Taran touhut (25/21)

 Kuluneella viikolla Tara on ...

• osallistunut lappalaiskoiratreeneihin, joissa se tapasi uusia ihmisiä ja uusia koiria 
• leikkinyt, syönyt ja "treenannut" kyseisissä treeneissä ja ennen kaikkea 
• ollut hippasta suomenlapinkoirapennun kanssa 
• käynyt Kaijonharjussa (Oululainen lähiö lähellä yliopistoa) kävelyllä
• käynyt Kiimingin keskustassa kävelyllä (ja tassutellut muualla Kiimingissä)
• käynyt Toppilansaaressa (Pitkämöljä) kävelyllä
• käynyt Kiimingin pururadalla kävelyllä
• käynyt Ideaparkin Mustissa & Mirrissä
• käynyt Kiimingin Mustissa & Mirrissä
• käynyt Välivainion Mustissa & Mirrissä
• käynyt Eläinlääkäriasema Sunissa, jossa se sai ensimmäisen rokotuksensa
• jumpannut tasapainotyynyllä ja "vadilla" (joka ei ole vati vaan muu koroke, joku lasten apujakkara tai mikä lie) 
• leikkinyt leluilla ja ilman
• opetellut uusia ja vanhoja temppuja
• hengannut paljon takapihalla
• syönyt luita ja repinyt pahvilaatikoita
• osallistunut kotiaskareisiin
• tunkenut syliin (paijattavaksi, pureskelemaan käsiä tai järsimään luita)
• joutunut kynsien leikkaukseen ja kampaushetkiin
• harrastanut puutarhanhoitoa

Löysin Välivainiolta lisää potentiaalisia reenileluja :)

Itselleni myös muistiin, että vaikka aikomus oli Taran kanssa tehdä niin, että olisin käyttänyt sitä hihnalenkillä aina kun sitä on pitänyt viedä ulos (sisäsiisteyden opettelu) niin käytäntö opetti kuitenkin hyvin äkkiä, että kätevintä on kuitenkin viedä pentu takapihalle (kun se on syönyt, kun se on herännyt, kun se touhunnut enemmän jne). Päätin kuitenkin, että ihan joka liikahduksesta en sitä ulos vie, koska Kikin pentuaikana suurinpiirtein asuin ulkona ja se tuntui silloin tosi työläältä, vaikka sisäsiistihän siitäkin tuli, että kyllä se työ palkittiin, mutta ehkä vähän helpommallakin voisi päästä. Käytännöksi on muodostunut, että käytän pennun pissalla 4-6.30 välillä (riippuen miten herään tai kuinka levoton pentu on eli jos herään siihen) ja sen jälkeen Tara yleensä antaa meidän nukkua vielä muutaman tunnin (toki jos pissailu menee puol seiskaan niin sitten nälkä herättää koiran eikä se enää pitkään malta odottaa, että palvelusväki nousisi ylös). 

Kiki ja Tara Pitkämöljällä. 

Juhannus Tara 

Neljä viikkoa - 12 viikkoa

 Niin, pentu on meillä melkolailla jo neljä viikkoa. Huomenna Tara täyttää 12 viikkoa ja maanantaina tulee neljä viikkoa siitä kun haettiin pentu kotiin. Pentuarki saatiin yllättävänkin äkkiä rullaamaan ihan kivasti, tottakait hampaiden kiristelyitä tulee välillä (esim kun kuulee tietynlaisen repivän äänen ja havaitsee pennun repivän makuuhuoneen tapettia) ja pikkukoira on välillä rasittava, esim kun se ei meinaa uskoa ettei sen kuulu päästä syömään meidän ruokia olohuoneen sohvapöydältä. 

Toisaalta se on (joskus rasittavan ja joskus huvittavan) toimintakykyinen ja haluaa ratkoa eteensä tulevia ongelmia, kuten esimerkiksi kun estettiin sen pääsy erääseen huoneeseen pyykkitelineen ja sen päällä olleen peiton avulla. Tara kiskoi peiton pois ja rämpytti pyykkitelinettä hetken ja löysi sieltä sopivan kolon ja tuli "esteestä" läpi. 

Tara osallistuu ihan kaikkeen. Kikikin osallistuu, tai osallistui pennunpana enemmän, mutta Kiki esim ei häärää keittiössä (koska siellä kuuluu epämääräisiä kolahduksia ja saattaa tippua vaikka kauha päähän/lattialle, joten kannattaa varalta olla pois jaloista). Tara tykkää maata jääkaapin oven edessä, siis sitten kun sen oven avaa niin pikkukoira on välittömästi siinä viilentymässä. Pentu myös juoksee heti keittiöön jos joku kolistelee siellä jotain, kolina = ruokaa. Ilman, että Tara avustaisi ei voi myöskään sen kummemmin täyttää kuin tyhjentääkään astianpesukonetta. 

Tara luonnollisesti myös pyykkää, auttaa eri väristen vaatteiden lajittelussa ja avittaa puhtaiden vaatteiden viikkauksessa kaappiin. Tara ei ole vielä oppinut hyppäämään sänkyyn tai sohvalle, mutta sillä on ihan jäätävän korkea pomppu, noin pieneksi koiraksi - ja se koira pomppii jos se haluaa ilmaista itseään tarmokkaasti (haukkuen tietysti samalla). 

Tara(kin) on jo oppinut, että ulkoillessa saattaa saada namuja. Useimmiten niitä saa "jätä" -käskyn jälkeen tai kun koira luopuu erinäisistä asioista mitä ulkona kohdataan (eriasia kuin tuo jätä). Joskus nameja saa myös kontaktista tai satunnaisista tempuista. 

