torstai 30. elokuuta 2012

N111 agi

Maanantain agiharkoissa oltiin pitkästä aikaa hallissa. Pitkästä aikaa Mari oli vetämässä reenejä. Nemiä hyppyytin 40 sentistä. Tehtiin tekniikkaharkkaa. 

Pakkovalssia, vastakäännöstä, persjättöä, välistä vetoa, ... nuo vastakäännökset pitäisi saada tänä syksynä meikäläisen selkärankaan. Helpottaisivat oloani ja menoani oikeen kunnolla. 

Oli muuten tosi kivat reenit <3

Rlk-tapaaminen eli Kokoontumisajot - lampailu

Meillä oli viime sunnuntaina ruotsinlapinkoirien Kokoontumisajot. Tällä kertaa mun ei tarvinnut ajaa kauas koska tapaaminen oli Huttukylässä, Kiimingissä. Kävimme Koirakoulu Vietissä lampaita paimentamassa. Paikalla oli yhteensä seitsemän ruotsinlapinkoiraa, erittäin hyvä otanta suomalaisista ruotsinlapinkoirista siis. 

Paimennukseen osallistuivat: Helle, Sande, Fenni, Sonny, Friidu, Nemi ja Merri. 

Merri aloitti. Oli erittäin innokas, mutta ensimmäisessä harkassa selvästi väsähti kuitenkin. Toimi kumminkin ihan kivasti. Toiseen  harkkaan mennessä oli kerännyt uutta intoa ja kun se harjoitus oli pienempi niin meno ei hyytynyt missään vaiheessa. Haettiin lampaat karsinasta ja Merrihän meni päristen sinne lampaiden sekaan sanoen niille reippaasti, että tulkaa ulos sieltä! Tuo harkka meni muutenkin siltä tosi hyvin :)

Nemi taas yllätti mut täysin. Se ei ollu ollenkaan niin villinä saalisvietillä menossa kohti lampaita kuin oletin. Ja kun päästin sen irti liinasta niin edelleen oli kuulolla ja toimi hienosti. Ai, ai kun tykkäsin <3 Toisessa reenissä yks osuus - piti ohjata lampaat yksien törppöjen välistä, menemättä ite niitten välistä - ei meinannu sujua, saatiin pyörittää lampaita aitauksessa jonku aikaa ennen kuin se toimi. Mutta muutoin se sujui hyvin. Nemi mm pysyi paikallaolossa kun lampaat oli likellä kun mä menin muutamien metrien päähän koirasta :)

mun räpsimiä kuvia löytyy tuolta: http://ruotsinlapparit.kuvat.fi/kuvat/Rlk-lammaspaimenet/

Ihmettelyä - kilotko ne vei?

Mun jalka ei ole pitkään aikaan ollut sillä tavoin rikkipoikkisärki ja muussina kun se vaan osaa olla. Tai osasi. 
Mahdollisia syitä:


  • ylipainon poistuminen. ei ole kerta eikä pari ollut kun on eriotteeseen kuullut kuinka lihavuus vaarantaa terveyden. eipä ole niin paljon läskiä pienen jalkani päällä, joten jos se ei sen takia hajoa niin helposti. Ööörp? Huono selitys. Ehkä ;D
  • Lättänä kenkien vaihtaminen vakituisiksi aksakengiksi. Nilkka ei pääse muljumaan kun ei läsähdä "korkealta" mitä kummemmissa asennoissa alas suurin piirtein joka askeleella. 
    Tosin niiden lättänöiden käytöstä pitäisi olla haittaa - siis että selkä kipeytyisi. Mitä toisinaan kyllä tapahtuukin mutta ei onneksi niin paljon kuin oletin kun aloin lättänöitä käyttämään. 
  • Tai sitten mää vaan reenaan/kisaan yms yms vähemmän kuin aiemmin. 

keskiviikko 29. elokuuta 2012

lauantai 25. elokuuta 2012

Oulu, kisat 8/2012

Kisasin tänään Nemin kanssa Haukkiksella 2 rataa. Radat oli kivoja profiileiltaan. Pilliin puhalsi Sari Mikkilä.

