean hyvin. Alku meni ihan kivasti, mutta loppua kohti meno muuttui yhä mahdottomammaksi. Merri ei totellut ja käytti aikansa hevonpaskan kaivamiseen lattiasta tai haukkumiseen, kontaktin otto oli vaikeaa ja pitkähköt radat (6 estettä) eivät sujuneet toivotulla tavalla... Toivottavasti ens kerralla menee hieman paremmin. Koiria oli hieman enemmän kuin edellisellä kerralla, ei kuitenkaan kaikkia niitä neljäätoista koiraa, jotka ryhmään kuuluvat.


Katso peiliin..


"e-ee-e-ee-ei se oot vain sinä,
koeta pitää kielesi kurissa

e-ee-e-ee-ei se oot vain sinä,
ja tähtisilmäsi minusta erossa

e-ee-e-ee-ei se oot vain sinä,
ethän sä tekisi mitään tällaista

e-ee-e-ee-ei se oot vain sinä,
katso peiliin se olet sinä"
- Riidankylväjä, Don Huonot -
Että niin. Mistäköhän aika usein johtuu se, että tuntuu että Nemin keskittyminen katoaa? Voisikohan kyseessä olla ihan vain sellainenkin seikka, että koiran ohjaaja ei panosta koiraansa täysillä? On itse vain puolittain mukana, joten koirakaan ei tzemppaa ja mielenkiinto katoaa.
Treeneissä ei juoruilla, ei katsella toisia koiria, ei jahdata hyttysiä, ei mietitä muita juttuja - kun treenataan niin treenataan! Ja yhdessä koiran kanssa, sen oman koiran!


Maanantaina Nemin tokoharjoituksissa homma pelitti paljon paremmin kuin muutamina aiempina kertoina, kun ohjaaja muisti olevansa treeneissä koiran kanssa - eikä vain tavatakseen tuttuja... Nemillä oli läpi treenin tosi hyvä kontakti ja työskentelymotivaatio. Eihän se aina kaikkia oikein tehnyt, mutta ainakin se oli innokkaasti mukana hommia tekemässä.

Tehtiin mm tosi paljon ihan vain kontakti ja perusasento treeniä. Minä palkkasin koiraa, satunnaisesti, joka istua napotti mun vieressä niin terhakkaana että

Hyppy. Tarvitaan hirveesti toistoja ihan vain siitä, että Nemi hyppää ja mä heitän sille pallon tai se menee kohti namia. Eli ei mitään seisomisia. Koska nyt koira kääntyy seisomaan esteen vierelle eli on jo tulossa takaisin mun luo. [tästä en kyllä tiä, että sekoittaako se paljon tehdyt agijutut tähän - ne takaakierrot tms, jossa palkka on tullut takaisin tulosta?] Pitäisi saada koiralle tähdennettyä se, että se hyppää ja menee eteenpäin kunnes toisin sanotaan..

Paikallaolo. 2 min, ei välipalkkauksia. Hiukka allekirjoittanut oli kipsissä kun kouluttaja kuljeksi makaavien koirien edessä ja takana oman koiransa kanssa. Nemin pää hieman liikku, mutta muuten se ei ollut siitä onneksi moksiskaan (vaikka oli laitinmaisena, joten koirakko meni siitä likeltä ohitte pari kertaa).

Nouto. Tarvitaan pitoharjoituksia, eli pitää alkaa vaatimaan muutakin kuin kapulan koskettamista. Ja leikkimäisiä (toinen kapula tahi lelu avuksi eli vaihtokappaleeksi) harjoituksia jossa saisin koiran kuljettamaankin kapulaa tovin. Tämä jälkimmäinen osin jo onnistuu ts on tehty.

Lisäksi tein liikkeestä maahanmenoa, kohtuu hyvällä menestyksellä sekä luoksetuloa.

Lisää Nostalgiaa



Tästä se kaikki alkoi. Siis Mersun ensimmäinen virallinen agilitystartti / rata, Ruukissa huhtikuussa 2004.

Muinais-Kaisa kertoo:

Viikko 17
Ensimmäisiin virallisiin kisoihin mentiin ihan huumorimielellä, tavoitteet eivät olleet mitenkään korkealla. Näin ollen se hylsykään ei ollut mikään maata mullistava ja järkyttävä uutinen. Hylly tuli siis siitä kun Merri päätti mennä putkeen väärästä suunnasta, no ei se rata muutenkaan mitenkään puhdas olisi ollut... Tällä kertaa vaan sattui onnistumaan ne jutut mitä olisin luullut kompastuskiviksi (rengas, pujottelu, keinu) kun taasen puomilta tuli heti alkuun kontaktivirhe ja parilta aidalta kieltäytymiset (koska Merri päätti just niissä kohdissa lähtä haukkumaan ratahenkilöitä).

Ratakuvassa mittasuhteet hieman pielessä, enkä muutenkaan mene takuuseen siitä, että oliko esteet juuri noin aseteltuina (just tuollaisin kulmin). Jospa tuosta nyt kuitenkin jonkinlaista käsitystä saisi radasta...
Onneksi koira kuitenkin mitattiin midiksi ja sellaiseksi myös kilpailukirjaan merkittiin :) Vielä ei ole varmaa tietoa siitä missä seuraavan kerran kisataan...

Historian havinaa



Löysin jotain vanhoja www-sivu juttuja Mersun harrastetaipaleelta. Tässä kirjoitus kesältä 2003.


Pistin punaisella jotkut -nykypäivästä katsottuna- aika herkulliset kohdat.





Merrin tottelevaisuus - onko sitä? ;)

Syksyllä 2001 liityin Merrin kanssa oululaiseen porukkaan, joiden tarkoituksena oli läpäistä BH-koe. Kävimme harjoituksissa muutaman kerran, kunnes huomasin että rima oli meille hieman liian korkealla... ;)
Myöhemmin syksyllä kuulin OKK:n pitämästä pentu-PK -kurssista, johon mahtui vielä koirakkoja, joten ei kun sekaan vaan. Nuo harjoitukset pidettiin Kempeleessä Kupla-hallissa. Alku oli melko työläs, sillä Merri aristi tilannetta ja toisia koiria (jotka pääsääntöisesti olivat isompia kuin Merri, sellaisia mihin Merri ei ihan joka päivä naapuristossa törmää). Onneksi etenemistä kuitenkin tapahtui, niin ettei Merrin tarvinnut ihan koko aikaa haukkua häntä koipien välissä... Noissa harjoituksissa Merri oppi mm. sivulle tulon, hieman seuraamaan, makaamaan, hyppäämään esteen yli, ... (ihan koko kurssia emme kerenneet olla sillä sitten alkoi Merrin juoksu..)
Tammikuusta huhtikuuhun (2002) kävimme KAS:n alkeis&jatko-tokossa, nämä harjoitukset olivat Kuivasjärven Serti-Areenalla. Treeneissä oli aika laaja rotukirjo, sieltä löytyi mm.: saksanpaimenkoira, mäyräkoira, suomenlapinkoira, lapinporokoira, mopsi,..
Harjoittelimme: luoksetuloa, sivulle istumista, paikalla istumista, kontaktikävelyä & seuraamista, temppuja (mm. ympäri), maahan menoa, paikalla oloa, hyppyä, rauhoittumista, sivulle tuloa (=perusasento), noutoa, myrkkykulho ~ ei-treeni, maasta istumaan nousua, seisomista, jotain agi-telineitä, ...
Maalis-huhtikuussa kävimme muutamissa OPKY:n toko-treeneissä, harkat olivat Kuivasjärvellä Saaran-maneesissa (?). Treeniporukka oli jaettu pienempiin ryhmiin (kaikki kuitenkin samaisessa hallissa), meidän kanssa samassa ryhmässä oli ainakin howavart ja saksanpaimenkoira. Merri tuntui hieman pelkäävän noita (ja muita) koiria tuolla, joten kovin monissa harjoituksissa en jaksanut kulkea, kun treeneissä energia meni koiran rauhoittelemiseen...
Syksyllä (2002) kävimme muutaman kerran KAS:n perustokossa, mutta ohjaajan (=minun) laiskuuden vuoksi treenit jäivät..., jotenkin perjantai ei tuntunut hyvältä treeni-päivältä (ts.illalta).
Nyttemmin treenaamme jotain "toko"-juttuja silloin tällöin kotosalla/ulkosalla. Ja ainahan se koiran kanssa elo (sisällä tai ulkona) on niitten arkitottelevaisuuksien testaamista. Onneksi Merrikin rupeaa pikku hiljaa aikuistumaan (ilmeisesti), koska vaikuttaa ihan siltä, että ihan kaikki treenailut eivät ole menneet hukkaan - sillä välillä koira (nykyään yhä useammin) ilahduttaa tottelevaisuudellaan :)

