Kevätreissun hotellit koirien kannalta

 Muistelenpa hieman reissusta hotelleita koirien näkökulmasta, ts tietty itseni koirien lenkityksiä yms ajatellen. 

Luleå

Ensin yövyttiin Luleåssa. Tuttu hotelli aiemmilta reissuilta. Huone sijaitsi samalla käytävällä kuin aiemmin, ensimmäisessä kerroksessa melko lähellä respaa ja sitä myöten ulko-ovea. Jonkin verran kuului ääniä huoneeseen. Hotellissa on pyöröovet mitkä ovat huonot koirien kannalta, etenkin jos pitää yksin taluttaa kahta (saati usempaa, itsellä toki kokemusta vain kahdesta) koiraa. Pyöröoven vieressä on normiovi, josta ei kuitenkaan pääse kulkemaan aina. Sisältä pääsee siitä kyllä ulos, mutta ulkoa sisään vain ennen klo 22 ja ulkoa sisälle vain kun on hotellin avainkortti. Ulkoilumaastot Luleåssa on ihan hyvät, ainakin kun tuntee paikat. 

Örnsköldsvik

Seuraava yö oltiin Ö-vikissä. Tienvarsi hotelli minne on helppo osata. Ulkoparkkipaikka missä oli hyvin tilaa autolle. Huone oli alakerrassa pitkähkön käytävän loppupuolella. Samaan aikaan hotellissa oli useita koiria, ja ilmeisesti kaikki sijoitettuna samalle käytävälle, mistä seurasi se, että haukahduksia kuului huoneesta jos toisesta välillä ja ulos/sisään mennessä piti välillä vuorotella, että kuka milloinkin liikkuu melko kapealla (ts normi toki hotelleiksi, mutta koiraohituksissa turhan kapea) käytävällä. Talvisohjoaikaan lenkitysreittejä hieman vähemmän kuin kesällä (kun pururadat yms eivät olleet käytettävissä). Yhden yön pysähdykseen kuitenkin ihan ok. 

Upplands-Väsby

Seuraavaksi oltiin kolme yötä U-Väsbyssä. En muista monennessako kerroksessa yövyttiin, mutta niin kuitenkin, että hissillä sinne kuljettiin. Hissi oli melko pieni ja jostain syystä itselle tuotti hankaluuksia saada hissi välillä toimimaan, kyseessä oli siis se versio hisseistä missä pitää käyttää ovikortti ensin lukijassa ja painaa sitten vasta kerrosnappia. Meinasi ahdistaa siis kun useampaan kertaan hissi ei vaan lähtenyt mihinkään ja hetken epäilin, että hajosiko hissi ... mutta ovet avautuivat kyllä (avausnappia painamalla). Koirat ovat meillä onneksi kokeneita hissimatkustajia, tosin jos on kovin pieni hissi niin välillä pitää hieman enemmän kehoittaa niitä menemään hissiin ns perälle asti, että hissin ovet pääsevät menemään kiinni (tämä etenkin silloin kun on matkalaukut mukana - tai hississä  muitakin matkustajia). 

Hotellin ovet olivat mallia liukuovet, niistä koirat ovat jo oppineet, että kunhan vaan kävelee lasia päin, niin se kyllä aukeaa. Joissain hotelleissa (paikoissa) tosin vaatii myös ihmisen lähestymisen ovia kohti eli ovet eivät niin hyvin huomioi koirankokoisen hahmon lähestymistä. 

Ulkoilumaastot sinällään U-Väsbyssä ovat hyvät, lumet olivat jo sulaneet kun oltiin siellä eli pururadalle/metsäpoluille pääsi ja lisäksi löytyi pyörätiereittejä. Taran kanssa ongelmaksi muodostui se, että tuolla oli todella paljon jäniksiä ja koirahan meni niistä ihan sekopäiseksi ... (mikä ei sinällään ole hotellin vika). 

Kalmar 

Seuraavat kolme yötä oltiin Kalmarissa. Tämä oli matala tienvarsihotelli, jossa riitti käytäviä. Majoituttiin ensimmäisessä kerroksessa, mutta matka ulko-ovelle ja respaan oli pitkä eli piti kulkea käytäviä ties kuinka pitkästi ennen kuin oltiin omassa huoneessa / ulkona. Sinällään on siis kätevää jos hotellin kokolattiamattokäytävillä pitää kulkea jonkin verran lenkin jälkeen; ainakin osa katupölystä ja hiekasta koirien tassuista jää sinne käytävämatolle eikä kantaudu huoneeseen asti puhdistettavaksi koirapyyhkeeseen (saattaa jopa välttää tassupesun). Tara oppii yleensä todella nopeasti reitit hotellin käytävillä, että jos hissejä niin mihin suuntaan käännytään mistäkin ja montako käännöstä ja kulmaa ennen omaa huonetta - se oppii nämä reitit huomattavasti nopeammin kuin mitä itse opin 😀 Kiki taas toisinaan on hotelleissa käytäväahdistuja eikä olisi menossa oikein mihinkään tai jumittaa vähän joka oven taakse (tai jos ei jumita niin nuuskii niitä muuten vaan kiinnostuneena). 

Taran mielestä Kalmarissa olisi pitänyt kulkea nopeammin ne pitkät käytäväosuudet. Ulko-ovet olivat mallia liukuovi ja tottelivat koiria ihan hyvin. Lenkkimaastot muutoin ihan ok:t mitä nyt jäniksiä (paremminkin ehkä kaniineja) oli sielläkin paljon ja ne maastot siis välillä sen verran kuraiset, että esim puistoihin yms ei ollut asiaa. 

Lund

Lundissa oli myös pyöröovet, mutta onneksi niiden vieressä myös normaaliovi (josta pääsi sisään sitten kun oli avainkortti - ulos pääsi ilman korttiakin). Siellä asuttiin n:ssä kerroksessa (en muista monennessako) ja kuljettiin hissillä respakerroksesta. Hissejä oli kaksi, toinen oli hieman isompi ja jostain syystä vähemmän ruuhkainen ja se sijaitsi hyvin lähellä hotellihuonettamme - toista jos käytti niin piti kulkea hieman enemmän hotellin käytävillä (mutta saipahan puhdistettua tassuja hieman käytävämattoon :)). 