Pennun ensimmäisestä kahdestatoista viikosta sanotaan muun muassa näin: 

"Nämä viikot ovat pennun kehityksessä nopean oppimisen kautta. Pentu oppii ja ottaa vastaan enemmän kuin koko elämänsä aikana yhteensä. Sosiaalistumiskaudella pentu tottuu helposti sille esiteltyihin asioihin ja alkaa pian pitää niitä osana normaalia elämää. Tähän ikävaiheeseen kannattaa panostaa, sillä sosiaalistumisiän jälkeen pentu kyllä tottuu kaikkiin uusiin paikkoihin ja tilanteisiin, mutta se ei enää liitä niitä mielessään osaksi ”normaalia elämää”.

Lähde: Hankikoira. fi

Ei olla kyllä joka päivä käyty jossain. Ollaankohan tehty tarpeeksi? Alamäkihän tästä sitten alkaa. Eikäkun "hyvä siitä tulee, älä stressaa" - sanoin aiemmin itselleni, ja sanon uudestaankin.

Omaan viipotuslaiskuuteen on vaikuttanut muutaman päivän rankempi vesisade, mutta ennen kaikkea nämä helteet mitkä ovat tehneet niin koiran/koirat kuin omistajatkin veteliksi. 

Tara oppi tosi äkkiä sisäsiisteyden perusperiaatteet. Tietenkään se ei ole vielä sisäsiisti, mutta se osaa pyytää (tai käskeä, joskus kertoo Kikille jos ihmiset ei tottele sitä) ulos. 

Pentua etsittäessä mietin sitä toki itselle harrastuskaveriksi, mutta myös Kikille koiraseuraa ja voi pojat, sitä se kyllä sai. Koirien tolskaamista on hauska seurata, välillä painitaan, välillä juostaan peräkanaa pihalla, välillä kiskotaan samaa lelua, välillä kiistellään kellä (saa olla) on paras luu. Toisinaan nukutaan vierekkäin (Tara on se joka hakeutuu Kikin viereen, mutta eipä se Kiki siitä -aina- väistä poiskaan). 

Taran kuluneesta (vko 25) kerron myöhemmin, jonain toisena päivänä, tarkemmin. Nyt lähden koirien kanssa iltalenkille (jospa siellä ei nää olisi hirmu helle). 

Taran eka rokotus

 Vaatinee ihan oman postauksensa, vaikka varmasti viikkokertomuksessakin asia mainitaan. Eli Tara sai tänään ensimmäisen rokotuksensa (vaikka täyttää 12 viikkoa vasta sunnuntaina). 

Pentu painoi eläinlääkäriaseman puntarilla 5,2 kg. 

Varasin samalla reissulla seuraavan rokotuksen neljän viikon päähän (olikohan 21.7.21). 

Kohta on juhannus, mutta mitä tehdään syksyllä?

 Niin se vain menee, että joidenkin kurssien/ryhmäpaikkojen suhteen pitää olla (tai piti olla) jo nyt hereillä, jotta on mitä ja missä syksyllä treenailla. 

Alustavan suunnitelman mukaan Kiki treenailee syksyn Kismalla noseworkia ja Oulun koirakerholla koiratanssia (oletuksena että pääsee ryhmään, jos ei pääse niin tanssahdellaan omatoimisesti jossain). 

Tara menee elokuun puolivälissä Kismalle harrastuspentukurssille ja jos Okk:lla järjestetään syksyllä koiratanssin alkeiskurssi niin yritän saada sen sinne (nuo kurssit ovat täyttyneet hetkessä yleensä, joten ei ole mitenkään sanottua että sinne päästäisiin). 

Harrastuspentukurssin jälkeen katsellaan millaisia alkeiskursseja missäkin olisi tarjolla. Luultavasti käydään jossain välissä alkeistokokurssi. 

Taran touhut (viikko 24/21)

 Tällä viikolla Tarasta tuli oikea (pikku) pystykorva, koska jossain vaiheessa viikkoa pennun korvat ovat nousseet pystyyn. 

Olikohan viime viikolla (vai jopa jo sitä edellisellä) kun se keksi, että vinkuleluja voi vinguttaa. Onneksi se ei vielä kuitenkaan ole sellainen virtuoosi vinkulelujen soittelija kuin mitä Kiki oli pentuna (joka saattoi helposti vinguttaa vinkulelua kymmenenkin minuuttia putkeen). 

Sekoilin rokotusvarausten kanssa, kun ensin varasin Taralle rokotuksen niin, että pentu on täyttänyt 3kk ja sitten luin jostain ,että se ajankohta onkin 12 viikkoa, mikä heittää ajallisesti toisistaan yllättävänkin paljon. Näinpä ollen Tara pääsee ensi rokotuksille jo muutama päivä ennen kuin täyttää 12 viikkoa (mikä on siis juhannusviikonloppu jolloin luonnollisesti eläinlääkärit(kin)tekevät jotain muuta kuin rokottavat koiria). Tähän liittyen Tara sai tällä viikolla matolääkkeen. Juhannussunnuntaina lähdetään reissuun, siks rokotus ei ole seuraavalla viikolla. 

Maanantai aamuna Tara kävi ensimmästä kertaa Koitelissa. 

Maanantaina kävin noseilemassa Kikin kanssa yliopiston lähellä, Tara hengasi mukana. Sen jälkeen kävin Taran kanssa tutustumassa Taavin Tassut -kauppaan ja sen jälkeen käytiin shoppailemassa the reenilelu Avarian  Sportsdogsista. Tara tapasi myös Tiian ja tutustui jälleen yhteen koirahalliin. 

Tiistaista ei muistikuvia (lol), ei varmaan tehty mitään erityistä. 

Keskiviikkona Tara oli mukana Kikin huoltoreissulla. 

