Roskat

PLÄÄCH!



Toistaiseksi Merrin ja Nemin uusi elämä löytyy tuolta: http://ruotsinlapinkoirat.blogspot.fi/

Voi olla, että palataan tänne takaisin tai sitten ei. 

Tokokoe kuussa (kaks parhaassa) pitää sekä ohjaajan että mummokoiran mielen virkeänä

(tää vuodatus kettuilee mulle oikeen urakalla. siks säädän kummia nytten)



Tiistai 12.06.2012



Tokokoe, Haukkis, Oulu (agikenttä)

Tuomari: Pirittä Pärssinen

Luokka: Alo

Koira: Nemi



Luoksepäästävyys 9,5

Paikalla makaaminen 6

Seuraaminen kytkettynä 7

Seuraaminen taluttimetta 0

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8

Luoksetulo 10

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9

Estehyppy 8,5

Kokonaisvaikutus 5



Pistemäärä yhteensä 127,5

ALO3





Tokokoe, Haukkis, Oulu (agikenttä)

Tuomari: Pirittä Pärssinen

Luokka: Avo

Koira: Merri



Paikalla makaaminen 5

Seuraaminen taluttimetta 8

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5

Luoksetulo 5

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8

Noutaminen 0

Kaukokäskyt 9,5

Estehyppy 9

Kokonaisvaikutus 5



Pistemäärä yhteensä 132,5

AVO3

N70 toko

Nemillekin eilen oma lenkuransa ja toksut siellä lähipäiväkodin parkkiksella. Hieman mietin, että voinko tuonkin koiran irti siinä päästää kun sitä hässäkkää oli niitten leikkivien tenavien toimesta. Plus pieni pelko siitä, josko se lähitalon k i s s a  ois vapaalla jalalla. Onneksi kisssaa ei näkynyt niin ei tarttenut karjua koiraa. Tai muutakaan semmosta, jonka takia ois tullut mitään kohtausta tuolla touhuamisesta.



Nemille luoksareita muutama, seuruuta ja jäävät. Jäävistä seisomisen ennakoi - peijooni kun sekin jo tietää, että asiat menee: liik maa, luoksari ja liik sei.



Jatkolenkillä lisää seuruu juttuja - käytin sitä myös "kuritukseen". Jos rupesi öykkäilemään / huutamaan jollekin asialle x niin matka jatkui vasta kun tuli mun vierelle perusasentoon ja otettiin pikkupätkä seuruuta. Äkkiäpä se senkin oppi, että ainiin ei saa ölistä ja mölistä.



Kotipihalla vielä tehtiin kaukoja. Selvää edistymistä on tapahtunut. Ei sen niin näpsäkkä ole kuin Merri, mutta tekee kuitenkin eikä pompi metrikaupalla eteenpäin kuin Mersuke.



Tosi hyvä fiilis jäi molempien tok-tuokiosta 

M53 toko

(eilen) Erillislenkura ja "kyllä se kotona osaa" tokotukset läheisen päiväkodin parkkipaikalla. Merri oli tosi touhukkaana, kuinkas muutenkaan. Siinä yhen omakotitalon pihalla -mitä lie puutarhatöitä tehnyt- ukkeli lopetti toimensa toviksi ja kahteli, että mitä ihmettä oikeen touhuan. Samoin kuin jotain tenavia oli pelailemassa eli hyvin oli häiriötä tok-tuokioomme.



Olin oikeen ottanut noutokapulankin mukaan, niin pystyin senkin harkkaamaan. Hyvin koira korjasi perusasentonsa kapulan tuotuaan - pieni viivehän siinä on, joten en tiiä miten kokeessa tekee/toimii.



Lisäksi tehtiin hyvä seuruu, jäävät ja kaket. Luoksareita tein pari läpijuoksuna.



Kotipihalla tehtiin vielä hieman peruutusta kynnykselle (asfaltilta nurmikolle, pieni korotus) ja sivuttais askeleita. 

