Punkkilääkitys vuodeksi

 Luin jostain päin somea jonkun eläinlääkärin kirjoituksen pistettävästä punkkilääkkeestä ja kiinnostuin aiheesta. Meidän koirien punkkilääkitys historiahan on se, että vuosia käytin erilaisia selkään siveltäviä litkuja, sitten siirryin neljän viikon välein annettaviin tabletteihin. 

Kysyin parisen viikkoa sitten yhdellä eläinlääkärikäynnillä tästä pistoksena annettavasta punkkilääkkeestä ja päädyin sitten siihen ratkaisuun, että varasin koirille ajan sen laittamiselle. Aika oli tänään. 

"Koirasi on saanut puutiaisia ja kirppuja tappamaan Bravecto-lääkkeen pistoksena nahan alle. Pistoksen puutiaisia ja kirppuja tappava vaikutus alkaa 4 päivän kuluttua pistoksesta ja kestää 12 kuukautta."

Samalla käyntikerralla Kiki sai Librela-annoksensa ja uuden reseptin Gabapenttiiniä. Gaba annosta myös nostettiin hieman - aiemmin Kiki on saanut Gabaa kahdesti päivässä 2 millilitraa jatkossa viikon verran 2,5 ml ja sen jälkeen 3 ml.  

Kevään treenit ja muita juttuja

 Hain vaihteeksi paikkaa myös koiratanssista, Okk:lta sekä jatkoa Taralle aksailuun (AnskuNi). 

Omatoimitreenioikeus ostetaan tietysti myös. Talkoilin aiemmin syksyllä sen verran paljon, että pystyn hakemaan sekä  ryhmäpaikkaa tanssiin että omatoimitreenioikeutta. 

Taran kanssa olen harrastanut viimeaikoina kävelyaksaa eli koiralle irtoamistreenejä ja itsenäisyyttä - tuiki tarpeellisia harjoituksia on tehty siis - koska reväytin yksissä treeneissä vasemmasta jalasta lihaksia ja olen ollut juoksukiellossa tovin aikaa (viikkoja jo). Piti peruuttaa osallistuminen Okk:n marraskuun gameskisoihinkin tämän jalkavamman takia. 

Kikillä on syksy mennyt vaihtelevasti. Siitä huomaa kyllä kun alkaa olla kulunut neljä viikkoa edellisestä Librela-piikistä. Piristyy sitten taas selvästi kun pistoksen saa. Myös kelit vaikuttavat sen liikkumishalukkuuteen ja pirteyteen pihalla - lumi ja pakkanen on hyvä asia (kunhan ei ole paukkupakkasia), mutta nollan tietämillä olevat pluskelit ikäviä. 

Mennään joulunpyhien jälkeen käymään Ruotsissa, joten aloitin koirille matolääkityksen, siitä koirat kävivät napsimassa ekan satsin pillereitä eilen. Ainakin sillä kertaa kumpkin söi omat lääkkeensä todella hyvin (jopa vähän röyhkeästi). Kiki sai samalla reissulla Librelan. 

Koiran kyynärnivelen kasvuhäiriö - piilevä ongelma nuorilla koirilla

 Kävin wds-näyttelyssä kuuntelemassa Kennelliiton info-lavalla esityksen kyynärnivelen kasvuhäiriöstä.

Kikin kyynärkontrolli

 Viime viikolla Vakkurin vastaanotolla Kiki reagoi melko voimakkaasti vasemman etujalan käsittelyyn - erilailla kuin aiemmin. Tästä seurasi se, että päätin ottaa härkää sarvista ja varata koiralle ell ajan. Olin jo aiemmin tuuminut, itseasiassa monta kertaa, että Kikin kyynärien tilanteen voisi katsoa ihan rtg-kuvin, että olisi hyvä tietää miltä siellä näyttää - huolimatta siitä, että koiran eleet ja oireet voivat poiketa siitä milkaiset kuvat saadaan. 

