Sain vihdoin aikaiseksi sen verran, että varasin Taralle ajan viralliseen silmätarkastukseen. Kaikesta aiemmasta pohdinnastani huolimatta tarkastutin ne polvet jo siellä Sunissa muiden luustokuvauksien ohessa, joten seuraavassa terveystarkastuksessa on ohjelmassa vain silmien peilaus.
Tarkastusajankohta on 11. lokakuuta.
Viime viikonloppuna Okk järjesti kahdet koiratanssikisat. Ensin lauantaina oli SM-kilpailut ja sunnuntaina taviskisat. Lauantaina kävin kameran kanssa katsomassa Suomenmestaruuskilpailuja, sunnuntaina en käynyt kisaamassa tai katsomassa kisoja. Sunnuntaina päivällä kun oli Taran tokotreenit (jotka ovat toinen tarina).
Menin siis Kikin kanssa kahdestaan tanssitreeneihin. Ja kahdestaan totisesti saatiin liihottaa kentällä, koska muita tanssijoita ei hallissa näkynyt. Oltiin keskimmäisellä kentällä. Toisella puolen reenattiin (ryhmässä) rallya ja toisella puolen oli joku omatoimiaksaaja. Onneksi Kiki oli hyvässä vireessä eikä ottanut häiriötä kummankaan kentän touhuista.
Pistin puhelimesta kuulumaan jotain musiikki, youtube tosin soitti välillä myös mainoksia 😃, ja tehtiin erilaisia temppuimproiluja.
Taran toiset rallytreenit eivät lähteneet juhlavasti liikenteeseen. Ilmoittauduin innokkaasti ekana tekemään rataharjoitusta. Tällä kertaa oli vain toinen kouluttajista paikalla ja tarkoitus oli tehdä kouluttajan valvonnan alla pieni rataharjoitus ja omatoimisesti parissa kohdin yksittäisiä kylttejä.
"Radalle" lähdettäessä Taran ajatus ei pysynyt yhtään kasassa vaan se otti häiriötä niin viereiseltä kentältä kuin oman ryhmän muista koirakoistakin. Rata oli tarkoituskin siis tehdä pätkissä, mutta olisihan se jonkunlainen kontakti koiraan ollut ihan kiva juttu. Olin jo luovuttamassa harkkavuoroa muille (ryhmäläisille) kun Tara muisti mun olemassaolon ja saatiin rämmittyä tehtävä läpi. Pujottelu meni superhienosti, muuta en muistakaan radasta (edes kylttejä siis mitä siinä oli), tehtäviä oli ehkä puoli tusinaa tai jotain sitä luokkaa.
Toisessa omatoimipisteessä tehtiin niitä "koira eteen istumaan" -kylttejä. Siis kuono kohti ohjaajaa ja siitä oikean tai vasemman kautta sivulle. Toisessa paikassa varmaan oli ne "kierrä koira" tehtävät. Tai en ole enää varma ... oli mitä oli, mutta tässä jälkimmäisessä mitä en enää edes muista mitä tehtiin (heh) niin palkkauksen muistan kuitenkin. Menin näille tehtäville sen epäonnisen alun jälkeen. Toki oltiin ensin käyty varikolla eli koira oli levännyt hetken. Mutta siis koira teki jotain kyltillä, mitä pitikin tehdä, ja sitten palkkasin koiran lelulla. Tara tarttui innokkasti leluun ja leikki mielellään. Tämä jotenkin selvästi herätti koiran parempaan treenimoodiin. Tämän kirjaan ylös, koska oli silmiinpistävän merkittävä juttu. Tuon jälkeen kun koira oli päässyt palkkautumaan lelulla niin sen keskittyminen annettuihin tehtäviin parani selkeästi.
Sitten käytiin tekemässä niitä eteenistumisjuttuja. Tein itsekseni muutaman kerran, oltiin tehty vasta toista kylteistä kun kouluttaja tuli katsomaan tekemisiämme (loputkin olivat siis ehtineet tehdä sen rataharjoituksen). Tara suoriuitui huipusti noista kylteistä, vaikka en muista, että oltaisiin kauheasti eteen istumista reenattu. Mutta ehkä me sitten ollaan? Jossain toisessa yhteydessä vaan. Takaakautta sivulle tuleminen meni ihan kivasti, mutta entä se vasemmalta sivulle pyörähtäminen, kun Tara ei osaa sitä vielä (sujuvasti). Kouluttaja neuvoi käsiohjauksen ja Tara suoriutui tehtävästä superhienosti (ilmeisesti itsekin kun ranneliike oli just oikea siihen kohtaa ;)).