Tara ja eläinfysioterapeutti Kaisa Vakkuri

Keskiviikkona Tara kävi myös Kaakkurin Mustissa & Mirrissä - taas shoppailtiin herkkuja - jossa koiruus joutui myös puntarille; painoa on kertynyt jo(pa) 4,7 kg. 

Puntaroinnin jälkeen ajettiin Kempeleeseen missä Tara tapasi ensi kertaa Koirakoulu Kisman Katjan ja pääsi säätämään treenitavaroiden kanssa 😎

Torstaina kävin Taran kanssa lähimetsässä, jossa se ei juurikaan irronnut kantapäiltäni. Metsässä oli tziljardi hyttystä eikä kumpikaan meistä piitannut niiden seurasta. 

Perjantaina kävelin koirien kanssa Abc:n edestä jolloin Tara sai ihmetellä kauppaan menijöitä ja sieltä tulijoita. Kävelytin koirat ihan ovien edestä jolloin Tara käveli rautaritilän päältä (ei ongelma, eikä tainnut olla eka ritilä mistä marssi). 
Tara tutkii mielellään kaivonkansia ja vastaavia eikä sillä siis ole ongelmaa kävellä niiden päältä tai vierestä (tähän kiinnitän huomiota siksi, kun Nemi väisti niitä, välillä hyvinkin kaukaa). 

Eilen kävin Taran kanssa Raksilassa. Ajettiin markettien parkkipaikalle josta käveltiin linja-autoasemalle, asematunnelin läpi juna-aseman puolelle. Käytiin asemalaiturilla hengailemassa (ei näkynyt junia) ja sitten vielä piipahdettiin linja-autoaseman laiturilla ennen kuin mentiin takaisin autolle. Tara oli tosi reippaana ja kontaktihaluisena. 

Kuluvalla viikolla on reenailtu leluleikkejä, vatireeniä, noudon alkeita, kuonokosketusta, istumista (odottaminen, istahdus ennen ruuan saantia ja ovista kulkemista), tassun antamista, seisomista, rauhoittumista, jätä -käskyä, luoksetuloa, ja ehkä jotain muutakin?
Ainakin kontaktikävelyn/seuraamisen alkeita eli naksuttelin pennulle seuruupaikkaa/kontaktia seuruussa.  

Tara on syönyt paljon puruluita, tuhonnut pahvilaatikoita, leikkinyt Kikin kanssa, tehnyt pihalla puutarhatöitä, matkustanut autossa, käynyt kävelylenkeillä, kiinnostunut autoista ja linnuista. Muita haukkuavia koiria se ehkä vähän säikkyy (mikä on ehkä outoa siihen nähden kuinka äänekäs otus se itse on). 

Mittasin Taran pari päivää sitten, korkeuden siis, ja jos ei pahasti pieleen mennyt niin koiran säkä on (tai oli silloin) 29cm. 

edit. ma 21.06.21 

Sunnuntaina kävin koirien kanssa Alakylässä, jossa tallasin eka Kikille jäljen, sitten tein Taralle pikkujäljen. Sitten Tara ajoi jälkensä ja touhusi hetken metsässä, hiekkakuopilla. Sitten Kiki ajoi jälkensä, tassutteli hetken metsässä ja hiekkakuopilla (kävi kahlailemassa vedessä) ja lopuksi otin vielä koirista kuvia (ensin Tarasta ja sitten Kikistä). 

Taran ekan jäljen loppuosa (video). 

Tara hiekkakuopilla (video)

Tara 11 viikkoa

Kikin eka huoltopäivä sen jälkeen kun pentu tuli taloon

 Kikillä oli eilen aika Vakkurille. Mielenkiinnolla ja sekavin ajatuksin ajelin Oulunsaloon. Siis että kuinka paljon Kikin kyynärongelmiin ja olemukseen vaikuttaa se, että se lähes päivittäin (yleensä monta kertaa päivässä) nujuaa Taran kanssa. 

Mutta ainakin näin ekalla kerralla, parin kolmen viikon painimisen jälkeen, koirassa ei ollut sen enempää hoidettavaa kuin yleensäkään 💕

Jumipaikkoja löytyi koirasta, älkää käsittäkö väärin, mutta ei tarvitse sen enempää rajoittaa noiden tolskaamista kuin tähänkään asti. Jokin järki päässä ja pelit seis aina silloin tällöin. 

Tara oli mukana harjoittelemassa lähinnä sitä, että hoidettavaa koiraa -Kikiä siis- ei saa häiritä. Tara tutki paikat tarkkaan. Nostettiin kengät ja kassit hattuhyllylle jottei pentu olisi pistänyt niiden kanssa ranttaliksi. Kun pentu kyllästyi tutkimaan paikkoja annoin sille mukanani olleen puruluun jota se välillä söi ja välillä kuskaili paikasta toiseen. Kenkäkorokkeella oli mukava välillä makoilla. 

Kikin seuraava fyssariaika on 18.8 - heinäkuun eläinfysioterapeutti on lomalla ja alku elokuu meni ristiin menojemme kanssa. Toivottavasti Kiki pärjää sinne asti ilman huoltoa, jos ei niin käydään jollain muulla "antamassa ensiapua" siinä välissä. 

Kampaushetki 6-8/21

 Kikiä on kampailtu. Viime viikolla parina päivänä ja tällä viikolla toissapäivänä. 

Taran touhut (viikko 23/21)

 Tämä olisi niin pitänyt aloittaa jo viime viikolla niin muistaisin kertoa kaiken oleellisen. Jotain poimintoja kuitenkin siitä mitä Taran elämässä tapahtui viikolla 23. 