N69 toko eiku agi

Nemillä ois pitänyt olla eilen ohjatut tokoharkat, mutta ne peruuntuivat (ope peru, en tiä miks). Mutta kun koira oli mukana niin jotain aattelin sen kanssa harkata. Ja koska kuulemma viikonloppuna (jolloin olin aatellut jotain mennä agireenimään) kaikki kentät ja koko halli on varattuna niin päädyin aksaamaan pitkästä aikaa. Nyt kun molemmat ulkokentät olivat vapaina Merrin tokovuoron jälkeen.



Tehtiin ihan perussettiä humppaleikein koristeltuina. Eli putken kautta keppejä (heitin lelun) sekä kaikkia kontakteja ja eteenmenoa.





Kivaa oli! 

M52 toko

Kuin tilauksesta sain eilettäin Merrin toko-oppitunnilla opetusta sivuaskeleittein teosta  - Kiitosta vaan toko-opelle, joka lukee vissiin blogiani toisinaan ;)



Siis. Ne askeleet. Oikealle junttityyliin jalka toisen viereen, mutta ei niin että ensin itte ja sitten koira vaan koiran pitäisi pysyä siinä jalan vieressä. Pitää siis alkuharjoittelussa kääntää sitä koiraa imuttamalla oikealle päin niin sen kroppa pysyy paremmin siinä mukana.



Vasemmalle taas kuului tehdä niin että ensin otta pikkanen askel taaksepäin ja sitten tehdä ristiastuntaa (ristiin, suoraan, ristiin, jne). Tässä peruutin liikaa. tässäkin, oh my god mun kanssani.



Tultiin siihen tulokseen, että mun kannattaa ensin opettaa koiralle enemmän sitä sivuttain liikkumista. Jota se toki jonkin verran jo osaskin vaikka ensin muuta epäilin. Mutta siis vasta sitten se siirtää noihin askeliin. Jotka kuitenkin menivät paremmin kuin pelkäsin. ja joka ei ollut niin vaikee juttu kuin mä luulin. Ts nyt pari palasta loksahti ehkä hitusen meikässä paikoilleen :D



Tehtiin samankaltaista ohjaaja peruuttaa koira tulee perässä - istu,maahan ja seiso kuin viimeksikin. Mutta nyt ohjaajien silmät olivat kiinni. Sitten kun sanoi sen käskyn sai avata silmät. Tehtiinkö me eka kierros jotenkin muulla tavoin? Ei voi muistaa. Toka kiekka meni kuitenkin hyvin.



Itekseen tein luoksetuloa joka toimi huonommin kuin viimeksi. Nyt oli rasiassa perusreeninamia eli nakkia.



Ryhmäpaikallaolossa merri nousi kaks kertaa istumaan :(



Hyppynoutoa saatiinkin veivata. Kun Jenni kurimus oli laittanut putken hypyn viereen. Ja Merri joka aksaurallaan ei kauheesti irtoillut esteille oli nyt ainoa koira joka lankesi ansaan ja meni putken kautta hakemaan sitä kapulaa. aika monta erilaista versiota reenistä saatiin tehdä ennen kuin meni oiken.



Sitten tehtiin vasemmalle kääntymistä "ufon" avulla. Se harkka meni vaihtelevasti. Kerran talloin koiran varpaat :/



Itekseni tein ufoa, seuruuta, jääviä ja kaukoja. Ne menivät ihan hyvin.

Iloa muiden puolesta

Ens viikonloppuna on Tokon SM-kilpailut Kuopiossa. Jossain vaiheessa harkitsin tovin josko oisin lähtenyt niitä kattomaan, mutta sitten tuli vähän sellainen "näää..." olo. Että enkait mää nyt tokoa lähe vaan kattelemaan? Toisaalta taas, olinhan mää Imatrallakin pari vuotta sitten vaan kattomassa, tosin siellä oli se pienen pieni mahdollisuus että oltas "jouduttu" kokeeseen varasijalle. Kuten sitten viime vuonna kävikin Klaukkalassa. Mutta pieni toko-äsäm raditioni päättyi siis hyvin lyhyeen.



Tzemipeukkusia kuitenkin kaikille kamuille jotka Kuopiossa tokottavat viikonloppuna!