Ensin oli agirata. Joka oli meiän osalta melko kaoottinen. Kait siinä jotain hyvääkin oli - mutta ei just muistu mieleen, että mitä.

Toisena oli hypäri. Se meni ihunasti aina esteelle 15 (tai jotain sitä luokkaa) asti. Harvon enää kisoissa on ollut semmosta liitely flow meininkiä kun siinä oli.Mutta sitten ehin aattelemaan, että kivastihan nää leikkaukset sujuu kun Nemi ajautuikin ohi yhestä hypystä. Siitä sitten tuli tökkelö ja se hyppäs takas päin sen hypyn. Sen jälkeen oli kepakot jonne tai joiden kanssa tuli jotain sotkua. Sitten alko ihan jees pujotteleen niitä mutta karkas pois kymppi kepin paikkeilla. Sen otin kyllä sitten takas alkuun että ei sitä nyt helkkeri vieköön noin toimita. Sitten se oli, että no ei sitten ja pujotteli ihan kunnolla ja loput -jotain kolme estettä- meni taas ihan kivasti. 


perjantai 24. elokuuta 2012

N107-110 tok

Eihän tästä nyt tule hevonhemmettiä. Kun en saa asioita kirjattua ylös. Joku ryhtiliiki pitäisi tehdä ja vähän vikkelään näitten reenikirjaulujen suhteen. Minne lie liihottaa aika se ...

Joten ihan jotain satunnaisia numeroita heitin tuonne otsakkeeseen että ehkä melkeen pysyttäisiin numeroinnissa vielä mukana. 

Viime aikoina ohjatuissa ja ilman ohjattuja reenejä on Nemin kanssa harkattu kutakuinkin seuraavanlaisia asioita:

***

Ryhmäpaikallaolot. Parannusta on tapahtunut loppuasennon ennakoinnissa. Olen pyrkinyt palkkaamaan koiran maihin ja vaan vapauttamaan sieltä. Ollaan reeneissä tehty myös evl-tyylisesti eli että jokainen koirakko saa oman käskynsä ylösnousuun / makuulle menemiseen. Tässä Nemi ei mene ihan niin helposti lankaan kuin mitä Merri. Melko hyvin kestää piiloilun. 

Skarppina viekussa. Tätä harkattiin viimeksi. Koiran pitäisi kuulemma tiitteränä odottaa käskyä. Tässä ollaan aika huonoja. Enkä ole kummallekaan koiralle koskaan opettanut sitä "oletko valmis - valmis" juttua. Että siis sillon oltas erityisen innokkaina tms. Sitä olen kyllä nyt hivenen tajunnut, että jos läpätetään jotain muuta niin en ota koiraa perusasentoon tai muutenkaan käskyn alle. Kun en kuitenkaan kiinnitä koiran tekosiin huomiota  eli sen ajatukset harhailee eikä tee asioita kympillä (kuten en minäkään). 

Seuraamisen käännöksiä. Käännös ja heti pysäys. Jalat teiksi. Tarkat askellukset. Näitä reenattiin joku viikko sitten harkoissa ja sitten itekseen ties ja vaikka missä.
Viime viikolla tehtiin myös hidasta seuruuta. Siinä Nemi istuu turhan herkästi. Joten pitää kiinnittää huomiota miten itse askeltaa. 

Kaukojen luulin olevan ihan kivalla mallilla. Avokaukojen. Kunnes Jenni sanoi, että Nemi menee välillä väärin maahan. Siinä aloituksessa. En oikeen tiiä että miten väärin, mutta eniveis.. Voi kaukoissa sen maahanmeno (neee....eer) on tosi hidas. Seiso istumiset on vielä kans aika pitkässä kuusessa. 

