keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Toinen kesälomareissu

Käytiin toinenkin kotimaan kesälomakierros. Ensin ajeltiin Puolangalle, jossa oltiin pari yötä leirintäalueella telttailemassa. Sieltä ajeltiin katsomaan pari vesiputousta ja muita Kainuulaismaisemia ja sen jälkeen majoituttiin Iisalmen leirintäalueelle taas telttailemaan pariksi yöksi. Iisalmesta kun lähdettiin niin käytiin Tiilikkajärven kansallispuistossa kävelyllä, sitten piipahdettiin Kolilla ja Outokummussa ja sitten ajeltiin viettämään kolme yötä (ja päivää) Kuopiossa. Kuopiossa asusteltiin hotellissa keskustan reunalla. Kuopiosta ajeltiin jatkamaan hotellilomailua Kouvolaan, jossa viihdyttiin myös kolme yötä ja sieltä kun lähdettiin niin oltiin vielä vanhempieni mökillä Rautalammella yksi yö ennen kuin eilen kotiuduttiin.

Puolanka

Puolanka

Hepokongäs


Iisalmi

Tiilikkajärven kansallispuisto

Kuopio

Kuopio

Kuopio

Kuopio

Kuopio

Kouovola

Kouvola

Kouvola

Rautalampi

Nosea viikoilla 37-52

Kuten aiemmin taisin mainita, niin hain Kikille nosework-treeniryhmäpaikkaa syksylle. Pari päivää sitten tuli sähköpostiin tieto, että päästiin siihen ryhmään mihin halusinkin. Eli harjoitukset ovat maanantaisin klo 15-16. Treenit alkavat viikolla 37 eli 7.9.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Lisää tanssia

"Ryhmät sunnuntaisin 19.7. alkaen
Ryhmä 1, 17.00-18.00"

Alkukesä ollaan oltu klo 18 alkavassa ryhmässä. Eli pientä muutosta loppukesän reenikavereissa tiedossa.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Kesäkampaus

Sitten Nemin poismenon jälkeen en ole pitänyt kampauskirjanpitoa (blogissa tai muuallakaan).

Nyt kuitenkin Kikilläkin on ollut tänäkesänä jopa karvanlähtö. Kuten aiemmin kerrottu niin sen turkki ei ole ikinä ollut täysin normaali ts ihan samankaltainen käytökseltään kuin vaikka Merrillä ja Nemillä oli (ennen sterkkausta). Kikin pentukarva tippui tosi myöhään ja sellaisia tupottain lähteviä karvanlähtöjä sillä on ollut kerran kunnolla (Harjavallan erkkarin aikaan) ja muutamia sitten niin, että karvaa on kyllä lähtenyt kun koiraa on harjannut mutta sellaista pystykorvan kevättukan pöllyämistä (eli irtotuppoja kiskottavaksi, näkyvillä) sillä ei ole juurikaan ollut.

Nyt kuitenkin kävi niin, että loppukevään kurapesuilla koirasta ensin alkoi lähtemään karvaa reisistä ja sitten kun harjasin koiran kesäkuun alkupuolella niin lähtihän siitä jonkun verran karvaa. Vaikka edelleenkään karvanlähtö ei näkynyt ulkopuolelle. Reissussa sitten tuntui, että koira olisi pesun tarpeessa -en edes muista milloin viimeksi olen pessyt Kikin shamppoolla- kotiin tultuamme olin kuitenkin niin laiska, etten heti ryhtynyt koiraa pesemään. Meni päivä tai pari ja sain aikaiseksi olkkarin lattialla pienen harjaustuokion. Ja karvaahan sitten lähti ja lähti - ja koira siistiytyi niin ettei sitä nyt tarvitsekaan olla (vielä ainakaan pesemässä).



Tuossa tänään Haukkiksella ottamassani kuvassa näkyy, että kaulakarvoitusta Kikillä edelleen on runsaasti, vaikka muutoin se aika kalju nyt onkin. (noh on sillä housukarvoitustakin ja ja ...)

torstai 2. heinäkuuta 2020

Rankka loma

Tai leikin varjopuolet.

Tai jotain.


Palattiin maanantai-iltana tosiaan kotiin pieneltä kesälomareissulta (Siikajoki-Lohtaja-Vaasa-Pori-Jyväskylä-Leivonmäki-Mikkeli-Juva-Kuopio).

Maanantaina Kiki pääsi leikkimään veljensä kanssa. Leikistä ei vauhtia puuttunut. Koirilla oli tosi kivaa yhdessä.



Leikkiin olisi ollut mahdollisuutta myös Porissa, mutta taisi olla turhan kuuma, joten vanhat ystävykset eivät juurikaan hippastelleet (eivätkä varsinkaan painineet tai muuten remunneet).



Mutta noin yleisesti ottaen Kikillä ei juurikaan ole leikkikavereita, eikä sitä myöten tilanteita missä se pääsisi hippastelemaan toisten koirien kanssa. Arvasin ettei kaahailu välttämättä sille hyvää tee, kropalle siis, mutta mielelle kyllä.