Aksapa sitten. Vaikka itsellä on menossa joku taantuma agista, niin seuraan silti mielenkiinnolla ja ilolla kavereiden aksakuulumisia. On hienoa, että monilla menee niin kivasti 

Ja päätinpä myös tuossa jokunen aika sitten, että lähden parin ystävän kanssa Jyväskylään vajaan parin viikon päästä katsomaan agilityn SM-kilpailuja. Kaverit ottavat koiransakin mukaan, kun kisaavat ainakin osittain, mutta minä lähden ihan vallan ilman koiria turisteilemaan ja kannustamaan monia monia kavereita. Siellä on loistojoukko niin seurakavereita, muita tän alueen aksaajia, lappalaiskoiria ja monia monia muita enemmän ja vähemmän tuttuja. Sekä niitä, joita en tunne oikeasti, mutta joiden aksataituruusmaine on kiirinyt jo kauan sitten näillekin leveysasteille. Huisaa! Hieno ja hauska viikonloppu on varmasti tulossa! :)

Ne viime viikon toksut

Nemin ohjatut reenit siis.



Samankaltainen istu-maahan-seiso "kisa" kuin Merrinkin reeneissä. Olin olevinani ovelampi kuin Merrin tunnilla niin en tippunut kisasta ihan ensimmäisenä ;)



Tuon jälkeen jääviä jotka Nemi sekoitti totaalisesti. Sain hetken aikaa tehdä jotta sain sen tekemään liik seisomisen oikein :/ Tätä harkkasin siis ittekseni.



Sitten leikittiin seuraajohtajaa, jossa ei ollut niin paljon mielikuvitusta kuin mitä Mersun reeneissä.



Paikallaolo meni muuten hienosti - piiloilin ja ei ollut siinä ongelmaa. Mutta N ennakoi taas loppuistumisen.



Ittekseni otin luoksareita, varmistaen että koira myös istuu viekkuuni takas tullessa. Oon varmaan liikaa palkannu vaan vauhikkaita tulemisia niin koira on kuvitellut että ei se sivulle istuminen nyt niin oleellista siinä asiassa ole. Nyt meni kuitenkin ihan hienosti.



Hieman omatoimiseuruuta.



ja sitten ohjatusti sai tehdä jotain. Halusin että tehään Nemille vauhtinouto, joka toimi nyt paljon paremmin kuin viimeksi yrittäessä. Tosin vieläkin toimin jotenkin huonosti sen pannan kanssa ts siitä pitämisen suhteen. Hyvin lähti koira hakemaan ja toikin sitä kapulaa mua kohti. Ei toki mihinkään oikiaan luovutukseen, mutta ei sen sitä tarvinnutkaan vielä osata tehdä. Ei vaan oikeen lähtenyt heitetyn lelun perään. Eli tuohon kannattas olla ruokapalkka, rasiassa, mutta niin ettei se koira tiiä että mulla on se. Ts ei nimenomaan sais olla mulla. Vaan jossain jemmassa ... mitenkähän tuonkin käytännössä toteuttaa? Positiivinen fiilinki jäi kuitenkin reeneistä ja erityisesti tuosta nouto-osiosta. Kyllä se siitä joskus vielä liikkeeksi muuttuu :)

Kisa-ahmatti, kisa-addikti

(tässä kirjoituksessa puhutaan kisoista ja niillä tarkoitetaan välillä kokeita ja välillä kilpailuja, kirjoittaja käyttää kisa-nimikettä ns yleisnimenä erittelemättä olipa sitten kyseessä sellainen koiratapahtuma missä koirien tulosten paremmuusjärjestyksellä on väliä vaiko vain sellainen missä koiran itsensä (tai koirakon) tekemä tulos ratkaisee (riippuen kulloisistakin säännöksistä oliko saatu tulos hyvä vai huono vai jotain siltä väliltä))



Ajatus yksi: haluan edelleen kisata Merrin kanssa. Mä en halua joutua katumaan, että miks en kisannut sen kanssa.



Tosiasia: Merri on vanha, sen kanssa ei voi enää agiliitää.

Jatkoajatus: Toki hömppänä voi esteitä tehdä matalilla rimoilla yms ns mummoagia, mutta kisakentille ei ole mitään asiaa.