Noutoa on työstetty myös. Sitä epätoivon alhokko liikettä. Mun pitäisi olla sukkelampi, sukkelammin ottaa käteni pois koiran likeltä jos se ees aikoo tiputtaa sen. Mutta en ole varmaan kertaakaan onnistunut tässä vielä. Kun koira kuulemma hoksaisi kyllä jos se tajuaisi että sillä tiputtamisella seuraa, että en otakaan kapulaa eikä se pääsekään vielä palkalle. Mutta tällaista ketjuttamisoppimista ei ole meillä vielä tapahtunut. Tosin ehkä viime aikaisilla pitoreeneillä ollaan taas aavistuksen aavistus edetty aiheessa. Mitään superpitkäkestoista tai taistelevaa otetta kapulaan mun on näitten koirien kanssa ihan turha edes kuvitella rakentavani aiheesta. 

Liikkeestä seisomista tehtiin joskus. Kuulemma ei ollu näpäkkä suoritus. Siihen pitäisi tehdä yllätyksekkäämpiä reenejä. 

Ruutua tehtiin viime kerralla ohjatuissa harkoissa. Mä tein samalla tavoin kuin joskus viime talvena. Eli Nemi jonku matkan (joitain metrejä) päähän ruudusta. Ite kävin kävelemässä ruudun keskellä. Menin etutörppöjen välistä (eli sitä reittiä mitä koirankin kuuluisi kulkea). Ja sitten vapautin koiran (ei ruutukäskyä) ja koiran meni kans ruutuun - naks ja nami lensi ruutuun. Sitten heitin namin pois päin ruudusta ja ootin jotta koira menis taas tarjoamaan sitä ruutuun menoa. Tätä ees taas tehtiin jonku aikaa. Nemin meno ruutuun oli parempaa sillon kun olin laittanut sen oottamaan suoraan linjaan kohti ruutua. Mutta siis teki tuota harkkaa tosi hyvin. Kyllähän se kesän aikana on tehnyt myös sitä palkalle=namille ruutuun juoksemista. Ja menee sinne vauhilla. Mutta senhän pitäisi mennä sinne myös ilman houkuttimia. Tuo naksu harkka vaikuttaa ihan fiksulta. Matkaa pitäisi vaan pidentää vähitellen. Ja tarttis avustajan joka heittäs sitä namia. 

Sitten oli joku liikkeestä istumisreeni. Kun koirat kuulemma monesti istuu väärin. Siinä mun koirat teki turhan kaukomaisesti sitä asiaa. Ja sitten on keskusteltu siitä miten pitää kättä kun koira seuraa. Jos halutaan imuttaa tai vaikuttaa siihen edistääkö koira vai mitä se tekee. Käsi kupiksi ja ranneliike on oleellinen. 

Siinäpä varmaan ne enimmät harkkaset. 

maanantai 20. elokuuta 2012

N105 ja 106 agi

Viime viikon keskiviikkona kävin ylimääräsellä vuorolla aksaamassa, ostin sen vuoron kun meillä ei ois ohjelmassa ollut ollenkaan ko vkolla ohjattuja aksoja. Olin uppo-oudossa ryhmässä ulkokentällä, taaemmalla kentällä Mikon koutsaamissa reeneissä. Sää oli melkoisen lämmin, käytin Nemin meressä jäähyttelemässä ennen reenejä. En tiedä auttoiko mitään. Hyppyytin sitä 50cm rimoja, muistaakseni.

Rata ois ollu ihan kiva. Mutta enköhän kämminy. Ekalla kiekalla yhteen kohtaan leikkaus ihan jees, seukki kerralla oisin ehtiny persjättämäänkin siinä ja leikkauksesta tuli kökkö kun jäin oottamaan koiraa. Sitten oli jotain irtoamisongelmaa, kun palkattiin erikseen ko kohta niin jatkossa kuvitteli palkkojen oottelevan sillä puolen kenttää eikä sitten oikeen lähteny hyvin muuhun suuntaan tekemään. Toisinaan taas ohjasin mielestäni ihan jees mutta koira silti päätti olla menemättä jonnekin esteelle.