Tokoagi

Aloitettiin Merrin kanssa tokoagi-kurssi eräänä tammikuisena sunnuntaina, kurssin järjestää KAS.
Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme agitelineistä pöytää ja aitaa sekä toko-osiosta lirputusta, kulje kanssani. Plus temppukin tehtiin (mikä tahansa, kunhan se ei ole ns.tokoliike kuten maahan, istu, seiso tms). Merri antoi hienosti tassuja, molempia :)
Toisella kerralla harjoitusten aiheina olivat: ohitus (harjoiteltiin pihalla, niin että koirakot kävelivät toisiaan vastaan) Merri haukkui, mutta ei varsinaisesti kiskonut slk-Saanaa kohti, R-kioski (jätettiin koira "ärrälle" (=kouluttajalle) ja sanottiin se mitä sanotaan kun jätetään koira yksin kotiin, käytiin hallin toisella puolella, ja jos koira oli hiljaa niin kehuttiin sitä, jollei niin haettiin koira pois "kiskan" luota ja jatkettiin matkaa. myös siinä tapauksessa jos koira oli kiltisti niin jatkettiin matkaa jahka oltiin palkittu se) sanoin Merrille "Kaisa menee nyt Kauppaan" ja Merri jäi istumaan "kiskan" viereen. Palasin takaisin, kehuin, ja matka jatkui, ei/kielto (kouluttajalle annettiin muutama makupala, ja hän meni kyykkyyn niin, että piti niitä makupaloja esillä ja sitten piti kulkea siitä ohi ja sanoa "Ei!" jos koira meinaa mennä ottamaan makupaloja) tuossa harjoituksessa mokasin hieman, kun kuljin liian läheltä kouluttajaa... tottakait Merriä ne omat namit kiinnosti, vaistomaisesti myös nykäisin hihnasta... mitä ei olisi saanut tehdä ja kulje kanssani (eli seuraamista niin että koira ei seuraa toko-tyylillä vaan tulee siinä lähellä mukana ja ottaa kontaktia) toimi oikeen hyvin kun juttelin Merrille, ja Merri tiesi saavansa pian possunsydäntä :)
Kolmannella harjoituskerralla suoritettiin ensin agi-rata missä oli kuusi aitaa, puomi ja kaksi putkea (olisi oikeasti ollut putki ja kepit, mutta koska Merri ei mene keppejä vielä ilman remmiä niin me tehtiin niitten sijasta se putki). Tuo tehtävä sujui ihan kivasti, mitä nyt kontakti katkesi aina välillä kun Merri oli kummissaan, että mitäs tässä nyt jahkaillaan, kun joka esteen käskytin erikseen tekemään...
Seuraavaksi harjoiteltiin noutoa, mulla oli keppi (joo, ihan risu siis) mukana. Merrihän ei oikeen jummarra sen noutokapulan päälle, ja kun se risuja kantelee lähes joka lenkillä niin otin sitten sellaisen mukaan. Harjoitus oli sillä selvä, että koira otti kepin suuhun -> sanoin "anna" -> koira päästi kepistä irti ->mä työnsin nakin palasen sille suuhun. Ja meni kuulemma just nappiin, hmm... Mutta mikäs siinä :)
Viimisenä tehtiin johtajuusharjoitus, siinä oli aitaesteitä mistä oli rimat otettu pois niin, että esteet olivatkin "oviaukkoja" ja niistä piti kulkea läpi niin että ihminen meni ensin ja koira vasta sitten kun se sai luvan. No, hyvinhän se sujui, kunnei ollut tosi tilanne eikä "oven takana" ollut mitään sen kummemmin mielenkiintoista juttua.
Neljännellä kerralla me hieman myöhästyimme harkoista (pahuksenmoinen jääkerros autonikkunoissa), mutta kerkesimme kuitenkin hieman treenailemaan. Ensin kokeiltiin paikalla oloa, koiran piti olla puoli minuuttia paikallaan. Tuo sujui ihan ookoosti, kouluttaja otti aikaa ja mä juttelin Merrille rauhallisella äänellä (tosin Merri meni jossain vaiheessa makuulleen, istui ensin).