Lopulta siis kuitenkin hyvä treeni, parempi mieli, vaikka alku ei kovin ruusuinen ollutkaan.
ps. viikon 38 rallyreeneissä ei käyty kun Kikillä oli just silloin se hammaslääkäri
Taralla on ollut nyt kahtena maanantaina treenit Anskun agilityn pohjataidot ryhmässä. Treenitoverit ovat Taraa nuorempia, seuraavaksi vanhin on cottoni Myytti (oisko noin 9kk) ja sitten on kaksi ihan pikkupentua (toisen rotua en tiedä, toinen kaiketi bc).
Treenaillaan ykköskentällä, parilla muullakin kentällä on samaan aikaan agilitytreenit. Tämä on Taralle välillä tosi paha häiriö. Toisaalta se, että koira (Tara) haukkuu välillä ei ole niin paha häiriö kuin mitä muulloin olisi, koska totisesti niiltä muiltakin kentiltä kuuluu ääniä - myös sitä haukkumista. Ja hyvää treeniähän se koiralle on tottua tekemään asioita häiriössä, myös siinä aksahäiriössä.
Toisella kerralla jatkettiin samoilla teemoilla. Lelulla palkaten tehtiin myös edelleen lelulle irtoamista (kouluttaja piti koiraa), myös niin, että piti itse liikkua eri suuntaan. Tara suoriutui näistä kaikista harjoituksista hienosti. Mutta sellainen missä oltiin rivissä ja jokainen heitti lelun eteen ja koiran piti irrota sinne oli Taralle haastava. Toimi paremmin kun kouluttaja tuli hetsaamaan Taran edessä ollutta lelua.
Toisella kerralla tehtiin myös jumppana istumista (takajalat paikallaa, etujalat liikkuvat), väliin tuloa - siis sitä mitä monet tekevät radalle lähtiessä - meillä se on tanssitemppu "agi" -käskyllä ;) Tara osaa siis tulla väliin, mutta ei automaattisesti istahda sinne ts temppuun ei ole liittynyt istuminen. Vahvistelin sitten sitä välissä istumista (pitää vahvistaa lisää).
Lisäksi treenailtiin paikallaoloja, kukin oman tason mukaisesti.
Kikin hammasoperaatiosta pari päivää ja koira näyttää normalisoituneen aikalailla. Perjantaina se aamulla oli tosiaan vielä ehkä vähän nuutunut. Koko päivänä se ei kakannut yhdelläkään lenkillä, vaikka söi jo normaalisti ruokansa. Tänään on jo käynyt normaalisti tarpeillaan, kerjännyt nameja ja syönyt muutenkin mieluusti. Eilen se tuntui olevan jo katkera kun ei saanut puruluita vaikka Tara söi jotain vanhoja lattialla lojuvia luita (ne eivät kiinnosta Kikiä, olisi halunnut herkkukaapista parempaa). Hieman koirat ovat myös jo nuhjunneet keskenään, pahimpia "näykitään toisten päitä" -leikkejä oon hieman rajoittanut ettei Taran hampaat vahingossa osu Kikin (kipeän?) suun lähettyville. Josta tuli mieleen, että kipulääkettä oon Kikille antanut, sitä mitä saatiin eläinlääkäristä. Niitä lääkkeitä taidettiin saada neljä, puolikas per ruoka-annos riittävät siis neljäksi päiväksi. Mistäpä sitä tietää onko koira kipeä vai ei (vaikka aika normaalilta näyttää), noin lyhyt kuuri tuskin on haitaksi.
Treenejä kasautuu enkä ole saanut aikaiseksi laatia niistä raportteja. Ei auta kuin ottaa itseä niskasta kiinni vaikkei mitään suurta bloggausinspiraatiota ole näkynyt. Parempi pistää jotain tajunnanvirtaa ylös kuin ei yhtään mitään.
Viime joulukuussa, kun Kikiltä poistettiin paljon hampaita, sovittiin, että tuodaan Kiki hampaiden jatkohoitoon loppukesästä / alkusyksystä. Se käynti oli tänään Herttaisessa Haukiputtaalla.
Kun viime syksynä tuli melkoisena järkytyksenä Kikin hammasongelmat niin nyt ei oikein tiennyt mitä odottaa. Koiran suu ei kyllä haissut pahalle (vuos sitten haisi, mutta silti ongelmien laajuus yllätti), mutta hieman olin kysymysmerkkinä, että kuinka monta hammasta köyhempänä Kiki Herttaisesta tänään poistuu. Oletin, että yläP4 olisi otettu tänään pois, koska siitä sanottiin jo joulukuussa, että siinä oli jotain epämääräistä. Hammashoidon laskutuskin oli epävarmaa, kun ei tarkkaan ollut tietoa mitä kaikkea joudutaan tekemään.