Kun tsemppasin koiraa niin sain siihen lisää draivia. Sitä kun muistaisin tehdä usiammastikin!

Sitä edellisellä viikolla normiohjatuissa oltiin ulkokentän isommalla osuudella. Sama ratapohja kuin edellisissä reeneissä mutta erilainen rata. Noh, Nemihän muisteli vanhoja ja irtoili kuvittelemalleen loppusuoralle jne. Mun pitäs muistaa etten ohjaa liian korkeelta - kädet missä ne huitoo. Ja että keilailisin koiraa putkiin ja muillekin esteille. Tein taas muutamia vastakäännöksiä, tai yritin tehdä. Yks pujo meni höpöksi mutta johtui mun huonosta ohjauksesta. Ensin olin että mitä kettua tässäkö sitä taas ollaan. Yhesti meni aasta ohi vaikka se oli ihan nenän eessä.

Nää reenit koutsas Mari.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Keminmaa, kisat 7/2012


Kävin Nemin kanssa viikko sitten Keminmaassa aksakisoissa. Neljän (4!) kuukauden tauon jälkeen jälleen kisoissa. Miksi niin pitkä kisatauko? Koska 
  1. keväällä jäätiin siihen tunnelmaan etten osaa. ilmestyi se kisa/ohjaamispeikko. rataantutustumisessa kaikki tietotaito tuntui katoavan taivaan tuuliin, mielessä pyöri vain musta-aukko ja paniikki siitä ettei ole kuin 5min aikaa tutustua rataan ja keksiä että mitä kettua radalla teen. Tietämys siitä, että jos radalla on yksikin sellainen kohta jonne ei ole tarkasti mielessä mitä aion yrittää tehdä niin homma kusee täysin kun panikoin ko kohtaa
  2. pujottelu lähti keväällä ja kesällä menemään päin pyllyä - turha mennä kisoihin jos pujo ei reeneissäkään toimi
  3. kesällä reissattiin muilla mailla eikä oltu suomen kisatarjontaa tutkimassa
  4. kesällä on kuuma, mikä vie mehut niin koirasta kuin ohjaajastakin ja ennen kaikkea ohjaajasta
Keminmaahan matkasin ihan Nemin kanssa kahdestaan. Olin hyvissä ajoin paikalla. Ilma oli lämmin, suorastaan kuuma. Kenttä ihan semi-jees. Ulkoilumaastot kivat. Kanttiini, sisävessa yms asiat ok. Tuomarina paikallinen agituomari eli Mika Moilanen

Ensimmäisen radan rt:ssä iski paniikki. En tiedä miten ohjaan alun. Rt:ssäkään en keksinyt hyvää tapaa. Onneksi kysyin Tarjalta ... ja hän vinkkasi mulle jotain ja asia selkiintyi. En tosin muista enää teinkö niin, miten Tarja sanoi. Mutta asia ei ollut enää niin vaikean oloinen päässäni. Kummallista. Muuta hirvittävän pahaa radassa ei sitten ollutkaan. Tosin hylky töräytettiin kutosputkelta kun Nemi meni sinne minne nenä näytti - kun en kerenny kääntää sen nenää ajoissa. Ja lopussa jätti yhen hypyn välistä. Eli pussin jälkeisen hypyn. Rata oli muutoin tosi sujuva ja mä olin hirmu tyytyväinen meidän meininkiin :) :)


Toinen rata olikin sitten peilikuva tuosta aiemmasta. Mä hyydyin alkusuoralla enkä saanut rytmitettyä koiraa / hidastettua sitä niin että se ei ois mennyt putkeen suoraan. Ois pitänyt ottaa se kauempaa vastaan lähdössä. Nyt menin kakkosen taakse. Radalle olin suunnitellut kaikenlaisia ohjauskikkailuja, mutta en ehtinyt mihinkään. Kaikki tuntui kusevan. Pujostakin koira meni ensin haukkuen ohi. Palautuksella pujotteli kuitenkin ihan reippaasti loppuun asti. Sen kisavauhti on ihan eri kuin reenivauhti eikä ohjausjutut näin ollen toimi kun mä oon hias ja koira ei... 