Lundin hotellin lähellä oli ihan hyvin pyörätiereittejä vähän joka suuntaan, ja joitain nurmikkoalueita niiden lähettyvillä. Olikohan puoltoista kilometriä lähimpään puistoon. Täälläkin jonkin verran pupujusseja Taran riemuksi. Molemmat koirat tykkäsivät syödä nurmikolta jänöjen jätöksiä.

Arvika

Hotellihuone 1-kerroksessa, mutta niin, että huoneeseen piti mennä nousevaa käytävää ja sitten oli ovi käytävälle. Meidän huone oli melko lähellä sitä ovea. Arvikan Scandic sijaitsee kaupungin keskustassa. Pieni kaupunki ja lyhyet etäisyydet niin löytyy hyvin erilaisia ja erimittaisia lenkkivaihtoehtoja. Muutama eri puisto alle kilometrin päässä hotellista. 

Hamar

Hamarissa oli melko iso aula alakerrassa (missä respa) ja sen läpi piti kulkea, että pääsi hisseille. Iltaisin siellä oli jonkun verran sakkia drinksuilla ja muuten vaan hengailemassa. Yövyttiin kolmannessa tai neljännessä kerroksessa. Hotellissa ihan ok:t liukuovet. Ihan hotellin toisella puolella on pieni puisto missä pystyi käyttämään koirat iltapissalla. Keskustan lähellä, rannassa, hieman isompi puisto - sinne oli matkaa kilometri tai alle hotellilta. 

Trondheim

Korkea hotelli Muutaman kilometrin päässä keskustasta, vieressä jalkapallo-areena ja jalkapallokenttiä. Me asuttiin 2-kerroksessa. Huoneeseen pääsi sekä portaita, että hissillä (hotellissa taisi olla neljä hissiä) - jos menin Taran kanssa lenkille menin yleensä portaita, mutta Kikin kanssa hissillä. Yliopisto, jonne matkaa puolisen kilometriä (?), lähellä melko iso puisto. Muuten peruslähiölenkkeilyä. 

Östersund

Parhaat päivänsä nähnyt 2-kerroksinen hotelli, kaupungin ns kakkoshotelli (ts täällä on toinenkin Scandic,  jonka oletan olevan parempi). Meidän huone 1-kerroksessa, melko pitkän käytävän loppuosiossa. Hyvä puoli se, että ulko-ovia on respan edessä olevan pääoven (liukuovi) lisäksi ainakin kaksi sen pitkän huonekäytävän varrella. Huoneavaimella pääsee sisälle ko ovista (ulos normaalisti kahvasta vääntämällä). 
Koirien lenkitykseen lähiöitä, pyöräteitä ja jotain metsäpolkujakin. Ainakin lyhyen tutustumisen perusteella. Taran riemuksi myös jonkinverran kauriita. Kiki innostui melkein enemmän ajamaan oravan puuhun kuin mitä niistä kauriista (kauriksista?). 

Skellefteå 

Hotellissa liukuovet (ja takaparkkipaikalle normaaliovi, mutta sitä kautta en mennyt lenkeille). Hissillä siirtyminen ala/respakerroksesta huoneeseen. Yövyttiin toisessa kerroksessa, melko lähellä hissejä. Joen rantaan ei ole pitkä matka, siellä hyviä sorapolkuja joissa lenkittää koirat - toki myös ihan lähiökaduillakin saa perusasiat tehtyä jos ei ehdi/halua pidemmälle lenkille lähteä. 

Kevätreissu 2/2

 Jönköpingin jälkeen ...

3 yötä Arvikassa

2 yötä Hamarissa

2 yötä Trondheimissa 

2 yötä Östersundissa

1 yö Skellefteåssa 

Kesäagit

 Ansku oli laittanut sähköpostin kesän agitreeneistä. Jatkossa treenaillaan keskiviikko iltapäivisin kilpailuvalmiiden ryhmässä Kamu-areenalla. Treenikaverit vaihtuvat taas. 

Merkkasin treeniajat tuohon oikealla olevaan kalenteriin. 

Matkoilla

 Tänään ajeltiin Ruotsista Norjan puolelle. Tara on nyt ensimmäistä kertaa Norjassa. 

Kuva on tältä päivältä, mutta vielä Ruotsin puolelta. 

Kevätreissu osa 1/2

 Terveisiä tienpäältä ts Jönköpingistä. Kevätreissu on edennyt hieman yli puoliväliin. 

Reissu so far 

1 yö Luleåssa

1 yö Ö-vikissä

3 yötä Uplands-Väsbyssä

3 yötä Kalmarissa

3 yötä Jönköpingissä (ts näistä yksi vielä jäljellä)

Neljäs juoksu

 Tara on aloittanut neljännen juoksunsa. 

Aika kauan siinä menikin, että juoksu alkoi. Siis kun karvat koira tiputti joulukuussa ja koko alkutalven on "tehnyt juoksua" tai olen kuvitellut niin, kun merkkaustahti on kiihtynyt ja aksatreeneissä jo viikkoja sitten treenitoveri (uros) oli kovin kiinnostunut Tarasta. 

Hyväpä siis, että en ilmoittanut Taraa KAS:n agikisoihin, jotka olisivat tulevana viikonloppuna ... Kisauran aloitus saa odottaa, ainakin sen verran, että juoksut ovat ohitse. 

Talviloma Ruotsin malliin

 Käytiin muutama päivä oleskelemassa Skellefteåssa ja Luleåssa. Koska on käytetty säännöllisesti koiria nauttimassa ekinokokkilääkettä niin koirat olivat tällä reissulla mukana. 

Reissun vuoksi jäi yhdet agitreenit ja yhdet ohjatutsalitreenit väliin. 

Tilanteet muuttuvat

 ... eipä mulla enään olekaan niitä tiistai-illan ohjattuja ryhmäkuntosalitreenejä. Uusi kurssi alkaisi kyllä ts treenit jatkuisivat hiihtoloman jälkeen, mutta en pääsisi kuin muutamalle tunnille, joten ei kannata ilmoittautua mukaan. Pitkäänhän tuota kestikin, siis itsellä noilla tunneilla käymistä. Jospa jonkin aikaa muistaisin mitä on tehty ja osaisin jatkaa salilla käyntiä omatoimisesti (+ ft käynnit joita en tiedä miten paljon on vielä luvassa/tulossa jatkoa). 

