Jotain juttuja

 Onhan tässä talven aikana ehtinyt muutamat agitreenit olla (muuta kuin ne yhdet joista olen jotain kirjoittanut). On treenattu sekä Okk:n hallissa että AnskuNi -treenitilassa. On tehty esteen ohituksia (mennäkkö putkeen tai hypylle vai eikö mennä), yritetty opetella tekemään takaakiertopersjättöä (japanilainenko se lienee?). Vähän muisteltu kontakteja, puomia lähinnä. Tehty kepeille erilaisia ohjauksia (niin että ohjurit ovat olleet apuna). Keppijutuissa Tara on aika hyvä, tosin tarvitsee yleensä vähintään loppuosioon ne ohjurit. Allekirjoittanut ei edelleenkään osaa valssata ja muutenkin rataa tehdessä ohjaukset ovat erejä kuin oli tarkoitus - miten se voikin olla niin vaikeaa? Noh, joskus onnistunkin, mutta takkusta myös on. 

Tara on hyppinyt enimmäkseen vielä 35 cm rimoja, mutta joitain kertoja kun ollaan käyty omatoimitreenimässä niin oon hyppelyttänyt sitä myös 40 cm rimoja. 

Itsekseen on tehty aksassa pujottelujuttuja, putkeen irtoamisia, hyppytekniikkaa, paikallaoloja, tiettyjen ohjausten vahvistamisia, hypylle irtoamista - näitä nyt ainakin. 

Kun Tara joulukuun kieppeillä kaljuuntui (=tiputti turkkinsa) ja kovimmilla pakkasilla pidin sille jonkun verran bot-takkia ulkoillessa, niin nyt kun helmikuu alkaa olla loppumaisillaan niin koira on kasvattanut itselleen taas aluvilla. Tara on jo useamman viikon merkkaillut lenkeillä ts pissannut enemmän kuin yleensä, joten kuvittelisin sen juoksevan jossain vaiheessa - edellinen juoksu oli elokuussa. 

Jossain vaiheessa mietin, että oltaisiin aloitettu aksassa kisaaminen Okk:n maaliskuun kisoista, mutta nyt kun kisoihin olisi enään kuukausi aikaa niin en olekaan niin varma tästä aiheesta. Noissa kisoissa on vain yksi hyppyrata, mutta sillä nyt ei ehkä ole väliä, kisoissa on kuitenkin ruotsalainen tuomari ja ilmeisesti ulkomaalaisten tuomareiden suhteen on jotain säätöä jos/kun kisaa ekan kerran (kisakirjanvahvistamisessa/mittaamisessa), niin voi olla etten jaksa säätöä vaan siirrän kisauran aloitusta eteenpäin. Ei muuten ole lisenssiäkään vielä ostettuna. 

Kikin talvi on ollut vaihteleva, paukkupakkasilla se arkailee ulkoilua, etenkin iltaisin kotoa poistumista ja olen sitä useana iltana kantanut taloyhtiön pihan poikki tielle - tämä siksi, koska muuten se paniikissa kusee heti kun kotoa lähdetään. Vähemmän kiva jos kertaisia läikkiä on lumessa kotioven ulkopuolella saati sitten yleisellä piha-alueella. Sitten taas toisenlaisilla ilmoilla koira on ollut välillä kovinkin energinen ja käynyt mielelään Eetun kanssa juoksulenkeillä, tai touhottanut lumessa milloin mitäkin juttuja - toisinaan myös kulkenut erityisen hitaas kun on pitänyt nuuskuttaa jos jonkinlaiset viestit tien pientareilta. Hallilla käydessä se on ollut melkoisen touhukkaalla tuulella lähes joka kerta. Yhdellä reissulla reenattiin myös hieman noseworkia mikä oli kyllä pikkuprinsessan mieleen. 

Toki siis Tarakin on välillä päässyt Eetun kanssa juoksemaan. Tara on vauhdikkaampi menijä juostessa kuin Kiki - myös sellainen, joka ei halua nuuskutella juostessa, käy tarpeillaan ja sitten etenee. Molemmat koirat käyttäytyvät juoksulenkeillä koirakohtaamisissa paremmin kuin kävelylenkeillä, ilmeisesti juostessa ovat "töissä" eivätkä ehdi alkaa säätämään mitään. 

Ne muut lajit

 Olen pohdiskellut, että kun viime vuonna yritin vielä periaatteessa etsiä Taran koiratanssiin jotain punaista lankaa, mutta ryhmätreeneissä käyminen kaatui siihen, että oltiin usein väärinä päivinä treeneissä. Harjoituksethan olivat periaatteessa joka toinen kerta itseohjautuvia ja joka toinen kerta ohjattuja. Jokuselle ohjatulle kerralle kouluttajalla oli este ettei päässytkään paikalle (täysin inhimillistä tämä siis). Itsellä taas oli valitettavan usein menoa silloin kun oli niitä ohjattuja treenejä. Oltiin tuuliajolla siis, enkä saanut kiinni siitä punaisesta langasta. Tämähän on täysin peiliin katsomisen paikka, koska koiratanssi lajina nyt vaan on sellainen, että itse pitää päättää ja tehdä kaikki, jos on joku oma suunnitelma niin niihin voi sitten kysyä apua muilta. 