Maanantaina kävin Taran kanssa kahdestaan kaupungilla ja johan meillä olikin kunnon kaupungin haltuun ottaminen. Aloitettiin tepastelu Torirannasta ja sieltä käveltiin Rotuaarille. Rotuaarilla joku jolla joskus on ollut suomenlapinkoiria jäi toviksi rupattelemaan, rapsuttelemaan ja kuvaamaan Taraa. 

Tara oli hyvin reipas kaupungissa ja tutkaili paikkoja eikä arkaillut erilaisia alustoja (esim meni kauppojen ovien likelle eli nousi kiviportaille, käveli rautaritilöillä jne). 

Tara Rotuaarin esiintymislavaa tutkimassa

Rotuaarilta jatkettiin kauppakeskus Valkeaan, jonka kesäkadun (=alakerta) läpi käveltiin ja hetkeksi jäätiin ihmettelemään (ts mä räpsin koirasta kuvia). 

Tara Valkeassa

Ostoskeskuksessa käynnin jälkeen mentiin hengailemaan hetkeksi kaupungintalon kulmille, josta käveltiin Madetojan puiston kautta takaisin autolle (loppumatkasta kannoin väsyneen pennun autolle). 

Torirannasta ei suinkaan ajettu suoraan kotiin, vaan käytiin tutustumassa sekä Joutsensillan Mustiin & Mirriin että Dogstoppiin. Lisäksi piipahdettiin Dogstopin naapurissa Sunissa varaamassa ensimmäinen rokotusaika, samalla Tara kävi puntarilla (painoi joko 3,8 kg tai 3,9 kg). 

Tiistaina kävin koirien kanssa Haukkukeitaalla, Kiki kävi herkuttelemassa hallissa ja sen jälkeen Tara teki ensivisiitin sinne. Taran kanssa leikin hallissa hetken aikaa, enemmän se kummasteli hallia ja oltiin vaan ja ihmeteltiin. Tuo hallivierailu oli melko lyhyt. 

Keskiviikkona oli ollut tarkoitus mennä tekemään Kikin kanssa häiriötreeniä Okk:n halliin parin kaverin kanssa, mutta Tara puklaili useampaan otteeseen aamulla joten ajattelin että parempi olla menemättä sen kanssa minnekään. Tara jättikin aamupalan syömättä eli koiralla oli oikeasti paha olo. Iltaan mennessä se oli jo tokeentunut ja ruoka maistui entiseen malliin. 

Torstaina Tara "osallistui" mun työpalavereihin ja muutenkin (etä)töiden tekoon. 

Perjantaina Tara pääsi sitten ensimmäisen kerran Kisman hallille kun hioin siellä sitä Kikin tanssiesitystä. Koirille otin puruluut mukaan niin olivat molemmat häkeissä kun hahmottelin ja opettelin koreota. Taralle tuli siis hallissa häkkiharjoitusta ja pääsi se pari kertaa reenailemaankin, ensin tehtiin jotain minitemppusia (luopumista, istumista, kontaktia) niin ja toki luoksetuloja. Toisella kertaa tehtiin pikkuisen vatitreeniä:

Lauantaina Kikin ollessa tanssikisoissa Tara muunmuassa pelasi ensimmäisen kerran älypeliä:

Sunnuntaina Tara pääsi ensimmäistä kertaa äänestämään (kunnallisvaalit) 

Tara kuikuilee äänestyskoululle päin

Äänestelyjen jälkeen käveltiin kaupalle vaalipäivänpullaostoksille, eli koirat odottelivat (Eetun kanssa) kaupan edustalla. Sieltä käveltiin (ex-)kunnantalon pihalle missä oli peräkärrykirpputori missä pyöriminen oli mitä oivallisinta sosaalistamistreeniä pennulle. 

Viime viikolla esittelin Taralle noutokapulan, jolla tehtiin alkutreenejä. Lisäksi jatkettiin luoksetuloharjoituksia, seisomista, maahanmenoa ja istumista ja otettiin ohjelmistoon myös käsikosketus (kuonolla käteen). Ollaan myös opeteltu leikkimistä ja olen alkanut työstämään lelupalkkasanaa (Jes! kuten Kikillä). Hieman on myös reenailtu "jätä / irti" -asioita (irti on voimakkaampi käsky ja sopii vähän eri juttuihin kuin toi jätä). 

Tara on alkanut oppimaan, että joissain tilanteissa kannattaa ottaa kontaktia koska siitä saattaa saada herkkuja. 

Lisäksi Tara tietysti leikki paljon Kikin kanssa, pureskeli luvattuja ja luvattomia asioita jne :)

Ihan mahdotonhan tuo pentu on ruuan perään ja koittaa komentaa myös meidän syömisiä, mitä se ei tietenkään saa, mutta kuvittelee että kaikki ruoka mitä talossa on kuuluu sille. 

Kikin kanssa koiratanssikisoissa

 Viime vuosi tosiaan jäi koiratanssin osalta (kisaamisen kannalta) välivuodeksi. Okk:n kesäkisojen aikaan korona esti kisat ja syksyn kisojen aikaan oltiin reissussa. Tänä talvena ei paljoa tanssia reenailtu, kun ryhmätreenit olivat talvi/kevät -kaudella tauolla ja omatoimitreenejä ei tullut tehtyä (en vuokraillut halliaikoja ja muutenkin olin laiskana). 

Jotenkin kuitenkin tuntui, että kait se pitää kesäkuun kisoihin ilmoittautua, jos lajia aikoo mielekkäästi jatkaa. Antaa se sekä intoa treenata, että on hyvä käydä tarkistuttamasa taitojaan. Plus saa kisakokemusta. Sillä tavalla ajateltuna niin onhan tämä ehkä jopa huvittavaakin, että Kikille (ja meille koirakkona) pitäisi rakentaa kisarutiineja, mutta kun kisaamaan pääsee puolentoista vuoden välein niin mitäpä siinä rakentelet? Kun miettii esim kuinka paljon kisasin aikoinaan Merrin ja Nemin kanssa agilityssä niin puhutaanhan tässä nyt totaalisen eri sarjasta. Ja se kisan painoarvokin on toisenlainen jos kuukauden sisään sai helposti 10 starttia aksausta ... 