Ohjatut aksat viikolla 8

 Oltiin taas treenailemassa pikkuhallissa. Kolmeen varttiin kahdella koirakolla ehdittiin tehdä monenlaista treeniä. 

Ensin tehtiin neljällä hyppyesteellä (oli vain toiset siivekkeet ja rimat osittain maassa) harjoitus missä tehtiin takaakierrot jokaiselle esteelle. Näissä käskynä Taralla "tee". Sitten tehtiin parilla esteellä harjoitus missä koira oli aluksi eri puolella ohjaajaa (kuin ekassa treenissä), edelleen takaakiertoja, mutta hieman erilailla suoritettuna. Tässä Taran käsky on "träp". 

Jommissa kummissa piti tehdä persjättö esteiden välissä - varmaankin tuossa ekassa harjoituksessa. Joku näistä treeneistä meni meillä ihan hyvin - tai toinen puoli jostakin harjoituksesta. 

Sitten tehtiin lisäksi takaaleikkauksia muurille. Siivekkeen kierroissa oli sekä weg että kom, riippuen kohdista. Näissä oli jotain säätöä.

Ainiin, ja aluksi tehtiin jotain harjoitusta missä olisi pitänyt valssata ja mä tein jatkuvasti jotain muuta. Hohhoijaa. Perusohjaus joka ei vaan onnistu kun pitäisi äkkiä toimia - ikinä kuullutkaan mistään valssista 😁

Nojoo

 Jomotus tuli eilen illalla jo takaisin. Oik jalkaan siis. Suurimpana syynä pidän lumessa tarpomista, satoi paljon lunta  jota ei ihan äkkiä aurattu joten koiralenkit olivat melkoista kahlausta - hankalaa mulle - kipeyttää jalat, etenkin oikean. Toiseksi suurin syy jalan kipeyttäjälle lienee agitreenit. 

Taikausko

 Tämä on nyt vähän sellainen, että jos ylös kirjaa niin lakkaako olemasta niin - taikauskoa ja muuta höpötystä 😆

Mutta siitäkin huolimatta haluan kirjata ylös, jotta voin tätäkin hetkeä joskus muistella. 

Eli tajusin aamulla, että en ole tuntenut oikean jalan tyypillistä jomotusta nyt pariin päivään. Sitä sellaista koko jalan kattavaa tunnetta, mitä olen kuvaillut parhaiten sanalla "kasvukipu" ihan vain siksi, koska mulla on ollut sitä about aina - ts lapsesta lähtien enemmän tai vähemmän. Se tunne saa joskus mut about hulluksi ja oon monta kertaa miettinyt, että kun vain voisi irrottaa jalan ja pistää hyllyyn hetkeksi niin ettei kokoajan jomottaisi. 

Lisäksi oon ollut tosi väsynyt muutaman päivän ajan. Vedin sitten sellaisen johtopäätöksen (mikä ei välttämättä perustu yhtään mihinkään), että ne treenit, joita sain siltä fysioterapeutilta ovat olleet rankkoja mun kropalle → väsymys, mutta samaan aikaan ihan älyttömän tarpeellisia → jomotus vähentynyt (jopa kadonnut ainakin hetkeksi). 

Oon siis vetänyt ko harjoitukset lauantaina, sunnuntaina ja myös eilen osan niistä. 

Voisi luulla, että ennemminkin ois jalat jumissa / kipeät noiden treenien jäljiltä, mutta ainakin tällä hetkellä nimenomaan päinvastoin - ällistyttävää. 

Jotain juttuja

 Onhan tässä talven aikana ehtinyt muutamat agitreenit olla (muuta kuin ne yhdet joista olen jotain kirjoittanut). On treenattu sekä Okk:n hallissa että AnskuNi -treenitilassa. On tehty esteen ohituksia (mennäkkö putkeen tai hypylle vai eikö mennä), yritetty opetella tekemään takaakiertopersjättöä (japanilainenko se lienee?). Vähän muisteltu kontakteja, puomia lähinnä. Tehty kepeille erilaisia ohjauksia (niin että ohjurit ovat olleet apuna). Keppijutuissa Tara on aika hyvä, tosin tarvitsee yleensä vähintään loppuosioon ne ohjurit. Allekirjoittanut ei edelleenkään osaa valssata ja muutenkin rataa tehdessä ohjaukset ovat erejä kuin oli tarkoitus - miten se voikin olla niin vaikeaa? Noh, joskus onnistunkin, mutta takkusta myös on. 

Tara on hyppinyt enimmäkseen vielä 35 cm rimoja, mutta joitain kertoja kun ollaan käyty omatoimitreenimässä niin oon hyppelyttänyt sitä myös 40 cm rimoja. 

Itsekseen on tehty aksassa pujottelujuttuja, putkeen irtoamisia, hyppytekniikkaa, paikallaoloja, tiettyjen ohjausten vahvistamisia, hypylle irtoamista - näitä nyt ainakin. 

Kun Tara joulukuun kieppeillä kaljuuntui (=tiputti turkkinsa) ja kovimmilla pakkasilla pidin sille jonkun verran bot-takkia ulkoillessa, niin nyt kun helmikuu alkaa olla loppumaisillaan niin koira on kasvattanut itselleen taas aluvilla. Tara on jo useamman viikon merkkaillut lenkeillä ts pissannut enemmän kuin yleensä, joten kuvittelisin sen juoksevan jossain vaiheessa - edellinen juoksu oli elokuussa. 

Jossain vaiheessa mietin, että oltaisiin aloitettu aksassa kisaaminen Okk:n maaliskuun kisoista, mutta nyt kun kisoihin olisi enään kuukausi aikaa niin en olekaan niin varma tästä aiheesta. Noissa kisoissa on vain yksi hyppyrata, mutta sillä nyt ei ehkä ole väliä, kisoissa on kuitenkin ruotsalainen tuomari ja ilmeisesti ulkomaalaisten tuomareiden suhteen on jotain säätöä jos/kun kisaa ekan kerran (kisakirjanvahvistamisessa/mittaamisessa), niin voi olla etten jaksa säätöä vaan siirrän kisauran aloitusta eteenpäin. Ei muuten ole lisenssiäkään vielä ostettuna. 