Seuraavaksi suoritettiin pieni agi-rata, joka koostui aidoista, putkesta, puomista, keinusta ja kepeistä. Keinun ja keppien ajan pidin Merriä remmissä. Rata sujui ihan kivasti; kouluttaja avisti meitä keinulla, joten sekin sujui ongelmitta :)
Vimppana kokeiltiin "eteen"-käskyä, missä koira lähetettiin parin metrin päähän (irti) ja pyydettiin sitten takaisin. Tuo tehtiin niin, että pistettiin namipala parin metrin päässä olleelle tuolille... Joten sujuihan se tosi hienosti :)
Viidennellä kerralla harkat olivat poikkeuksellisesti Ainolan koirapuistossa. Harkkoineen kaikkineen hommaan meni meiltä melkein kolme tuntia, kun kerta kävelimme paikan päälle ja takaisin... Menomatkalla oli lumi/räntäpyry "parhaimmillaan" joten melkoisessa kelissä saimme kahlailla paikalle. Treeneissä oli paikalla meidän lisäksi: kouluttaja & seropi Leo, 1 löwchen (2v, narttu), 1 australiankarjakoira (narttu 5v.), belgi (musta) & terrieri (uros, Alfa, vähän Merriä nuorempi).
Treenailimme niin, että ne kenen vuoro oli menivät koirapuistoon ja muut oottelivat ulkopuolella. Harjoituksina oli luoksetulo, kulje kanssani, koiran kieli (2 koiraa kerralla irti puistoon, meidän parina tuo "jellona". Merriä kaveri kiinnosti, mutta sitä taas ei.. joten mitään leikkimies tuokiota siitä ei tullut) sekä koiran yksin jättäminen.
Seuraavat treenit ovatkin sitten puolentoista viikon kuluttua... sitä odotellessa :)
Kuudennet jäivät meiltä väliin.
Seiskoissa harjoituksissa käytiin kiertokoulun kakosluokan tehtäviä läpi. Paikalla ei ollut kuin kolme koirakkoa; me ja australiankarjakoira sekä belgianpaimenkoira.
Kahdeksannissa harjoituksissa taisi olla melkeen kaikki treeniryhmäläiset paikalla (australiankarjakoira, parson russelin terrieri, löwchen, tiibetinspanieli, seropi, 2 belgianpaimenkoiraa (mustia) ja Merri). Tehtiin mm. kulje-kanssani, ei, eläinlääkäri harjoitukset. Ei-harjoituksessa kouluttaja levitti kentälle koiransa leluja, tarkoitus oli kulkea suht läheltä niitä ja kieltää jos koira koittaa ottaa niitä (tai muuten kiinnostuu niistä). Merriä ei kiinnostanut nuo lelut oikeestaan yhtään... Tosin kyllä minäkin sain kieltää koiraa, nimittäin menemästä agi-telineille - ne ovatkin melkoisen ylivoimainen houkutus... ;)
Yhdeksännissä harjoituksissa paikalla oli australiankarjakoira (Sara), belgi (Nuusku), löwchen (Inkku), tipsu (Hercules) ja rlk-Merri ;)
Harjoituksina oli pöytä, ensin niin että koira meni pöydälle ja kouluttaja riehui ympärillä pallon kanssa ja ohjaajan piti saada koiran huomio kiinnitettyä itseensä eikä siihen palloon... *huoh*. Seuraavaksi oli 2 pöytää vierekkäin, korkeampi ja matalampi. Ja koiran piti mennä eka matalalle pöydälle olla siellä 15 sekuntia ja sitten korkeammalle olla siellä sama aika ja sitten taas matalammalle. Tuo sujui ihan ilman minkäänlaisia ongelmia.