Koska meidän vakkari huoltojoukot ovat kesälomilla niin kysyin kaverilta vinkin kellä koiraa voisi hoidattaa ja päädyin varaamaan Oulun Eläinklinikalta ajan eläinfysioterapeutti Mika Toivaiselta. En ollut aiemmin tavannut ko fyssaria enkä siis ketään koiristani hällä aiemmin käyttänyt. Myöskään kyseisellä ell-asemalla ei oltu aiemmin vierailtu - tiesin toki missä se sijaitsee, koska vieressä on Musti ja Mirri missä ollaan silloin tällöin käyty ostoksilla (Kaakkurissa).

Kiki oli levoton ell-aseman odotusaulassa, kuten se monesti ell-asemilla on (paitsi Sunissa ei ole niin rauhaton), mutta toimenpidehuoneessa välillä meni ihan hyvin. Ei voi (huijaamatta) sanoa, että se siellä kokoajan rauhallinen olisi ollut, mutta huonommastikin olisi voinut mennä.

Mika osasi kyllä hienosti käsitellä koiraa (missä asennossa koiran piti milloinkin olla, rauhoitella koiraa, käskeä, kehua ja rapsutella jne) eikä mua tarvittu tassusta kiinni pitämään. Toki istuin lattialla siinä likellä mutten puuttunut asioiden kulkuun.

Laskulappusessa lukee "Kikillä VEJ. triceps arkuus. Rintarangan sekä lannerangan lihaskireyttä.
EFT-hoito: VEJ. triceps, manuaalinen stretching. Selän lihasten pehmytkudoskäsittelyt.
Rauhallinen liikunta seuraavat 24h"

Molemmat etujalat olivat kuulemma kireät / lihakset jumissa, mutta vasemman jalan käsittelyyn reagoi tuohon yhteen kohtaan. Onneksi operoitu koipi / nivel ei kuitenkaan ollut tulehtunut tai turvoksissa tms. Suurin syy tämän kertaiseen hoitokäyntiin taisi jalkojen sijasta kuitenkin olla nuo rinta- ja lannerangan lihastenkireydet.


keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Tuuliviiri

Minä siis.

Olen eipäsjuupastellut pitkin kevättä (ja kesää), että mitä tahtoisin Kikin kanssa treenata. Mitä tehdä säännöllisesti. Mihin panostaa ryhmätreenien verran, missä treenata (koirakerhoa vai kaupallista koulutusta).

Lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun (kunnes tuuliviiri heilahtaa taas johonkin muuhun suuntaan, mutta ainakin nyt tuntuu tältä), että hain Kikille Kismalta noseworkiin valmennusryhmäpaikkaa syksyksi. Tieto siitä päästiinkö ryhmään tulee milloin tulee (loppukesästä?). Nuo harjoitukset olisivat maanantaisin.


Joskus alkuvuodestahan oli tarkoitus, että voitaisiin ennen syksyä rampata rallytokokokeissa sen verran, että olisi ollut alokasluokasta tulos / tuloksia. Jota kautta olisi ollut motivaatiota ja järkeä treenata jossain rallyn valmennusryhmässä (kuten viime syksynä), kun olisi hieman edistynyt siinä lajissa. Mutta koska korona päätti toisin, niin eipä ole tuloksia kun ei ole koekäyntejäkään ja kokemuskertymää rallytokokokeista.

Okk:lta en enää ota / hae / hanki ryhmäpaikkaa. Rallytokosta ainakaan siis. Se sunnuntain koiratanssivuoro on kuitenkin ollut niin että vieressä ei välttämättä ole ollut Kikille hirmu pahaa häiriötä. Ainakin kuluneella kaudella tokottelijat olivat varsin maltillisia (meidän näkökulmasta) toimissaan, eikä niitä aina siinä vieressä edes ollut. Plus tanssitreenit ovat toisessa päädyssä, rallyt olivat keskellä (arpaonni voisi toki osua mille kentälle vaan), mutta koska luonnollisestikaan en voi kontrolloida muiden tekemisiä enkä toisaalta myös aina tietää minkä tai kenet Kiki milloinkin ottaa silmätikukseen ja ahdistuksen lähteeksi, niin totesinpa vaan, että tämä on nyt testattu, mutta en jaksa uusia kausia. Huolimatta siitä, että koulutus oli hyvää ja välillä reenitkin sujuivat ilman suurta ahdistusta. On se tollaisen häiriöherkän kanssa kuitenkin sellaista tasapainoilua, että päädyin kuitenkin siihen ratkaisuun, että okk:lta riittää ryhmätreenilajiksi koiratanssi ja muita lajeja treenitään muualla (halleissa/paikoissa missä ei ole monia treenejä menossa samaan aikaan).

jl 13/20

Ihanaa kun ei ole enää kuuma. Johan tuota kestikin pari viikkoa yhtämittaista auringonpaistetta ja älytöntä lämpöä. Tai ainakin siellä missä me seikkailtiin viimeiset pari viikkoa niin missään ei satanut. Ensimmäinen vesisade kohdattiin vasta kun palattiin kotiin reissusta.

Näinpä ollen oli varsin mukavata (siinä rajoissa kuin se ylipäätän mukavata voi olla, varsinkaan kun on paikat jumissa) käydä kipittämässä tuttu "takakolmonen" Kiimingin pururadalla tänä aamuna. Asteita oli kolmetoista ja oli keli oli tuulinen. Edellisen yön rankkasateen jäljiltä joka paikassa oli märkää, mutta enää ei satanut.

Matkaa kertyi se tuttu 3,2km ja vauhti oli nopein mun tähän astisista (tämän vuoden) lenkeistä eli 7,1.