keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Tekniikka syksy


Mersulla oli eilen agiharkat uuessa ryhmässä AD:lla. Ainakin tällä kerralla ryhmää koulutti Mikko.

Olin saapunut koirineni hallin kulmille jo varhain (heitettyäni Eetun töihin), joten ehdin käymään reilun tunnin mittaisella lenkillä ja lukemaan hitusen kirjaakin autossa ennen kuin reenit alkoivat. Olipa muuten kylymä ilima, aika haipakkaa sai tallustella, että tarkeni. Talvi tulloo.

Harjoittelimme takaakiertoja ensin yhdellä hypyllä (2 tai 3 koiraa yhtäaikaa pitkin hallia) ja lopuksi kolmen esteen reeni missä tehtiin yks takaahyppelö ja yks valssi. Vaikka Merri periaatteessa yksittäisellä esteellä hakee takaahyppelön ihan hyvin niin rataharkassa mun piti viedä se silti aika pitkälle jotta se teki sen hypyn oikiasta suunnasta. Ja sinä aikana kun Nemille olen opettanut takaakäskyä ja oon kierrättänyt sitä mattotelineen, puiden, pensaiden, lipputankojen (jne jatka listaa) ympäri (ts "takaa") niin toki Merrikin on saanut osansa tästä harjoittelusta Mutta kuten aiemminkin, niin myös nyt, tuli havaittua, että Merri on toispuoleinen. Se siis lähtee takaakäskylle paljon paremmin vasemmalla kädellä (/puolelta)...

Toinen harjoittelun kohde oli pujottelu, missä Mikko oli avittamassa ja kommentoimassa. Tavoitteena siis itsenäinen pujo ja sisäänmenot yhä hankalammista kulmista - toisin sanoen yhä taitavampi ja taitavampi koira. Tämä todellakin on Merrille tosi hyvää reeniä, sillä mitä pidempi välimatka radalla on pujotteluun niin sitä hankalammaksi se meille menee. Sen enemmän Merri ehtii väykyttää mulle ja pyörimään ja hyörimään ja aikaa sen kuns vaan kuluu.

Kun Mikko oli vartioimassa namikuppia niin uskalsin käyttää sitä palkkausmenetelmää. Sillä muutoinhan Merri fuskaisi välittömästi ja jättäisi työt tekemättä ja menisi suoraan palkalle. Ensin tulin koiran mukana, ja sitten lähetin sen neljästä metristä puolikkaille kepeille ja jäin seisomaan paikalleni (juosten loppuun vasta sitten kun koirakin oli siellä). Ja Merri taisi hämmästyttää meidät molemmat - vaikka tiesin kyllä tietysti Merrin äärimmäisen ahneeksi. Mutta tämä oli lupaava harjoitus. Sillä Merri ei kaivannut minua yhtään! Määrätietoisesti pujotteli kohti lihapullaa. Onni on ahne koira. Eli se voisi ehkä sittenkin olla mahdollista, että Merrillekin saisi himoa kepeille ja itsenäisyyttä esteen suorittamiseen. Tottakait se vaatii ihan hitosi työtä. Ja kannellisen (luultavasti myös jollain koodijärjestelmällä avattavan ) namirasian... Siis itsenäiseen reeniin.

Harjoiteltiin myös kulmia kepakoille. Niissä en saanut olla niin kaukana kun suorassa lähestymisessä. Merri rupesi välittömästi räkyttämään... Paitsi kun usutin sitä esteelle niin sen katse kohdistui sinne ja sitten hienosti haki kohti estettä (ja teki esteen loppuun asti hyvin). Merrin kohdalla täytyy myös sanoa, että se ei haukkunut tällä kertaa pujotellessaan!! Muulloin kyllä piti ääntä. En olisi uskonut, että sellainen usuttaminen toimii Merrille - Nemillehän sitä toisinaan harrastan.

Hmm. mitä muuta? Ai niin. Kokeiltiin myös ohjureita (muovi "hihna" muutaman kepakon kohdalla), joita Merri vastusti. Miksi hitossa te ootte menneet sotkemaan tän esteen?, kysyi Merri. Ja loikkasi ohjurin ylitse pariin otteeseen. Tarvi mut siihen viereen pari kertaa hivenen ohjaamaan/avittamaan (varmistamaan ettei koiruus poistu esteeltä) ja sen jälkeen ei ollut siitä enää moksiskaan - eikä kaivannut mua viereensä.

Reenien jälkeen käytin koirat vielä reilun puolen tunnin lenkillä, jonka jälkeen olin aikonut harkata Nemin kanssa... Mutta nälkä kurni vatsanpohjassa, joten jätimme Annalankankaan taaksemme.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Vähän agia


Kävin likkojen kanssa, ihan vaan vähän ja kaiken varuilta , aksailemassa Haukkiksella. Pujoa (Nemille törkkäyksiä, Merrille ihan tavan juttuja) ja jotain putki-hyppelöitä. Nemille jotain jaakotuksen tapaisia, joissä käännökset ois saanut olla tiukempia. Pätkät loppuivat putkiin, joissa/joihin innostutin koiria hullunlailla. Merrille tietty kanssa irtoamisreeni loppuun.

Tulevien tokotuomareiden kollegiossa harjoittelumateriaalina


Kävin sunnuntaina Merrin kanssa KAS:n hallilla pidetyssä tuomarikollegiossa arvostelumateriaalina. Paikalla oli kaksi virallista tuomaria (Pipa ja joku Kaisa) ja kolme kokelasta. Pipalta sain suoritukseni jälkeen kommentit joka liikkeestä (suullisesti).


  • Luoksepäästävyys ja paikallaolo. Alo- ja avoluokkien koirat samassa erässä. Aika 2 min.

    Luoksep. tehtiin myös avo-luokan koirille. Merri nousi kun tuomari tuli luokse, mutta ei onneksi haukkunut eikä pakittanut.

    Olipa huisia hyljätä koira ja mennä ulos hallista. Varsinkin, kun Merri oli vakuuttunut - ja sitä myöten melkoisen levoton - siitä, että ihan hitusen matkan päässä siitä on jotain todella herkullista kätkettynä maahan! Palattaessa takaisin koirien luo YKSIKÄÄN koira ei maannut enää. Avoluokan toinen koira oli juossut piiloon kesken leikin. Merri oli kuulemma ensin ollut ihan ok:sti, mutta jossain 1,40min kohdalla oli jappassu... Ei sillä silti "äitiä" tullut ikävä niin kuin epäilin, vaan ne herkut siinä likellä kiinnosti. Sitä paitsi se varmasi ajattelee niin paljon, että jos noi muutkaan ei makaa niin en sitten minäkään.

  • Seuraaminen taluttimetta.

    ÖÖ? Liikaa käskysanoja, Merrin mielenkiinto herppaantui tämän tästä. Siltikään en ajattele että se ois ollut huonointa Merri-seuruuta. Se kuitenkin VÄLILLÄ seurasi ;) Eli ei menettänyt mielenkiintoaan hommaan täysin - mä tiedän miltä homma sillon näyttää, tämä ei ollut sitä. Ei tainnut onnata ykskään perusasento pysäyksissä. Kokeessa ois menny nollille. Sekä kommenttina myös se, että mä olin pitänyt toista kättäni jotenkin hassusti - mikä ei vissiin ollu hyvä. Eli tarkkana jatkossa, siltäkin osin.

  • Liikkeestä maahanmeno.

    Lähti hienosti seuraamaan. Muistin sanoa tarpeeksi voimakkaan/määrätietoisen käskyn, jolla koira meni sukkana maihin. Mutta, ei kestänyt takana käymistä vaan nousi ylös nuuskaamaan maisemia.

  • Luoksetulo.

    Pöh. En muistanut rituaaleja, joten pieleenhän se meni. Koira ei pysännyt. Ennen meiän suoritusta olin pihalla ottanut lyhyellä matkalla tän, ja sillon se pysäs. Mun vaan täytyy reeniä ihan miljuunasti tätä nyt kun  tiiän, että se osaa sen kyllä. Jos mä vaan ite teen tismalleen samallalailla kokeessa kuin reenatessa. *huohhuohhuoh* Merri on tarkkana, sitä ei huijata.