Ehdotus1: miksi sen koiran kanssa ei voi mennä epiksiin? Niin miksi. Tässä kohtaa tulee vastaan oma epäajatusjärjestelmäni, en osaa latautua epävirallisiin kisoihin oikein. Enpä silti tiedä kävisivätkö ne nykypäivänä jonkinlaisesta "mennään yhdessä Merrin kanssa retkelle kisoihin" -ajatelmasta ja fiilinkien hausta.



Vastalause: miksi sen koiran kanssa pitäisi mennä kisoihin? Mitä se koira välittää siitä pääseekö se mukaan kisareissuille vai ei? Mä väitän, että välittää se ja ymmärtää se. Jotain se tajuaa vaikkei varmaan niin kuten me sen koemme. Koira jonka kanssa on aktiivisesti kisattu siitä lähtien kun se oli hieman yli 2v ... eli melkein 10vuotta aktiivista kisakoiran elämää. Niin onhan se oppinut tietämään, että tietynlaiset rutiinit kotona tarkoittaa niitä reissuja kun pääsee tekemään jotain, koiraa kehutaan ja palkataan ja sen kanssa koetaan kaikenlaisia kivoja asioita. Olivatpa ne sitten iloisia palloleikkejä nurmella tai 0 tai lohdutushyl makkaran syöntiä vesisateessa.



Ehdotus2: näyttelyt? Niin, jos alkaisin kulkemaan mummon kanssa enemmän näyttelyissä? Onhan sekin jonkinlaista kisaamista tai koiratapahtumaan menemistä ja siellä olemista. Nii-in. Merri pääsisi moniin jo ilmaiseksi tai muuten vaan halvemmalla hinnalla. Mutta ... niihin pitää ilmoittautua niin aikasten, että tuntuu yleensä jotenkin kummalta varata ko ajankohta näyttelylle. Hopsoahan sellainen olisi. Paitsi jos sen ajattelisi muorin kisapäivänä kaikkine kummallisine raditioineen, joilla siitä tehtäisiin muorille the retki. Jaa-a, en tiedä. Täyttäisivätkö nuo näyttelyt kuitenkaan ammottavan tyhjää kisakuoppaa joka huutelee kutsuvana, että jotenkin se pitäisi täyttää.



Ehdotus3: toko. Niin. Tähän on nyt päädytty. Ihan kummalliseen juttuun. Mä tahdon kisata koirieni kanssa tokossa. Vaikka se edelleen on usein tosi pelottavaa, kun ei voi ottaa sitä koiraa niskaperseotteella tai muuta vastaavaa kun se haistelee omiaan tai huutelee hävyttömyyksiä joillekin kehänauhan ulkopuolella olijoille. Tai ihan vaan mulle kun en anna sitä lihapullaa ja vähän vikkelään.



Vaikka Merrin kanssa moni asia on niin pielessä kun olla ja voi tokossa, niin silti mä haluan ja aion kisata sen kanssa vielä monta omituista koetta. Ainakin viis viimistä koetta sen kanssa mulla on ollut kivaa siellä kehänauhojen sisäpuolella. Ja sitä samaa mä haluan jatkaa tästä eteenpäinkin niin kauan kuin se suinkin on järkevää ja mahdollista  Piut ja paut tuloksista, noin niin kuin suurinpiirtein.



Missä mennään:



Kummallista kerrassansa tässä mun ja Merrin tokottamisessa on se, että vaikka mä ajattelen että "hälläkös väliä" niin silti siinä vaan on joku hillitön kynnys minkä takia en voi vielä mennä sen koiran kanssa kuitenkaan sinne VOIttajaluokkaan. Vaikka toisaalta mä myös pelkään sitä, että jos mä jahkailen liian kauan sen kanssa että millon se ois sinne valmis. Tai mä oisin valmis menemään voittajaluokkaan. Että jos sille koiralle tuleekin jokin este (sairastuminen tahi kuolema), jonka takia me ei ikinä koskaan päästykään hupsuttelmaan voittajaan, niin kadunko mä sitä syvästi ja pahasti suurinpiirtein täältä ikuisuuteen?