Faceen kirjoitin kisoista eilen näin:
Käytiin Kikistimen kanssa koiratanssikisoissa. Ihan siis kehässä asti, kaks kertaa. Viimeks on kisattu puoltoista vuotta sitten tanssissa ja silloin htm:ssä (se versio tanssista missä suurin osa on seuraamista), tällä kertaa korkattiin fs (freestyle, temppuja temppujen perään).

 

Ihan tälleen puolentoista vuoden välein kisatessa ei saa kisarutiineja rakennettua. Viikko sitten reeneissä sattui "pieni työtapaturma", jonka johdosta Kiki paineistui esineestä joka kuului esitykseemme ja jota ilman en halunnut silti esiintyä. Ma oli Kikillä lepopäivä, ti käytin sen hallissa herkuttelemassa - koko viikon mietin koreotamme uusiksi ja tein n uutta versiota. Perjantaina kävin Kisman hallissa, jotta saisin (to iltana lopulta keksin mielestäni kivan koreon) ohjelman omaan muistiini ja teetin Kikillä muutamia irrallisia temppuja, kehuin ja palkkasin sitä. Havaitsin kuitenkin, että to-iltana keksitty koreo ei sekään toimi, koska Kiki ahdistui joistain tempuista (sellaisista mitkä aiemmin olivat ihan kivoja liikkeitä).
Perjantai-iltana keksin lopulta sen version koreosta mitä tänään kävimme tanssahtelemassa. Tosin b-kisaan muutin sitä jonkun verran. 

 

 Tämän kaiken huomioonottaen olen ihan älyttömän tyytyväinen siihen miten meidän kisat tänään menivät. Etenkin se a-kisa; Kiki teki siinä monia juttuja, eikä juurikaan edes haukkunut.

Tuomareiden kommentit a-kisasta:

"Ohjaaja tsemppaa hyvin koiraa, vaikka kehässä koiraa selvästi jännittää. Liikkeitä jäi paljon tekemättä, mutta nähtiin, että takana on kyllä osaamista. Kiva ohjelmaidea ja ohjelma hyvin sidottu musiikkiin."
Esiintyminen 5.6 Sisältö 5.8 Taiteellinen vaikutelma 6.0 Koiran huomioon ottaminen 2.5. Yhteensä 20.2. Tiina Jounio

"Kiva ohjelman idea. Harmillisia haukkuja ja kieltäytymisiä. Hienosti ohjaaja kannusti koiraa."
Esiintyminen 5.3 Sisältö 5.4 Taiteellinen vaikutelma 5.4 Koiran huomioon ottaminen 2.6. Yhteensä 18.7. Maija Asp

"Hieman hermostuisuutta kehässä, lisää toistoja kisajännitykseen edessä. Kannattaa sisällyttää niitä liikkeitä enemmän mistä koira nauttii ja suorittaa ongelmitta. Nyt hiukan vielä liian vaikeita suoritteita. Ohjaajalta kuitenkin selkesti ideaa koreografiassa :)"
Esiintyminen 5 Sisältö 5.1 Taiteellinen vaikutelma 5.2 Koiran huomioon ottaminen 1.8 Yhteensä 17.1

A-kisan tulos 18,66p sij.9/9

Ja tuomareiden kommentit b-kisasta:

"Tällä kertaa aika paljon haukkumista ja haluttomuutta, mutta ohjaaja jaksaa hyvin tukea koiraa. Ajoittain myös koira toi esiin osaamistaan, jota selvästi siellä taustalla on. Ohjelmaidea on hyvä ja suunnitellut liikkeet sopivat siihen"
Esiintyminen 5.8 Sisältö 5.8 Taiteellinen vaikutelma 6.0 Koiran huomioon ottaminen 2.7 Yhteensä 20.3 Tiina Jounio

"Hyvin poimittu esine musiikista. Harmillisia haukkuja" 
Esiintyminen 5.3 Sisältö 5.4 Taiteellinen vaikutelma 5.4 Koiran huomioon ottaminen 2.6 Yhteensä 18.67 Maija Asp

"Kannattaa miettiä esineen käyttöä jatkossa nyt hieman näytti että koira hieman painostui siitä. Lisäksi arvostelu alkaa jo siitä kun mennään kehää, eli suosittelen jotain toista liikettä alkuun, sellaista jossa koira kokee onnistumisen iloa ja josta voi helposti jatkaa. Koira selkeästi tykkäisi vauhdikkaammista liikkeistä, niitä ovisi laittaa jos koira ei kuumu liikaa."
Esiintyminen 5 Sisältö 5.1 Taiteellinen vaikutelma 5.2 Koiran huomioon ottaminen 1.7 Yhteensä 17

B-kisan tulosa 18,66 sij.8/9

Ja sitten niitä selityksiä. Kuten aiemmin jo todettua niin oli tiedossa että mokasin tuon esineen kanssa treeneissä eli koira väisteli sitä, mutta ilman sitä koreosta ois pudonnut pohja eikä tod ollut aikaa rakentaa sitä sellaiseksi missä sitä ei olisi ollut. 

Sitten tuo, että pitäisi olla sellaisia temppua mitkä koira varmasti osaa. Näitä pyörittelin ees sun taas että mitkä vois sopia biisiin, mihin temppuihin voisin koreon rakentaa ja etenkin mitkä on sellaisia mistä Kiki parhaiten saattaisi suoriutua. Eli kyllä, asiaa olin todellakin miettinyt. Mutta Kikihän on sellainen koira, että jos se "jäätyy" niin ei maailmassa ole sellaista temppua mitä se missä tahansa  mielentilassa tahansa tekisi. 