Lisäksi minusta oli jo jonkun aikaa tuntunut, että en kokenut, tai osannut kertoa asiasta juuta tai jaata, että onko Loxicomista itseasiassa Kikille edes mitään hyötyä. Sitähän olen sille antanut aina jos on ollut liian rankkaa (tälle koiralle) liikuntaa tai muuta eloa. Että lääkitys juttujakin voisi miettiä uusiksi. Myös Librelan teho Kikille on alkanut hiipumaan, tai lähinnä niin, että antoväli neljä viikkoa tuntuu liian pitkältä eli kolmannen viikon tienoissa elo on jo hankalampaa. 

Aluksi oli puhetta eläinlääkärin kanssa, että Kikille voidaan nostaa Librelan määrää tai alkaa antamaan sille Gabapentin nimistä lääkettä. 

Ell tutki hieman Kikiä ja sitten se rauhoitettiin kuvausta varten. Kun koira oli unessa niin ell tutki lisää/uudestaan sen etujalkojen liikeratoja. Oikea toimi ihan normaalisti, mutta se nivelrikkoinen eli vasen on liikeradoiltaan rajoittunut. Tästä johtuu se, että Kiki töpöttää eli ei liiku täysin puhtaasti. Kikin epäpuhdas liike ei kuitenkaan välttämättä ole oire kivusta (mutta varmaan siitä seuraa sitten muita koiria helpommin jumeja muualle päin kroppaa; täysin omaa spekulaatiota, tämä sulkujen asia). 

Kikin vasen kyynär 10.9.24

Kikin oikea kyynär 10.9.24

Kuvien oton jälkeen ell selitti minulle missä on nivelrikkoa (kun en mää näitä koirien/kenenkään rtg kuvia osaa tulkita). Kiki on kuvattu viimeksi kolme vuotta sitten, ja kyllähän nivelrikkoa on tullut lisää sen jälkeen. 

Lääkinnässä päädyttiin siihen, että Kiki alkaa saamaan isompaa annosta Librelaa  (aikaisemmin ollut 10 mg, nyt 15 mg) ja syömään Gabapentiniä. Gabapentiniä se saa aluksi kerran päivässä (viitenä päivänä) ja sen jälkeen kahdesti päivässä - jatkuvasti. 

Koska Kiki on huono syömään, ja huono syömään pillereitä, niin se saa lääkkeen nestemäisenä - ruokaan sekoitettuna. 

Lääkettä myy Oulussa vain Yliopiston apteekki, josta kävin sitä eilen illalla ostamassa. Apteekissa minulle kerrottiin, että lääkkeen syöttäminen kannattaa aloittaa illasta koska lääke saattaa aluksi väsyttää. Joten Kiki saa aluksi lääkkeen viitenä päivänä iltaruuan yhteydessä. 

Tänään olin sulattanut koirille pakasteraakalihapullia ja ainakin niiden kanssa lääke saatiin koiralle syötettyä ts koira syömään se. Lääke on kuulemma pahanmakuista, joten Kiki ei välttämättä syö sitä jos sen lisää nappuloiden päälle; pitää varata kotiin (mökille, reissuun, minne vaan) aina myös jotain lötköruokaa - jokapäivä kun tuskin tulee jatkossakaan lihaa syötettyä (plus se on hankalampaa muualla kuin kotona). 

Eilen illalla ja vielä tänäaamunakin Kiki oli tosi väsyneen oloinen. Etenkin tänäaamuna lenkillä mietin, että saas nähdä tuleeko tästä koiraa enään ollenkaan. Mutta kun tulin iltapäivällä Taran kanssa aksatreeneistä niin kotona odotti erittäin pirteä - ja nälkäinen  - koira. Myöhäisiltalenkillä se myös tarjosi seuraamista ja kerjäsi nameja taskusta; jopa sellaisia mitä se ei normaalisti (ts viime aikoina) ole halunnut syödä. 

edit.