Seuraavat kisat on Oulussa ens viikon lauantaina.

Kovettuma

Ei kuvitelmaakaan siitä että voisi käydä juoksemassa. Kesä on mennyt juoksemisen kannalta ihan käsille. Ei muukaan liikkuminen nappaa, siks en mennyt reenimäänkään tänä viikonloppuna. Oikean jalan päkiässä, pikkuvarpaan kohilla on kovettuma. Ei ihan känsä, mutta kipeä kuitenkin. Siinä on ollut pientä kovettuman tynkää jo ... kauan, ainakin 25 vuotta. Ollen enempi ja vähempi kipeä, milloin ja tolloinkin. 

lauantai 18. elokuuta 2012

Tyhjää parempaa

Monta juttua pitäisi kirjoittaa. Neljät tokoreenit, parit agiharkat, Keminmaan agikisat... kasautuvat vaan päällekkäin eikä blogiturinointi etene mihinkään. Laitan sen sijaan pari eilen ottamaani kuvaa koirista...





maanantai 13. elokuuta 2012

Tuo blogi

Täällä pitäisi olla nyt kaikki raapustukset Vuodatus-blogista (http://merri-nemi.vuodatus.net/). Kuvia tekstien seasta (sillon pitäisi olla) on turha yrittää etsiä ja ihmetellä miksi niitä ei ole. Ko blogijärjestelmässä oli jotain ongelmia ja ovat kadonneet taivaan tuuliin. Sitä en ole tarkistellut (kuten en vielä oikeen muutakaan asiaan liittyvää), että miten kävi vanhoille kategorioillekin.

edit. Ei niitä tekstejä kyllä täällä näy. En tiedä menikö joku vikaan - ts mikä meni vikaan. Vai onko tässä nyt jotain iloista viivettä tms hassua. 

N104

Ohjatut tokoharkat Martsan ulkokentällä la-iltana.

M84 toko

Todella oivalliset seuruu ja käännös (paikalleen) harkat tehtiin eilen Mersuliinin kanssa "ollaan vaan kaksistaan lenkillä" <3

M83 toko

Ohjatut tokoreenit lauantai-iltana Martinniemen ulkokentällä.

lauantai 11. elokuuta 2012

M82 toko

Merrille torstaina metallinoutoa, eka hyvä ja sitten rupesi murmuttamaan. Kaukoja - liian innokas ja pomppi. Hieman seuruuta ja temputtimia. Sekä luoksetuloa maihinmenolla, ihan jees. :)

N103 agi

Torstaina käytiin omatoimireenimässä. Vähän rallatuspätkää johon yritin tehä vastakäännöstä yhteen kohtaan. Vauhilla pujotteluun. Rimat nyt 60cm, ei ongelmaa. Kontaktit hyvät, pujo hyvä ja loppuun vielä muutama irtoamisreeni :)

N102 agi

Maanataina oli ohjatut aksat. Mari oli koutsaamassa. Taaskaan muita normiryhmäläisiämme ei ollut paikalla, vaan pari shelttiä Nemin seurana. Nemiä hyppyytin nyt 50cm. Nemillä oli tiukasti muistissa perjantain rata - loppusuoralle yritti sinnikkäästi pariin otteeseen - eli hyviä irtaantumisia. Keinulta oli nenän eessä aa jonne oli saanu perjantain liitää. Ihmeekseni se ei mennyt sinne nyt yhtään kertaa - pitikin jatkaa pujotteluun. Joka eka kerralla ei toiminut ja olin että tässäkö se onni oli ollut, mutta se johtukin mun huonosta ohjauksesta. Marin vinkeillä sain sen taas menemään kepakoiille.