Kikin talvi on ollut vaihteleva, paukkupakkasilla se arkailee ulkoilua, etenkin iltaisin kotoa poistumista ja olen sitä useana iltana kantanut taloyhtiön pihan poikki tielle - tämä siksi, koska muuten se paniikissa kusee heti kun kotoa lähdetään. Vähemmän kiva jos kertaisia läikkiä on lumessa kotioven ulkopuolella saati sitten yleisellä piha-alueella. Sitten taas toisenlaisilla ilmoilla koira on ollut välillä kovinkin energinen ja käynyt mielelään Eetun kanssa juoksulenkeillä, tai touhottanut lumessa milloin mitäkin juttuja - toisinaan myös kulkenut erityisen hitaas kun on pitänyt nuuskuttaa jos jonkinlaiset viestit tien pientareilta. Hallilla käydessä se on ollut melkoisen touhukkaalla tuulella lähes joka kerta. Yhdellä reissulla reenattiin myös hieman noseworkia mikä oli kyllä pikkuprinsessan mieleen. 

Toki siis Tarakin on välillä päässyt Eetun kanssa juoksemaan. Tara on vauhdikkaampi menijä juostessa kuin Kiki - myös sellainen, joka ei halua nuuskutella juostessa, käy tarpeillaan ja sitten etenee. Molemmat koirat käyttäytyvät juoksulenkeillä koirakohtaamisissa paremmin kuin kävelylenkeillä, ilmeisesti juostessa ovat "töissä" eivätkä ehdi alkaa säätämään mitään. 

Oivalluksia omasta kunnosta

 Ohimennen olen maininnut, että rupesin viime elokuussa käymään ohjatuilla kuntosalitunneilla. Käytännössä koko syksyn kävin salilla vain noilla tunneilla, tiistai-iltaisin. Kokoajan omatunto nakutti takaraivossa, että pitäisi saada aikaiseksi käytyä myös muulloin. Laiskuus pysyi vallallaan, ja vasta loppu vuonna rupesin käymään kuntoilemassa silloin tällöin muinakin päivinä kuin tiistaisin. 

Ekan kurssin jälkeen ilmoittauduin toiselle, mikä oli myös syksyllä. Nyt olen putkeen jo kolmannella kurssilla, siitä on enään pari kertaa jäljellä. Vetäjänä tunneilla on ollut koko ajan sama henkilö (jota tosin muutaman kerran on sijaistanut joku muu) ja treenitoveritkin pitkälti ovat olleet samat kokoajan (tai no puolet ainakin). 

Kuntosalikurssin kylkiäisenä on tullut toinenkin kurssi, 1. ja 3. kurssiin on kuulut jooga ja 2. kurssiin pilates. Jooga tunneilla en ole käynyt kertaakaan, pilateksessa kävin kaksi kertaa. Se pilates oli kidutusta alusta loppuun asti ja tuntien jälkeen paikat olivat kipeenä enemmän kuin rankankin salitreenin jälkeen. Olen siis pitäytynyt kurssien varsinaisissa aiheissa jättäen oheistuotteet väliin. 

***

Joskus aiemmin olen ostanut saliohjelman jota olen tehnyt n aikaa. Tuolloin olen saanut yhden kerran opastuksen kulloiseenkin ohjelmaan, mutta (itselle) vaikemmat liikkeet eivät ole jääneet mieleen ekasta kerrasta - tai olen tehnyt niitä väärin hetken aikaa ja salilla käynti on lipsunut siihen, että olen tehnyt vähän puolivillaisesti ja vain niitä juttuja mitkä olen varmasti osannut. 

Joskus taas pohdiskelin pt:n palkkaamista, mutta surffailtuani hetken totesin sellaiset ihan liian hintaviksi itselleni. Enkä toisaalta myöskään löytänyt ketään ketä olisin voinut edes harkita. 

Nyt olen sitten todennut tuollaisen ohjatutn ks-kurssin ihan älyttömän hyväksi ratkaisuksi. Joku neuvoo mitä tehdä, opin paljon uusia juttuja treenaamisesta, joku patistaa tekemään kunnolla + hyvä ryhmähenki. Eikä maksukaan ole mahdoton (yksi kurssi 79e, kurssilla olikohan kahdeksan kertaa). 

Koska ohjatuilla tunneilla tehdään samoja kuin aiemmilla kerroilla ja opetellaan uusia juttuja niin omatoimisesti voin tehdä jonkinlaisen sarjan näistä tunneilla opituista liikkeistä - riippuen milloin omasta motivaatiosta, ajasta jonka ehdin / jaksan salilla olla ja siitä kuinka ruuhaisaa salilla juuri silloin on. 

*** 

Muutama viikko sitten varasin ajan paikallisesta fysioterapia/hierontayrityksestä, lähinnä miettien, että mitä joku fys.ammattilainen osaisi ehkä sanoa minun fyysistä heikkouksista, että millaisia treenejä kannattaisi tehdä, että olisi esim vähemmän selkä/jalkakipuja. Jos tähän asiaan voi minun tapauksessa edes vaikuttaa. 

Pari vuotta sitten käynti lääkärissä/ortopedilla oli lähinnä kylmäsuihku liittyen oik.jalkaan ja sen aiheuttamiin erilaisiin kiputiloihin. Käsikaupan särkylääkkeistä ei ole hyötyä, reseptilääkkeitä ei määrätä (ei uskota kipuja eikä nähdä niiden antoa tarpeellisena) ja kirurgisesti (tai muutenkaan lääketieteen keinoin) mitään ei ole tehtävissä. 