Seuraavaksi treenattiin keinua, kouluttajan avustuksella, ja niin, että kun koira pääsi keskivaiheelle keinua niin pyysin sitä istumaan ja kouluttaja keinutteli keinulautaa :) siinä oltiin hetken aikaa paikallaan ja sitten jatkettiin matkaa loppuosalle. Tuo meni ihan hyvin :)
Viimeisenä treenattiin sellaista, että koira jätettiin kouluttajalle ja itse mentiin 10 metrin päähän jossa tehtiin (koiralle) rauhoittavia elkeitä (haukotuksia, selän pois kääntämistä, sijaistoimintaa (maan kaivamista kengillä, kengän nauhojen sitomista yms), suupielien nuolemista,...) ja sitten vähän ajan päästä palattiin koira luo. Kuitenkin niin, että muutaman metrin päässä koirasta pyydettiin sitä istumaan ja sitten mentiin ite kyykkyyn ja pyydettiin koiraa tervehtimään (eli koira sai tervehtiä omistajaansa vasta luvan kanssa).
Merkittävää noissa harjoituksissa oli se, että koira ei haukkunut kertaakaan! Muutama tyyppi tulikin siitä harkkojen jälkeen minulle erikseen mainitsemaan :)
Kymmenensissä harjoituksissa ei oltu, koska oltiin vielä tuolloin Vantaalla...
Yhdennettoistat harkat. Paikalla oli vakioporukka (löwchen, tipsu, 2 belgiä, parson & Merri). Tehtiin vain yksi harjoitus, mutta siinä menikin kauan ennen kuin kaikki olivat suoriutuneet siitä. Harjoituksena oli muunneltu agi-rata missä esteet piti suorittaa yksitellen ja välillä rauhoitella koiraa. Radalla oli myös pari "polkua" (esim pari aitaa lähekkäin, niin että niistä ei pitänyt hypätä vaan mennä välistä. ensin itse ja sitten kutsua koira) yms erikoisuuksia. Käytetyt esteet olivat: puomi, rengas, aita, pussi, keinu, pöytä & putki. Keinussa piti pysähtyä ja ohjaajan kyykistyä vierelle - tässä kohtaa Merri kääntyi mennäkseen toiseen suuntaan, onneksi sain sen kuitenkin kääntymään taas takaste päin ilman että tipahti pois keinusta ;)
Kahdennettoistat harkat. Mukana olivat: kouluttaja & x-rotuinen Leo, löwchen, belgi, parson (Alfa) ja me. Harjoiteltiin luoksetuloa, paikalla makuuta (puol minsaa), temppua, "polkua", ja... molemmin puolin (oik/vas) vapaamuotoista seuraamista. Suurimmaksi osaksi harjoitusket sujuivat ihan hyvin. Ainiinjoo, kokeiltiin vielä koiran vaihtoa - eli pitikin lörpötellä jollekin toiselle koiralle. Merri lähti belgi-omistajan matkaan aikasta hyvin, taisi namit kiinnostaa :) Löwcheni sitä vastoin ei ollut niin kauheen kiinnostunut mun seurasta...
Ens viikolla ei ole harkkoja, kun on kerta pääsiäinen.
Kolmannettoistat harjoitukset. Paikalla: kouluttaja & seropi, tipsu (Hercules), 2 x belgi & Merri.
Treenattiin luoksetuloa, pöydällä/paikalla oloa kun toiset häiriköi ympärillä, vieraan mukaan lähtemistä, yksin jättämistä (kauppaan menon ajaksi)..
Neljännettoistat harkat, mukana olivat: australiankarjakoira, belgit, parsoni, me ja kouluttaja koiransa kera. Harjoiteltiin esteitä (pitkähkö rata, suurin osa ajasta meni siihen kun kaikki kävivät radan läpi). Lopuksi treenattiin vielä pihalla pikkaisen (omistaja istui kivelle, remmi oli löysänä ja katottiin missä vaiheessa koira tulee omistajan luo kutsumatta...
Viimeiset treenit olisivat äitienpäivänä, mutta niihin me emme pääse menemään...




