Kiki mietityttää. Sen kanssa treenaaminen, ja muutenkin. Että kuinka kipeä se mahtaa olla, paljonko vaivaa kipeä suu/hampaat ja onko jotain muuta vialla. Koheneeko fiilis/olemus kun hampaat saadaan kuntoon? Hieman sellaista olotilaa on nyt itsellä, että saattaa olla, että pitää jotain lääkitystä kokeilla Kikille tässä myöhemmin - kun hampaat on hoidettu (niiden poiston aikaan koira tietysti saa kipulääkettä). En manaile mitään, mutta suhtaudun asiaan niin, että jos jotain on niin tietysti yritetään lääkitä koiraa jos sillä sitä voitaisiin auttaa. En tarkalleen osaa sanoa milloin muutos tapahtui, mutta Kiki ei enää hypi sohvalle / sänkyyn jne.
Tänään esim Kiki oli tosi tohkeissaan nosetreeneissä ja reenit menivät muutoin ihan kivasti, mutta kun kahdella etsintäalueella oli paikat missä olisi pitänyt nousta ylemmäs (toisella penkille ja toisella seinää vasten) niin Kiki ei tehnyt niin. Seinä-paikassa sanoin löytö, vaikka Kiki ei tarpeeksi ylös osoittanutkaan löytöä ja toisessa paikassa nostin koiran penkille josta se jatkoi nuuskutteluaan ja teki sitten löydön.
Kiki tykkää nukkua osan yöstä mun tyynyllä, joten aamuyöstä nostan sen sänkyyn, jossa se ryntää kiireenvilkkaa tyynyjen sekaan ja valtaa sieltä itselleen mieluisen paikan. Illalla kun mennään nukkumaan Kiki ei ole haluamassa sänkyyn vaan menee nukkumaan koirapedille mikä on makkarissa.
Eilisissä koiratanssitreeneissä kun ohjelmassa oli kisanomainen treeni niin Kiki ei oikein innostunut. Tai itsellä ei ollut superhyvä suunnitelmakaan, että osittain menee kyllä omaan piikkiinkin. Mutta koira kehässä lähinnä haisteli ja haukkui. Yritin sitten saada siihen jotain kontaktia (ts juoksentelin jotta koira ottaisi muhun kontaktia eikä niin että väkisten houkuttelisin koiran huomaaman mut - aiemmin tuo on toiminut Kikille ihan hyvin, mutta eilen Kiki ei tod ollut tanssitreeni -tuulella).
Tara oli mukana reeneissä joten se kävi tekemässä pari kehäänmeno -treeniä, mutta siitä kyl totesin, että pitkä on tie tehdä koirasta kisakoira ts totuttaa se tyhjään kenttään, tuomareihin, viereisen kentän häiriöihin ja ties mihin kaikkeen. Palkattomuudesta yms puhumattakaan. Ekalla kiekalla Tara enimmäkseen haisteli maata ja pälyili. Toisella kiekalla kävin lähinnä tekemässä kontaktiharjoituksia ja vähän jotain seuraattamisia eri puolilla kehää ja muutamia temppuja niin että palkkailin paljon koiraa ja se "kehässä käynti" sujuikin huomattavasti paremmin. Eipä pidä kuvitella pennun selviävän vielä turhan haastavista treeneistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti