Varastoon

Siivoilin eilen koiratarvikehuonetta, ts huonetta missä säilytän koiralehtiä, treenitavaroita jne.

Kaksi ajatusta:

Nemin erityisen tärkeät lelut ovat ihan turhaan säilössä kirjahyllyn laatikossa. Siis turvassa ettei Kiki hajota tai hukkaa niitä. Nemi ei tule koskaan enää leikkimään Marssilaisella (tai muilla erityisillä leluillaan).

Nemin pesä, unikoppa. Vaikka Nemi ei sitä enää ikinä käytäkään, niin pistin sen kuitenkin kangaskassiin ja vein varastoon. Vaikka se on pohjasta jo hieman petattu hajalle. En kestä, että siitä tulisi täysin roskakaan.

Nemi neljätoista

Neljätoista vuotta sitten Gottrörassa (Norrtäljessa, Tukholmasta vähän pohjoiseen) syntyi kuusi ruotsinlapinkoiran taimea. Näistä iloisista vesseleistä on jäljellä enää meidän Nemi 💖

Koska keli on karmea (tuulee, vetistä ja ennen kaikkea jäistä) niin Haukkiksen lenkki kutistui aiottua lyhyemmäksi kun aina kun Nemi yritti mennä polulta sivuun hankeen niin se upposi sinne eikä päässyt märässä lumessa etenemään kuten olisi toivonut ja jäisellä tiellä sen(kin) on ikävä tallustaa.
Jätettiin pidemmät reippailut sitten toiseen kertaan, mutta käytiin kuitenkin hallissa hieman herkuttelemassa ja leikkimässä. Nemi rallatti oman vinkulelunsa kanssa (lelun joka on kotona jemmassa ettei Kiki "pilaa" -riko nyt ainakaan- sitä) ihan samalla tavalla kuin monta kertaa paljon nuorempana 😃 Lisäksi napsin koirasta muutamia kuvasia.

Kotiin tultiin herkkukaupan kautta ... ja nyt synttärisankari on päiväunosilla.

Stop the presses: Kiki leikkii hallissa & Nemi osaa nosettaa

💓

Ajelin aamulla Haukkikselle lenkittämään koirat; ihan mahtava keli eli aurinko paistaa ja jotain pikkasen alle kymmenen astetta (lämmintä). Oli siis jo tosi mainiota pelkästään ulkoilla, mutta tokihan me reenimässäkin käytiin kun kerta Hiiroseen asti oli ajeltu.

Lenkin jälkeen laitoin koirat autoon ja kävin tekemässä koirille nuuskutteluradan halliin.

Tein viisi piiloa / hajualuetta, yllä niistä siis kolme. Ihan huvikseni päätin testata ja ottaa tuon koiratanssi/temppu "rummun" tuohon yhteen alueeseen, testasin siis, että keskittyykö Kiki hajun etsimiseen vai alkaako esittään tempputaitojaan; hajua en tokikaan laittanut temppukorokkeeseen.

Ensin treenimään pääsi Nemi ja sehän oli hyvin äkkiä kartalla siitä, mitä halliin oltiin tultu tekemään :-) Paljon (,paljon, paljon) paremmin se tähän nosetukseen keskittyi kuin mitä muutama päivä sitten hallilla tokotteluun. "Mummo" löysi kaikki piilot ilman, että olisin yhtään helpottanut sille tehtäviä.

Lopuksi kaivoin marssilaisen kassista ja leikittiin sitten sillä, plus otin niistä "kaverikuvan" :-D

Kiki suoriutui myös noseradasta hienosti. Sille teetätin uusiksi hajun näyttämistä, hyvin tiitteränä se sitten aina mulle kertoikin, että "tässä se on, ekkö hoksannu?" Eikä se nasahtanut temppurumpuansaan ollenkaan <3

Lopuksi Kikikin leikki marssilaisella. Ylläolevan kaltainen kuva ei tosin onnistunut Kikin kanssa lainkaan, koska Kikin mielestä tuossa tehdään temppuja eikö törötetä paikallaan poseerauspuuhissa
:-D

Oli kyllä kaikkinensa tosi hyvä "Haukkiksen keikka" 💙💚💛💜

Pihanose, koirien päiväaktivointi

Ensinnäkin huomionarvoista on se, että Nemi kykeni kuin kykenikin nosettamaan omalla pihalla. Kun kotona sisällä se ei tunnu "tajuavan" mitä haluan sen tekevän.

Kävin ensin itsekseni pihalla tekemässä neljä hajupiiloa. Puolikas topsypuikko liimattuna maalarinteipillä sinne tänne on ehkä liian selvä "piilo" jos koirat oppivat hakemaan silmillään (nyt ei ainakaan siltä näyttänyt), joten pitänee harkita muunlaisia tapoja hajujen piilottamiseen. Tai vaihtelevia tapoja (ne pikkuriikkiset huonekalutarrapalat eivät onnistu mun tärinätassuilla, plus pihalla nekin olisivat hankalia).