Reilu viikko sitten tapasin fysioterapeutin ensimmäisen kerran. Hän katsoi miten seison ja miten kävelen ja totesi, että siinä missä normaalit ihmiset käyttävät pakaroita kävelemiseen - niin minä en käytä. Siinä oli sitten ensimmäinen asia mitä ruvettiin työstämään. Sain venytysohjeen, jota olen tehnyt nyt viikon verran. Aluksi treeni tuntui ihan hitokseen kipeältä - yllättävää tässä treenissä oli se, että oikealla jalalla se on helpompi tehdä kuin vasemmalla (en edes yritä selittää millaisesta harjoituksesta on kyse). 

Jo tästä ensimmäisestä harjoituksesta koin ekan oivalluksen, koska pakarat eivät toimi ja tuo treeni oli hankala, niin sellainen perusvenytys "seiso jalat suorana ja kosketa sormilla/kämmenillä lattiaan" on ollut mulle aina ihan utopiaa. 

Tänään oli toinen fys.harjoituskerta, josta en nyt muista mitä kaikkea hän puhui ja mitä kaikkea treenattiin (muistan toki liikkeet, mutta en termejä mihin kohdistuvia liikkeitä ne olivat). Mutta siis pointtina on, että mun älyttömän huonolle tasapainolle (esimerkiksi) voisi olla tehtävissä jotain. 

Pitää vielä palata tähän asiaan (edit. muoks yms). Olen koko pitkän ikäni kuvitellut, että koska jalat ovat eri paria, oikean jalan sääri/pohje on kapeampi kuin vasen, olen koko ajan vinossa (koska eri pituiset jalat) - niin näistä aiheutuu kropalleni vääristymiä. Siihen että selkä ei ole kokoajan kipeä auttaa korotetut jalkineet. Mutta noin niin kuin muuten, niin liikun ja teen asioita eri tavalla kuin tavikset - samaanaikaan niin, että en pysty tekemään moniakaan asioita mitä yleensä ihmiset pystyvät. Ihan vain lähtien siitä, että toisen jalan ponnistuskyky on heikko, tasapaino on surkea, oikean jalan nilkka ei liiku sivusuunnassa juuri yhtään. 

Se toki on silkkaa faktaa, että tuolle jalkaterä/nilkkaseudulle ei voi tehdä mitään. Se on mikä on. 

Mutta muutoin joillekin ominaisuuksilleni voisi ollakin tehtävissä jotain. Hämmentävää. Normaalia minusta toki ei saa vaikka mitä yrittäisi. Mutta uskon, että näistä harjoituksista tuskin haittaakaan on. 

Nyt on ohjelmassa treenata muunmuassa lonkankoukistajia, tasapainoa muutamin eri harjoittein, lantiota ja pakaroita.

***

Tehdessäni tänään harjoitusta missä istuin jumppapallon päällä ja olisi pitänyt pysyä siinä tasapainossa niin, että jalat olivat ilmassa ja kädet eivät ota tukea mistään /avita - tajusin, että miksi se pilates oli syvältä ja poikittain. En pysynyt pallon päällä edes osasekunttia - koska jo se on hankalaa, niin kuvitteleppa sitten tekeväsi siinä jotain erikoisjuhlaliikkeitä. 

***

Sali (ti-illat jne) treeneissä tavoitteena on paremmat lihakset ylipäänsä ja etenkin, jotta jaksaisin aksata paremmin. Näissä toisissa treeneissä koitetaan muuttaa mun tapaa tehdä asioita (eli salitreenitkin ilmeisesti helpottuvat jos opin tekemään ja olemaan toisin). 

(juttukori tyhjeni, jaarittelu jatkuu joskus jos tulee mieleen jotain lisättävää - tässä tai uudessa postauksessa)

Viikonloppureissu

 Viime viikonloppuna (ts pe-ma) oltiin Vaasassa. Tästä syystä jäi maanantain agitreenit väliin. 

Kiki Vaasassa 

Tammikuun loppupuolella käytiin Islannissa. Koirat lomailivat tuolloin Willahillassa. 

Tv:n tuijotusta

 Olen katsonut Viaplaysta sellaista sarjaa kuin Blue Bloods. Tänään se sitten vain lopahti. Ilmeisesti enempää jaksoja ei ko suoratoistopalvelusta löydy - olin kolmannentoista kauden lopussa menossa. 

Noh, eikä mitä Viaplaylle oli ilmestynyt lisää jaksoja Chicago Medistä - ja ilmeisesti myös poliisi- ja palomies Chicagot saavat piakkoin jatkoa. Ei lopu tv-sarjat, vaikka joku (hetkeksi tai kokonaan) päättyisikin. 

Joulukuussa katsoin minisarjan "Pedot" ja tammikuussa "Chemistry of Death". 

Kalenterimerkintöjä

 Katsoin keväältä muutamat näyttelyt ja agikisat tuohon oikealla olevaan kalenteriin - niihin osallistumista saatan harkita siis ... 

Kimppatokot

 Pari viikkoa sitten käytiin pikkuporukalla omatoimitreenimässä Kisman hallilla. 

Taran kanssa tehtiin kehäänmenotreeniä (mielentilaa, saman tapaista kuin on rallyssa tehty), tarpeellista Taralle. Hieman mennyt ehkä takapakkia kun ei olla säännöllisesti harrastettu tätä. Eli kun treenailtiin koiratanssia varten kehäänmenoja niin saatiin jo ihan kivalle tolalle, mutta nyt pakka on levinnyt taas. 

Sitten tehtiin lisäksi muutama törpön kierto ja ruutuun juoksu. Niin ja paikallaoloja rivissä muiden treenailijoiden kanssa. Paikkikset sujuu muuten, se itse paikallaanolo, mutta ei ne loppukuviot, kun sivulle istumisia yms ei juur ikinä treenailla. 

Lopuksi otin somekuvasen koirastani:

Ison kentän treenit

 Muutama viikko sitten osallistuttiin Taran kanssa Haukkiksella ison kentän treeneihin. Tämä oli siis kaveriporukan omatreenijuttu, oli varattu hallista kaksi kenttää johon porukalla rakennettiin rata - ts kaksi rataa eli muutettiin rataa välissä ja sitten treenattiin. Radat olivat muunnelmat jonkun aksatuomarin kisaradoista. 