Tajusin eräänä päivänä, että Taran koiratanssi"ura" koki notkahduksen siinä vaiheessa, kun ei pystytty osallistumaan jatkokurssille - kun muutettiin siinä vaiheessa sinne Luleåån. Oltaisiin siihen alkeiden teon jatkoon tarvittu niitä pieniä kotitehtäviä, improja ja koreoiden suunnitteluja. Vielä viime vuonna ajattelin (ts viime treenikaudella), että olisin toteuttanut tuollaisia "tehtäviä" itsekseni ja sitä kautta saanut Taralle kokemusta pienistä tanssinumeroista ja samalla saanut löydettyä jonkun biisin johon rakennella kenties sen ekan kisaohjelman. 

Koiratanssi on siis lajina tauolla. Odottaa itseltä sitä the sysäystä paneutumaan asiaan. Hieman olen miettinyt, että pitäisikö mennä jonnekin maksulliselle ko lajin kurssille. Okk:n ryhmätreenit eivät käy tähän ongelmaani, kun on niin itseohjautuvaa ja en ole saanut potkittua itseäni tekemään asialle jotain. 

***

Taran tokot taas ovat ihan kuopassa. En ole sen lajin eteen juurikaan tehnyt mitään sen jälkeen kun ollaan viimeksi oltu jossain koulutuksessa. Toki siis koirat, myös Tara, välillä treenailee jotain tokoonkin liitettäviä taitoja, mutta varsinaisia tokotokojuttuja ei olla saatua aikaiseksi harjoiteltua. Toko on lajina kyllä kovinkin kiva, mutta mikä lie laiskuus vaivaa itseä senkin asian osalta. 

***

Nyt kun on oltu silloin tällöin Siikajoella, niin olen sitä mökkiympäristöä välillä katsonut sillä silmällä, että siellä olisi tosi hyviä nosetuspaikkoja. Ehkäpä siis joku kerta mökille mentäessä otan nosetusvälineet mukaan (tai siirrän osan niistä sinne vakioksi asumaan) ja teen Kikille mielenvirkistys hajutreenit. Ehkä. Voihan sitä aina suunnitella ... 

Muutoin missään maksullisilla kursseilla en Kikin kanssa jaksa käydä nosettelemassa. Librelan takia Kiki on kisakiellossa (doupping ...), joten en koe tarpeelliseksi maksaa valmennusryhmistä sen osalta. Kiki kuitenkin pääsee höntsätreenailemaan toisinaan vapaavuorolle okk:n halliin, joten ei se aivan vailla mitään "treenausta" ole. Joskus tuntuu myös, että sille on pääasia kun pääsee sinne halliin eikä sitä sitten kiinnosta mitkään "temput" kunhan saa osallistua Taran treenien tekemiseen ja nuuskutella omiaan. 

***

Taran rallytokot taas. Jotain pieniä juttuja on tehty itsekseen ja aina valmennusringin leirillä / leirin jälkeen treeni-innostus nostaa päätään, mutta sitten käytännössä kun menen Haukkiksen hallille omatoimitreenailemaan niin päädyn kuitenkin tekemään jotain agijuttuja. 

Kesän aikana oli kova aikomus käydä Airan rallytreeneissä, mutta niinpä vain kesä meni ettei käyty niissä kertaakaan. 

Yhden kortin varassa

 Aiemmin taisin jo pähkäillä likkojen treenisyksyä. Nyt olisi menossa haku Okk:n ryhmiin, mutta päätin ettei haeta sen kummemmin rallytokoon kuin koiratanssiinkaan. Aikomus olisi treenailla näitä lajeja, tokoa ja noseworkia sen mukaan miten inspiroidun ns omatoimitreeneissä. Omatoimitreenioikeuden aion siis lunastaa okk:n halliin syksyllekin. 

Aksaan syksylle hain Taralle treenipaikkaa, vielä ei ole tietoa päästäänkö ryhmään (ja muita yksityiskohtia). 

Valmennusrinkiläiset 2023

 Tara pääsi kuin pääsikin lappalaiskoirien valmennusrinkiin vuodelle 2023 - rallytokoon 💛

Valitsijaraadin terveiset:

"Lupaava koirakko, jolla tarkkaa työskentelyä! Koira mukavan innostunut tekemisestä ja yhteistyönne toimii hyvin. Tiivis seuraamisen ja kontaktin alku, jossa käytetty edelleen runsaasti namilla imutusta. Raati olisi mieluusti nähnyt myös pätkiä, joissa kättä ja namia olisi käytetty hieman vähemmän apuna, jotta olisi nähty myös miten hyvin koira osaa jo sanalliset käskyt."

No siis todellakin, imutuksesta on agendana päästä eroon 😃 parempia videoita ei ollut hakemukseen liittää. Että ihan oikeasta syystä mainittu, muutoin positiivista kommentointia on aina kiva kuulla (että ei se meidän tekeminen ihan toivottomalta siis näyttänyt). 