Kun hajut oli piilotettu pistin vielä lautaselle (jota käytin hajujenpiilotussäätämiseen) hajutipan ja käytin sitä lautasta lähtöhajuna. Sitten hain Nemin sisältä. Piti vähän säätää, jotta sain jätettyä Kikin sisälle. Koirat oli innosta soikeena kun olin kerta mennyt reeniliivipäällä pihalle jotain värkkäämään.

Eka piillo. Etukuistin aita.
Kumpikin koira nousi aitaa vasten eli etsivät hajua ylempää kuin missä alkuperäislähde oli. 

Ensin Nemi haukkui ja meni hetki että sain sen hoksaamaan mitä ollaan tekemässä, koira napotti sivullani ja haukkui. Kun sain sen irtoamaan ja käyttämään nenäänsä niin se myös hiljeni. Haisteli ihan hyvin mutta kesti hetken ennen kuin löysi hajulähteen. Selvästi haju oli lähtenyt jo leviämään topsypuikon päästä maailmalle. Hyvin koirasta näki minne se haju oli matkalla. Koska etsintä tuntui kestävän niin hetken meinasin jo palkata suurinpiirtein työskentelystä, onneksi kuitenkin maltoin odottaa koska kyllä se nenä löysi sen oikeankin kohdan.

Toinen piilo. Hajulähde siis tikapuiden likellä, hanan vieressä. 

Seuraava piilo oli helppo, vaikka oli vähän ylempänä. Myös kolmas oli luuseri. Siinäkin kyllä näki, että koira haisteli vähän ylempää eli ilmeiseti tuuli tai muu ilmavirtaus vei pihalla hajua ylöspäin.

Kolmas piilo. Ehkä vähän liiottelin teipin kanssa? ;-)

Neljännessä ja vikassa piiloleikissä oli samankaltaisuutta ykkösen kanssa. Tämä löytyi kuitenkin nopeammin kuin ensimmäinen.

Neljäs piilo. Takapihan kuisti, ihan likellä seinää eikä kaukana ovesta. 

Löytöjen jälkeen leikin Nemin kanssa marssilaisella. Jokaisen löyden kohdalla palkkasin koiran lihapullakikkareella hajun päälle.

Sitten toin Nemin sisälle ja otin Kikin ulos. Innosta puhkuvan Kikin. Kikilläkin tuntui menevän tovi että se tajusi että jotain hommia pitäisi tehdä. Pahapaha naapuri häiritse keskittymistä rullaamalla ruohonleikkuria asfaltilla. Sitten joku kolisteli postilaatikoilla jne. (ja tällä nousi savukorvista ja meinasin heittää pyyhkeen kehään eli koiran sisälle - onneksi se kohta rauhottu ja alko hommiin).

Varsinainen hajutyöskentely meni Kikillä hyvin samaan tapaan kuin Nemillä. Ekalla piti hakea hajua hieman kauempaa ja ylempää, sen alkuhästäämisen (keskittymiskyvyttömyyden) jälkeen varsinaisessa hommassa kului kuitenkin vähemmän aikaa kuin Nemillä. Kakkonen oli helppo. Kolmonen sääläri ja nelonenkin löytyi sutjakkaasti.

Myös Kiki sai hajuista aina ensin namipalkan ja lopuksi leikkiä marssilaisella. Tosin marssilaisleikki meinasi mennä sen kanssa överiksi ...

Päivä nro 106

Ennen seiskaa ylös. Koirille ruoka ja sitten erillislenkit. Kikillä oli kova pissahätä ja melkein yhtä kova kakkahätä. Kierrettiin perinteinen pikkupäiväkotilenkki. Päiväkodinkulmalla tuli hetkellinen kiukkukohtaus mutta se oli onneksi nopeasti ohi. Ihan kokoaikaa Kiki ei yrittänyt syödä kakkoja. Omien aamutoimien jälkeen vietiin koirat koirahoitolaan, josta haen ne töiden jälkeen.

Ainiin, aamulla näkyi sisällä pientä epäpuhtautta Kikin liikkeessä, joten taisi olla aika rankka päivä se eilinen ...

edit. 18:14

Iltaruuan yhteydessä ehdin tekemään ensimmäisen kerran nosework -läksyn Kikille. Eli koiran pitäisi nyt syödä eucalyptys-hajupilvessä. Ainut vaan, että heti nousi esiin se ongelma minkä takia rlk-tapaamisen jälkeen ajattelin että tämä ei ole mun laji: mun käsien tärinä.
Ei mitään käsitystä montako tippaa sillä pipetillä tuli ja minne ne meni? Oliko ykskään tippa siinä topsypuikossa minkä teippasin Kikin ruokakuppiin. Todella ärsyttävää. 