Aloituksen tekeminen niin kuin tein oli itselle haaste. Ts toki meille koirakkonakin. Meni tosi pitkään että sain Kikin tekemään leuka -temppua häiriöympäristöissä. Kotona tuo ja sitten sitä seurannut "ali" (se missä esittelen sen kameran laulun alettua) oli varmaan viime talvena eniten treenatut temput. Halusin testata, että onko mulla pokkaa aloittaa ohjelma noin, vaikka tiesin että mun könyäminen lattialta ylös on kaikkea muuta kuin kepeän näköistä. 

Kisajännitys? Mun vai koiran? Toivottavasti mun käsien vapina ei vienyt tuomareiden huomiota (ei nyt kait sentäs), kun se nyt on mitä on eikä mikään kisojen määrä ja esiintyminen poista sitä. Ja tosiaan tälleen puolentoista vuoden välein kisatessa on hankala saada koiralle esiintymiskokemusta. 

Ennen b-kisaa mun piti lähes kiskoa koira pois häkistä. Hulluna tsemppasin sitä, teetin jonkun tempun ja kehuin kovasti ja annoin nameja. Kiki katto mua "hohhoijaa" ilmeellä. Keksin sitten antaa sen maistaa loppupalkasta (pakasterasiassa pedigreen lötköruokaa) pikkuisen ja pistin rasian kiinni ja jätin palkan häkin päälle (häkkialue oli toisella puolen hallia kuin mitä kehään meno/poistuminen). 

Tästä nyt seurasi sitten hieman enemmän haukkumista kehässä kuin a-kisassa ja se että kehästä poistuminen ei ollut hallittua 😋Sain koiran kuitenkin hihnaan ennen kuin se juoksi (minä perässä) sinne häkille / palkalle 😆

Koreon ideasta tuomarit sentäs tykkäsivät, hyvä niin, koska on tarkoitus kyllä jatkaa sen parissa. 

Koiratanssin kesäkurssi, kolmas kerta

 Treenit 06.06

Edellisellä viikolla treenien teemana oli ollut koko koreon esittäminen, mutta sille kerralle ei päästy kun oltiin pennun hakureissulla. Halusin kouluttajilta vinkkejä muutamiin koreomme temppuihin ja treeneissä ollessa keksin (silloin mielestäni loistavan) idean ohjata koiraa eräässä tempussa. Sepä idea pilasi sitten koko jutun. Nuo treenit ja viikon päästä olleet kisat. 

Joskus kauan sitten tokon seisomista on reenattu niin, että ohjaaja peruuttaa ja koira pompauttaa etujalkojaan. Tämä jalostui sitten joskus ei-niin-tokomaiseksi liikkeeksi mistä Kiki tykkää. Tai tykkäsi. Nyt keksin siis, että "otan kuvan" koirasta ylhäältä päin kun se tekee sitä pompautusta. 

Kiki sitten assosioi pienessä päässään tuon niin, että pudotan sen kameran sen päähän (heitän sitä kameralla tai mitä ikinä). Josta seurasi, että se rupesi väistämään sitä kameraa. Siinä meni myös sitten se liike, jossa koira olisi peruuttanut ja mulla ois ollut kamera kädessä ja kun koira pysähtyy niin olisin "muka ottanut siitä kuvan". 

Taran touhut (vko 22/21)

 Koska olen miettinyt mitä aiempien koirieni kanssa tein kun ne olivat ihan pieniä, niin yritän kirjata ylös joitain Taran kehitysvaiheita.  Jos vain ehdin, tämäkin kirjoituksen alku oli kesken puoli tuntia kun piti ruokkia koirat ja hengailla tovi Taran kanssa takapihalla, ei tehnyt sinne mitään tarpeitaan, vaikka just söi. Tosin pikkukoira on jo käynyt kahdesti pissalla pihalla tänään ja kakannut kerran. 

Aiemmin aloitinkin kertoilemalla jotain pikkuotuksesta, voi olla että tähän ja seuraaviin vastaaviin tulee saman toistoa, mutta jos niin käy niin sitten niin käy. 

Tarahan on ollut meillä kohta viikon. Toisaalta tuntuu, että olisi pitänyt enemmän -mistä se kumpuaakin se ajatus, että elämässä pitäisi ehtiä tekemään niin paljon enemmän asioita- käydä, nähdä, kokea ja tehdä? Toisaalta yritän kyllä ajatella, että Tara Touhutyttö on ollut täällä vasta vajaan viikon ja mitä kaikkea on tehty ja mitä kaikkea se on jo oppinut tai ainakin saanut ajatusta asioista. Taustalla on myös ajatus, siitä, että 

älä stressaa, hyvä siitä tulee ilman suurta suorittamistakin

Pari ekaa päivää hihnassa oleminen oli ihmeellistä. Mikä tämä naru on mikä lähtee pannasta? Miten niin pihalla pitäisi kävellä, entä jos tulen vain (taluttajan) jalkoihin turvaan? 

Yhtenä päivänä käytiin Mustissa & Mirrissä ostoksilla, ostin pennulle uuden pannan (aiemmin piti solkipantaa mitä Kikikin piti aikoinaan ihan pikkupentuna), jossa on näppärämpi lukko. Helpompi siis pukea koiralle panta, joten sen ei tarvitse olla sisällä kokoaikaa pannassa (jatkuvan pihalla ramppailun kannalta on helpompi jos koiralla on panta valmiina) - öisin siis saa olla ilman pantaa. Muutama päivä sitten vaihdoin remmiksi nahkahihnan ohuen ja lyhyen penturemmin sijasta. Ulkoilu helpottui huomattavasti uusien välineiden avulla. Toki isompi tekijä oikeasti varmaan on Kiki, joka on opettanut Taralle ulkona liikkumista. Mallioppiminen, kuinka oivallista se onkaan koirien kanssa (ainakin hyvissä käytäntöissä se on oivallista). 