Haettiin myös agiin ja tokoon (koska kaikkea piti lopulta yrittää 😁) niistä tuli myös palautteet:

Alla toko valintatiimin terveiset:

Ohjaajalla ja koiralla kiva yhteistyö ja todella kivan näköistä tekemistä. Ohjaaja on kokenut, mutta kyseisen koiran kanssa vielä sen verran alkeissa, ettei tälle vuodelle mahtunut toko-tiimiin. Valitisijatiimi kuitenkin kannustaa jatkamaan hienosti alkaneellla toko-uralla.

Alla agility valintatiimin terveiset:

Teillä on pohjataidot hienosti hallussa, ja Taralla on tekemisen makua treeneissä. Uskon että hyvin etenette lajissa.

Noseworkiin hain vain varasijaa, ja se (yllättäin) saatiin siis kans. Nosetus on Kikin juttu. 

Valmennusringistä

 ... on kuulunut toistaiseksi sen verran, että Kiki on saanut varapaikan noseworkista. 

Ei mitään käsitystä, että tuleeko muita sähköposteja. Taralle kun hain paikkoja muihin lajeihin. Hyvin paljon mahdollista ettei se ole saanut paikkaa ringistä koska hakijoita on ilmeisesti ollut paljon. Ihan ymmärrettävää olisi se (jos näin on käynyt), mutta olisi kiva saada tämä asia päätökseen niin tietäisi ollaanko mukana vai ei (ja pidänkö leiri viikonloput varattuina vai en). 

Halli ja nose

 Oulun noseyhdistyksen jäsenmaksulasku tuli jokin aika sitten. Ihan vähällä oli, että olisin työntänyt sen öö-mappiin, mutta niinpä vain maksoin sen äsken. Menkööt nyt vielä ens vuosi, jos se noseinnostus vielä vaikka nousisi. Ja joo, enhän mä noseiluun tarvi mitään paikallista yhdistystä sinällänsä (paitsi jos haluaa mennä kokeisiin niin jäsenyydestä saattaa olla hyötyä?). 

Lisäksi samalla nettipankin avaamisella maksoin myös kevättalveksi Okk:n hallin omatoimitreenioikeuden. 

Ryhmättömyys

 Tyhjensin koirien kalenterin eli tällä hetkellä ei olla kummankaan koiran kanssa missään treeniryhmässä. Viime syksy oli jotenkin niin hetkinen ja rahaa paloi niin koiratreeneihin kuin eläinlääkärimaksuihin urakalla, joten otetaan hieman rauhallisemmin jonkun aikaa. Taralle on silti suunnitelmia punottuna kun alkeita on opeteltu syksyllä jos ja vaikka mihin. 

Viime aikoina Tara on opetellut (tai kertaillut) parempaa lenkkikäytöstä, seuraamista ja istumista. Istuminen on jostain syystä ollut asia mitä se ei ole oikein osannut, tai eikait siinä mitään ihmeellistä ole ettei nuori koira jotain asiaa osaa, mutta yleensä koirat about ekana oppivat istumaan. Lisäksi on tehty luopumista, paikallaoloa ja satunnaisia temppuja. 

Kiki on tehnyt seuramista molemmin puolin, pertsoja (molemmin puolin), liikkeestä maahanmenoa ja jotain satunnaisia temppusia (tassutemput esmes). Niin ja eilen hieman kotinoseiltiin. 

Vaihtelevia treenejä

 Kiki mietityttää. Sen kanssa treenaaminen, ja muutenkin. Että kuinka kipeä se mahtaa olla, paljonko vaivaa kipeä suu/hampaat ja onko jotain muuta vialla. Koheneeko fiilis/olemus kun hampaat saadaan kuntoon? Hieman sellaista olotilaa on nyt itsellä, että saattaa olla, että pitää jotain lääkitystä kokeilla Kikille tässä myöhemmin - kun hampaat on hoidettu (niiden poiston aikaan koira tietysti saa kipulääkettä). En manaile mitään, mutta suhtaudun asiaan niin, että jos jotain on niin tietysti yritetään lääkitä koiraa jos sillä sitä voitaisiin auttaa. En tarkalleen osaa sanoa milloin muutos tapahtui, mutta Kiki ei enää hypi sohvalle / sänkyyn jne. 

Tänään esim Kiki oli tosi tohkeissaan nosetreeneissä ja reenit menivät muutoin ihan kivasti, mutta kun kahdella etsintäalueella oli paikat missä olisi pitänyt nousta ylemmäs (toisella penkille ja toisella seinää vasten) niin Kiki ei tehnyt niin. Seinä-paikassa sanoin löytö, vaikka Kiki ei tarpeeksi ylös osoittanutkaan löytöä ja toisessa paikassa nostin koiran penkille josta se jatkoi nuuskutteluaan ja teki sitten löydön. 

Kiki tykkää nukkua osan yöstä mun tyynyllä, joten aamuyöstä nostan sen sänkyyn, jossa se ryntää kiireenvilkkaa tyynyjen sekaan ja valtaa sieltä itselleen mieluisen paikan. Illalla kun mennään nukkumaan Kiki ei ole haluamassa sänkyyn vaan menee nukkumaan koirapedille mikä on makkarissa. 