    Läpijuoksun lopussa rupesin lässyttämään jotain typeriä koiralle. Plus tein automaattina sivulle tulovahvistusta eli taputin vasenta reittäni merkkinä, että koira vois tulla kunnolla sivulle. Pöö! Eihän mitään sellaisia kokeessa pidä mun tekemäni!

  • Liikkeestä seisominen.

    Tämänkin kertasin pihalla. Seiso käskyllä istui, joten kokeilin vanhaa käskyä "sei" jolla seisahtui. Joten aattelin, että näillä mennään tällä kertaa.

    Hyvä seuruu, muistin sanoa sen sei'n tarpeeksi terävästi. Ja halleluuja! Koira pysäs ja jäi jopa seisomaan. Ja mikä merkillisintä! Se pysyi paikallaan kun kävin sen takana. Mun silmissä liike ihan priimaa, Pipa toki huomasi vinon perusasennon ja varmaan jotain muutakin (mitä en enää muista). Mutta tämä oli mannaa mun pienelle tokoilevalle sielulle

  • Nouto.

    Heh. Ensin heitin liian lyhyen matkan päähän kapulan. Siinä Merri malttoi vielä odottaa nouto-käskyä. Toisella kerralla käskin sen samaan tapaan pysymään paikallaan ennen kuin olin valmis, mutta tällä kertaa koira silti lähti ennakkona kapulan luo jossa sitten seisoi hönttinä hetken aikaa, että mitä kettua (kun käskyä ei kuulunutkaan). Ja parilla kehoituksella toi kapulan mulle.

  • Kaukot.

    Jäi ihan hyvin maihin, mutta ekaan siirtymään tartti kaksoiskäskyn. Ei ollu koira oikein hereillä ensin tai muistanut mistä oli kyse. Sen jälkeen vaihdokset hyviä. Ei pomppinut/liikkunut tippaakaan! Tosin mun pitää  tässäkin tarkkailla ittiäni, sillä kuulemma jotkut käsimerkit jäi ns päälle liian pitkäksi aikaa. On se tarkkaa... Noh, hyvähän näitä olisi tiedostaa.

    Mutta tässä kyl hoksas sen, että mun ei tod kannata näitä kauhiasti reenata kun reenatessa iskee epätoivo kun koira liikkuu ja pomppii ja tekee 120 asiaa siinä kun pitäs rauhallisesti tehdä noi siirtymät/asennon vaihdokset. Ja tähän saakka aina (*kop kop kop*) kokeissa tai sen kaltaisissa tilanteissa koira on toiminut ihan luxus-hienosti

  • Hyppy.

    4 lautaa (mun mielestä hivenen liikaa, 3,5 ois varmaan passelein Merrille - vaikka kyllähän se tostakin yli pääsee).

    Nyt ei ollut hämminkiä samaan tyyliin kuin viimeksi reeneissä. Onneksi. Muuten hyvä, mutta vino loppuperusasento.

Siitä mulla ei ole mitään havaintoa, että tuliko niistä kolmesta kokelaasta oikiat tokotuomarit eilisen perusteella?

Mä olin huomattavasti paljon rennompi kuin normaalisti, siis oikeissa kokeissa. Ja huolimatta siitä, että virallisesti ei oltas kovin häpysiä pisteitä kahmittu niin olin kyllä aidosti iloinen muutamien liikkeiden sujumisesta. Kaikenlaista reenittävää silti riittää. Enimmäkseen itseäni koskevaa kuten pidä näppisi kurissa (vähäeleistä) ja suu supussa (vain käskyt ei höpinää!) sekä harjoittele noutokapulan heittoa (ihan ilman koiraa).

perjantai 25. syyskuuta 2009

Puuhapäivä


Eilen tuli päivä taas viipotettua pitkin ja poikin Oulun seutua.


  1. Koirien kanssa Puokkarin koirapuistoon (jahka olin heittänyt E:n töihin). Koirat olivat tavan mukaan taas ihan innoissaan moisesta visiitistä. Merri juoksi miljuunaa häntä suoraviivaisesti kropan jatkona ja Nemi oli kiukkunen kun ei meinannut saada Merriä kiinni.

  2. Asioilla käyntiä, piipahdus kotona jossa söin aamiaista ja koiratkin saivat 1/3 aamupalastaan.

  3. Haukkikselle tokoilemaan. Kera Tuijan & gööttien. Tokottelin vain Merrin kanssa:

    - seuraamispätkät hyviä, hyvät käännökset jne. Koira oli hyvin mukana

    - molemmat jäävät toimivat! seisomiseen tosin vähän napakampi käsky, jotta koira pysäs paremmin. Ekalla kerralla oli vähän empivän olonen.

    - luoksetulo. Eka koira empi, mutta kun otin uusiksi (ja T katsoi ;)) niin meni taas hienosti. Siis ilman sitä palloa. Sitten teinkin vain pallollisia toistoja. Sekä pari läpijuoksua.

    - Nouto. Eka yritys oli hauska, koira lähti etsimään kapulaa paaljon kauempaa kuin mitä se oli lentänyt. Selvästi etsi ja etsi mutta ei meinannut löytää kun eihän se mun heittämänä ny niin kauas mene

    Itse kapulan pito oli hyvä, vähän rupes kommentoimaan (kapula suussaan). ei siis haukkunut vaan murmutti, kun en ottanut kapulaa Mersun mielestä tarpeeksi nopeasti.

    - Hyppy. Oli kummallinen. Koira kääntyi melkein esteen viereen seisomaan tosi monta kertaa. Ei mitään hajua, että "mistä nyt tuulee". Otettiin sitten pari kertaa niin että hypyn takana odotti namu ja sitten niin, että ojensin käden hypyn yli ja palkkasin ja sitten niin että istutin ts käskin sen istumaan siellä (samallalailla eli namikädellä avittaen).

    - Paikallaolo. Menin piiloon, josta kävin palkkaamassa about puolivälissä. Nyt pysyi hyvin.

  4. Haukkikselta tukkaputkella Martinniemeen. Jossa lämmittelylenkille yhdessä Maissin sekä kolmen partiksen. Koirat saivat irtihumppailla.

  5. Agia. Ensin Nemin kanssa:

    - kontakteja yksittäisinä. Aalla koitin jäädä vähän taaemmaksi eli totuttaa koiraa siihenkin. Ihan kivasti meni.

    - pujottelua putken kautta. Tai muutama hyppelö ennen putkea. Ohjasin pujon molemmin puolin. Nemillä oli hyvä draivi. Mutta mun täytyy muistaa pitää turpani kiinni, voi krähmylä, jossain välissä menin sanomaan jotain ns väärää ja koira tuli pois esteeltä. Muuten pujo meni loistosti.

    - Hyppelyitä. Muutamalla hyppyesteellä tein jotain käännös-väännöksiä ja pyörityksiä. Takaahyppyjä jne. Koiralla olisi selvästi ollut intoa enempäänkin, mutta ei makia mahan täydeltä.

    - Pari eteenmeno reeniä, jossa Nemi tietty sinkos innolla namille.

    - Sekä umpiputkia. Sitä ohjaus reeniä ... Nemi oli taas bueno-hiano!

  6. Agia Merrin kanssa:

    - Umpiputkeilua. Mikä myös sujui. Palloa heittelin palkaksi.

    - Kontaktit. Näissä taas ... niin *huoh* jos yritin vain käskyttää ja kiiruhdin aalla niin koira loikkasi aika korkialta. Jollain paikka/odota käskyllä pysää puomilla ja keinulla, mutta liikkuu kyllä heti kun minäkin. Noh tarkoitushan ei olekaan, että Merri niillä pysyis. Muuta kun sen, että pysyy käskettäessä jos tarve vaatii.

    - Pujottelua, kun teki samanoloista harjotusta kuin Nemin kanssa (ilman tosin niita alkuhyppyjä) niin huomasi kyllä sen kumman asian, että Nestori oli tässä parempi. Noh, Merri ehkä tulee vielä hankalammista kulmista pujoon sisään kuin Nemi, mutta eteneminen esteellä ja nopeus on Nemillä parempaa.