Voittajaluokan pahimmat möröt:



Seuraamisen sivuaskeleet, pitäisi keksiä miten tekisin ne Merrin kanssa. Jotain höpöjuttuja on tehty - sellaisia mille nauraa variksen marjatkin. Ja joo, reeneis on neuvottu mutta sillon joskus kun niitä tehtiin niin tuntu ylivaikeilta eikä mikään onnistunut.

Ruutu. Eteenpäin on menty, mutta ei vielä läheskään koevalmis tapaus.

Tunnari. Lisää reeniä. Kapulan tiputtaminen ja sillä veelaaminen pois. Tää ei oo mikään paha mörkö mun mielestä kuitenkaan tämä liike.



Semimörkö:



Paikallaolo. Samat ongelmat kuin avossa jatkuvat. Nouseeko istumaan ja kuinka paljon piipittää.

Luoksetulo. Tämä on vähän kumma liike. Avo-versio on mörkö koska on ihan kuun liikkeistä kiinni millon pysähtyy. Kokeiltu vaikka mitä ja välillä toimii ihan superisti ja sitten taas ei. Maihinmeno on kohtuu hyvä.

Kaukot. En mä nyt vielä hirmu huolestunut ole. Pitää vaan kasvattaa matkaa ja katsoa ettei reeni näitä liian suuressa vireessä (siis koiran).



Ei huolta:



Metallinouto - hieman ällöhän se on, mutta tekee kuitenkin. ja toisinaan ei oo yhtään ällö.

Hyppynouto - kivaliike. Perusongelmat jatkuvat (perusasento).

Liikkeestä istuminen - ehkei ongelma.





Syksyllä on pakko unohtaa möröt ja mennä hippastelemaan voittajaan. mistä se syksy alkaa? Lokakuusta?

Kesä koittaa

Tänään Koitelissa




[kuva hävisi vuodatuksen sekoilun myötä]

M51 N68 tasap

Ufotusta. Aste parempaan suuntaan operaatiossa Merrin takajalat ufolle. 

M50 N 67 tok

Näitä on monta. Lähes joka lenkillä oon vahvistellut koirien seuruuta. Tai enimmäkseen jotain kontaktikävelyä eli kontaktin vahvistamista. Mutta kuitenniin. 

N66 toko

Ohjatut tokot keskiviikkona ulkokentällä. 

M49 toko

Ohjatut toksut. Ekan kerran tällä kaudella ohjatut ulkotokotukset.



Piirileikki ts seuraajohtajaa.



Leikkimielinen kilpailu jossa tehtii istu-maahan-seisoja. Me tiputtiin heti kättelyssä.



Ruutu.



Paikallaolo.



Tehtiinkö muuta ohjatusti?



Itekseeni reenustelin hyppynoutoa (tosi kivasti meni), tunnaria (yhen piilotusta metikköön) - hakee hyvin mutta palautus huono, ei siis tuo kunnolla perille asti kun rupeaa jollainlailla leikkimään kapulalla. Ja luoksetuloa. Takapalkkavapautustekniikalla. Ensin vein palkaksi pallon. Noo... Merri haki pallon ennen kuin ehin kissaa sanoa. Sitten vaihoin palkaksi lällyruokaa (ehkä lusikallisen verran) kannellisessa rasiassa. Hiemanhan tuo koiruus oli sen ruuan perään, mutta kun napakasti sitä komensin niin ei lähteny hakemaan rasiaa ennen aikojaan. Pari kertaa tein pysäyksen ja vapautuksen sinne ruokapalkalle tällä tavoin (menin siis avaamaan sen purnukan koiralle). Ja johan oli hienot pysäytykset. Pysäykset siis käsimerkillä ja samantien vapautus palkalle jossa koira tietty oli mua ennen mutta koko ajan kehuin koiraa ja sitten avasin sen purnukan samalla kehuen eerinomaista otusta.



Itekseen reenittiin myös seuruuta. 

Lama

Agility lama, agility lama, agility lama. on mun pään sisällä. Vai onko?



Näyttää hienolta. Tuntuu hienolta, kun onnistuu.



Peikko, mörkö, peikko, mörkö. Pyörii ja tanssii, hippastelee.