Eilisissä koiratanssitreeneissä kun ohjelmassa oli kisanomainen treeni niin Kiki ei oikein innostunut. Tai itsellä ei ollut superhyvä suunnitelmakaan, että osittain menee kyllä omaan piikkiinkin. Mutta koira kehässä lähinnä haisteli ja haukkui. Yritin sitten saada siihen jotain kontaktia (ts juoksentelin jotta koira ottaisi muhun kontaktia eikä niin että väkisten houkuttelisin koiran huomaaman mut - aiemmin tuo on toiminut Kikille ihan hyvin, mutta eilen Kiki ei tod ollut tanssitreeni -tuulella). 

Tara oli mukana reeneissä joten se kävi tekemässä pari kehäänmeno -treeniä, mutta siitä kyl totesin, että pitkä on tie tehdä koirasta kisakoira ts totuttaa se tyhjään kenttään, tuomareihin, viereisen kentän häiriöihin ja ties mihin kaikkeen. Palkattomuudesta yms puhumattakaan. Ekalla kiekalla Tara enimmäkseen haisteli maata ja pälyili. Toisella kiekalla kävin lähinnä tekemässä kontaktiharjoituksia ja vähän jotain seuraattamisia eri puolilla kehää ja muutamia temppuja niin että palkkailin paljon koiraa ja se "kehässä käynti" sujuikin huomattavasti paremmin. Eipä pidä kuvitella pennun selviävän vielä turhan haastavista treeneistä. 

Kohta loppuu nosetkin

 Vielä kolme kertaa jäljellä Kikin nosereenejä tälle vuotta. Tämän viikon maanantaina Kikillä oli parempi meno nenähommissa kuin parilla sitä edellisellä kerralla. Ens talvelle en ole hakenut sille ryhmäpaikkaa. Pidetään hetken aikaa taukoa ohjatuista harjoituksista. Säästyypä ne rahat vaikkapa niihin hammaslääkärilaskuihin. 

Lappalaisten laiska kesä

 Rehvakkaasti ilmoittauduin keväällä lappalaiskoirien nosework ja jälkikursseille. Tai siis suljettuihin fb-ryhmiin joissa oli/on viikkotehtäviä ja opastusta tarpeen mukaan. Onko tullut reenattua. No ei ole. Juurikaan siis. Ei voi sanoa ettenkö olisi ollenkaan treenannut, mutta hyvin on ollut laiska lappalaisohjastaja täällä. Sen verran osasin jo olla viisas, että kun tuli ilmoitus vastaavasta koiratanssiryhmästä niin siihen en ilmoittautunut ... 

Jotenkin kaikki koira-aktiivisuusenergia on mennyt Taraan. Ja siinäkin olisin voinut olla -paljon paljon- ahkerampi ja aikaansaavampi. 

Viikon paras päivä on edelleen maanantai

 Ainakin jos Kikiltä kysytään. Sillä muutama päivä sitten ollaan saatu sähköposti missä on varmistuksena Kikille nosework-valmennusryhmäpaikka Koirakoulu Kismasta. Kiki treenailee maanantaisin 13.9 lähtien klo 16-17 2-luokkalaisten ryhmässä. Ei tokikaan olla kisattu kuin kerran, mutta kun viime vuosi meni 1-luokkalaisten tasoryhmässä niin otetaan vähän haasteita reeneihin mukaan luokkakorotuksen myötä. 

Kohta on juhannus, mutta mitä tehdään syksyllä?

 Niin se vain menee, että joidenkin kurssien/ryhmäpaikkojen suhteen pitää olla (tai piti olla) jo nyt hereillä, jotta on mitä ja missä syksyllä treenailla. 

Alustavan suunnitelman mukaan Kiki treenailee syksyn Kismalla noseworkia ja Oulun koirakerholla koiratanssia (oletuksena että pääsee ryhmään, jos ei pääse niin tanssahdellaan omatoimisesti jossain). 

Tara menee elokuun puolivälissä Kismalle harrastuspentukurssille ja jos Okk:lla järjestetään syksyllä koiratanssin alkeiskurssi niin yritän saada sen sinne (nuo kurssit ovat täyttyneet hetkessä yleensä, joten ei ole mitenkään sanottua että sinne päästäisiin). 

Harrastuspentukurssin jälkeen katsellaan millaisia alkeiskursseja missäkin olisi tarjolla. Luultavasti käydään jossain välissä alkeistokokurssi. 

Taran touhut (viikko 24/21)

 Tällä viikolla Tarasta tuli oikea (pikku) pystykorva, koska jossain vaiheessa viikkoa pennun korvat ovat nousseet pystyyn. 

Olikohan viime viikolla (vai jopa jo sitä edellisellä) kun se keksi, että vinkuleluja voi vinguttaa. Onneksi se ei vielä kuitenkaan ole sellainen virtuoosi vinkulelujen soittelija kuin mitä Kiki oli pentuna (joka saattoi helposti vinguttaa vinkulelua kymmenenkin minuuttia putkeen). 

