Rokotukset ja hammashuollot

 Kiki ja Tara kävivät rokotuksilla huhtikuun toisena päivänä. Tara oli päässyt pulskistumaan talven aikana vähän ns varkain ja joutui laihdutuskuurille - sille ell aseman puntari näytti jopa 17 kiloa. Tuskinpa sen kolmea kiloa pitää laihtua; vuosi sitten on painanut neljätoista kiloa, mutta jonkun verran vyötärölle on kertynyt ylimääräistä. Tara on saanut nappuloita per annos 1-2 desiä, mutta selvästikään se ei enää tarvitse yli desiä - pääsee samalle ruokamäärälle kuin Kiki. Ja samalle mitä tavallisesti olen aikuisille koirilleni syöttänyt. Ruokintamuutoksella ja liikunnan lisäämisellä onnistunee painon pudotus jollain aikavälillä. 

Ennen rokotuksia huomasin, että Taran yksi takahammas on viottunut, joten varasin Suniin sille hammasajan - aika saatiin toukokuun seitsemännelle päivälle. Tuolloin hampaista poistetaan hammaskivet ja otetaan rtg kuva jolloin nähdään mitä viottuneelle hampaalle kannattaa tehdä. Sitten varataan uusi aika sen hampaan poistoon / korjaukseen, mitä ikinä tarvitseekaan tehdä. Pitää pyytää myös hammastodistus sille. 

Tuolla rokotuskäynnillä Kiki sai myös Librelan. 

Kikille sain kysyttyä Herttaisesta hammaskontrollin ja siellä käytiin eilen. Herttaisen puntarilla Kiki painoi 14,1 kiloa. Hampaat olivat muuten melko hyvässä kunnossa, mutta yksi vielä jäljellä ollut etuhammas piti poistaa - tuo hammas kuulemma heilui. 

Hammaskeikka maksoi 425,98 e. 

edit.

Taran hammasaika siirtyi kesäkuulle. 

Lammas ei maistu

 Kiki, jonka syöminen on ollut usein vaikeaa - se siis, että se söisi nappulat ruokakupista silloin kun kuppi sille annetaan - lakkasi syömästä Purenaturalia. 

Tällä viikolla on tarkoitus hakea mökille uusi ruokasäkki, kun siellä koiranruoka on loppumaisillaan. Että se siitä helppoudesta, että voisin tuota Purenaturalia koirille syöttää. Ainakin viimeksi kun katsoin niin Petellä oli taas sitä Profinen lohiruokaa, ostanen siis sitä jos sitä löytyy - jos ei niin pitää taas testata jotain muuta. 

Jos koira saisi päättää

 Niin Kiki viettäisi enemmän aikaa ulkona. Pihalla vahtisi, makoilisi ja välillä hengailisi. Tara taas haluaa olla siellä missä ihmisetkin - sisällä tai ulkona. 

Kiki on alkanut viime aikoina nirsoilemaan syömisen kanssa, enkä tiedä johtuuko siitä, että sillä on suu/hampaat kipeät (tähän on ratkaisu tulossa kun on varattuna sille se hampaidenhoitoaika) vai siitä, että vaihdettiin sitä nappulamerkkiä. Kotona on jonkinverran Profinea, joten annoin sitä Kikille kotona käydessämme (nyt ollaan taas mökillä) ja sitä se söi nurisematta. Testasin sitten tänään, Taralle, että toisessa kädessä oli Purenaturalia ja toisessa Profinea, niin kyllä Tarakin ensin sen lohiperunanappulan söi kuin mitä Purenaturallammasta. 

Jos saatavuusongelma loppuu Profinelta niin voi olla, että palataan kuitenkin taas ostelemaan sitä. Hinnassa ei ole suurta eroa, ja jos koirille maistuu se paremmin niin mitäpä sitä sen enempää miettimään. 

2 säkkiä

 Koska se Purenatural ei aiheuttanut mitään ongelmia niin en jaksanut enempää pyöritellä asiaa, että olisiko joku muu ruoka koirille parempi. Joten kävin Peteltä ostamassa kaksi kahdentoista kilon säkkiä lammasnappulaa - toisen vein mökille ja toisen kippasin kotona olevaan koirien ruuansäilytyslaatikkoon. 