Kiki sai siis eilen myös sen Librelan (aiempaa isomman annoksen) ja sen kynnet leikattiin rauhoituksen aikana. Kiki painoi 13,9 kiloa. 

Heinäkuun huolto

 Koirat kävivät Vakkurin käsittelyssä tämän viikon tiistaina. 

Maanantaina Tara käveli Eetun kanssa kotoa Laanilaan (~20 kilometriä), ei ollut siitä koira mennyt jumiin, mutta aika väsynyt se oli vielä tiistaina. 

Kikikin oli hyvässä kunnossa eli hoidettavaa ei paljoa ollut; selvittiin lyhyemmässä ajassa (tuli halvemmaksi) ja koirilla oli hemmotteluhoitoa. En muista milloin viimeksi Kiki olisi ollut hierontakäsittelyssä niin ettei se yhtään ns vastustelisi tai muuten ilmoittaisi, että joku kohta tuntuu hankalalta hoidettaessa. 

Kiki

Kiki

Kiki

Tara

ps. oma auto saatiin viikko sitten pois korjaamolta 

Marraskuun Librela

 Kiki kävi eilen Sunissa saamassa taas Librelaa. Hienosti hoitaja ohjasi meidät tyhjään huoneeseen odottelemaan, että hän ehti tulla antamaan koiralle pistoksen niin meidän ei tarvinnut olla aulassa muiden asiakkaiden kanssa. Kiki näet panikoi/stressaa kerta kerralta enemmän eläinlääkäreissä. Aiemmin on vaikuttanut siltä, että koira ei olisi ihan niin ahdistunut Sunissa kuin esim Herttaisessa - tai itseasiassa missä tahansa muussa ell klinikalla missä on käynyt. Mutta nyt mitä pidempään jouduttiin odottamaan niin sitä enemmän se kerkesi keräämään itseensä ahdistusta, mikä siis ilmeni levottomana kuljeksemisena ja haukkumisena. Välillä yritin jutella koiralle rauhoittavasti tai/ja rapsutella sitä, mutta ei se tuntunut auttavan. Kiki ei tahtonut olla mun likellä eli rapsutettavana enkä viitsinyt sitä siinä väkistenkään pitää. Rauhoittava juttelukin auttoi vain hetkiseksi. 

Neljän viikon päästä sama uusiksi ... 

Myöhäisillan pohdintoja

 Käytiin toistamiseen siellä Oulun koirametsässä. Tunnin vuoron olin maanantai-aamuun varannut ja melkein tunti siellä oltiinkin. Koirilla oli lystiä, juoksivat poluilla ja mättäillä ees-taas. Ensin molemmat vauhdikkaasti ja loppuajasta Kiki jo hieman himmaili - Taran juostessa edelleen innokkaasti paikasta toiseen (toki sekin välillä nuuskutti jotain varpuja, kanteli keppejä jne). 

Tuolla metsässä Kikin liikkeissä ei näkynyt mitään häikkää, mutta kotona se oli jo vähän kankea, ontui hieman vasenta etujalkaansa (eli sitä operoitua). Annoin sille iltaruuan mukana kipulääkettä, samoin kuin seuraavana aamuna. Nyt koira on jo parempi eli ei enää nilkuta siten kuten ma-iltana. 

Kun tuumailin toisen koiran ottamista niin mietin paljon sitä, että kestääkö Kikin kroppa sen? Että olisiko sen parempi elää ainoana koirana sen aikaa mitä elää. Halusin kuitenkin itselle uuden harrastuskoiran ja toisaalta Kikille myös nelijalkaista seuraa. 