Sovittiin, että otatutetaan Kikiltä samalla verikokeet. Ell asemalla oli sellainen käytäntö (että mieluusti leikkauspotilailta ne nykyisin ottavat), onpahan sitten tiedossa jos myöhemmin jotain ilmenee, että mitä arvoja joskus on ainakin ollut.
"Lemmikkinne hampaat on hoidettu inhalaatioanestesiassa. Anestesia ja herääminen sujuivat ongelmitta. Hammaskivi poistettiin ultraäänilaitetta käyttäen ja lopuksi hammaspinnat kiillotettiin. Hammaskiveä oli kohtalaisesti hampaiden pinnoilla ja ientasuissa. Ientaskut ja hampaa tarkastettiin, huomiot kirjattiin hammaskarttaan. Kaksi heiluvaa alaetuhammasta jouduttiin poistamaan (jäljellä olleet reunimmaiset alaetuhampaat), niissä oli syventyneet ientaskut ja pikkuiset hammasjuuripaiseet. Hampaiden poistokohdissa on puudutusta. Operaation yhteydessä Kiki on saanut tulehduskipulääkkeen ja pahoinvoinninestolääkkeen pistoksena.
Huom! Vasemmassa yläP4-hampaassa (209) on kiinnityskatoa juurten välitilassa. Vielä oli muuten siisti röntgenkuvassa, eikä vielä tänään poistotarpeinen. Ei voida kuitenkaan varmuudella ennustaa, kuinka nopeasti tulehdus alkaa edetä. Voi mennä hyvin vuosia - tai viikkoja. Joten ota yhteyttä, jos suu alkaa haista tai tulee muita oireita ennen arvioitua seuraavaa käyntikertaa.
Hyvää jatkoa reippaalle Kikille"
Kotiutuslapussa lukee myös, että "Kikillä oli verikokeissa kaikki hyvin :) eli verikokeiden suhteen anestesian turvallisuuden arvointi on hyvä" sekä "Seuraava hammaskivenpoisto: viimeistään touko-kesäkuussa -23".
Luovutetut lääkkeet:
Carprodyl vet 50mg vet tabl 100 fol
Huomisesta alkaen kipuun tarvittaessa puoli tablettia 1-2 kertaa vuorokaudessa n. 1-4 päivän ajan. Tulehduskipulääke
Kiki painoi ell aseman puntarilla (ennen operaatiota) 13,5 kg
Hammashoito maksoi 456,43 €
Nuo koiramme ovat kuin eri karvapuista veistetyt. Kikillä on supermuhkea turkki ja Tara ei paljon kaljumpi voisi olla. Tai ilmeisesti voi(si), koska edelleen se jostain löytää karvaa mitä tiputella.
Harjasin kumpaakin eilen.
Ilmeisesti käytin Taran just oikeaan aikaan luustokuvauksissa, koska saan Lappalaiskoirat ry:ltä joitain euroja siitä hyvästä, että Taralta on kuvattu selkä 😊
Lappalaiskoirat ry avustaa lappalaiskoirien selkäkuvauksia Kennelliiton lausuntomaksun suuruisella summalla (tällä hetkellä SP ja/tai LTV 35 euroa, kaikki kolme 50 euroa). Avustukset maksetaan vain Suomessa asuville Lappalaiskoirat ry:n jäsenten omistamille koirille. Avustus koskee 1.9.2022 alkaen selkäkuvattuja koiria (sitä ei myönnetä takautuvasti ennen 1.9.2022 kuvatuille).
Lähde: Lappalaiskoirat ry
Sunnuntain koiratanssitreeneihin otin vain Taran mukaan. Ennen treenejä käytin sitä liinalenkillä (pururadalla, metsäpoluilla ja frisbiigolfalueen maastossa).
Jokatoiset harjoitukset ovat ohjatut, tai siis kouluttaja on paikalla jolta saa kysellä neuvoja. Taran kanssa halusin tehdä takapäätreeniä nimenomaan niin, että vahvistettaisiin vasemmalle kääntymisiä. Tähän saatiinkin Saaralta hyviä neuvoja.
Lisäksi halusin, että taustalla soi jotain musaa (pitää totuttaa Taraa siihen) ja että käydään tekemässä jotain kontakti / temppuharjoituksia. Eli siis testailin tarjoileeko Tara kontaktia "areenalla" ja onko se valmis tekemään jotain osaamiaan temppuja. Olihan se :-) Se harjoitus meni siis tosi hyvin. Pari haukahdusta tuli, mutta niistä koira rauhoittui melko nopsaan/hyvin ja pystyi sen jälkeen jatkamaan vielä harjoitusta.