Kunhan nyt itse vain muistaisin, mitä sapuskaa (Purenatural Grain Free Lamb) koirilleni syötän 😀

***

Kikin kakat eivät ole muuttuneet mitä tulee aiempiin ruokiin mitä on saanut, mutta Taraa kakattaa useammin / nopeammin kuin aiemmin ja sen jätökset ovat hieman kiinteytyneet (helpompia kerätä). 

Mökille hommattiin kannellinen muovilaatikko, johon nappulasäkki kaadettiin. Ostin myös desimitan mökkiruokalaatikkoon, niin helpompi laittaa sopiva määrä ruokaa turpoamaan koirien kuppeihin. 

Ruoka mietityttää jälleen

 Reissun jälkeen ajelin Peten koiratarvikkeeseen aikomuksena ostaa koirille pari ruokasäkkiä (toinen kotiin ja toinen mökille). Noh, eipä se ollutkaan niin yksinkertaista kuin kuvittelin, koska se ruoka mitä koirani ovat viime aikoina syöneet ei ole saatavilla tällä hetkellä (kyseessä on siis Profinen lohi-peruna). 

Ostin sitten testaukseen (myyjän opastuksella) Purenaturalia (lammasta). Kotona totesin, että Kiki ja Tara ovat ennenkin syöneet Purenaturalia (tosin silloin ankkaa) kun aiemmin koitin metsästää niille sopivaa ruokaa. 

Purenatural olisi kyllä siitä hyvä merkki, että sitä myy myös Musti&Mirri eli ruokaa löytyisi tuosta alle kilometrin päästäkin eikä tarttisi ajella Kaakkuriin Petelle. Hintakin näytti olevan aikalailla sama. Plus kuuluu ruokiin jotka maksavat hieman yli 60 euroa iso säkki, yhtään ei ole haitaksi se, että ei kuulu kalliisiin ruokamerkkeihin. Kerran ostin Golden Eaglea siitä uimahallimyymälästä mikä on Sunin vieressä (en jaksa googlettaa sen nimeä) ja olin tippua pyllylleni kun kuulin, että säkki maksoi yli 90 €. 

Ruokaa ruokaa - säkit vaihtoon

 Käytin Taran eilen Peten koiratarvikkeen puntarilla. Tai yritin käyttää, meinasi olla hankalaa, koska Tara oli vakuuttunut, että puntarin alla on nameja ... painolukema heilui 13,7 ja 14 kg:n välillä. Viime helmikuussa (jolloin on edellisen kerran käynyt jossain puntarilla) on painanut 14,5kg eikä ole ollut lihava. Että onhan se puoli kiloa tuon kokoiselle koiralle ihan selkeä painonalentuma. 

Yritin Peten koiratarvikkeella katsella josko Golden Eaglella olisi ollut jotain rasvaisempaa ruokaa kuin tuo mitä koirat nyt syövät - ei sillä oikein ollut. Samalla (vähän nolonakin) havaitsin, että tuo GE-ruoka on melko rasvatonta (Valkuainen 22 %, Rasva 11 %, Kuitu 5 %, Tuhka 9 %, Kalkki 1,70 %, Fosfori 1,20 %, Omega-6 2,40 %, Omega-3 0,80 %). 

Ennen tätä laihtumishommaakin olen kyllä ajatellut, että Taran ruokintaa voisi miettiä, koska se kakkii hieman turhan pehmeitä ja suuria tuotoksia. Että mikä sille sitten olisi se hyvä ruokintasysteemi? Samalla ruualla oleva Kiki tekee tiiviiä pienehköjä kikkareita. 

Ostin eilen testaukseen Profine Adult Salmon & Potatoes -merkkistä ruokaa kolme kiloa. Sen ravintotiedot ovat  raakavalkuainen 24,0 %, rasvapitoisuus 14,0 %, raakakuitu 2,0 %, kosteus 10,0 %, tuhka 5,2 %, kalsium 1,0 %, fosfori 0,8 %, omega-3-rasvahapot 0,55 %, omega-6-rasvahapot 1,70 %, metaboloituva energia 380 kcal/100g. 

Nähtäksi jää, että sopiiko tuo ruoka Taralle. En ole vielä päättänyt yritänkö siirtää Kikin samalle ruualle, periaatteessa haluaisin, kun olisihan se helpompaa, mutta jos toiselle passaa paremmin eri kuin toiselle, niin minkäs sitten sille mahdan ... 