Kiki tykkää tosi paljon nuljuta Taran kanssa, harrastaa sellaista hammaspainia ja önistä samalla kovasti. Toisinaan ne myös "kinastelevat" jostain lelusta (tai puruluusta) niin että kumpikin puree samaa lelua. Joskus Tara tuntuu tyrkyttävän Kikille enemmän leluja, ja ihan joissain tilanteissa stoppaan sen tyrkyttelyn jos näyttää siltä, että Kikiä just sillon ahistaa ja leikkiminen ei kiinnosta. Monesti noissakin tilanteissa Kiki kuitenkin itse päätyy vinkkailemaan eri tavoin Taralle, että vois sitä nyt kuitenkin pikkaisen leikkiä ja nuljuta menemään. 

Tuolla koirametsässä Kikiä selvästi otti vähän pannuun kun se ei pysynyt Taran vauhdissa, mutta liikkui silti mielellään ja huomattavasti halukkaammin kuin arkisilla hihnalenkeillä. 

Sitä olen sitten pohtinut (monien muiden asioiden ohessa), että onko ok viedä Kikiä koirametsään? Pitäisikö koirat käyttää siellä erikseen, olisiko se vähemmän rankkaa Kikille? Mutta jos se on lystiä ja siitä seuraa muutaman päivän lääkkeiden syönti ja hissukseen olo, niin parantaako se kuitenkin koiran (/koirien) elämänlaatua? Onhan se Tarallekin hauskempaa juosta siellä koirametsässä kaverin kanssa kuin yksinään. 

edit. 23.11.22

Latasin youtubeen videokoosteen maanantain metsäilystä. 

Hammaslääkärissä ja kyynärien tilanne

 Kiki kävi tiistai-iltana hammastarkastuksessa ja samalla rauhoituksella siltä rtg-kuvattiin myös kyynärät. 

Hampaista sanotaan kotiutuslapussa näin:

"Kikiltä poistettiin hammaskivi ja kaksi heiluvaa hammasta. Osassa hampaita on syventyneitä ientaskuja ja pientä heilumista, joten jatkohoitona hammasröntgenkuvaus ja tarvittavien hampaiden poisto 3 kuukauden kuluessa". 

Kyynärät: 

"Kikiltä otettiin kyynärpäistä kontrollikuvat. Vasemmassa kyynärpäässä nivelrikkomuutoksia, mikä on tavallista leikkauksen jälkeen. Oikea kyynärpää siisti."

 

Kipulääkettä Kiki saa 7-10 päivää (aloitettiin eilen sen antaminen). Mahtoi ne vialliset/poistetut hampaat olla jo kipeät, koska enää Kiki ei ole niin kiukkunen Taralle (ei ne tosin vielä kaveeraa kuten aiemmin, katsotaan josko fyssarilla käynti ensi viikolla toisi helpotusta tilanteeseen). 

Ruokajuttuja

 

Jotta saan Kikin syömään edes osan nivelaineesta (ruokaan murskattu tabletti) niin sekoitan ruokaan toisinaan myös purkkiruokaa - tai raakapaste lihapullia. Märkäruokapussukatkin toki käyvät, mutta purkki on riittoisampi kun ei sitä tarvitse tähän tarkoitukseen kuin lusikallisen tai kaksi. Koira tottakait söisi mielellään enemmänkin löllöruokia. Tosin Kiki jättää sitten osan nappuloista syömättä jos mätän ruokaa kuppiin paljon, koiran perusruoka-annos on desi nappuloita ja tuo lällyruoka on extraa, mutta Kiki syö sen desin ja ehkä hivenen enemmän ja loput jättää syömättä. Edelleen, vaikka on sterkattu, että ei sillä mikään pohjaton maha ole (kuten aiemmilla koirilla tuntui joskus olevan). 

Nivelravinne

Sarjassamme "note to yourself".

Nivelravinne linkki. "Suun kautta annettavat nivelravinteet koiran nivelrikon hoidossa – kirjallisuuskatsaus" (pdf)

Nivelrikkolinkki

https://www.agria.fi/koira/artikkeleita/sairaudet-ja-terveys/koiran-nivelrikko/

Otteita kirjasta (osa 4)

Jep jep, laiska sunnuntai ja paljon aikaa joutavuuksille, kuten bloggaukselle ;-)

"Jos nivelrikkoa on koiran kyynärissä, leikkaus on usein ainoa ratkaisu. Se on tehokkain, kun koira on hyvin nuori, alle vuoden ikäinen. "

"Kyynärnivelen leikkauksia tehdään paljon, koska kyynärniveldysplasia ja kyynärnivelen nivelrikko aiheuttavat koiralle nopeasti kovaa kipua."