Sekoilin rokotusvarausten kanssa, kun ensin varasin Taralle rokotuksen niin, että pentu on täyttänyt 3kk ja sitten luin jostain ,että se ajankohta onkin 12 viikkoa, mikä heittää ajallisesti toisistaan yllättävänkin paljon. Näinpä ollen Tara pääsee ensi rokotuksille jo muutama päivä ennen kuin täyttää 12 viikkoa (mikä on siis juhannusviikonloppu jolloin luonnollisesti eläinlääkärit(kin)tekevät jotain muuta kuin rokottavat koiria). Tähän liittyen Tara sai tällä viikolla matolääkkeen. Juhannussunnuntaina lähdetään reissuun, siks rokotus ei ole seuraavalla viikolla. 

Maanantai aamuna Tara kävi ensimmästä kertaa Koitelissa. 

Maanantaina kävin noseilemassa Kikin kanssa yliopiston lähellä, Tara hengasi mukana. Sen jälkeen kävin Taran kanssa tutustumassa Taavin Tassut -kauppaan ja sen jälkeen käytiin shoppailemassa the reenilelu Avarian  Sportsdogsista. Tara tapasi myös Tiian ja tutustui jälleen yhteen koirahalliin. 

Tiistaista ei muistikuvia (lol), ei varmaan tehty mitään erityistä. 

Keskiviikkona Tara oli mukana Kikin huoltoreissulla. 

Tara ja eläinfysioterapeutti Kaisa Vakkuri

Keskiviikkona Tara kävi myös Kaakkurin Mustissa & Mirrissä - taas shoppailtiin herkkuja - jossa koiruus joutui myös puntarille; painoa on kertynyt jo(pa) 4,7 kg. 

Puntaroinnin jälkeen ajettiin Kempeleeseen missä Tara tapasi ensi kertaa Koirakoulu Kisman Katjan ja pääsi säätämään treenitavaroiden kanssa 😎

Torstaina kävin Taran kanssa lähimetsässä, jossa se ei juurikaan irronnut kantapäiltäni. Metsässä oli tziljardi hyttystä eikä kumpikaan meistä piitannut niiden seurasta. 

Perjantaina kävelin koirien kanssa Abc:n edestä jolloin Tara sai ihmetellä kauppaan menijöitä ja sieltä tulijoita. Kävelytin koirat ihan ovien edestä jolloin Tara käveli rautaritilän päältä (ei ongelma, eikä tainnut olla eka ritilä mistä marssi). 
Tara tutkii mielellään kaivonkansia ja vastaavia eikä sillä siis ole ongelmaa kävellä niiden päältä tai vierestä (tähän kiinnitän huomiota siksi, kun Nemi väisti niitä, välillä hyvinkin kaukaa). 

Eilen kävin Taran kanssa Raksilassa. Ajettiin markettien parkkipaikalle josta käveltiin linja-autoasemalle, asematunnelin läpi juna-aseman puolelle. Käytiin asemalaiturilla hengailemassa (ei näkynyt junia) ja sitten vielä piipahdettiin linja-autoaseman laiturilla ennen kuin mentiin takaisin autolle. Tara oli tosi reippaana ja kontaktihaluisena. 

Kuluvalla viikolla on reenailtu leluleikkejä, vatireeniä, noudon alkeita, kuonokosketusta, istumista (odottaminen, istahdus ennen ruuan saantia ja ovista kulkemista), tassun antamista, seisomista, rauhoittumista, jätä -käskyä, luoksetuloa, ja ehkä jotain muutakin?
Ainakin kontaktikävelyn/seuraamisen alkeita eli naksuttelin pennulle seuruupaikkaa/kontaktia seuruussa.  

Tara on syönyt paljon puruluita, tuhonnut pahvilaatikoita, leikkinyt Kikin kanssa, tehnyt pihalla puutarhatöitä, matkustanut autossa, käynyt kävelylenkeillä, kiinnostunut autoista ja linnuista. Muita haukkuavia koiria se ehkä vähän säikkyy (mikä on ehkä outoa siihen nähden kuinka äänekäs otus se itse on). 

Mittasin Taran pari päivää sitten, korkeuden siis, ja jos ei pahasti pieleen mennyt niin koiran säkä on (tai oli silloin) 29cm. 

edit. ma 21.06.21 

Sunnuntaina kävin koirien kanssa Alakylässä, jossa tallasin eka Kikille jäljen, sitten tein Taralle pikkujäljen. Sitten Tara ajoi jälkensä ja touhusi hetken metsässä, hiekkakuopilla. Sitten Kiki ajoi jälkensä, tassutteli hetken metsässä ja hiekkakuopilla (kävi kahlailemassa vedessä) ja lopuksi otin vielä koirista kuvia (ensin Tarasta ja sitten Kikistä). 

Taran ekan jäljen loppuosa (video). 

Tara hiekkakuopilla (video)

Tara 11 viikkoa

Noset 03.05

 Tämän viikon maanantain nosetreeneissä tehtiin kaikki neljäosiota. Plus omatoimisesti yksi "laatikkotreeni" sisällä sekä lopuksi yläkerrassa yksi etsintä. 