Profine maksaa muuten 3kg 23,99 ja 15kg 69,99e. Kun Golden Eaglen hinta on 2kg 23,99e ja 12kg 94,90e. Että oishan tuo selvää säästöä jos Profine olisi kelvollinen sapuska ... 

Sää vaikuttaa koiran kolotuksiin

 Hieman on ollut sellaista mututuntumaa, että Librela ei anna ihan niin hyvää vastetta kuin aluksi. Mutta ehkä se antaa kuitenkin samanlaisen hyödyn kuin aiemmin, mutta kelien muuttuessa kosteammiksi niin Kiki vain herkemmin oireilee nivelrikkoaan. Vähän ollut sellaisia pikkujuttuja koiran käytöksessä viime aikoina mistä olen ajatellut, että se saattaa olla kipeä. 

Noh, koirilla oli hieronta (ts el.fyssari) tänään ja olihan Kikissä hoidettavaa; ihan erilailla kuin pitkään aikaan. Eniten oli kipeänä selkä / takapää. 

Tara oli muuten hyvässä kunnossa, mutta nyt sillä oli vasen puoli kipeä/jumissa. Tara myös tarvitsisi kuulemma enemmän ruokaa. Tästä ahne koira on varmasti iloinen. Mun pitää vain ehkä uudistaa sen ruokavaliota, koska se on nyttenkin saanut 3-5 desiä päivässä nappuloita + epämääräisen määrän herkkuja. Lähinnä tuntuu kakkivan paljon mitä enemmän antaa nappuloita. Lihaa/raakaruokaa ovat saaneet harvakseltaan, joten sitä ei varsinaiseen ruokavalioon voi sanoa kuuluvaksi. 

Ruokaostoksilla

 Kävin ostamassa eilen koirille lisää ruokaa, nappuloita siis. Koska se on nykyisin tosi kallista niin olen nyt (tänä vuonna) ostanut kaksi kahdentoista kilon säkkiä samalla kertaa, kun niin on saanut pari kymppiä alennusta. Tammikuussa ostin viimeksi saman satsin kuin nyt eli 12kg Golden Eaglea, silloin ruokasäkit maksoivat yhteensä 139 euroa ja nyt ne ihan samat säkit samasta paikasta (näissä on mukana se parin kympin tarjous kun osti kaksi säkkiä yhtäaikaa) 161 euroa. 

Nameina syötän koirille melko paljon (tai siis niin että olen ko merkin todennut olevan parhaimmasta päästä meidän koirille) Hau Hau Championin tuotteita, niitä kannattaa ostaa Puuilosta tai Halpa-Hallista, koska ovat niissä selvästi halvempia kuin K- tai S-ryhmän kaupoissa. 

Taran kanssa olen tehnyt havainnon, että kaikenmaailman erikoistreenimakkarat eivät itseasiassa ole sille niin hyvä palkka kuin olen olettanut. Sille nykyisin hyvä palkkaustapa on laittaa nami (esim joku HHC:n kauppaperusnami) namipalloon, jonka heitän koiralle. Ei tarvitse hakea treeninameja erikoisliikkeistä eikä pilkkoa mukaerityisenhyviä treenimakkeroita. 

Ruokatestit

 Hämeen jälkeen ostin koirille Hau Hau Championin kanaa & riisiä. Se oli (ehkä) vielä enemmän harhaostos kuin se Häme. Sitten sain tutulta testattavaksi Golden Eaglen Duck with oatmeal -nappuloita. Golden Eagle merkistä olen toki kuullut aiemminkin, mutta en ole ennen sitä kellekään koiristani syöttänyt. Paikallisista kaupoista sitä ei löydy, mutta verkkosivujen mukaan sitä pitäisi olla Dogstopissa ja Peten koiratarvikkeessa (joista kummastakin löytyy kivijalkamyymälä Oulusta). 