    - Sekä loppuun pari irtoamista eli eteenmenoa.

  7. Jäähyttelylenkki partis sakin kera. Tällä kertaa M+N hihnassa, sillä siihen tahtiin nostelivat nenäänsä --- jonkun hajun saivat jostakin, että pidin parempana pitää ne kiinni.

  8. Kotiin, koirille loppu "aamupalasta". Sekä päikkärit (kaikille ;)). Illalla lenkille ja Eetun haku lipastolta.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Oi-vallus


Kävin päivällä tokoilemassa Tuijan & koiriensa kanssa. Nemi sai olla mukana vain somisteena eli keskityin Merrin kanssa touhuamiseen.

Ensin teimme paikallaoloa, jossa kävin piilossa. Tosi lyhyitä pätkiä (palkaten välillä koiraa) sekä pisimmillään minuutin. Reenattiin siis paikassa missä poissaolo oli ns oven takana. Paljon häiriötä siis Mersun tapaiselle koiralle. Epäilin vahvasti ettei Merri kestä sitä. Joten onneksi oli Tuija, joka oli koiran seurassa / edessä varmistamassa ettei koira tassuttele itkemään oven taakse. Yhellä kerralla koira nousi istumaan, muuten pysyi. Alku meni tosi hyvin ja just kun kuvittelin että täähän menee yllättävänkin hyvin niin sitten se koira otti ja nousi ylös. Pööh.

Lisäksi reenasin pari pientä seuruu pätkää, hyvin meni. Sekä liikkeestä maahanmenon missä ollaan päästy takasin hyvälle tasolle. Ei tarvi apuja, menee sukkelaan maahan ja kestää takana käynnin.

Sitten säädettiin luoksetuloa. Ts lähinnä sitä sen pysäytystä. Ei tajunnut yhtään mistä kyse jos käskytin äänellä ('stop'). Ts pysäs, mutta vasta parin metrin päähän minusta. Sitten otin pallolla, pysäs. Sitten pallo pois, mutta käsimerkki. Ei pysännyt. Mutta. Mikä oivallisinta, niin Tuija huomasi sen eron miten muka heiluttelen tassua sillon kun se pallo ei olekaan mun kädessä. Ja erohan siinä oli! Sitten tein niin niin kuin teen kun heitän palloa - ja naps! koira pysäs kun seinää. Otettiin vielä toinen kerta, jottei ed ollut vahinko, ja Merri pysäs vielä edellistä kertaakin paremmin.

BILEET!!!

Lisäksi otin vielä noudon yhesti. Maltto pysyä mun vierellä kunnes annoin luvan hakea, toi eka eteen ja kun otin askeleen taakse niin tuli kapulan kanssa sivulle. Ja malttoi pitää kapulaa suussaan kun en ihan heti ottanut sitä siltä. Hienoa!

Aamu alkaa agilla


Ehkä jo perinteiseen tapaan menin koirien kanssa Annalankankaalle aamulla. Ensin ulkoilu/lämmittely ja sitten aksaa.

Merrin kanssa:

Hikeä pintaan! Hallissa oli esteitä niin, että kaikenlaisia ohjauskiemuroita sain aikaiseksi. Juostiin siis erinäisiä ratasia. Lisäksi tyrkkäystä (kyllä, luit ihan oikein ;)), jaakotusta (sanoin kesällä Mikolle etten osaa sitä, ehkä vähitellen opin kun olen viime aikoina ainakin yrittänyt...) ja irtoamisreeniä (eteen-suora, lopuksi).

sekä Nemin kanssa:

Aita-pujottelu-aita(jaakotus)-putki-aita-putki. Nemillä oli mieletön vauhti! Lisäksi kontakteja, ihan yksittäin. Pomppisella (minä pompin tasajalkaa, koira kestää sen jos sanon sille 'paikka') Aalla tein myös pari toistoa niin että en ohittanutkaan estettä vaan jäin hieman taaemmaksi. Ei haitannut suoritusta/koiraa.

Ps. Liekkö mennäviikon agin MM-kisat (kisastudiot) innostanut porukkaa vai mikä, mutta tällä kertaa hallilla näkyi muitakin. Yhtäaikaa meiän kanssa oli porves-Minttu ja meiän jälkeen tuli kolme reenaavaa koiraa. Ja kuulemma heiän jälkeen sitten vielä lisää...

Kiitos ja näkemiin


Maanantain agireeneihin Heli oli laatinut 15 esteen radan, jossa piti käyttää viime viikolla pienemmässä harjoituksessa harjoiteltua ohjausta -eli jaakotusta- kahdessa eri paikassa. Rata koostui tavis-hypyistä, putkista, puomesta, keinusta, muurista ja okserista.

Meidän vaikeudet alkoivat siitä, kun Nemi oli hypännyt ekan esteen yli. Se näet rupesi nuuskuttamaan maata sen jälkeen enkä saanut sitä hyppäämään toista hyppyä... Sittenpä meiän rata alkoikin kakosesteeltä. Jonka jälk homma rupesi rullaamaan. Puomin koira teki hyvin, jostain syystä ite mietin miten se tekis alastulon kun puomin alla oli putki jota ite jouduin hieman kiertämään. Noh eihän moinen puuha Nestoria haitannut ja se teki mitä parhaimman kontaktin (eli etutassut tuli maahan ja koira pysyi esteellä kunnes sai luvan poistua siitä). Puomin jälkeiselle hypylle piti tehdä se jaakotus. Mutta en tainnut kattoa koiraa tarpeeksi tai hölmöilin jotain muuta niin että koira lipesi väärään suuntaan. Pistin koiran puominalaosalle ja otin uusiksi, ilmeisesti paremmin ohjaten kun sitten sain koiran etenemään oikein eli sinne puomin alla olevaan putkeen.

Sitten muutamia hyppyjä, putki ja keinulle. Jossa rynnin itse turhaan (seuraavia esteitä ajatellen) ja Nemi rynni mukana ja lensi "hienosti" sen keinun. Sitten uuestaan putkeen ja keinulle, nyt otin ite iisimmin joten koira teki nätin keinun. Käskin koiran pysymään keinulla kunnes olin seuraavan hypyn kohalla ja vasta sitten vapautin koiran kontaktilta. Jotta ehin tekemään jaakotuksen toiselle hypylle (after keinu). Siitä sitten aita-putki-okseri-muuri. Ekalla kerralla koira tuli niin vauhilla putkesta "eteen" että toinen okserin rima tipahti. Kun en sen kummemmin kertonut että eessä olisi jotain erikoisempia hyppelöitä. Muilla kerroilla rytmitti liikkumisensa paremmin ja rimat pysyivät ylhäällä.

Okseria pitää siis muistaa reeniä aina silloin tällöin jotta pikkumaksini muistaa miten paljon siinä pitää tehä töitä/hypätä.

Jaakkopaikkoja otettiin uusiksi jotta saatiin mun ohjausta hiottua paremmaksi. Ekan lentoilun jälkeen Nemi teki keinun joka kerta kivasti. Otettiin myös koko rata uusiksi jolloin pystyttiin lähtemään ihan alusta, ekan esteen takaa, ja koira teki ihan hienosti hommia. Ja sillä oli hyvä vauhti koko ajan! Tosi kivat reenit siis.

Lisäksi kävin ottamassa pujottelun kertaalleen (nurmikolla).