Ollaan siis tutustuttu lähikortteleihin minikävelyillä, jotka tapahtuvat tietysti täysin pennun tahtiin. Välillä pysähdytään ihmettelemään jotain, välillä nuuskutellaan, välillä pompitaan heinikossa ja välillä kävellään ihan reippaastikin. Eilen kun käytin koirat mini-iltalenkillä niin Tara oli se joka liikkui reippaammin kuin Kiki, Kiki näet yritti jäädä syömään ruohoa tämän tästä. 

Ruokaahan Tara syö neljästi päivässä. Itsellä meinaa olla vielä heikkouksia siinä, että muistaisin laittaa väliruokien (puolilta päivin ja myöhemmin illalla) nappulat likoamaan; onneksi niitä ei tunteja ennen tarvi liottaa vaan ehtivät tunnissakin ihan hyväksi. 

Tara syö Hau Hau Championin Super Premium pentu & emo kana-paruna -nappuloita ja raakaruokaa. Aamu- ja iltapäivä ruokailussa olen antanut lihaa ja nappuloita ja ilta- ja alkupäivä aterioilla pelkästään nappuloita. Juurikin tänä aamuna koirat söivät viimeiset raakapakastelihat Mustin & Mirrin pyöryköistä, pakkasessa odottaa seuraavaksi Mushin "pulla pussi". 

Uusien kokemusten kannalta, mitä pikkupentuna pitäisi kovasti tehdä, Tara on tähän mennessä

• Tutustunut kodin lähikatuihin
• Käynyt lähimetsässä
• Opetellut autossa häkkimatkustamista
• Käynyt Linnanmaalla yliopiston vieressä kävelyllä
• Hengaillut Prisman parkkipaikalla (auton ulkopuolella siis :D )
• Käynyt Mustissa & Mirrissä
• Käynyt Haukkukeitaalla (ei vielä hallissa)
• Ollut hoidossa (siskoni perheen kotona)
• Käynyt Kiekonmajan poluilla/metsässä

On ollut niin kuumia päiviä, että eniten on kyllä taidettu olla omalla pihalla ja Tara on touhunnut itsekseen, lepäillyt siellä ja välillä leikkinyt Kikin kanssa. Vaikka Tara välillä on rasittava Kikille niin selvästi Kiki tykkää nujuta pennun kanssa, koska ihan itse haastaa pentua välillä leikkimään kanssaan; menee siis tökkimään pentua tai menee selälleen "tule tänne" -tyylillä. Ja todellakin pentu saa olla vain pentu joka tohottaa ja leikkii "isosiskon" kanssa. 

Pentu on myös aloittanut järsimään joitain huonekaluja (sänky, sohva, lipaston kulma), heilutellut verhoja ja koittanut rei'ittää verhoja (niiden helmat pitää välillä nostaa korkeammalle jottei Tara yllä niihin). Lisäksi se on yrittänyt maistella johtoja, mutta niissä se ei onneksi ole päässyt alkuinnostusta pidemmälle. 

Tara tykkää makoilla sohvan alla. Mikäs siinä, sinne kun vielä mahtuu. Mutta välillä -ihan vain vahingossa, ohops- pentu myös hieman järsii sohvaa eli sitä pitää tarkkailla, että milloin se vain syö luuta sohvan alla tai on päikkäreillä ja milloin pahan teossa. 

Tara on äänekäs eläin joka ilmaisee itseään erilaisin kitinöin. Kun se on väsynyt niin se kitisee ennen kuin lösähtää jonnekin nukkumaan. Kun se leikkii Kikin kanssa niin se kuulostaa välillä ihan Aku Ankalta. Kun sillä on nälkä se haukkuu pentukomennushaukkua. Tai parina edellisenä iltana kun on tullut iltavillin aika niin koira on sekä huutanut että juossut päättömisti ympäriinsä. Ruokaakin Tara komentaa. 

Tara osallistuu myös ruuan laittoon ja tunkee jääkaappiin heti kun se avataan. Tai mihin tahansa muuhunkin kaappiin. Tai astianpesukoneeseen, tai pyykinpesukoneeseen. Tara juoksee paikalle jos kattiloita -tai muita astioita- kolauttelee keittiössä. 

Hämmästyttävintä on ehkä se, että Tara on oppinut pyytämään ulos. Tai kertomaan kun sillä on hätä, joskus se tosin kertoo sen Kikille. Luonnollisestikaan se ei ole vielä sisäsiisti, mutta todella nopeasti se on alkanut ymmärtää, että ulkona käydään pissalla/kakalla :-)

edit. 6.6.21 klo 11:33

Jatkoa kirjoitukselle. Tultiin just kotiin kun käytiin Auranmajan metsissä & pururadalla seikkailemassa. Ostin sieltä M&M:stä uuden pitkän liinan, jotta Tara saa lisää vapautta liikkumiseen ja itse tiedän ettei se voi kadota kun voin napata liinasta kiinni. Noh, nythän pentu enimmäkseen kulki jaloissani tai hyvin lähellä muutenkin. Muutamia kertoja intaantu juoksemaan vähän kauemmas, tai jäi jälkeen kun nuuski jotain ja juoksi sitten minut kiinni. 