Tuo Golden Eagle vaikuttaa siis lupaavalta; Taran kakat ovat hieman kiinteytyneet ja se ei tee ihan niin jäätäviä läjiä kuin aiemmin. Ja ennen kaikkea se ei ole piereskellyt siihen tahtiin kuin joitain muita ruokia syödessään. Lisäksi syötän säännöllisen epäsäännöllisesti koirille raakaruokaa, Taralle enemmän kuin Kikille. Pyrin antamaan joka päivä ainakin toisella aterialla raakaa, mutta aina en ole muistanut ottaa ajoissa sitä sulamaan. Koirat saavat siis joko Mushin tai Maukkaan raakalihapullia. 

Viimeisimmän hammasoperaation jälkeen Kikille on ruvennut ruokamaistumaan. Tai söi se jo kesällä paremmin kuin viime talvena, mutta siinä missä se aiemmin söi mietiskellen nostellen päätä välillä kupista niin nyt se syö ihan yhtä sukkelaan kuin Tara, tai jopa nopeammin, toisaalta Kiki saa vähemmän ruokaakin kuin Tara ja T jää monesti nuolemaan pitkäksi aikaa tyhjää kuppiaan, joten hankala sanoa kumpi oikeasti on sukkelampi. 

Ruokinnasta taas

 

Usealta taholta oon kuullut, että nuo Dagsmarkin ruuat olisivat koirillensa ihan kelvollisia. Ostin sitten testaukseen parin kilon pussukan tuota Hämettä. Koska siinä on kalaa niin maistuu kyllä erityisesti Kikille ja Tarakin syö sitä mielellään. En ole vielä sellaista ruokamerkkiä löytänyt mitä Tara ei söisi. Mutta vaikk pussi on jo melkein syöty niin Taran ulosteet ovat entistä löysemmät .. ihan niin paljon se ei ehkä ole piereskellyt kuin jossain vaiheessa? 

Mutta ei siis ole Hämeestäkään ratkaisemaan Taran pehmeä kakka + piereskely -ongelmaa. 

Haisuli

 Taas pitää säätää koirien ruokinnan kanssa. 
Kiki ei enää haluan syödä hankittua nappulaa ja Tara piereskelee (syynä joko ko ruoka tai muut jutut mitä syö, lähinnä kait siis herkut/puruluut). 

Saatiin Rovaniemen koiranäyttelystä yks pikkuruokasäkki (oisko se 2kg), jota oon syöttänyt Kikille - toistaiseksi ko ruoka on sille kelvannut. Jatkossa olisi tarkoitus löytää jokin ruoka mikä käy molemmille. 

Kiva vaan silleesti kun sekä Kiiminkiin että Ouluun olen ihan vasta ostanut 12kg säkit ruokaa. Ajatus nyt kuitenkin olisi, että Taralle syöttäsiin -hajuhaitoista huolimatta- nuo ostetut ruuat ja Kikille sitten jotain muuta. 

Osana tähän Kikin ruokaprobleemaan on se, että sille ei tunnu aamuisin ruoka maistuvan. 

Se mitä koirilla on nyt kiloittain on Brit Caren lammas-riisiä. Näyttelystä saatu ruoka on Iams -merkkistä (Lappalaiskoirat ry:n sponsori). 

Joka päivä treenipäivä

 Paitsi että kovinkaan ahkeraa reenausta ei ole viime aikoina ollut. Mutta koirien ruokinnan aikaan about joka toinen kerta tulee kuitenkin tehtyä edes jotain malttireenintapaista. Eilen otin päivällä demovideon siitä missä nyt ollaan menossa tuon epämääräisen paikkistreenin suhteen. Jossain vaiheessa rupesin tekemään jotain häiriötä, pientä liikettä (päädyin rutinoitumaan siihen, että teen aamulla minimaalisen aamujumpan / venyttelyn johon koirat eivät saa reagoida). Eräällä kerralla hoksasin, että kun olin avaamassa suutani antaakseni koirille luvan mennä syömään niin ne reagoivat heti siihen suun avaamiseen; tästä seurasi tietysti se, että auon älykkäästi suutani (äänettömästi tai jotain puhuen) eikä koirat siitäkään saa vapautua. 