Pihalla tehtiin ensin putkeen (sai palkata koiran yhden alueen etsinnön jälkeen) ulkoetsintä (eka kuva) ja sitten laatikkoetsintä. Pitkästä aikaa ulkona noseilua, mutta alkaa olla sen verran kokeneet nenänkäyttäjät etteivät ne häiriintyneet aiheesta (kuten joskus on käynyt kun aksas on vaik siirtynyt ulkokentille pitkän talvihallikauden jälkeen - tai kuten hiehoille käy kun pääsee ekan kerran kesälaitumelle). 

Kiki teki ulkoalueen niin, että kun lähdin liikkeelle ulko-oven likeltä niin koira eteni vauhdilla alueen toiseen päähän, jossa teki täyskäännöksen, kulki vähän matkaa takaisin päin saapuen hajupilveen. Tarkensi ja ilmaisi löydön. Aikaa meni 0,30. 

Laatikot menivät vähän samaan tyyliin. Ehdin ajatella, että ei nyt oikeen tullut harrastettua mitään etsintäsuunnitelmia tai muuta viisasta, kun Kiki jo kertoi mulle, että tää ois nyt tässä (anna palkka). 
Aika 0,16

Tauko. Tai tässä välissä taisin käydä tekemässä sen sisälaatikkojutskan. 

Sitten ulkona vielä ajoneuvoetsintä. Tässä meni aikaa siks kun Kiki kyllä melko pian pääsi hajupilveen, mutta toope ohjaaja ei tajunnut, että koira pyrkii toiselle puolelle. Että jos vaikka kiertäis peräkärryn niin koira pääsis nuuskuttaan sinne minne haluaisi. Haju oli siis peräkärryssä, mutta eri puolella kuin mistä etsintä aloitettiin. Koira siis eka nuuskutti auton toiselta puolen ja sitten juuttu peräkärryn kulmille. Hyppäsi myös peräkärryä vasten mistä saatiin virhepiste. 
Aika 1,30 + 1vp

Lopuksi oli vielä sisällä se sisäetsintä. Siis tähän "kokeenomaiseen" liittyen. Siinäkin Kiki oli melkein alussa jo pyörimässä hajupilvessä, muttei saanut tarkennettua oikeaan paikaan. Temppuili / kiipeili noiden portaiden alla olevien puujuttujen päällä, jotka hieman heiluivat ja koira ehkä vähän sai "nenilleen" etsinnässä. Mentiin sitten käymään muualla etsintäalueella rohkaisukierros, tai otettiin vauhtia tai mitä lie. Koira siis teki hommia sielläkin muttei samalla intensiteetillä. Palattiin takaisin sinne varsinaiseen nuuskutusnurkkaan ja sitten Kiki jo löysikin hajulähteen.
Aika 2,21

 

Viimeinen reeni oli tosiaan tuolla yläkerrassa. Siitä ei ole kuvia. Kiki nuuskutti pitkään taaimmaista huonetta. Vissiin se yritti mulle kertoa, että ei täällä mitään ole, mutta enhän mä tajunnut. Tai tajusin, mutta aikalailla viiveellä. Kun johdatin koiran sinne toiseen huoneeseen (koira oli tuolla vapaana) niin eipä siinä hirviä kauaa kestänyt kun se löydön teki. Itse olisin voinut aiemmin liikahdella muualle niin ei oltas niin pitkäksi aikaa jumitettu samoihin kohtiin (kun ei löytöä kerta tullut). 

Koira oli -taas kerran- taitava, ihmisellä on vielä paljon opittavaa ... 

Kevättreenejä ja kesäsuunnitelmia

 Viime viikon torstaina Kikin rallyreenit menivät tosi kivasti. Kikillä oli ratareenissä ns hyvä meininki. Toki radalla jotain mokia tuli, esim Kiki karkasi hypylle kun mentiin sen ohi toistamiseen ja ihan lopussa se päätyi tekemään seuraamista oikealla puolella. Mutta superiloinen olin sen työmoodista tuolla radalla / noissa reeneissä. 

Toinen rata ts yritys tehtiin vain ehkä about puoleen väliin. Ihan tarkoituksella siis lopetin keskeltä kun halusin tehdä vain osan radasta ja palkata koiran kesken hyvän meiningin. Ihan niin hyvä boogie ei ollut kuin ekalla kierroksella. 

Eilen nosetreenit sujuivat myös kivasti. Yleensähän Kiki kyllä tykkää kaikissa nosetuksissa olla, mutta se millä itsensiteetillä se milloinkin tekee hommia vaihtelee. Tässä talven aikana olen tehnyt sille jonkinverran etsintäsuunnitelman kautta etsintää - eikä niin, että Kiki voisi mennä minne sattuu miten nenä vie. Tämä tuntuu pitkällä tähtäimellä auttaneen sekä sellaiseen turhanpäiväiseen maton haisteluun (ja ajankulumiseen siihen), että myös siihen, että itse olisin paremmin kartalla siitä, että mitkä kohdat alueesta on jo tutkittu. 

Eilen siis tuli nopeita alueita, annoin Kikille vähän enemmän taas vapauksia valita miten alueella edetään eikä se onneksi jäänyt tekemään roskanuuskutusta vaan teki töitä. 

Katselin kalenterista aikatauluja miten tässä keväällä reenejä vielä on ja merkkailin niitä tuohon oikealle kalenteriin. Jonkun verran on reissuja tässä keväälläkin joten ei päästä harjoituksiin. Kesäksi jätän nyt Kikin Kisma rallyt ja nosetukset tauolle. Tai ehkä jatketaan taas elokuussa, en ole vielä päättänyt sitä asiaa suuntaan tai toiseen. Syksyksi sitten viimeistään olisi tarkoitus hankkia Kikille jokin säännöllinen viikkoharrastus. 

Koiratanssia kuvittelin meidän harrastavan kesällä. Mutta ilmeisesti on vain jotain lyhytkursseja tulossa. Ensimmäinen on tuossa touko-kesäkuun taitteessa, sinne laitoin hakemuksen menemään, myöhemmin kuulunee mahduttiinko mukaan. Rallya olisi tarkoitus harrastaa Airan kesäryhmässä satunnaisesti siten miten päästään harjoituksiin - näissä pääajatuksena on meiningin ylläpito eli mielentila. 

Lisäksi huomasin Lappalaiskoirien harrastus fb -ryhmässä innostusta eri lajien etätreenailuun ja ilmoitin itseni / Kikin mukaan sekä jälki- että nosework -ryhmiin :-)

Kiki nosereeneissä helmikuussa 2021

Tässä pätkä eilisistä reeneistä. Yläkerrassa ja takahuoneessa Kiki saa etsiä ilman hihnaa ja jotenkin se on aina silloin paremmin iskussa. Tässä pätkässä ei kuitenkaan päästä maaliin asti, mutta näkyy touhukasta etsimistä kuitenkin. Itse filmasin niin video on mitä on (eli tärisee). 

Noin niin kuin muuten tultiin (ei ollut eka kerta) siihen tulokseen, että pitäisi enemmän järjestyksellisesti johdattaa koira etsimään eikä antaa sen vaan huitoa pitkin aluetta sillain miten ja mihin sen nenä milloinkin vie. Että vaikka veisin (löydön/piilon) kannalta koiraa välillä väärään suuntaan niin tietäisinpähän ainakin että kaikki alueella olevat paikat on etsitty ja sitten voisin koirasta lukea, että mihin kannattaa juuttua ja mihin ei. Kikillä on näet ollut hieman ongelmana jäädä snufuttelemaan mattoa ja/tai jotain muuta kohdetta ns turhanpäiten. Kuluttaa aikaa, kunnes sitten yhtäkkiä bongaa / ilmaisee löydön. 

Tehtiin siis kolme sisäetsintä harjoitusta eilen alakerrassa, ensimmäinen meni haahuiluksi ja seuraavissa olin järjestelmällisempi ja sujuikin sitten paremmin. Lisäksi itsekseen sai käydä yläkerrassa tekemässä etsinnän (yksi haju, kaksi huonetta) ja lopuksi tehtiin vielä ilmaisureeni seinustalta - ei tiedetty montako piiloa siinä oli, katsottiin miten koira reagoi. Siitä Kiki löysi kaikki hajut; olisi saanut kävellä sen bongailuseinän kahteen kertaan, mutta Kiki löysi kaikki jo ns menomatkalla. 

Tammikuun noseiluja

 

Tammikuussa nosetreenit ovat sujuneet ihan kivasti. Paitsi viime maanantain treeneissä oli muutama kummallisuus. Laatikkoetsintään Kiki käytti yli kolme minuuttia, se "imuroi" laatikoiden välistä herkkupalasia (joita joiltain muilta reenaajilta oli matolle tippunut) - periaatteessa haisteli myös laatikoita, mutta koska keskittyi myös ruuan metsästämiseen niin ajatus ei täysin ollut kyllä asiassa. Sitten kun lopulta osui oikean laatikon kohdalle niin ilmaisi sen. 

Noilta kuvissa olevilta alueilta toinen haju löytyi nopeasti ja toiseen Kiki käytti hieman yli minuutin, mutta se sujui siis kuitenkin ihan töitä tehden. Viimeisenä käytiin yläkerrassa tekemässä yksi etsintäalue ja siellä Kiki nuuskutteli viisi minuuttia, alkoi olla jo kärsimättömän kiukkuinenkin kun pyöri hajupilvessä mutta aina kun oli ns kohdalla niin pyörähti 180 astetta eikä näin ollen osunut kohteeseen. Tuo alue piti sitten lopettaa siihen, että palkkasin sen sinne hajupilveen, jotta muutkin ehtivät reenimään ko alueen ennen tunnin päättymistä. 

Ja korona tuli taas

 vieden reenit. Tai osan niistä. Eli joulukuussa ei ole koiratanssitreenejä. Toistaiseksi jatketaan (erityisohjein) nosetreenejä Kempeleessä. 

Reenit talvikaudella (ja keväällä) 2021

 Vuoden vaihteen jälkeen nosetusaikataulu muuttuu hieman. Eli treenit ovat edelleen maanantaisin, mutta jatkossa 15.45-16.45 (nyt ollut 15-16). Myös treenikaverit vaihtuvat, mutta ainakin osa oli entuudestaan  tuttuja aiemmilta kursseilta (tai aiemmasta koiraelämästä). 