maanantai 11. elokuuta 2008

Virettä etsimässä


Kävin eilen tokoilemassa yhdessä kauniiden gööttien eli Karkin ja Maijan sekä niiden ohjaajan eli Tuijan kanssa. Kiitoksia seurasta ja neuvoista :)

Ensin treenin pikkaisen Nemin kanssa, ja tuli kyllä todettu (n:ttä kertaa) että Nemi on ihana kun sillä on tekemisen meininki ja oikea vire päällä, mutta harmi vain kun se kadottaa sen niin helposti. Tai luultavimmin minen vain osaa :/ Nimittäin pitää sitä sen virettä yllä. Tähän kun jonkun taikakeinon keksisi niin a vot!

Otin Nemin kanssa liikkeestä maahanmenon, josta täytyy kyllä positiivisena sanoa, että sen maahanmeno on nopeutunut. Että jotain kehitystä on tapahtunut. Mutta mun täytyy muistaa käskyttää sitä jäpäkästi. Hivenen hidastelen kun käskytän mutta onneksi tuo on aika aavistuksen omaista.

Luoksetulo meni kympin arvoisesti (tai täysin hyvä mulle), eli siinä ei valittamista.

Seisomisessa ei meinannut millään pysähtyä, ennen kuin muistin mikä on oikea käskysana Nemille. Daa!! Varsinainen palikka-aivo taas liikenteessä. Nemin pysähtymiskäsky on seiso.

Sitten Merri.
Aloitettiin kettumaisimmalla osiolla. Eli metallinoudolla. Sitä otan aina välillä ihan vain noin niin kuin huvin ja urheilun ja harrastuksen vuoksi (ei siten että sitä joskus tarvittaisiin). Noutaa Mersu metallistakin kapulaa. Tässä tosin mulle todellakin riittää se, että se lähtee kapulan luo ja tuo sen mulle - en pidätytä kapulaa sen kummemmin koiran suussa jottei tulisi epäonnistumisia.

Sitten puukapulaan. Toisinaan varastaa, eli lähtee hakemaan jo kun heitän. Ja voi elämä, kun mä olenkin huono heittämään! Tätä pitäisi varmaan harjoitella ihan erikseenkin, ilman koiraa.. Ne huonot liikuntatuntijutut siirtyvät tännekin, voi käsi!
Hieman mietittiin kannattaisiko mun ottaa koiralta kapula jo silloin kun se tulee mun luo, eikä ensin käskeä sitä sivulle? Jos se tulee suoraa luo, niin ehkä kapula ensin pois ja sitten sivulle käskyllä. Sanookohan liikkeenohjaaja jotain tässä välissä vai käskytelläänkö ittekseen?

Hmm, muuten en kyllä järjestystä muista, mutta treenin lisäksi:
-ruutua: eli naksuttelin Merrille ruutumattoa (siis kun koskettaa mattoa) - ei lähde kovin kaukaa tuonne. Mutta pohdittiin sitä kumpihan on parempi tapa opettaa koiralle nami (jolloin koira varmasti irtoaa ruutuun), vai mattoalusta, vai lelu... vai?  [Nemillehän olen opettanut tuota namin  avulla,  singahtaa  kyl vauhdilla sinne]
-seuraamisia, pidemmällä pätkällä into menee lopussa, alku tosi hyvä.  Mutta ne perusasennot kamalia. Eli otin sitten ihan lyhyitä pätkiä, ja palkkasin vain jos sain pysähtymään kunnolla viekkuun. Heti jos otin 10 askeleen pätkiä niin koira meni vinoon tai tarjosi jotain muuta asentoa..
-liikkeestä seisominen, seisoo kyllä hyvin, mutta ei kestä sitä että kävisin koiran takana. ainakaan jos en sano ylimääräsiä paikallaan vannotus käskyjä
-liikkeestä maahanmeno, ihan hyvä, ei ongelmaa. palkkaan maahan.
-luoksetulo, pysähtyy hyvin valepallon heittoon ja sitten se pallon heitto. kiva leikki koiralle :) en ottanut loppuluoksetuloa ollenkaan. mietinnässä pitäisikö olla eri käsky niihin kahteen eri luoksetuloon (ennen ja jälkeen pysäytyksen)?
-kaukot. jämäkkyyttä nainen! jahka jämäköidyin eli nopeemmat ja kunnon käskyt niin koira toimi. Tajusin myös, että olen pompuuttanut koiraa ihan liikaa, eihän niitä vaihdoksia nyt ziljardeja ole.
-paikallaolo. vähän jännitti miten Merri toimii kun ei ollut kuin toinen koira paikalla ja ihan eri paikassa oltiin kuin yleensä (eli nyt lipastolla kirjaston takana olevalla nurtsilla). Mutta mitä vielä. Hyvin pysyi paikallaan kun piiloiltiin Tuijan kanssa pensaantakana. Mä olin ihan sata varma, että koira luulee että nyt ollaan etsimisleikissä: mutta ei se mitään sellaista luullut. Ihanaa! Sain otettua aikaa 2min, ja enemmän aikaa tuos meni kun mulla meni hetki että löysin puhelimesta sen sekuntikellon...