Kiitoksia Helille kivoista ja opettavaisista kesäreeneistä! Sekä kiitoksia mukaville reenikamuille seurasta, lepakkovuoro oli oikein rattoisa.

torstai 17. syyskuuta 2009

Tallien eripura


Vasen lonkka on ruvennut taas oireilemaan Mietin missä nyt mättää, kunnes hoksasin että sen täytyy johtua Ralli-Tallien välisestä eripurasta. McLarenit ja Bemarit sotivat siis keskenään. Käytän Bemareita lähinnä töissä ja McLareneita (joissa pohjat ovat toistaiseksi pysyneet taas paikoillaan, hyvää teholiimaa oli se kesäkuussa ostettu ja joista on tainnut pohja jo hivenen kulua) harrastuksissa. Eli korotus ei ole enää ihan se mikä alunperin. Toisaalta myös Bemarit on periaatteessa tehty mittatilaustyönä, joten säätöosuus jalkoihin on eri kuin McLareneissa. Toisaalta taas Bemarit <-> Pinkit eivät tuottaneet samaa ongelmaa. Joten onko kyseessä sittenkään McLaren ongelma? Vai olenko nyt vaan syksyn tultua pitänyt Bemareita enemmän? (kun ei voi enää pitää sandaaleita) Bemskut kun kuitenkin ovat uusimmat ja erikoisimmat kenkäni. 

Ota nyt näistäkin mun lonkka/jalka/kenkä -ongelmista selvää. Ja mikä olisi paras ratkaisu asiaan. Jos mikään

AKtivointi


Kävin eilen likkojen kanssa hallilla liitelemässä. Kera parin ex-treeni(ryhmä)kaverin. Ensin käsittelyssä oli Merri ja sitten Nemi.

Tehtiin pikkureeni missä harjoittelin sitä pimiää putken päätä ts sinne ohjausta. Putki siis uuna. Merri oli selvästi enemmän kuutamolla harjoituksessa kuin mitä Nemi. Ts Nemi ei ollut ollenkaan kuutamolla - sen kanssa meni tosi hyvin. Merrinkin kanssa rupesi sujumaan kun sain Maissin (kiitos!) vahtimaan namia - eli Merri ei päässytkään suoraan (ilmaan putkeen menemistä) syömään makkaraa

Lisäksi Merrin kanssa muutaman kerran a-putki ja putki-puomi sekä muutamia vedätyksiä pujottelussa (pujotteli hienosti, ilman ääntä).

Nemin kanssa tosiaan sitä "hankalaa" putkea mikä ei ollut nyt yhtään hankala Pujottelua, muutama toisto. Keinua, puomia (tassut osu kohilleen, samoin kuin keinulla jonkun kerran), hypylle lähetystä sivusuunnasta sekä takaakiertoja ja lopuksi muutama aa (ihan priimaa, nopee suoritus ja etutassut maassa - plus varma pysyminen esteellä).

Kontaktit siis menivät hyvin, pujokin muuten mutta takaaleikkauksessa tuli pois esteeltä. Ja yhdellä vedätyskerralla kiihdytin liikaa lopussa ja koira ei kestänytkään sitä. Muutoin oli kyllä hyvä, että koira toimi vaikka sitä selvästi hieman häiritsi että hallissa harkkasi kaksi muuta koiraa yhtäaikaa... Hyvää häiriöreeniä siis.

Lisäksi tietty lenkkeiltiin etu- ja jälkikäteen reenisakilla. Ihan hihnalenkitystä tällä kertaa molemmat pätkät. Hallin likellä oleva pyörätie on asfaltoitu vast'ikään.

Kiitos Minnalle & Maissille seurasta!

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Harkkaa pukkaa


Syksyn treenikalenteri on täytetty. Ohjelmistossa on enimmäkseen agia ja vähän tokoa.


  • Toistaiseksi epäsäännöllisen säännöllisesti reenitään ruåtsalaisjengillä tokoa

  • Ens viikon maanantaina on Nemin viimeiset ohjatut harkat Okk:lla/Haukkiksella

  • Lappalaiskoirat saivat myös ensi talveksi vuoron Virpiniemestä, jossa reenitään perjantaisin klo 17.30-18.30 - tuonne ilmosin itteni kera molempien koirien. Tarkoitus on reenata sekä ja että agia ja tokoa.

  • Activen syyslukukausi alkaa viikolla 40. Merrin harjoitukset ovat tiistaipäivisin klo 10-11 ja Nemi taas aksailee torstaisin klo 11-12.

Toko-tiistai


Käytiin tokottelemassa eilen iltapäivällä, paikkana taas Kaketsun sorakenttä.

Nemi:

paikallaolo, kesti ihan hyvin vaikka aiemmin oli hippastellut Maijan kanssa (joka on niin ihana )

peräjälkeen liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja liikkeestä seisominen - kaikki teki tosi nätisti! ilman super-erikois-apuja. En jankannut noita enempiä kun kerta ne muistuivat heti mieleen.

Seuruuta, enimmäkseen lyhkäsiä pätkiä suunnanvaihdoksilla. Hyvin meni nekin.

Ruutua. Nami ruudussa alusella ja sinne lähettelyä. Yritin myös käskyttää koiran maihin sen ollessa ruudussa, mutta sitä se ei osannut/kestänyt. Joten siinäpä yksi harkkaamisen aihe, mitä aloitettiinkin jo. Ruudun ulkopuolella ts erikseen siitä. Eli koiran saaminen maahan muuallakin kun mun välittömässä läheisyydessä.

Merri:

Paikallaolo, niin että kävin välillä piilossa. Ihan hyvin pysyi.

Metallinouto, hakee mutta ei niin innolla kuin mitä puisen. Luovutuksessa otin kapulan koiralta heti kun toi mun eteen sen. Paitsi vikalla kerralla vaadin, ts peruutin, sivulle tulon. Ja koiruus piti edelleen kapulaa suussaan ja siirtyi mun sivulle! Jes!

Tavis-nouto. Samaan tapaan kuin aiemmin. Yhellä kertaa pikkasen leegas kapulalla, ts pyöräytti sitä suussaan kun otti sen.

Sekalaista naksuttelua, myös perusasennosta - jos priimaa.

Luoksetulon pysäytyksiä, sanallisia. Pysäytin aika lähelle ittiäni ja välimatka ei muutenkaan ollut kovin pitkä. Mutta tää toimi nyt ihan hyvin.

Liikkeestä maahanmeno, ei tarvinnut minkäänlaista avitusta. Hyvä niin, päästiin takas sille tasolle minkä tiedän Mersulla tässä oikeesti olevankin.

Seuraamisia, ihan ok kontaktilla.

Kiitos taas Tuijalle & harmaille-ruåtsalaisille reeniseurasta!

Vahvistusta


Itselleni Merriä hyväksi käyttäen. Eli kävin reenimässä tiistaiaamuna hallilla jaakotuksia, pujoa, putkea ja kontakteja.

Annalankankaan metikkö on muuttunut hieman sitten viime kevään, yhdestä vakiolenkistä ei enää pääse menemään kun siihen on ajettu hiekkakasoja. Noh, onneksi maastoa riittää niin että voi muodostaa uusia vakiolenkkejä.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Jaakkoilua


Tokavikat agiharkat Haukkiksella - siis ohjatut sellaiset.

Tehtiin itsenäisesti pujottelua, siis aita-putki-pujo-aita. Otin vain sitä, että kun koira tulee vauhdilla pujoon... ja sitten vedätin sitä pujossa. Hyvin meni (olisi siis voinut käännellä putken suuta ja saada näinollen erilaisia kulmia pujolle tuloon).

Ohjatusti harkattiin jaakotusta. Ensin matalilla hypyillä, kahden hypyn avulla. Ja sitten vauhdikkaammin kolmesta hypystä ja yhdestä putkesta koostuvalla harjoituksella. Mä jostain syystä kuvittelen, että osaa jaakotusta, mutta ainakin eilen reeni meni oikeinkin hyvin. Tosin vasemmalle tehtäessä (vai kumpi puoli se toisena reenattu ikinä olikaan) oli haasteellisempi. Ja vähän piti säätää omaa sijoittumista ts ei rynniä pois esteeltä liian äkkinäisesti (koira tuli silloin ns väärälle puolelle esteen suoritettuaan). Mutta muutoin sanoisinpa reenien menneen ihan kivasti

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Eilisen toisinto


Taas Nemskun kanssa kahdestaan agikisoissa. Ja kisapaikalla vain ykkösten ajan. Ensin hyppäri, jossa sai tarkkana olla. Huolimatta hyvästä suunnittelusta ajattelemani leikkaus epäonnistui täysin ja vedin omalla liikkeelläni koiran hypystä ohitse. Siitä siis kielto. Tuon jälkeen taas hommaan mukaan, pujotteluun sain koiran kivasti vaikka oli väärän puolen pujo. Käh käh, mitään oikeita ja vääriä puoliahan ei ole! Noh jok tap, Nemsku meni hienosti. Loppurata rullaili toosi hyvin ja koira oli maalissa kun minä vielä hölkyttelin menemään kentän toisessa päässä. Loisto irtoaminen!