Taran mahan jatko-osa

 Ajelin keskiviikkona Ouluun ja vein työläppärin yliopiston it-tukeen (kone ei herännyt henkiin, joten sain lainaläppärin tilalle), samalla reissulla vein kotiin yhden pikkumaton minkä Tara oli saanut sotkettua mahataudissaan. En jaksanut ajella samana päivänä takaisin, joten seuraavana päivänä ruotsiutuessani toin kuivan ja puhtaan maton mukanani. Sillä välin Ruotsissa Tara oli ollut ihan okei, sai hieman vähemmän ruokaa ja muutaman purutabletin (mahaansa tasapainottamaan), joten kun tulin takaisin Ruotsin kotiin niin iskettiin matot takaisin lattialle (ne oli siis kakkaepisodiyönä rullattu pois käytöstä).

Torstai-iltana myöhään, olikohan jopa puolilta öin, koira tuli sanomaan, että pihalle vois mennä. En kerennyt kuin aloittaa ulkovaatteiden pukemisen kun Tara otti ja kakkasi. Matolle. Pisimmälle ja vankimmalle. Ei siis puhettakaan, että sitä voisi pestä kotipesukoneessa tai muutenkaan kotona (varsinkaan täällä missä on kylppärissä suihkukaappi). Sillä välin kun yritin enimmät kakat puhdistaa matolta Tara kävi sanomassa Eetulle, että ... jotain (E nukkui eikä huomannut sanomisia, toisaalta vaikka olisikin huomannut niin ei olisi kyllä ehtinyt tehdä asialle mitään), ja kävi sitten tekemässä seuraavan tortun - tällä kertaa onneksi lattialle. 

Siivosin lattian, kääräsin kakkamaton pois käytöstä ja menin käyttämään Taraa lenkillä. Pihalle tuli vielä pieni kikkare. Sen jälkeen yö oli ihan rauhallinen ja aamulenkillä ei kakkoja Taran toimesta näkynyt. 

Perjantaina annoin koirille osan puurostani ja laitoin niiden ruuan sekaan Tehobaktia (jota olin tuonut mukanani Kiimingistä) ja ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että tuo oli käänne parempaan Taran mahaepisodissa. Tehobaktia koira on saanut ruokansa mukana myös tänään. 

Mahansekoittajat

 Tara sekoitti mahansa jostain. Toissayönä käytin sitä parin tunnin välein pihalla ja ulkoilujen jälkeen pesin sen takapuolen. Eilen koiruus joutui paastoamaan ja vasta illalla sai hieman ruokaa. Yö meni ihan hyvin, joten aamulla annoin koiralle ruuan normaalisti; siitä sitten seurasi yksi sotkeentunut matto ja hieman muuta lattiasotkua. Tällä kertaa koira ei varottanut yhtään ts pyytänyt ulos vaan meni suoriksi matolle tarpeilleen. 

Muutamia maitohappobakteeritabletteja Tara on saanut, en osaa sanoa oisko massu vieläkin huonommassa kunnossa ilman niitä. Enkä osaa sanoa mistä vatsa noin huonoksi meni. Kiki ei -onneksi- ole oireillut. 

Sinksundet

 Reilu viikko on nyt asuttu Sinksundetissa Luleåssa. Eilen saatiin asuntoon wifi (kuuluu siis asunnon vuokraan), kun vuokraisäntä toi tarvittavan laitteen (router). 

Asutaan noin sadan neliön omakotitalossa jonkun vesistön rannalla, asunto oli kalustamaton, joten parit ensimmäiset päivät kierreltiin kaupoissa ostelemassa kaikenlaista tarpeellista. Toki jotain tuotiin kotoakin (koirien perustarvikkeet, jotain keittiöön, omat vaatteet jne). Ostoslistalla oli silti iso määrä kaikkea: vuodesohva,  työpöytä, työtuoli, mikroaaltouuni, vedenkeitin, leivänpaahdin, kahvipannu, siivousvälineitä, astioita, ruokaa, ... 

Kaikkihan lähti Eetun ajatuksesta, että joskus voisi tulla hieman pidempäänkin tutkijavaihtoon Ruotsiin. Eetuhan oli täällä kuukauden yhtenä talvena joitain vuosia sitten. Yhteistyötä Luleån Teknillisen Yliopiston (LTU) kanssa on tehty (Oulun yliopiston metallurgian tutkimusryhmä) jo vuosia, tai vuosikymmeniä. Eetu sai työnsä sille mallille, että irtiotto Oulun lipastolla työskentelystä olisi mahdollista ja byrokratiset (vaihtoon liittyvät) asiat saatiin järjestettyä. 