Kuvia ei otettu (vaikka kamera oli mukana), koska metsässä oli hitokseen paljon hyttysiä. Olin valinnut reittini vähän huonosti, kahdesti tuli vastaan oja jonka yli en päässyt joten piti kiertää. Kahteen otteeseen kannoin Taraa sylissä kun sitä rupesi väsyttämään; tosi hienosti pentu sylissä kulki. 

Ollaanko "treenattu" jotain? No joo, naksuttelun alkeita. Hieman luopumista, istumista, seisomista (tulevalle näyttelykoiralle) ja on pentu tainnut jokusen kerran mennä maahankin niin, että on saanut siitä herkun. Luoksetuloa on treenattu takapihalla ja metsässä/pururadalla. Lisäksi on aloitettu vatireenit (vatiin meno ja vadin päälle etutassujen laittaminen) ja kokeiltu tassujen laittoa jumppapallerolle. Tokikin on harjoiteltu rauhoittumista ja kampaamossa olemista (ja muuta koiran käsittelyä). 

Eniten on kyllä leikitty, rapsuteltu, sylitelty. Tara on syönyt luita ja repinyt pahvilaatikoita. Kuljettanut leluja, luita ja laatikoita paikasta toiseen. 

Omistajailmoitus

 Kävin Omakoirassa merkitsemässä Taran koirakseni ja samalla laitoin Nemin kuolleeksi. Näin kauan (puoltoista vuotta) meni, että sen sain tehdyksi. 

Tytöt pihalla toinen kesäkuuta

Havaintoja Tarasta

 Uusi kategori/tunniste: Taran touhut

Ollaan aloitettu rauhoittumisharjoitukset ja jos pentu sattuu olemaan malttamattomalla tuulella niin se kyllä parkuu ja lujaa. Hieman rimpuileekin, mutta enemmän availee äänijänteitään. Kiljuessa ja riekkuessa ei tietenkään pääse vapauteen. 

Toisaalta toisinaan Tara hakeutuu myös itse syliin tai viereen. Viereen varsinkin kun on unien aika. 

Univieritoimintaa se tykkää harrastaa myös Kikin lähellä (mistä Kiki ei aina ole kovinkaan tohkeissaan). 

Taran nenä toimii, ainakin sen verran, että se tietää kyllä tasan tarkkaan missä ruokasäkkejä säilytetään. Tara myös ilmoittaa kun sillä on nälkä. Toisenlaista ääntelyä on sitten taas väsyneenä, kun ei malttas mennä nukkumaan, mutta pakko kun unettaa ... 

... jatkuu myöhemmin

Lappalaiskoirien terveystietoja

 Kun pentu nukkuu, ja pitäisi ehkä tehdä jotain fiksua (töitä, kotitöitä, jne) niin kulutankin aikaa tutkimalla Lappalaiskoirien terveystietoja hyppien muunmuassa jo edesmenneiden koirien tiedoissa ja sukutauluissa 😊

Lappalaiskoirien rotuyhdistys Lappalaiskoirat ry on julkaissut terveystietokannan mistä löytyy muitakin tietoja kuin ne mitä on Kennelliiton Koiranetissä. Siis tiedot on tuolla jos koiran omistaja (joissain tapauksissa myös kasvattaja, esim prcd-pra geenitestien osalta) on antanut luvan niiden julkaisuun. 

→ http://terveys.lappalaiskoiragalleria.org/

→ http://www.lappalaiskoirat.fi/puskis/viewtopic.php?f=16&t=5906  (ohjeita tietojen julkaisuun jne)

Tara tuli taloon

 Eilen se pentu sitten muutti meille. Viralliselta nimeltään Ataciara Sundance Kid. Kaikki (ko pentueen) pennut ovat Sun -teemanimisiä. Taran nimi tulee ruotsalaisyhtye Kentin (hitti)biisistä. Tykätään siitä biisistä / bändistä ja dance viittaa tietysti mahdolliseen tulevaisuuden harrastukseen (luonnollisesti koiran tulevat harrastuslajit määräytyvät sen mukaan mistä juuri tämä yksilö tykkää ja mitkä on omistajan intressit milloinkin). 

Oltiin etukäteen ajateltu, että Kiki ja Tara kohtaisivat toisensa ensi kerran vieraalla maaperällä. Mutta kun kasvattaja ehdotti, että voitaisiin päästää koirat kuonokkain heillä olevaan isoon aitaukseen (joka oli tyhjillään) niin tartuttiin tilaisuuteen. Mikä olikin ihan oivallinen tapa antaa koirien tutustua toisiinsa 💕

Kotimatka sujui yllättävänkin hyvin. Tara matkusti pahvilaatikossa sylissäni, ihan alkumatkasta se parkui jonkun aikaa, mutta rauhoittui sitten nukkumaan. Pysähdyttiin matkan aikana neljä kertaa; kaksi ekaa kertaa meni ihmetellessä - ja autoon saatiin taas väsynyt pentu. Kolmannella pysähdyksellä Tara sai ruokaa (valmis annos mikä saatiin kasvattajalta mukaan), jonka jälkeen kävi pissalla ja kakalla. Neljännellä jaloittelutauolla se myös kävi pissalla. 

Kotona Tara tutustui reippaan uteliaasti joka paikkaan ja osallistui kassien purkamiseen. Takapihalla Kiki olisi halunnut jo kovastikin leikkiä Taran kanssa eli siltä osin asiat sujuvat hienosti. Eilen kun mentiin nukkumaan niin Kiki ei kuitenkaan halunnut pentua viereensä, joku järjestys se olla pitää. Yö sujui ihan hyvin, pientä vinkunaa kuului aamuyöstä (neljän tienoilla), mutta aika pian pentu rauhoittui takaisin nukkumaan. 

ps. Kikin ruokahalu kasvoi selvästi sen jälkeen kun Tara muutti meille. Ei liene yllätys.