Eli hyvät treenit tehtiin. Jälkeenpäin ajateltuna olisin toki voinut treeniä hieman tasaisemmin koirien kanssa. Eli enemmän Neminkin kanssa. Mutta kun Merri on niin ihqu nykyään kun se on innostunut tokosta ja Nemin tokovire katoaa niin vilkkaasti jonnekin...


torstai 7. elokuuta 2008

Kotiläksyjä



Taas aamulla Haukkiksella, jospa tuo olisi ollut vika kerta ko paikassa tällä viikolla. Saas nähdä.
Melkoinen suhina siel Haukkiksella käy. Ny tässä kun olen tiiviisti käynyt siellä niin joka kerta siel on joku ollut. Tokokentällä kyllä yleensä, mutta silti.

Ihan perusjuttuja reenasin. Molempien koirien kanssa eteen lähetystä parilla hypyllä ja putkeen menemisiä. Molemmille helppoa aita-aita-vinkulaputki-rengas -rataa, kummastakin suunnasta. Eli Nestori menee ongelmitta sen renkaan. Merrille renkaan jälkeen myös a (palkalla). Molemmille pujottelua loppupalkalla - Merri oli edelleen hiljaa pujotellessaan kun koitti päästä äkkiä palkalle :)
Nemi meinasi taas varastaa lopussa palkalle, kehveli. Mutta, kun otin ilman lopussa olevaa palkkaa - ja heitin lopuksi sen namin sille, niin meni ihan hyvin. Pystyin jopa juoksemaan pujon vieressä! Ihme otus...

Nemille a:ta hihnassa -hyvin meni. Sekä puomia,ts yritin ottaa puomia niin että nostin esteelle ja sitä pelkkää loppujuoksua & pysäytystä, Mutta oli melkoisen vaivalloistä eikä välttämättä edistä esteen oppimista kun pistän sen istumaan alastulon yläosaan, vannotan pysymään paikallaan, vien namin ja sitten koitan saada vauhdilla alas ja pysähtymään jotta voin antaa luvan mennä palkalle. eli onnistui kyllä mutta... en tiiä, en.

Lisäksi otin Nemin kanssa sitä takaahyppelyä. Koitin lähettää kaukaa, mutta meinasi mennä räkytykseksi. Onnistuneiden toistojen (3-5m?) jälkeen otin sen mutkailuputken kautta, eli kun koira oli putkessa hihkuin jo sille jotain ja ohjailin sen takaahypylle. Sain tehtyä onnistuneita toistoja molemmin puolin  - ts molempien siivekkeiden kautta taaksekiertäen.

..ja tokoa Merrin tyyliin


Agiharkkojen jälkeen jatkoimme vielä hyttyssyöttinä oloa tokokentällä.

Rupesin, taas kerran, harmittelemaan sitä Okk:n tokokentän huonoa kuntoa. Siinä on niin paljon sitä irtohiekkaa että mun on ihan turha edes haaveilla sinne kokeeseen menoa. Jos niihin kesän kokeisiin edes mahtuisikaan, mutta silti...

Kokemuksia ja mietteitä tämän kertaisista treeneistä:

Paikallaolo
Otettiin 2 kertaa, alussa ja lopussa. Menin molemmilla kerroilla piiloon heti enkä käynyt palkkaamassa koiraa välissä. Eka paikallaolo oli sen reilun 3min ja toinen lyhempi (en tiedä paljonko). Palkkasin koiran kun tulin takaisin eli koitin vältellä ennakointia ylösnousemisessa.. toisella kerralla taisi silti nousta hitusen liian aikasten. Höh. Koira menee vinosti maahan ts sen makuuasento on löhöävä. Tätä koitin parantaa ohjaamalla sen alas, jolloin se oli hieman paremmassa asennossa maassa. Eli hiottavaa olisi - mutta mikä tärkeintä: se pysyy paikallaan kun mä piiloilen. Superia!!!!

Seuraaminen
On parantunut, eli koira on innokkaampi kuin aiemmin. Mutta perusasennot on kamalia - eli ihan perusreeniä, aina vaan. Ja kiinnitä edelleen huomiota käännöksiin. Vasemmalle kääntyminen kamala kaarros - ei niin Kaisa!!

Hyppy
Mitä tässä on tapahtunut? Kun tajuan ettei istu käskyä tarvi sanoa hypyn päällä vaan antaa koiran hypätä rauhassa yli niin.. Onnistuu hyvin. Siis istuu käskystä esteen taakse - ei ongelmaa. Tosin se loppu eli vika perusasento ei todellakaan nätti. Mutta hyppää yli, istuu ja hyppää takaisin "sinne jonnekin mun vasemmalle puolen". Joten tarpeeksi hyvä mulle, hioskella voidaan aina. Kaikenlaista.

Kaukot
Entäpä tässä? Oli aika jolloin Mersuliini osasi kaukot, ja käsimerkit, istu-maahan-seiso ihan miten päin vain. Mutta se aika on taaksejäänyttä elämää. Blaach! Nytpä siis emme sekoita tähän seisomisia. Ja rauhallisia harkkoja (ettei tule yli-innostusta ja taaksepäin pomppimisia), tiiviimmin palkkaa, mutta samalla vaihtelevasti. Sekä vaihtuvuutta etäisyyteen, ensin varmuutta lähireenillä ja sitten jo kauemmas. Kokeessa etäisyys taisi olla 5m, eli kaukot pitäisi sujua jostain seittemästä metristä...

Jäävät
Kokeilin vain liikkeestä maahanmenon, ei mitään ongelmaa.

Luoksetulo
Pallon heittoa siis. Ensinnäkin pitää kiinnittää huomiota siihen ettei mun jalat liiku kun heitän, tai olen heittävinäni, palloa.. eli ei askelta/tukijalkaa eteen Tein kaksi yritystä. Onnistui paremmin kun ensin pysäytin koiran käen liikkeellä ja sitten heitin palkaksi pallon. Merri pysähtyy hyvin! Tästä on hyvä jatkaa Ja enimmäkseen siis vain heitellään palloa - siitähän tuo koira tykkää. Joskus hyvin hyvin harvoin otetaan perään luoksetulokin.

Nouto
Tässä ei olla menty minnekään päin. Tai noh, onhan tuo koira kanniskellut mulle kaikenlaista koko kesän palkan toivossa. Eli pystyy jo tulemaan sivulle asti ilman että tiputtaa kapulan. Olen palkannut sitä sekä pelkästä tuonnista että kapulan pidosta mun vierellä (ja samalla koskenut kapulaan). Kauheen lujasti en voi kapulasta ottaa kiinni, mutta koskea kyllä voin ilman että kapula tippuu. Hieman kyllä tapahtuu joskus kapulalle karkaamisiakin. Joten en tiedä mitä ko liikkeestä odotella. Toisaalta koska olen edelleen äimistynyt siitä, että ylipäänsä sain koiran oppimaan liikkeen noin suurinpiirtein niin en tavoittele täydellisyyttä - tässäkään asiassa.