Töiden jälkeen koirat on siis tietty haettu hoitolasta, Nemi taas söi lunta vaan kun kuljetin sen autolta kotiin. Kotona annoin sille marssilaisen hetkeksi ja Nemi meni sen kans intobanaanina asuntoa päästä päähän ja pisti matot ihan rullalle :D Sitten poimin lelun talteen ja menin hakemaan Kikin autosta. Käytin Kikin pikkukävelyllä, se kävi pissalla ja kakalla ja sitten tulinkin sen kanssa sisälle säätämään tuota nosework-läksyä. Jonkun ajan päästä ajellaan Karjasillalle lenkille ja sitten napataan Eetu kyytiin kielten tunneilta.

Yö ja päivä

Tehdäänpä nyt jotain päiväkirjamerkintöjä tästä eilisen lääkärissä käynnin jälkeisestä ns toipilas ajasta. Ajasta jolloin Nemi on rimadyl-lääkekuurilla.

Siinä missä eilen päivälenkillä Nemi tosiaan haukkui liki koko ajan ja vähän kaikille/kaikelle, niin äskeisellä (toki melkein puolet lyhyemmällä) päivälenkillä se ei haukahtanut kertaakaan (!). Kummallakaan lenkillä (eilen/tänään) ei näkynyt muita koiria. Tänään kuului jostain koiranhaukuntaa, mutta Nemi ei välittänyt siitä mitään. Yhden ojan kohdalla Nemi arpoi hetken ja päätyi sitten ylittämään ojan jalkaisin (oja oli siis pyörätien vieressä, missään rymyämässä ei käyty vaan ihan hihnalenkillä pyörä- ja autoteillä) eikä yli hyppäämällä kuin mitä se luultavasti normaalisti tekisi. Koira ei käynyt kakalla, mutta merkkaili/pissaili ihan normaalisti ja nuuskutti ihan iloisesti menemään. Liike ja häntä (enimmäkseen selän päällä) ihan normaalia.

Aamulla Eetu käytti Nemiä pikkulenkillä, jolloin koira kakkasi. Päivälenkin ja aamulenkin välissä Nemi on käynyt muutaman kerran takapihalla, mutten ole ihan varma siitä onko se pissannut sinne vai ei.

Tuolla äskeisellä päivälenkillä, muutaman kerran aloin katselemaan, että missä se koira nyt oikein on, ja pysähdyin. Niin eikä mitä, mun tokokoira napotti perusasennossa sivullani. Ilmeisesti se ei ollut senkään kauempana kun käveli viekussa ja kun pysähdyin niin kilttitokokoira istahti <3 ;)


päivähavainnointi Nemin elosta jatkunee myöhemmin.

edit. klo 21.00:

Jee. Nemi on makoillut tänään pari kertaa jo sen suosimassa sammakkoasennossa.

Sitten edellisen kirjoitelman koira on päässyt ulkoilemaan iltapäivällä ja äskön. Nuuskuttaa kovasti ja merkkailee mutta kakkoshädällä ei ole aamun jälkeen käynyt. Takapihalla on myös käyty muutaman kerran. Aika rauhallista eloa, mitä nyt ennen iltapäivä lenkkiä Nemi intaantu hieman vingutttamaan marssilaista.

Alakkonää

Jostain syystä vaikka lelulaatikko on niin, että koiralla (koirilla) on aina ollut siihen vapaapääsy niin meillä koirat ovat harvemmin omatoimisesti penkoneet koppaa ja levitelleet sieltä leluja ympäri asuntoa. Toki jos joku leluista on laatikon ulkopuolella niin sitten Nemi toisinaan rallaa lelun (yleisimmin joku sen suosikkivinkuleluista) kanssa ympäriinsä. Tai aiemmin Merri kuljetti palkkion toivossa kaikenlaista meille (harvemmin sekään haki laatikosta leluja kuljetukseen). 

Tänäaamuna Nemi sitten yllätti minut tunkemalla päänsä lelukoppaan, kun yritin yllyttää sitä ottamaan sieltä jonkun ja pelaamaan lelulla ittekseen, niin se haki mut paikalle: "ota nää sieltä joku (ei se, ei toi, vaan tää) ja pelataan sillä yhdessä". Leikittyämme hetken marssilaisella Nemi haki jonkun vanhan puruluun tuolta muovilaatikosta ja jyrsi sitä hetken, kunnes mielenkiinto lakkasi ja meni jonnekin nukkumaan.
(Aamulenkillä se on käynyt jo ja aamupalansa syönyt)