Treeniajankohdat

4.1. 11.1. 18.1. 25.1. 1.2.

8.2. 15.2. 22.2. 1.3. 15.3.

22.3. 29.3. 12.4. 19.4.

26.4. 3.5. 10.5. 17.5. 24.5.

Lisäksi hankin itselleni tokosta yksäreitä, näistä ensimmäinen on ens viikon perjantaina. Tuon jälkeen tietänen saako tokoharrastus taas nostetta vai kuinka käy... ;-)

Ja tottakait tanssitreenit jatkuvat sunnuntaisin. 

Hieman on harkinnassa josko hankkisin itselleni omatoimitreenioikeuden kevätkaudeksi okk:n hallista ... 

Pari sanaa nosesta

 Olen tässä viime aikoina pohdiskellut tuota Kikin noseharrastusta. Alunperin se oli vaihtelua koiran aktivointiin (jota se toki on edelleenkin), ilman tavoitteita. Helppoa "hömpöttelyä" - koira tehkööt työt ja minä roikun perässä. Mikäs sen helpompaa mennä kerran viikossa treeneihin, antaa koiran nuuskutella onnesta soikeana ja matkustaa töitä tehneen onnellisen koiran kanssa kotiin. 

Kiki etsi niin tarmokkaasti, että työnsi tuon keltaisen laatikon pois hyllystä ... 😅

Nyt kun kuitenkin treenataan säännöllisesti nenähommia ja tehdään kokeenomaisia treenejä, niin mieleen on noussut muutamia asioita mihin voisi panostaa tai mitä voisi kehittää. 

• Laatikkotyöskentely. Ettei Kiki esittäisi mitään tassutemppuja laatikoille. Toivottua ei ole takapääjumppanäytökset eikä sen enempää laatikon kaivaminen tai potkiskelu pitkin lattioita. Tätä on työstetty välillä niin, että Katja on naksauttanut heti kun koira on tehnyt löydön, jolloin minä olen palkannut koiran ennen kuin se on ehtinyt aloittamaan minkäänlaiset ohjelmanumerot laatikoilla. Tarkoittaa sitä, että hihkun koiralle kuinka taitava se on, mutta siirryn palkkaamaan sen muualla kuin kohteessa. 
• Tähän liittyy myös se, että olen opettanut koiraa muutenkin siihen, että palkkaus olisi muulla kuin mistä löytö tehdään. Eli alueen ulkopuolella, opetellen sitä toimintatapaa mikä kokeissakin on fiksua, että nameja ei syötettäisi liian lähellä löytöä. 
• Toki välillä palkkailen koiraa nimenomaan siinä löydön lähellä, nämä ehkä silloin kun haju löytyy hieman erillaisemmasta sijainnista. 

• Isommat etsintäalueet. Järjestelmällisyyttä / suunnitelmallisuutta etsintään. Tähän saakka olen antanut Kikin viedä ja jos koira ei ole about suoraan marssinut hajupilveen ja tehnyt löytöä niin sitten olen kuljetuttanut sitä hieman paikasta toiseen. Mutta pitäisi opettaa koiraa järjestyksellisemmin etsimään alueita. 
• Tässä pitää kuitenkin huomioida muutama seikka. 
• Koiran etsintämotivaatiosta huolehtiminen. Jos johdatan sitä paikasta toiseen päästämättä sitä suoraan löydölle (minkä koira voi tietää, mutta minä en - eli koiran näkökulmasta estän sitä menemästä kohteeseen). Eli joka etsintää ei voi tehdä niin, että minä määräisin missä järjestyksessä paikka tutkitaan. 
• Auttaisiko etsintätavan opettelussa jos minä tietäsin hajun sijainnin? Pitäisikö silloin kierrellä ensin siellä mistä haju ei varmasti löydy? Muuttaisiko se koiralle mitään - minä "kiskoisin" koiraa pois hajupilvistä. Vai onko vaihtelu tässäkin parempi asia, välillä haju löytyisi pian ja välillä pitäisi etsiä järjestyksessä tilaa pidemmästi ennen maaliin pääsyä? 
• Koiran pehmeys. Lyökö se hanskat tiskiin. Miten se reagoi jos/kun nosetustapaa muutetaan? 
• Alkaako koira tarjoamaan valeilmaisuja, jos ohjaan sitä (liikaa) "etsi tästä"

Kikillä saattaa joillain alueilla mennä turhaa aikaa lattian haisteluun. Tähän ehkä voisi auttaa tuo suunnitelmallinen etsintä? 

• Laatikkoetsinnän erottaminen sisäetsinnästä. Koirat -myös Kiki- käyttävät turhaa aikaa ja energiaa kaiken skannaamiseen / nuuskuttamiseen laatikkoetsinnöissä. Voisiko koiralle opettaa, että tietyissä etsinnöissä kuuluu hakea hajua vain lattialla olevista laatikoista (jotka tosin eivät aina ole laatikoita - erottaako koira sen, että onko etsintäalueella n kappaletta kenkiä vai onko siellä matkalaukku, kartioita ja muita satunnaisia esineitä mitä usein on sisäetsintäalueilla)