Oli positiivista huomata, että kun tehtiin isolla kentällä ja pitemmillä esteväleillä kuin normaalissa viikkotreeneissä niin Tara irtoili esteille melko kivasti. Kepitkin sujuivat aluksi ihan hyvin, mutta lopussa kun oli väsynyt koira niin pujottelun pari viimistä keppiä rupesi takkuamaan niin laitettiin sinne pari ohjuria avittamaan. 

Kaveri otti tekemisiämme videolle niin tein niistä koosteen. Vikana oli oikeastaan paras osuus eli ei olla ikinä päästy niin pitkälle ts tehty niin pitkää rataa yhteenputkeen - vaikka hyl tästä olisi tullut viimiseltä esteeltä ... 

Vuoden ekat agitreenit

 Viime viikolla aloitettiin tälle vuotta ohjatut agilitytreenit. Oltiin Treenitilassa, treenitovereina samat tuolla kuin syksylläkin eli tolleri Vili. Harjoiteltiin ensin pujotteluun erilaisia ohjauskuvioita, joissa Tara oli ihan superhieno! Lisäksi tehtiin muutamia eriohjauksia parin hypyn ja putken avulla, nekin sujuivat kohtuullisen kivasti. 

Temmeksentien halli

 Viime viikon perjantaina kävin tosiaan Taran kanssa korkkaamassa KAS:n uuden hallitilan Temmeksentiellä. Edellinenkin halli oli Limingantullissa, mutta tuonne uuteen paikkaan on hieman näppärämpi ajaa moottoritien (raviradan ohi) kautta. 

Hallissa on kolme kenttää, lappalaistreenit ovat 1-kentällä. Siinä missä aiemmin oli yksi varsinainen kenttä (+ iso eteistila), joka oli vuokrattu kokonaan lappalaisille niin nyt samaan aikaan hallissa on sekä jotkut rallytoko- että noutajientreenit. Hälinää siis riittää. Hallissa pitää jättää kengät oven viereen ja kun kolmella kentällä tapahtuu yhtäaikaa ja on vain yksi ulko-ovi niin sisään/ulosmeno voi olla melkoinen härdelli. 

Tällä kertaa mokasin sen verran, että en ottanut Taralle häkkiä mukaan. Eihän se sitten meinannut rauhoittua ollenkaan vaan "hengailemaan" ja treenauksesta ei meinannut tulla yhtään mitään. Mietin, että oli virhe lähteä edes treeneihin. 

Loppuajasta mitä hallilla vietettiin saatiin jo tehtyä imutusseuruuta treenaavien koirakkojen välissä ja muutamia etupalkkapaikallaoloja. 

Hallit 14.0

 Oulun seudun koirahallit postaus vaihteeksi 😁 tämä tuli mieleen, kun kävin viime viikolla ensimmäisen kerran KAS:n uudessa treenitilassa. 

Viimeksi yritin tehdä koko Suomen kattavaa koirahallilistausta - edellisestä Oulun seudun koirahallikirjoituksesta on jo pidemmästi aikaa. 

---

Oulun seudun koirahallit - näistä on kokemusta

AnskuNi - Treenitila

os.  Jääsalontie 20, Oulu
Vuokraushinnasto 

DogAntti

os.  Forsmaninranta 12, Liminka 
Vuokraushinnasto 

DogAnttia en ole vuokrannut itselleni omatoimitreeneihin vaan olen käynyt siellä muutamalla koirakurssilla. 

Iin Koiruudet
Leipojantie 2, Ii
Vuokraushinnasto

Iin Koiruuksien hallissa olen käynyt kerran lappalaiskoirien yksittäisissä treeneissä. 

KAS
2 hallia, toinen Kuivasjärvellä ja toinen Limingantullissa
Vuokraushinnasto

Kas:n Kuivasjärven hallissa olen aikoinaan käynyt Merrin kanssa agitoko- ja tokotreeneissä. Limingantullin hallissa olen käynyt lappalaistreeneissä.

Kamu-Areena, OKK
Urheilupuistontie 33, Oulu
Vuokraushinnasto

Okk:n hallissa olen käynyt lukuissa ryhmätreeneissä ja välillä maksanut myös omatoimitreenioikeudesta. 

Kisma

Varstatie 2, Kempele
Vuokraushinnasto

Kisman hallissa olen käynyt lukuisilla eri kursseilla koirieni kanssa ja toisinaan vuokrannut hallia myös omatoimitreeneihin. 

One Mind Dogs Areena, Active Dogs
os. Teollisuustie 1, Haukipudas 
Vuokraushinnasto 

Activen hallissa kävin aiemmin koirineni agility- ja tokotreeneissä, niihin aikoihin ostin välillä myös omatoimitreenioikden halliin. 

Sportdogs Center
Riihiraitti 1, Oulu
Vuokraushinnasto 

Tara ja Kiki ovat käyneet treenailemassa Sportdogs Centerissä - omatoimitreeneissä ko hallissa en ole käynyt. 

---

Oulun seudun koirahallit - näistä ei ole kokemusta

Iin koirahalli
os. Hallitie 22D, Ii
Vuokraushinnasto 

JanDogs
Ratamotie 18, Oulu
Vuokraushinnasto

Koirapalvelu Kannattava
os. Ratamotie 46, Oulu
Vuokraushinnasto

Ojlkk - Oulujokilaakson kennelkerho 
os. Tiilitie 1, Muhos
Vuokraushinnasto

Osty ry
os. Kansipojantie 6, Oulu
Vuokraushinnasto

Rallyhaukut
os. Lumijoentie 8, Oulu
Vuokraushinnasto

Vuoden eka fyssari

 Koirat kävivät 4. päivä Sunissa popsimassa ekinokokkimatolääkkeet ja Kiki sai samalla Librelan. Koirilla oli vahtipäällä kun niiden suosikki hoitaja Piiu antoi niille herkkuja. 

9.päivä Kikillä ja Taralla oli ohjelmassa hieronta, eläinfysioterapeutti Kaisa Vakkurin luona. Kumpikaan koira ei edelleenkään ollut pahasti jumissa. Kiki ei tarvinnut akupunktiota, mutta Tara sai sitä muutaman neulan verran. 

Seuraava matolääkeaika on 1.2 ja seuraava hieronta 14.2. 