Pariin kohtaan tein taas vastakäännöksiä. Tai yritin tehdä.

Putki ja pussijarrutukset eivät ensin muistuneet mieleen ja koira sinkoili ties minne.

kertaalleen kieltäytyi aasta vaikka oli ihan nenän edessä, en tiiä miksi.

mun pitäs kuulemma muistaa keilailla koiraa esteille. että missä korkeuksissa ne kädet lenteleekään...

N101 toko

Ohjatut tokot viime perjantaina. Liikkuroituna kaukot - tarvi 2 käskyä istumaan nousuihin. Eli siinä mielessä ei hyvä, mutta teki kuitenkin ja ei olla kauheesti tehty oikealta matkalta. Mä olin ihan tyytyväinen mutta sitten kun otettiin lisää kakeja niin Jenni huomautti että Nemi menee jotenkin huonosti maihin. Eli ei se niin hyvä sitten ollutkaan :/ Että siihen maahan menoon pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

Paikallaolo osuus oli sillä tosi hyvä.

Tehtiin myös niitä liikkeesstä istumisia eri tyyleillä harkaten ja ... mitä muuta?

M81 toko

Ohjatut tokot käynnistyivät taas viime perjantaina.

Tehtiin vuoroliikkurointina muutama liike. Merrille liikkeestä istuminen (meni maihin) ja hyppynouto. Korjas hyvin viimistä asentoa mutta sitä pitäs edelleen jauhaa.

Katottiin koiran istumaan menoa ja tehtiin siihen erinäisiä harjotuksia. Ja tehtiin vähän seuruu reenejä ja mietittiin namikäden asentoa ja sitä miten se nami on kädessä.

ja muutama paikallaolo kun käskyröi muita. Ihan kivasti Mersu pysy paikallaan.


maanantai 6. elokuuta 2012

N100 agi

Perjantai-iltana jatkui taas ohjatut aksat. Jee! Reenittiin Mikon opastuksella ulkokentällä. Nemille hyppyrimojen korkeus 40cm (alunperin aattelin että 45, mutta koska ryhmässä oli yks medikokoinen sheltti (ei normiväkeä) joka halusi sen korkeuden niin aattelin että sama sitten pomputtaa Nemiäkin siltä korkeudelta). 

Mua pelotti. Ekat reenit Piiralla käynnin jälkeen. Onko mikään muuttunut? Jostain kerrasta keväältä astihan agiharkat ovat menneet enemmän tai vähemmän penkin alle, syystä taikka toisesta -isoimpana vaikuttajana varmaan pujottelu joka on tökkinyt yhä enemmän ja enemmän joka kerta. Eikä näinollen sitä jostain kauempaa tuttua JuHuu -fiilistä ole löytynyt enää agikentältä. Se on sitten hajettu tokotuksista, juhuuta kun pitää olla ;)

Poikkuesreenipäivänä oli vilkasta. Meillä alkoi ohjatut tokot heti agien perään, tosin hallissa. Sain kivasti sovittua Jennin kanssa niin, että Nemi huilii tunnin agien jälkeen - eli pyöräytin koirat eri ryhmiin kuin mitä ne oikeasti kuuluisivat. Ja Mikolle passasi, että Nemi reeni ensin. Ja sitten kiilasi vielä tokalle harkkakierrokselle yhen pikkukoiran (?en muista enää minkä rotuinen se oli, oli korvaamassa/ostovuorolla) eteen. Joten me päästiin jäähylenkille hyvissä ajoin ennen tokorupeaman aloitusta.