Syksyllä aloitettiin asunnon etsiminen Luleåsta. Alunperin oli ajatuksena vuokrata kämppä joltain isommalta vuokranvälitysfirmalta (esim Rikshem). Jonotettiin useita asuntoja, mutta syystä taikka toisesta ei yksikään tärpännyt. Tammikuussa laajennettiin hakua yksityisten tarjoamiin asuntoihin, aika harva oli sellainen mihin lemmikit olivat sallittuja  - löytyi paljon asuntoja joita vuokrataan vain yrityksille. Helmikuun alussa saatiin viestiä, että 6.2 voitaisiin tulla katsomaan erästä omakotitaloa (vuokraajaan oltiin toki oltu yhteyksissä muutamaan otteeseen tuota ennen). Viides helmikuuta pakattiin tavarat kyytiin ja ajeltiin Luulajaan, josta oltiin varattu Scandicista pariksi yöksi huone. Sunnuntai-iltapäivänä käytiin tutustumassa omakotitaloon Sinksundetissa; onni oli myötä ja saatiin suullinen sopimus tehtyä, että vuokrataan ko talo kuudeksi kuukaudeksi. Maanantaina varattiin hotellista vielä yksi yö ja iltapäivällä käytiin allekirjoittamassa vuokrasopimus ja saamassa avaimet taloon. Tiistaina kirjauduttiin ulos hotellista ja purettiin takakontista matkalaukut yms tavarat vuokrataloon. 

Googlesta oltiin hieman tutustuttu lähialueeseen etukäteen, mutta lähialueella on jopa paremmat lenkkimaastot kuin mitä Googlemaps antoi ymmärtää. Lähelle on rakennettu melko (osin myös rakenteilla) uusi omakotitaloalue jossa risteilee katuja ja pyöräteitä monenlaisiin lenkkivaihtoehtoihin. Jos haluaa hieman pidemmälle lenkille voi lähteä täysin toiseen suuntaan vesistön yli (kohti yliopistoa tai keskustaa). Jonkun matkan päässä on pururata-alue, mikä toki nyt on latuja täynnä eli ei käytössä koiralenkkeihin - siihen tutustutaan varmaan tarkemmin myöhemmin keväällä. Tosin on siellä ilmeisesti jokin väylä mikä on tarkoitettu kävelijöille, pitää käydä tutustumassa siihen jossain vaiheessa. 

Koirat ovat sopeutuneet hyvin uuteen arkeen ja uusiin lenkkireitteihin. Taran kanssa kävin viime viikonloppuna ns liinalenkillä eli kävelin likeisen asuinalueen läpi ja saavuin metsän laitaan mistä lähti moottorikelkkareittejä eri suuntiin. Hirmu pitkällä ei käyty kun metsät ovat outoja ... mennee hetken ennen kuin hahmottaa miten metsässä polut risteilevät. Eetu on käynyt koirien kanssa jonkun verran juoksulenkeillä (enimmäkseen Kiki kanssa). Täällä on selvästi mäkisemmät maastot kuin Oulussa, joten kunto kohenee varmaan kaikilla. 

Eläintarvikeliikkeestä käytiin ostamassa koirille 12 kilon ruokasäkki ja Biltemasta laatikko minne ruokasäkki kaadettiin. Alku päiville oli toki pakattu kotoa ruokaa matkaan, mutta ajatuksena se, että helompi kun Luulajan kodissa on koirille ruokaa kerralla kunnolla eikä sitä tarvitse jatkuvasti olla ostamassa saatikka raahaamassa Kiimingistä. Koska asunnossa on tilaa runsaasti, niin on myös kaappitilaa, joten keittiöstä varasin yhden hyllyn koirien kupeille ja nameille; namit ostettiin myös täältä eikä kannettu niitä kotoa. Koirat "tarvitsevat" iltakeksit ja aamutikut myös Ruotsinarjessa 😊

Ennen tänne tuloa käytin koirat kaksi kertaa nauttimassa ekinokokkimatolääkettä Sunissa eli koirat ovat 28 vuorokauden matolääkityksellä matkustelun suhteen. Enimmäkseen passiin tarvittavat madotukset tehdään varmaan Suomessa kun välillä pitää käydä Oulussa hakemassa posteja ja hoitamassa muita askareita. 