Jäsenyydet yms koiramaksut

 Päätin jo oikeastaan viime vuoden aikana, että en tälle vuotta maksa enään Nose Team Oulu ry:n jäsenmaksua. Siihen liittyvä viesti ts lasku löytyi roskaposteista (nostin inboxiin, mutta jätän maksamatta). En osallistunut viime vuonna yhdistyksen toimintaan ja aktiivinen noseilu on ainakin toistaiseksi taaksejäänyttä elämää. Jos innostun hömppänosettamaan koirien kanssa niin siihen en jäsenyyksiä tarvitse. 

Palveluskoiraliiton jäsenyyttä/lisenssiä en ainakaan vielä ole maksanut. Maksuthan tosiaan nousivat jo pelkän lisenssin osalta ja jos haluaisi (paperi)lehden niin pitäisi maksaa parikymppiä lisää lisenssihinnan päälle. Katselen sitten joko kertalisenssin tai vuosilisenssin ostoa jos Tara on kisavalmis johonkin Palveluskoiraliiton alaiseen lajiin. 

Agiin pitäisi ostaa lisenssi, mutta sen ostan vasta kun koira on kisavalmis. Toivottavasti joskus tämän vuoden aikana. Jahkailen myös viimeiseen asti minkä yhdistyksen lisenssin ostan. 

Rotuyhdistyksen ja Oulun koirakerhon jäsenyyksiä ei tarvitse maksaa, koska niissä olen ainaisjäsen. Samoin kuin Porokoirakerhossa. Näistä viimeisin tosin sellainen missä olen lähinnä kannatusjäsen eli en ole vuosiin osallistunut mihinkään Porokoirakerhon toimintaan. 

Satakunnan seura- ja kääpiökoirayhdistyksen jäsenyyden maksan sitten kun lasku tulee. Satskyn osalta osallistun yleensä Pori kv:n talkoiluihin ja joskus koiranäyttelymatkoihin. 

Kennelliiton jäsenmaksun maksan kun lasku tulee (paperiversio). 

Valkkuringistä 2024

 Tässä olisi tämä tammikuu aikaa hakea tämän vuoden lappalaiskoirien valmennusrinkiin. Just nyt ajattelen, että en hae varsinaiselle paikalle mihinkään lajiin, mutta varasijalle voisin hakea rallytokoon ja agilityyn. Näitä varasijahakujakin varten pitäisi jotain hakuvideoita käydä kuvaamassa / tekemässä. Tänään maksoin Okk:n hallimaksun talveksi, joten jossain vaiheessa voinen hallillekin taas mennä. 

Ajatuksena ja ideanahan tuo valkkurinki on ihan timanttinen juttu ja on ihan mahtavaa, että jotkut ovat sen perustaneet ja jaksavat tehdä töitä sen eteen, että se pyörii / on olemassa. Hienoa on myös, että meillä on rotuyhdistys, joka tukee rinkiä. 

Itsestä ehkä tuntuu, että olen liian vanha. Tai että intohimoisimmat harrastus- ja kisavuodet ovat jo takana päin enkä jaksa niin kiihkeästi suhtautua aiheeseen. Laiskaksikin voin itseäni sanoa. Tälle vuotta on jo paljon suunniteltua ohjelmaa, joten en tiedä haluanko valkkuringin leirejä sovittaa kalenteriini. 

Huolimatta siitä, että olen tosi iloinen ja onnellinen siitä, että oltiin viime vuonna ringissä mukana. Hienoa, että saatiin kokea se kaikki ja sain nähdä, että Taran kanssa voin kyllä mennä ja tehdä.

Tämän vuoden leirit ovat Jyväskylässä (sinne ei edes päästäisi, kun ollaan siihen aikaan muualla reissaamassa), Oulussa (samana viikonloppuna on Okk:n koiratanssikisat), Lahdessa ja Kuopiossa. 

Rallytokossa on kyllä ihan mielenkiintoiset kouluttajat (Anna Savolainen /Jkylä, Sevil Ilter /Oulu, Kirsi Petäjä / Lahti, ? /Kuopio). Aksan kouluttajista en tiedä kuin slk-kisaajan (joka on myös tuore tuomari) Marian, muut ovat mulle ihan outoja nimiä eikä pikainen googletuskaan antanut sellaisia tuloksia jotka olisivat valaisseet mua aiheesta. (Minna Söderlund / Jkylä, Maria Martin / Oulu, Emilia Helminen / Lahti, Anni Komulainen / Kuopio). 

Tavoitteet vuodelle 2024

 Myöhemmin näihin on mukava palata, joten kirjataanpa jotain ylös. 

Mitä voisi tapahtua vuonna 2024 

Toivoisin, että saisin aikaiseksi sen verran, että Tara kävisi kokeilemassa paimentamista. 

Taran kanssa on aikomus aloittaa agilityssä kisaaminen, hyppyradoilla - kontaktiesteet ovat vielä hyvin vaiheessa enkä niiden kanssa ole pitänyt kiirettä. 

Tara voisi myös käydä jonkun/joissain näyttelyissä, mutta mitään en ole korvamerkinnyt ja mihinkään ei olla vielä ilmoittauduttu. 

Kikille hyvänmielen höntsätreenejä. 

Kummallekin koiralle toivon terveyttä koko vuodelle. 

Haluaisin olla reipas ja aikaansaapa, niin, että Taran taidot koiratanssissa ja rallytokossa (ehkä tokossakin) lisääntyisivät niin, että voitaisiin käydä ainakin epiksissä. Ehkä jopa aloittaa kisaaminen. 

Omalta osaltani toivon, että kävisin säännöllisesti kuntosalilla. Lumien sulettua voisin testata kestääkö oik.jalka juoksulenkit (joskus edes). Kirjoja olisi kiva jos lukisin enemmän kuin luin viime vuonna. 

Vuosi 2023

 Jotain poimintoja siitä, mitä tehtiin / tapahtui vuonna 2023. 

***

Tara kävi joitain kertoja koiranäyttelyissä ja sai viimeisen Suomen muotovalioitumiseen tarvitsemansa sertin syksyllä lappalaiskoirien erikoisnäyttelystä Keminmaassa, ruotsinlapinkoirat arvosteli Jari Fors. Jari sijoitti Taran myös paras narttu -luokassa (narttuja esiintyi useita pn luokassa eli jotkut hävisivät Taralle ...). 

Kiki kävi höntsätreenailemssa sitä sun tätä omatoimitreeneissä, mutta ei ollut millään kurssilla / ohjatussa ryhmässä. 

Tara oli vielä kevättalven koiratanssiryhmässä, mutta sen jälkeen ei olla koiratanssia juurikaan harjoiteltu. Agilityä sen sijaan Tara treenasi AnskuNi -ryhmässä koko vuoden. 

Taran kanssa osallistuttiin marraskuussa yksiin epävirallisiin kisoihin, aksassa. 

Kiki kävi kerran hammaslääkärissä, tällä kertaa riitti hampaiden puhdistus eikä yhtään hammasta tarvinnut poistaa. 

Asiaa pitkään pohdittuani päädyin siihen, että Kikille kokeiltiin kesäkuussa Librelapistoksen antamista. Kokeilu osoittautui hyväksi, joten koira on saanut Librelaa neljän viikon välein tuosta lähtien. 

Kesällä ja syksyllä oltiin jonkin verran mökkeilemässä Siikajoella. 

Elokuussa ja lokakuussa oltiin vajaan viikon pätkät Rukalla. 

Koirat olivat muutamaan otteeseen koirahoitolassa, kun me käytiin lomalla ensin Edinburgissa ja myöhemmin Amsterdamissa. Juhannus vietettiin kaupunkilomaillen Turussa (koirat mukana). Elokuussa oltiin yksi viikonloppu Vaasassa (koirat lomailevat koirahoitolassa). 

Tara oli ekaa kertaa mukana lapplaiskoirien valmennusringissä (rallytokoryhmässä), osallistuen kolmeen leiriviikonloppuun (3/4) - Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Seinäjoella. 

Keväällä ja kesällä kävin muutaman kerran juoksemassa (oik jalka ei tahtonut kestää sitä, joten lopetin juoksemisen). Syksyllä kävin pari kuntosalikurssia. 

Uusvuos Luleåssa

 Jatkettiin meidän muutama vuosi sitten hyväksi havaittua tapaa ja vietettiin koirien kanssa uusvuos hotellissa. Aiemmin jo olen havainnut, että Kikille ei jää kotiseuduille pelkotiloja päälle kun se ei joudu siellä säikkymään uudenvuoden aikaan ilotulitteiden takia. Tänä vuonna onnistuttiin myös sillä tavoin, että kotiseudulla ei pamahdellut ennen kuin lähdettiin reissuun. 

Mutta eipä mitä, heti reissupäivän ekalla lenkillä kuului jotain rakettienräiskettä joltain suunnalta. Kiki oli aluksi hieman vaisu, mutta  kun räiske ei jatkunut pitkään niin koira tokeentui ja loppu lenkki sujui ihan kivasti. Käytiin tutkimassa vähän uutta lenkkimaastoa (missä ei oltu ennen kävelty) Mjölkuddenin suunnalla. 

Yhdellä iltalenkillä sitten käytin koirat erikseen ulkona. Kikin kanssa kiersin likeisen lammen ja sen lenkki sujui ihan mukavasti. Mutta Taran kanssa menin sitten eri suuntaan ja se olikin virhe, koska siellä oli kauhea pommitus ja rakettien ammunta käynnissä. Tara säikähti ihan kunnolla ja pyrki karkuun ja vauhdilla hotellille. Kakarakoira oli vielä hotellihuoneessakin peloissaan, läähätteli järkyttyneenä. Onneks mulla oli yks täytesämpylä vielä päivän eväistä syömättä niin söin sitten sitä ja pyysin Kikinkin siihen likelle kerjäämään. Kun tuli kerjäyskilpailua ruuasta niin Taran mieliala piristyi. 

Seuraavana aamuna Eetu kävi molempien koirien kanssa juoksemassa. Yks koira kerrallaan. Ei ollut enään Tara moksiskaan eli thank god sille ei jäänyt mitään traumoja siitä paukeulkoilusta. 

Eilen käytiin perusaamulenkki ja päivällä sitten puolentoista tunnin kävely yliopiston suuntaan. Eetu kävi siellä kaupassa samalla, odottelin koirien kanssa kaupan edustalla. Paluumatkalla hotellille nähtiin kaksi hirveä. Hirvieläimiä ei olla aiemmin näiden koirien kanssa nähtykään. Kovasti olisi koiria kiinnostanut lähteä sinne suuntaan missä hirvet käyskenteli - olisikohan ollut muutama sata metriä pyörätieltä hirvien luo - olivat yhden puiston (lumisen sellaisen) laitamilla puiden seassa.

Iltapäivällä, viiden-kuuden tienoilla käytettiin koirat pissalla. Sen jälkeen seuraavan kerran pääsivät ulos vasta tänäaamuna hieman ennen seitsemää. Päätin, että lähden koirien kanssa ulos jos ne herättävät aamuyöllä, mutta eivät herätelleet. Ja kun päästiin aamulla ulos, niin oltiin kuljettu likeistä pyörätietä jonkun matkaa ennen kuin kumpikaan meni pissalle. Että ihan hyvin pystyivät pidättämään illan ja yön. Tavaksi ei tarvitse ottaa, mutta uutena vuotena menee näin aikuisilla koirilla. 

Ja se itse uudenvuodenaatto sujui tosi kivasti. Tässä Luleån scandicissa meidän huone on melko lähellä respaa, ensimmäisessä kerroksessa - ikkuna toki on ulos, mutta huone on u:n mallisessa syvennyksessä niin, että kaukana näkyy se aiemmin mainittu pyörätie ja sen takana joku autokauppa tms eli ei asutusta. Eilen illalla/yöllä kuului kyllä rakettien ammuntaa puolenyön tietämillä, mutta aika hillitysti kuitenkin. Verhoja kun raotti niin jonkun verran näkyi taivaalla raketteja. Kiki oli tosi rauhassa oikeastaan koko illan, Tara haukahteli muutaman kerran, mutta saattoi johtua olla ihan vaan hotellissaoloon liittyvää vahtimista.