Tuloksena siis 5, n.2 sek alle ihanneajan ja sijoitus 3/21.

Päivän ainoa agilityrata näytti sekin haastavalta. Mietin, että miten saisin koiran kääntymään suoranputken päästä niin että se ei bongaisi edessä näkyvää hyppyä (jonne ei pitänyt mennä vaan kääntyä oikialle hypylle ja keinulle). Että jos liikun putken suuntaisesti niin koira varmasti käy hyppäämässä sen hypyyn. Noh, sain itteni liikkumaan kohti sitä oikiaa hyppyä mutta pidin suuni kiinni, joten eihän se koira voinut tietää minne jatketaan kun mitään vinkkejä aiheesta ei kuulunut. Siispä se siltikin oli menossa eteenpäin putkelta. Rääkäisin tänne-käskyn, jota koira hienosti totteli. Ainut vain ettei sitten hypännyt sitä (oikiaa) hyppyä. Siitä siis kielto. Sitten palan matkaa menee hyvin. Keinut ja puomit hienosti. Mitä nyt minä tajuan, että tuntuupa kenkä löysältä ja huomaan että lenkkarin tarra on auennut... Hetken aikaa mietin, että pitäskö "istuttaa" koira puomille ja pistää kenkä hyvin? Jätän moiset puuhat kuitenkin tekemättä. Mutta kuten näkyy ajatukset eivät ihan olleet radalla. Puomin jälkeen olisi ollut putki ja kolme hyppyä renkulassa. Nemi menee putken ja ekan hypyn jälkeen huomaa sen alun hauskan suoran putken ja ryntää sinne ziljoonaa. Annan mennä, mitäpä sitä muutakaan enää siinä kohtaa voisi. Ja kutsun koiran takaisin matkaani. Hypyt ok, pujottelu ok, pituus ja pussi ok. Mutta pussilla olen myöhässä ja koira ei sinkoa sieltä enää loppusuoralle hirmu hyvin vaan jää hivenen pyörimään. Lanka on katkennut jo aikaa sitten. Mutta. Hyvää oli se irtoavuus (aluksi ja keskellä rataa), radalla oli kaikki kontaktit jotka menivät tosi hyvin, renkaan kanssa ei minkäänlaatuisia ongelmia. Samoin pujottelu meni kivasti.

Ihan hyvillä mielin saan siis olla näistä Nemin kisaradoista tänä ja viime viikonloppuna. Nyt odotellaan sitten sitä juoksua ja sen jälkeistä lamaannus-aikaa ja katsellaan millon kisataan seukki kerran. Mahdollisesti vasta marraskuussa Torkk:n kaamosrallissa.

Alla vielä Sari Eskelisen ottama kuva viime viikon sunnuntailta:

lauantai 12. syyskuuta 2009

Kakrun kanssa kaksistaan


Kisoissa nimittäin. En ottanut Merriä edes turistiksi mukaan. Kisapaikalla olin hyvissä ajoin, joten rauhassa sain ilmoittauduttua ja käytyä koiran kanssa hyvän mittasen lenkin. Ei tarvinnut ees panikoida kakkosten tekemisten kanssa, koska Eetu oli lenkittänyt koirat aamusemmalla ja isommat asiat tuli tehtyä jo sillon.

Haukkikselle tuomaroimaan oli saapunut tällä kertaa vähän harvinaisempi vieras - näille leveysasteille - eli Kari Jalonen. Jonka radat eivät näyttäneet ihan niin iisipiiseiltä kuin viikko takaiset M.Moilasen radat. Tarkkana sai siis olla.

A-rata. Ihan loisto-menoa. Irtoilua ja hyvät kontaktit (kaikki oli raalla). Paitsi, että kun koira tuli ziljoonaa putkesta ja seukki esteenä oli kepit. Niin eiköhän muhelo-ohjaaja tehnyt jotain mistä koiran pujo-rytmi meni sekaisin ja tuli virhe kepeillä. Siis koira meni oikein sisään esteelle.. mutta ohjaaja kämmi koko jutun. Kuinkas muutenkaan. Kepakot siis alusta ja sitten rata jatkui. Tuloksena 5, hitunen ihanneajan alitusta ja sijoitus 7.

B-rata. Kattelin kehän laialta, että siinäpä on kaks hyppyä kivasti tyrkyllä puomin jälkeen. Vain eka piti siis mennä ja sitten kääntää pujotteluun. Noh, jonkun käskyt ja ohjaus oli auttamattomasti myöhässä ja koira irtosi ne kaksi hyppyä mitkä nenän edessä oli tarjolla. Sen jälkeen tulikin haukkumista -puolin ja toisin. Mentiin este tai pari kerrallaan. Huono ohjausta ja ties mitä kaikkea, mutta kun koira ei pysähtynyt aalla niin otin sen uusiksi ja sitten koira taas muisti mitä piti tehdä ja teki supermainion kontaktin. Vapautuksesta säntäsi putkeen ja minä juoksin kohti maalia ja huutelin koiran mukaan joka hyppäsi vielä jonkun hypyn matkan varrrelta. Lopuksi se vielä suoritti radan reunalla olleen ylimäärä aan  ja sai aamuruuan palkaksi.

Koiralla oli siis ihanasti intoa ja irtoavuutta, ohjaaja vain ei ollut tilanteen tasalla. Kiva, että koissu eteni kun torstaina tuntui ettei hommasta taas tule yhtään mittään. Onneksi ei menty eilen lappalaisten agivuorolla säätämään mitään vaan piettiin ihan rehellinen välipäivä kaikista reenauksista. Se tais tehdä Nemskulle hyvää. Huomenna jatketaan sitten kahren radan verran rallattelua.

torstai 10. syyskuuta 2009

Hyvää slalom-reeniä


Mersun eiliset agiharkat. Hieman yli 20 esteen rata, johon alkututustuttiin kirjallisesti, siis paperitse vielä kun ed ryhmä reenasi. Kaippa tuollaiseenkin rataantutustumiseen tottuu, sillä enää se ei ollut niin hankalaa kuin ekoilla kerroilla. Toki radan sai muutamaan kertaan juostakin lävitse.

Ekalla kiekalla tein radan Merrin kanssa nollana, mutta parannettavaa toki löytyi. Esim slalom osioissa (joilla rata alkoi ja joihin se päättyi) mun pitäisi juosta suoraviivaisemmin ja heitellä koiraa vaan oikein esteille. Ei siis turhaa sivusuuntaista liikettä, jolla kuvittelen varmistavani juttuja mutta jotka vievät vaan liikaa aikaa ja vaivaa. Lisäksi 2 peräkkäistä persjättöä ennen pujoa olivat liikaa, ts tokaan kohtaan oli parempi tehdä valssi jotta käännöksestä sai tiukemman. Niin se oli parempi, tulipa kokeiltua.

Ja tulipahan juostua! Olin vallan kuallu maaliin tullessa ja jossain kohtaa kyllä tuntui, että jalat sanoo sopimuksensa irti. Mutta hyvät harkat oli, eni veis. Koira toimi ja taas tuli opittua jottain.

Viipotuspäivä


Aamusella ajelu lipastolle (E:n heitto töihin), sieltä Annalankankaalle (Haukiputaalle) jossa lenkitin koirat. Ensin Nemin kanssa halliin, missä tein muutaman kerran puomin (ts koira teki) ja keinun. Lopetettiin priima-alastuloon (puomilla siis). Sitten Nemsku autoon ja Mersu halliin. Sen kanssa myös parit kontaktit, kerran tokohyppy (avo-liike kokonaan, hienosti meni), muutama merkille lähetys ja yks eteenlähetys.