Mitä väliä jos epäonnistuu. Mitä väliä KUN epäonnistuu. Epäonnistuu, epä, epä, epä. 

Vanhuksen vesijumppa

Käytin Merrin tänään toistamiseen (siis tänään vaan kerran, heh, mutta toinen kerta yhteensä) Elp'illä. Nyt kokeiltiin oikeesti sitä altailuakin. Viimeksihän likat vaan kävelivät siitä lävitse. Yllättävän helposti saatiin Merri sinne "akvaarioon". Hieman nameja, ja siellä likka oli. Sitä ennen sille puettiin valjaat päälle. Ja valjais oli hihna niin pysty hieman säätelemään, että missä kohtaa sitä allasta (suorakaiteen mallinen) koira oli. Siis en käyttäny omia vaan paikan omia valjaita. Sitten sinne pistettiin vettä ja koiraa namiteltiin aina välillä. Hieman Merriä ihmetetytti ja kertaalleen se yritti tulla pois altaasta. Sitten kun vettä oli hyvä määrä niin pohja laitettiin liikkumaan jotenkin ja Merri sai ruveta kävelemään siinä altaassa. Välillä Elp sääteli kallistuksia ja sen pohjan liikkumisen nopeutta. Ja Merriä palkattiin jotta se käveli mun/Elp'in luo. Ootin sitä siis ts seisoin siel toisessa päädyssä ja pohja vei koiraa toiseen päähän.



Katsoin välillä itsekin sitä Merrin vesikävelyä, sieltä sivusta päin, ja siitä huomasi, että Merri nostelee takajalkojaan tosi ylös. Vähän hassusti siis liikutti niitä takajalkoja/ takapäätä. Muutoinkin oli aika metkan näköstä kattoa sitä koiran jalkajumppailua.



Tuon altailun jälkeen kuivasin koiran, sen mikä siitä pyyhkeeseen lähti. Ja sitten Elp vielä hieroi koiran perusteellisesti.



Positiivinen kokemus oli. Myös mulle epäilevälle joonakselle ;)

Ja Merrille, se ois halunnu uudestaan - siis hierontapisteeltä poistumisen jälkeen, sinne missä Elp piti niitä sen iihania maksanameja mitä Merri sai Elpiltä sillon kun oli siellä altaassa ;D

N65 toko

Viime viikkoset tokoreenit.



Edellisellä viikolla oltiin harjoteltu käännöksiä vasemmalle, oikealle ja täyskäännöksiä, joten nyt harjoteltiin sitten käännöksiä joissa pysähdytään heti. Eli mietittiin kantapäiden ja varpaiden asentoja. Mä totesin, että multa onnistunee paremmin sellaiset versiot missä vasenjalka aloittaa liikkeen/kääntymisen. Ja yllättävän hyvin harjoitukset sujuivatkin. Nemi on oiva kaveri tuollaiseen harjoitteluun.



Enää en toki muista mitä / miten se homma oikein tehtiinkään...



Tehtiin myös kosketusalusta reeniä. Ensin niinkuin oon tottunut tekemään ja koska olin liian samanlaisen kokoajan niin Jenni tahtoi, että tehtiin myös niin, että laitoin alustan maahan ja palkan sen taakse ja menin juosten koiran kanssa kauemmaksi ja vapautin sen sieltä alustalle ja siitä palkalle. Olin tässä huono ja tein taas jotain väärin, mutta koira kuitenkin oli ihan hyvä ...



Lopuksi otettiin vielä paikallaolo pihalla. Muut reenin osaset olivat siis olleet hallissa. Paikallaolo tais mennä ihan kivasti.



En yhtään muista reenittiinkö jotain muuta. Ja että mitä mä tein muina aikoina... kait me jotain harkattiin? 

Erilainen Tornio

Rengas hajosi autosta kesken agikisoihin ajelun, joten jäi tänään ne Torkk:n kisat välistä. Reissussa oltiin silti monta tuntia... 