Ei yhtään virhettä pujottelussa! Melkein itkin ilosta - niin se on vaan tunnepitoista tämä harrastaminen ;) Ainut virhe olin minä, kun en luottanut koiraan - kun ois pitänyt tehdä valssi tai persjättö kun koira vielä on siellä pujossa. Tehtiin (mun takia lähinnä) kertaalleen niin että palkka ootti pujon lopussa ja sitten ilman sitä. Pysyi se peijakas siellä <3

Ratasuunnittelussa kysyin Mikolta a)miten tehdään vastakäännös ja b)voisinko tehdä sen tuohon kohtaan (oisko ollut este nro 5). Ei se nyt ihan passeli ohjaus siihen sinällään olisi ollut, mutta koska mulla oli muutama positiivinen kokemus ko ohjauksesta viime keväältä (ne pari hyvin mennyttä asiaa noissa reeneissä) niin aattelin että voisko sitä edes harkita. Ehkäisemään sitä Nemin "lähenpä maata kiertävälle radalle kun hypätä pitäs" -ongelmaa. Eli tiedän kyllä, että ko ohjausta kuuluisi käyttää hieman erilaisemmissa paikoissa kuin mitä nyt käytän, mutta jos sillä ratkotaan epäkohta/ongelma Nemin ohjastuksessa - niin mikä ettei?!?

Tästä kaikesta seurasi siis se, että tein vastakäännöksen kolmessa eri kohdassa radalla. Tosin kun se ei ole mulle vielä lainkaan selvää pässinlihaa niin piti ottaa monta toistoa... kun en vaan muistanu millään että mitä kehveliä mun pitikään tehdä. Aika pelottava ohjaushan se on, mutta Nemi tulee siihen hyvin mukaan :)

Kontaktit sujuivat kaikki hyvin. (puomikin mentiin kerran kun koira juoksi sinne ... radalle se ei siis kuulunut) Meni loppuun asti ja lähti vasta luvalla. Ja mä vapautin kohtuu äkkiä, mutta kuitenkin niin että koira ei siis lähtenyt omineen vaan vasta mun käskystä.

Hipihii. Olipa kivaa - ja tänään jatkuu! :)

***
Ai niin. Muusta ehkä vaikuttavista tekijöistä verraten ko reeneihin. Tuon vkon ohjelmana koirille:
ma osteopaatti Turussa ja matkustus kotiin, ti kotona (illalla juoksulenkki, n 2km), ke päivällä hoitolassa ja illalla peruslenkit, to päivällä hoitolassa illalla pitkä lenkki, pe aamulla normi lenkki ja päivällä kotona löhötystä. Iltapäivällä nestetankkaus. 

torstai 2. elokuuta 2012

Ravittaa se

Kävin koirien kanssa juoksemassa toissapäivänä. Ensin Merrin ja sitten Nemin. Ekan kerran pitkään aikaan Merri ravasi nätisti, alkulaukkailun jälkeen. Yleensähän Nemi on ollut iisimpi juoksukaveri ja Merrin kanssa on saanut käyttää omaakin energiaansa siihen että saa sen olemaan laukkaamatta tai muuten vaan poukkoilematta ympäriinsä. Molempien kanssa juoksuosuutta tuli noin kaksi kilometriä. 

Turun ohjeeksi saatiin taivutuksien teko, joita oon yrittänyt muistaa teettääkin koirilla silloin tällöin. Nemi taipuu Merriä paremmin sivuille. Mutta kummankin kanssa on ongelmallista pään alas taivutus - luulevat sitä joksikin maahanmeno harjoitukseksi. 

Bee-vitamiiniä pitäisi kuulemma syöttää 2-4 kuuria vuodessa. Eli b-vitamiinikauppaan pitäisi lähteä. 

Tulevan kauden (syksy-talvi) agivalmennusryhmiin haku on meneillään ts pitäisi tehdä. Aika näyttää sitten että millon reenitään (jos päästään ryhmään - enää en voi ottaa aamu/päivä aikoja, viime keväänä alkoi olla sen verran töissä kokouksia, että oli noloa sanoa etten joskus pääse sen takia kun oon agireeneissä ;) parempi siis tehä työt sillon kun on normivirka-aika ja suunnata harrastuksiin vaan iltasin).