Sitten pieni jalottelu ja ajelu Kolamäelle (Kiiminkiin=kotiin). Koirille aamuruoka, samoin ittelle ;) Hetki hengailua ja taas autoilemaan, tällä kertaa Kaukovainiolle (Ouluun), jossa tokotettiin Tuijan & kump. kanssa.

Nemi: paikallaolo (2,5min) ja pari luoksetuloa. Sitten koira autoon ettei tule sille liikaa juttuja.

Merri: seuraamista (ei ollu niin hyvä kuin tiistaina), luoksetuloja (yritettiin opiskella suullisia käskytyksiä, käskyn pitää olla TOSI napakka. Pysähtyähän se sitten kun käskin kunnolla. :), kokeilin myös luoksetulossa maahanmenon, se toimi heti - siis suullisena käskynä :)), noutoa (hyvä se peruutus jos ei tule sivulle, sitten kyllä tulleepi), paikallaolo niin että mä menin piiloon ja Tuija jäi näkysälle (kävi palkkaamassa Merrin välissä ja käski maihin kun Merri oli noussu jossain kohtaa istumaan), kaukoja ( taas sekoili seisomaan yms jossain välissä, ehkä mun ei vaan piä reenata näitä ollenkaan?) ja jotain sekalaisia temputuksia.

Sitten ajelin taas kotio. Hetkusen kuluttua kaveri tuli koiransa kanssa käymään kahvilla. Alkutervehdysten jälkeen koirat eivät paljoa toisistaan välittäneet vaan makoilivat kukin omissa oloissaan.

Sitten taas ajelemaan, tällä kertaa suuntana Martinniemi (Haukipudas). Koirien kanssa lämmittelylenkille. Tuttuun tapaan koko reeniryhmä samassa porukassa, ja kun viime aikoina yhteishumppailu on mennyt niin hyvin niin nytkin päästettiin koirat irti. Neljä mustaa juoksi yhtenä ryhmänä, kunnes Nemi ja Minttu ottivat yhteen :( Kesti hetki ennen kuin saatiin ne eroon toisistaan (ei paljon vesipullosta ollut hyötyä), onneksi kummallekaan koiralle ei mitä ilmeisestikään käynyt mitenkään. Kuumakallet saivat olla hihnassa loppulenkin ajan.

Harkkana oli irtoamista -ts alku ja loppusuoraa - sekä putkiin menemisiä. Siis eka pätkä koostui lähinnä tällaisista jutuista. Noh, jo pelkästään alku tuntui olevan tällä kertaa Nemille hankala. Ne alkuhyppelöt, Neiti ei joko pysynyt paikallaan tai tullut niitä esteitä :/ Noh, kun "pirkotin" niin teki onneksi hommat niin kuin piti. Putkiin lähetyksissä ei mun mielestä ollut oma ittensä... Tai sitten mä vaan hätiköin, ei tissit näyttänyt tarpeeksi pitkään oikiaan suuntaan, ehkä se oli vain sitä. Tai ainakin eniten saan, tietty, syyttää ittiäni.Loppu etenemiset meni ihan hyvin.

Lopuksi tehtiin slalom-jutskaa. Samanlainen alotus siis kuin Merrin eilisessä reenissä (mistä on vielä tarinoimatta), leikkaus, pari putkea persjätöllä poispäinkääntö pari hyppyä ja loppuputki. En osannut tehdä Nemille niitä slalomeita vaan höpötin jotain takaahyppyjä - ja Nemsku irtosi ihan mihin sattuu. Mun vika, tietty. Ei ne kuulemma ollu mitään takaahyppyjä - aijaa... Leikkaus hyvä, putket hyvät, ehin persjätölle. Poispäinkääntö ihan loisto ts koira luki mua tosi hyvin. Sen jälkeinen hyppy ei vaan valitettavasti ollukkaan enää hyvä.. ja putkeen lähti hyvin.

Niin, kun ne putket ei meinannu onnistua ekassa harkassa niin tehtiin niitä yksittäin ja kaksittain, jotta koira rupes irtuamaan. Ja sitä myötä saatiin onneksi onnistumisia aikaan. :)

Nämä olivatkin kesäkauden vikat AD-reenit. Kouluttajat jäävät ansaitulle syyslomalle (kiitos kivasta kesästä Mari & Mikko! )  ja me ryhmäläiset koitetaan "kärvistellä" pari viikkoa ilman reenejä... Noh, ehkä siitäkin selvitään. Ja jospa tuo Nemi aloittaisi pian sen juoksunsa niin olisi sitten alta pois.

Ps. Allekirjoittanut & koirat kävivät harkkojen jälkeen tietty taas yhteislenkillä. Koirat olivat välillä irti ilman välikohtauksia. Sitten ajelin Lipastolle netittelemään toviksi (tovi jatkuu yhä, hetken) ja hakemaan E:n pois töistä (jep jep, tekee pitkiä päiviä).

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Merri-mestari




Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiirin joukkuekisojen hopeamitalisti vm-09



Eikö kukaan leiki mun kaa?



Leikin sitten ittekseni ...



Nemin vähän-paras lelu aka TuttiFrutti

Tokon vuoro


Kävin tiistaiaamuna muistelemassa tokoilua Tuijan, Karkin & Maijan kanssa (plus tietty omat koirulit). Paikkana Kaukovainion kenttä.

Merrin kanssa reenin seuraamista, ote ei koiralla herppaantunut laisinkaan - koska mulla oli nakinpala suussa Tein suht pitkiä suoria pätkiä, ja välillä siis syljin nakin suustani Mersulle.

Teimme myös luoksetuloja. Pallon kanssa pysähtyy nätisti, jämptisti. Mutta ilman palloa tulee epävarmana ns läpi. Pitäisi kenties vaihtaa suulliseen käskyyn? Mitenkähän sen sitten järkevästi osaisi opettaa? Ja mikä olisi hyvä ja jämäkkä käsky.

Tein myös ruutua. Tuijalla oli ruututörpöt ja mulla Mersulle tarvittava matonpalanen, namit ja naksu. Eli lähetin koiraa ensin läheltä ruutua keskelle. Merrin ruudun suorittamiseen kuuluu siis toistaiseksi vain se, että se juoksee ruudun keskelle jossa on se matto ja koskettaa mattoa tassullaan -> naks ja namilentää. Sitten koitin tehdä niin, että vein koiran kauemmaksi, käskin pysymään paikallaan ja menin itte lähemmäs ruutua. Jotta pystyin palkkaamaan sen kun se tuli ts meni sinne, tämä oli hivenen hankalaa. Joten sitten älysin pyytää Tuijan avuksi. Eli Tuija naksautti ja heitti namin kun minä lähetin koiran kauempaa ruutuun. Hyvin se sinne irtosi. Jatkossakin varmaan siis tartten avustajan... ja sitä mattoa voisi varmaan pienentää...

Noudossa tein sekä malttia että sivulle tuloa. Eli kun heitin kapulan niin palkkailin eka koiraa siitä, että se pysyi mun vierellä ja vasta luvalla haki kapulan. Kun koiruus toi kapulan niin jos ei tullut suoraan sivulle niin otin pari askelta taakse päin, jollion koira hokkasi mitä halusin siltä ja tuli sivulle. Äärimmäisen vinoon perusasentoon, mutta vähäniinkuin sivulle kuitenkin.

Lisäksi otimme reilun kolmen minsan paikallaolon, en mennyt piiloon. Tämä meni ihan kivasti. Koirakaan ei edes ennakoinut loppuistumista.

Nemin kanssa tehtiin parin minsan paikallaolo, perusasentoja, pikku seuruu pätkiä. Kaukoja (ei suurta välimatkaa, nami lensi joko istumisesta tai maahanmenosta). Noutoa eli naksuttelua kapulasta innostumisesta (kuonolla koskemisesta, pari kertaa taisi ottaa hetkeksi kapulan suuhunsakin). Sekä lelun kanssa nopeita istu - maahan -menoja (eri hommana kuin kauko-reeni).

maanantai 7. syyskuuta 2009

Perustreeniä


Ensin vähän jotain sekalaista, lennosta, Mersun kanssa. Ja sitten varsinaisesti Nemin ma-reenit Haukkiksella.