Riisiviikot

Noin viikko sitten Merri oli koko päivän tosi vaisu, närppi ruokaansa eikä kerjännyt kun teimme ruokaa/söimme itse. Mikä on Merriksi todella omituista. Siinä ehdin murhehtia jo vaikka mitä käyden kaikenlaisia kauhuskenaarioita lävitse. Onhan koira jo yli 11 vuotias, joten vääjäämättäkin joskus on edessä se hetki kun se sairastuu johonkin niin, ettei siitä enää toivu, tai henki lähtee jollain muulla tavalla.



Sitten meni maha kuralle. Koira halusi ulos useita kertoja, ts tiheään, ja aina ulkoillessa, kakkausasennossa, mitään ei kuitenkaan näyttänyt ees tulevan. Nyt on sitten viikko menty niin, että välillä koira on ollut ruuatta, välillä syönyt normaalisti (kun on ollut normi kakka ja koira on vaikuttanut olevan ok). Keskiviikon tokojen jälkeen, torstaina siis tuli taas löysät paskat. Tokoreeneissä syödyt nakit eivät vissiin vielä sopineet mahalle. To-iltana koira (ts ne kakkostarpeet joita seurailen - ja toki se jos maha on löysällä niin koiran housut pitää pestä lenkkien päätteeksi) oli ok, samoin kuin pe aamu/pvä. Illalla taas kakatti kovasti ja kakka oli löysää muttei millään vesiripulilla kuitenkaan. Tänä aamuna on tullut normi kakka, ja päivän kahdella lenkillä ei yhtään mitään. Eli vaik ulos on päässyt niin ei ole ollut tarvetta rynnätä välittömästi puskaan.



Joku päivä tällä viikolla ostin kaupasta halvinta mahdollista riisiä ja apteekista Tehobaktia (tms jauhetta), jota olen laittanut koiran ruokaan. Ja se tuntuu auttavankin asiaan. Tänäaamuna keitin taas uudet riisit, nyt koira saa riisiä, jonka seassa on hieman porkkanaa ja suolaa sekä muutaman oman nappulansa. Viikolla söi riisi-raejuusto mössöä (tehobaktin kera).



Sen ekan päivän jälkeen koira ei ole onneksi ollut vaisu. Vaan ihan pirtsakka oma itsensä 



ps. siis en yhtään tiedä mistä tämä kaikki alkoi, mikä laukaisi löysän vatsan oireyhtymän

M48 toko

Keskiviikkona Merrin ohjatuissa tokoreeneissä tehtiin jääviä niin, että koiran piti kulkea ohjaajan jalkojen välissä ja siitä satunnaisesti käskytettiin koirat joko istu, maahan tai seisomaan. Vaikeinta oli saada koira kulkemaan jalkojen välissä.



Jenni neuvoi yksitellen luoksetulon pysäyksiä. Sillä välin piti opettaa naksun avulla koiralle joku uus temppu. Mikä neuvoksi? Ensin yritin saada Merrin koskemaan puomin alla olevien "tikapuiden" kakkos "puolaan". Mutta sain sen läppäämään vain sitä maass olevaa "puolaa", joten vaihdoin tehtävää.

Ja opetinkin sen ryömimään/jotenkin liikkumaan tuolin alta. Ensin se hyppeli tuolin päälle n kertaa, joten laitoin tuolin päälle pussipainoja esteeksi. Hieman piti "hakea" että mitä tahdon tällä kertaa koiran tekevän. Mutta kyllä se siinä ajassa kuin muut kävivät tekemässä luoksareita tuon asian oppi :)



Luoksareita harkattiin putken avulla. Koiran taakse palkka, koira istumaan, mä kävelin suoran putken toiselle puolelle. Koira lähetettiin putkeen (ts kutsuin sen putkeen)  ja heti kun se tuli ulos putkesta tein käsimerkin ja saman tien vapautin palkalle. Ekalla kerralla ei tehnyt kunnolla ts ei oikein tiennyt mitä pitää tehdä ja mä olin liian hiaskin vapauttamaan. Ts kun ei pysähtynyt kunnolla niin en tienny saanko vapauttaa sen palkalle vai en. Toinen kerta menikin jo melko buenosti.



Vikana reenittiin pihalla paikallaoloja. Koirat makasivat hallin likeisen autotien reunassa - en uskaltanut mennä piiloon.