Ruokinta

Hieman ennen kuin vuosi vaihtui niin Tara jätti penturuuan syömisen ja siirtyi aikuisten nappulaan (olisi se syönyt penturuokaa jos olisin sitä sille tarjonnut, eli ei nirsoilemaan ruvennut ruokakupin edessä). Halusin syöttää koirille samaa nappulaa ja päädyin pienten kokeilujen jälkeen Brit Caren lammas-riisiin. Ainakin Kikin jätökset ovat pieniä ja napakoita (tosin se kakkii melko usein, tai ehkä aavistuksen useammin kuin aiemmin). Taran kakat ovat kiinteytyneet sitten pentuaikojen, mutta isompia läjiä se tuottaa kuin mitä Kiki (voinee johtua toki siitä, että syö enemmän puruluita yms). 

Raakalihaa koirat eivät saa tällä hetkellä jatkuvasti, mutta toisinaan kuitenkin. 

Brit Caren lisäksi testattiin muutamaa Pure Naturalia ja Smaakia (kalaversio). Joista ei ole mitään erityisen pahaa sanottavaa, mutta tuo lammasriisi tuntui tässä kohdin parhaalta vaihtoehdolta (testatuista). 

10 sek & 20 sek

 Siinäpä ne otsikossa. Ajat mitkä koirat olivat paikoillaan ennen ruuan saamista tänään. Aika hurja flipperi, että sain pennunkin pysymään noin pitkään paikallaan. Aamulla Tara tosin säntäs ruokakupilleen kun ehdin sanoa "s" sanasta "saa" ... En viittiny sitä siitä silti nillittää takaisin paikkaistumiseen. Etäisyyttä ruokakuppiin ei ole kuin reilu metri. 

Viime viikolla (ja muutoin viime aikoina) en ole katsonut kellosta kauanko koirat ovat joutuneet odottamaan lupaa syömiseen, mutta olen välillä käynyt seisomassa Taran vieressä yms minihäiriötä. 

Kolmesta kahteen

 Pari viikkoa sitten vaihdoin Taran ruokailut kolmesta kahteen; nappulan määrä per annos hieman vaihtelee eli joskus desi ja joskus puoltoista desiä. Hieman olen sitä pohdiskellut, että milloin pentu siirtyy penturuuasta muuhun murkinaan. Tällä hetkellä ajattelen niin, että kun tuo iso ruokasäkki loppuu niin sen jälkeen en enää ostaisi isoa pussia pentunappulaa vaan muutaman kilon säkin. Mutta tästä mielipide/ajatukset vielä elävät suuntaan ja toiseen. Mahdollinen ajatus on syöttää penturuokaa sille tämän vuoden loppuun ja vuoden vaihteen tienoilla siirtyä aikuisempaan ruokaan. Ainakin jos Ruotsiin meno toteutuu jo helmikuussa niin sitten olisi ehkä helpompi jos koirat söisivät samaa sapuskaa (jos se molemmille passaa jne). 

Ruokajuttuja

 Ja taas muutin ruokintaa. Siis sen verran, että vähensin Taran ruokakupista saamaa nappulamäärää, totesin nimittäin, että kun syötän sille ihan jäätävän määrän herkkuja erinäisten reenien muodossa (tai lenkillä tms), että voisin tiputtaa nappulamäärän takaisin kolmesta desistä kahteen desiin. Eli pentu syö pari desiä nappuloita päivässä sekä 3-4 raakalihapullaa. Yleensä niin, että raakaruoka on se päivän kolmosateria joskus puol yhdeksän-yhdeksän tietämillä illalla. 

Muutos ruokinnassa

 Sen sijaan, että antaisin Taralle (lähes) joka aterialla vähän lihaa (raakapakastelihapullia) niin tässä taannoin muutin ruokailutavat sellaisiksi, että päivän viimeinen (kolmas) ateria on pelkkää lihaa ja ne muut nappuloita. Nappulaa Tara syö lähes kolme desiä päivässä ja lihapyöryköitä 3-5. 

Myös Kiki on saanut iltaisin 1-2 lihapyörykkää vaikkei varsinaisesti kolmen aterian taktiikalla olekaan ruokailemassa. Helpompi marssijärjestyksen yms kannalta kun antaa Kikille ensin ruokakupin ja sitten Taralle.