Pujottelua ensin suorasta linjasta, siis muutaman hypyn takaa. Tämä ok. Nemillä on ihan tajuton hinku sinne palkalle. Mutta sitten kun reeniä vaikeutettiin niin ei ollutkaan niin helppoa. Kun allekirjoittanut ei osannut kääntää ittiään tarpeeksi. Koira haki koko ajan jonnekin puoliväliin pujoa. Tai kolmanteen väliin muttei sinne alkuun. Esteelle kyllä meni ja irtosi kauas musta ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Noh, saatiin onnistunut suoritus kun aikamme väännettiin.

Keinua hypyn kautta. Meni liian äkkiä ekalla kerralla eikä saanut pysähtyämään vaikka selvästi yritti. Sitten meni vähän jännäksi ja meni esteen ohi tai tuli esteeltä pois. Lopulta teki taas keikun ihan ok:sti.

(en saanut koiraa kakkaamaan lämmittelylenkillä, ehkä koira siksi oli hivenen levoton keinu & pujo reenissä?)

Lisäksi tehtiin itteksemme soikiota jonka molemmissa päissä oli mutkaputket ja toisel reunal puomi ja toisel muuri ja a. Eka harkka oli, että muurin taakse laitettiin palkka (koiran kanssa yhdessä) sitten vietiin koira lennosta putkeen ja aalle, sieltä vapautus muurin yli palkalle. Sain Päivin (kiitos!) vartioimaan namia, jolloin Nemikään ei varastanut palkalle. Pari näitä suorituksia ja sitten palkka jätettiin samaan paikkaan, mutta mentiinkin koko kierros eli putki-puomi-putki-a-muuri. A:n suoritus priima, puomi ei niin hyvä -stoppas toki, mutta etutassut ei maassa.

ps. Mortti-testissä Nemi ei osoittanut juoksun oireita - saas nähdä miten käy (eli päästäänkö vielä torstaina reeneihin ja ennen kaikkea viikonloppuna kisoihin )

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Piirimestaruudet


Seittemän radat rallatukset takana, ja sen tuntee jaloissa. Mutta tulokset eniveis.. tarkenpaa jutustelua sitten myöhemmin.

Nemi:

A: hyl

B: 5 aika -6,75 sijoitus1 [hypäri]

C: hyl

D: 0 aika -11,32 sij3

Merri:

A: kovasti virheitä, oisko tulos ollu 20 tms

B: hyl

Piirimestaruusjoukkuerata: 5  sij2 eli Merri oli mukana kun Okk:n medijoukkue sai hopeaa!!! [joukkion muiden jäsenten tulokset 0, 5 ja 10)

Ja Nemi sai neljännen nollansa ykkösistä (sil on kolme hypäri nollaa ja nyt tuli eka agiratanolla) !!!




edit 7.9.9.

Kootut selitykset

A-rata. Nemi

Rata oli profiililtaan simppeli. Tai luulin niin. Mutta niinpä vain vedin koiran omalla liikkeelläni väärään päähän yhtä putkea. Sen jälkeen oli jäljellä vielä 4-6 aitaa (en muista enää tarkkaan, pieni lenkura ja loppuhypyt), ja jossain kohtaa pakka hieman hajosi. Ts en ohjannut enää tarkasti ja Nemi teki järjettömän pitkän kaarroksen. Muutoin ihan hyvä rata. Kontakteista radalta löytyivät a ja puomi (tarkemmin ajateltuna aalla ei tainnut pysähtyä ).

B-rata. Nemi

Hyppäri. Alussa kolme hyppyä lähestulkoin suorassa linjassa. Jätin koiran istumaan alkuun ja menin sinne jonnekin kolmosen tienoille (tarkempi sijaintini ei enää muistissa) ottamaan koiraa vastaan. Mutta. Koirapa ei hyppääkkään sitä ekaa hyppyä, eikä tokaakaan vaan juoksee mua kohti hyppyjen vierestä! Voi kihmura soikoon! Mietin kuumeisesti mitä tehdä samalla kun juoksen kohti alkua koira mukanani. Päätän tehdä rallatteluradan - kuntotestin - ilman opetussessiota. Eli koira vauhdilla, käskyllä hyppäämään eka hyppy ja - SITTEN ME PINGOTTIIN! Nemi liitää AIVAN UPEASTI Mä kiljun kun pääsen maaliin sen kanssa. Niinqu niin SIISTIÄ!!! Ei siis muita virheitä kuin se alun hämminki. Koira irtoilee ja kaikkee. Kepit, rengas, putket ja hyppelöt - kaikki sujuvat kuin rasvattu.

A-rata. Merri

Millanenhan tää rata oli? Ei oikein muistikuvaa. Saatiin vissiin kolme virhettä plus yliaikaa. Sepostan lisää jos muistuu mieleen.

B-rata. Merri

Hyppäri. Radassa oli hankala kohta (se okseri-pituus -käännös) jota en tiennyt miten ohjata. Ohjasin hitaasti ja huonosti. Ja huolimatta tuosta ihme väännöstä huomasin etten ollut sillä ohjauslinjalla jolla olisi pitänyt olla jatkoa ajatellen. Joten Merri karautti seukki putkesta väärin sisään.

Piirimestaruusjoukkue-rata. Merri

Joukkuetoveri Jepen blogista löytyy ratapiirros

Merrin yksilöradoilla mä olin jo aika kuallu. Nemin radat aamulla juoksin "Pinkit" jalassa, mutta vaikka ne on keveämmät tossut niin ovat silti vähän ikävät kun kerta pohjat on niin ohuet ja lähes reikäset. Merrin radoille vaihdoin McLarenit.

Onneksi joukkueradalle sain vielä jonkun tsempin päälle, vaikka lämmittelylenkillä ehdinkin jo miettiä että kukamikä se olikaan se joukkueen varakoira. Että eihän tässä ole mitään järkeä... Joku sinni sitä kuitenkin oli ettei voinut antaa periksi vaan baanalle piti vielä päästä.

Ihan järjissäni en silti enää ollut, kun en muistanut katsoa Merrin kontakteja. Joten valitettavasti saatiin aan alastulokontaktilta vitonen. Puomin jälkeen ennen putkea olin toivonut ehtiväni jollain ilveellä (persjättö) putken oikialle puolelle. Ja niin vaan ne jalat toimivatkin ja pääsin sinne! Esteen nro 19 otin pyörityksellä. Siitä ei vaan jalat meinanneet enää ottaa käskyjä vastaan - mikä ilm näkyi kentän ulkopuolellekin... onneksi jollain ilveellä koivet vielä toimivat ja sain ohjattua koiran maaliin saakka.

C-rata. Nemi

Ykösten viikonlopun ainut rata millä oli keinu. Rata alkaa aita-rengas-putki-putki-kepit-aita-aita-putki-aita-keinu. Ennen makseja on jo jotain säätöä (kisajärj. takkuaa), joten tuomari sanoo, että jos tulee hylky niin pitää tulla heti pois radalta. Nemi menee ihan hyvin keppien alkuun astu, mutta sitten tulee joku juttu. Ja koira tulee kesken pois kepeiltä. Vedätinkö liikaa? En tiä siis mitä sattui. Mutta sitten koira rupiaa haahuamaan ja yrityksistäni huolimatta en meinaa saada sitä takaisin. Yritän siis korjata virheen lopusta, koska koira oli melkein kokonaan esteen suorittanut. Korjasin ilm väärin. Mutta kuvittelin korjanneeni oikein. Joten jatkamme matkaa. Kunnes kun koira on keinulla niin tuomari tulee huomauttamaan, että hyl tuli jo että "meneppäs pois radalta". Tylsää. Olisin halunnut tehdä radan loppuun asti. eli kisamaista kontaktireeniä. Keinun Nemi suoritti ihan hyvin. Ja jatkoi siitä vielä hypyn etiäpäin kun päästin sen luvalla keinulta pois...

D-rata. Nemi

Olin aika varma ettei tästä mitään enää tule. Ed radan perusteella siis, kun Nemi vaikutti siltä, että sitä ei tänään kiinnosta. Kun se pujo meni miten meni jne. Hieman ennen rataamme Nemi leikki lapinporokoira-Jetin kanssa, josta ilmeisesti sai mukavia viboja radalle Meitä ennen Jeti kävi tekemässä puhtaan radan, joten onneksi ei Nemin hyörinästä ollut heillekään haittaa

Rata meni vähän kuin unessa. Rata alkoi kolmella hypyllä ja sitten a. Kun lähetin koiran aalle niin leikkasin takana. Onneksi Nemi kestää tuollaiset jutut. Tai ainakin nyt kesti. A:lla stoppasi hienosti ja luvalla liikkeelle. Kun lähetin koiraa tokaan putkeen (a:n jälk siis aita-aita-putki-putki) niin mietin, että kait mää sen valssin kuitenkin teen. Siis tokasta putkesta hypyn kautta pujotteluun. Se A oli suoralla linjalla hypystä näkyvissä. Mutta mun valssi oli myöhässä (aiemmin olin siis haaveillut, radan reunalla rat.tut. jälkeen, että josko vain kääntäisin kroppaani ja lähettäisin koiran pujoon sieltä putki-hypyltä tullessa ja sitten poispäinkäännöllä (vai mikä se nyt oli) pujosta hypylle) ja koira ajautui vähän ohi kepeiltä. Ei kuitenkaan onneksi lentänyt aallekaan. Käskyllä takaisin oikiaan suuntaan, esteelle ja homma jatkui. Ilmeisesti koira ei karauttanut kuitenkaan niin kauas, että oltas virhettä saatu. Nemi pujotteli taas upeesti ja sitten se unitila jatkui taas. Ja mä vaan juoksin ja koitin muistaa käskyttää koiraa, joka hienosti haki esteitä edestään. Puomilla se ei pysännyt - tuli nätit juoksukontaktit - loput esteet ok. Ja siinäpä se olikin meiän eka agirata nolla!

perjantai 4. syyskuuta 2009

Tekniikka hukassa


ja koira irtoaa. Siinäpä ne Nemin reenit eiliseltä noin pääpiirteissään.



Pitkästä aikaa pähkäyksenä rataa. Mä luulen, että tossa piirroksessa on yks hyppy liikaa, varmaan ennen noita kepakkoja. Muutenkin piirros on -jälleen kerran- vain suuntaa-antava

Kakkoselta kolmoselle säätöä käännöksen ajoituksen kanssa. Ei tullut kovin tyylipuhtaasti ts siivekettä hipoen.

Kutoselta ysille asti irtosi todella hienosti. Mutta sitten säntäsikin aalle ihan yllättäin. En tosin muista tarkasti tuliko ensin okserin ja sitten aalle? Varmaan eri kierroksilla oli nää jutut, siis että okserin toka rima tuli alas.. ja no sellaista kuitenkin. Tuo a-juttu tuli sillä kun mä en hokannut/osannut tehdä jotain päällejuoksu-juttua.

Pussilta ampasi ihanasti etiäpäin! Ja renkaan kohilla olisin ihan hyvin ehtinyt valssata seukki hypyn ja putken ohjauksen. Renkaalla ei siis mitään ongelmia. Mutta en siis valssannut vaan yritin huuella koiran kääntymään ja hyppäämään sen hypyn sekä käänsin koiran putkeen, jonne se menikin.

17 putki oli varmaan hieman toisin kuin kuvassa. Kuueltatoista seittemälletoista ohjasin sylkkärillä. Toimi ihan hyvin.

Eka harjoitus pätkä lopetettiin tuohon putkelle.

Sitten tehtiin nrot 17-24

18-19 kohdassa piti olla koiran mukana avittamassa ja sitten vaan liikkua! ja käskyttää koiraa kohti pujottelua jo paria hyppyä ennen pujoa. Tosi hyvin Nemi rytmitti oman liikkumisensa ja haki pujon sisäänmenon Palkka siis pujon päästä.

Ja lopuksi vielä esteet 25-27. Ja palkka aalta. Hyvin se tämänkin teki.

Toisella kentällä kävin ottamassa hyppy-keinun ja puomin.

Sadekelin reenit


AD-harkat Mersun kera. Onneksi Mersulla on sadekelin pitävät tassut

Tehtiin pitkää ratareeniä. Joka eka yrittämällä kaatui meillä siihen, että Merri irtosi ihan väärään putkeen. Olin aikasta ällistynyt - mun Merri lähti sinkoomaan sinne suoraan putkeen mutkaputken sijasta. Noh haltuunotto oli mitä oli ja kroppakin varmaan näytti sinne. Että sinällään noinhan sen pitikin tehdä. Mutta kun Mersusta on puhe ja kyse niin tuo ei ole niinkään sanottua että se niin tekisi!

Tätä ennen olin jo miettinyt kukamikä on mikäkin käsi, kun kakkosen jälkeen harjoittelin ihmisnuolta. Tiedä sitten oliko se yhtään sen sujuvampi kuin valssi (mitä olisi voinut myös siihen kohtaan harjoittaa), mutta parempi se on reeniä uusia juttuja kuin aina tunkea valssia joka paikkaan (mitä toki muutenkin koitan vältellä, vaikka ehkä hieman viime aikoina olenkin kehittynyt niiden teossa - mutta vain joskus). Sitä paitsi i-nuolen tekemistä puoltaa myös se, että siinä joutui liikkumaan vähemmän ;)

Sitten päässä onkin helvatan kokoinen musta-aukko. Että miten se rata oikein meni. En saa rataa päähäni kokonaisena, en sitten millään. Juosta siinä aikakin piti! Ihan hirmusesti. Ja mä pingoin, vähän liikaakin - siis koiran ohjaukseen nähden. Vikalla kiekalla kun tehtiin rata vielä kokonaisena niin kuvittelin tehneeni radan nollana, mutta Mikon kysymykseen "mikä hyppy jäi välistä" en osannut vastata mitään Merri oli juossut yhdessä kohtaa putkesta putkeen hyppäämättä välissä ollutta hyppyä (vinossa) ollenkaan. Höh. Hyppäshän se ed kiekallakin sen niin hyvin, niin pitikö sille vielä seuraavallakin kerralla ohjata?!?

Ai niin, pallon heittoa yritin myös harjoittaa. Hankala laji.

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Teeär, asb


Sarjassamme allekirjoittaneen omituiset tavat. Postilaatikkoon tipahtaa säännöllisin väliajoin ainoa suomalainen agiliitoa käsittelevä lehti eli ASB. Siinähän nyt ei mitään outoa ole. Mutta. Tämä lukee joka ikisestä lehdestä TR-listan ja alleviivaa/merkkaa kaikki lappalaiskoirat ja kaikki jotka edustavat joko OKK:ta, KAS:ia tai ACTIVEa

Aiemmin merkkasin myös espanjanvesikoirat (silloin kun kisasin/reenasin Lillin kanssa) sekä islanninlammaskoirat (sillon kun kiinnostus rotua kohtaan oli ehkä ylimmillään).

Plus tietty listasta pitää bongailla muut tutut, kuuluisuudet, kisakumppanit jne jne

Siitä on jo kauan kun Merri eli oman tähtihetkensä, siis jos tuolla listalla oleminen on sellainen, ... sehän oli joskus sillon kun siirty luokasta toiseen hetken aikaa jollain häntäpään sijalla. Sen jälkeen on kyllä tiputtu vauhdilla pois

edit: ja se kait on sanomattakin selvää, että kaikki vuosien (pitäisi varmaan joskus tarkistaa milloin aloitin asb:n tilaamisen, myöhemmin jok tap kun agin harrastamisen. mutta silti useita vuosia sitten) mittaan tulleet lehdet on kyllä kotona hyllyssä. Plus lisäksi pari vuosikertaa jotain hitusen vanhempia lehtiä, joita kerran oli koirakerhon postituslistalla myynnissä...