Samassa osiossa kerrottiin myös niinsanotuista CUE ja PAUL -leikkauksista. Kikin leikkaus ei ollut kumpikaan niistä, jälkimmäisessä kyllä katkaistaan osa kyynärluusta (kuten Kikillekin tehtiin), mutta meidän pikkukoiralle ei laitettu mitään lisäosia kuten PAULissa tehdään "...katkaistuun kohtaan asetetaan kapea levy."



 - Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen by Sanna Karppinen-

Otteita kirjasta (osa 3)

Jatketaanpa taas.
Eli siis "Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen" by Sanna Karppinen.

"Kotimaiset marjat ovat nivelvaivaisille koirille erinomaista ravintoa. Ne sisältävät runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja, kuten syöviltä suojaavia polyfenoleja. Runsas antioksidanttipitoisuus veressä vähentää tutkitusti nivelvaivoja ainakin ihmisillä. Monissa marjoissa on myös tulehduksilta suojaavia ainesosia, mikä vaikuttaa myönteisesti niveliin ja helpottaa elimistön kuormitusta. Marjojen parhaimmistoon kuuluvat esimerkiksi variksenmarja, pihlajanmarja, karpalo, mustikka, tyrni ja puolukka".

Noni. Sieltähän se sitten tuli. Että se Kiki sitten tietää mitä se tekee ;-) Se on lenkeillä kohtuullisen rasittava kun se bongaa niitä puolukoita ties mistä ja aina pyrkii niitä syömään. Että se onkin sitten hyvä juttu nivelvaivaisille koirille vetää marjoja napaansa. Kiki ja puolukat on kyllä jo yleinen vitsi, koska se haistaa (tietysti) ne hangen altakin ja vetää ihan tyytyväisenä viime kesäisiä luontoon pakastettuja marjoja poskeensa.

Otteita kirjasta (osa 2)

Kirjasta Sanna Karppinen "Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen"

"Omena on monen koiran mielestä herkullinen hedelmä. Kuorineen annetut omenat sisältävät runsaasti kversetiiniä, joka on elimistössä erittäin monipuolisesti vitamiinien tapaan vaikuttava aine. Sen tiedetään ehkäisevän tulehduksia, ja ihmisillä siitä on ollut apua muun muassa reuman oireiden lievittämisessä. Lisäksi kversetiini vaikuttaa aivojen toimintaan ja vähentää elimistön virtsahappojen määrää, mikä taas lievittää nivelkipuja."

Että omppu kauppaan siis. Hedelmiähän meille ostetaan hyvin harvoin, koska itse olen likipitäen kaikille hedelmille allerginen. Ehkä pitäisi tehdä eläinkoe ja katsoa mitä koirat tekisivät jos niille antaisi omenan - älyäisivätkö ne edes, että se on syötävää?

Otteita kirjasta (osa1)

Koska muistan paremmin asioita kun olen kirjoittanut niitä johonkin, niin tässäpä jotain pätkiä pari päivää sitten Postista (ts itseasiassa Ärrältä) haetusta kirjasta.

Eli teos on siis Sanna Karppisen kirjoittama "Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen"

"Nivelvaivaisten koirien kanssa voi olla viisasta välttää niin sanottuja nightsade -kasviksia eli koisokasveja. Syynä on niiden sisältämä solaniini, joka on luonnon oma hermomyrkky. Tällaisia kasveja ovat pääasiassa vihertyneet perunat, varhaisperunat ja itämään alkaneet perunat. Samankaltaisia yhdisteitä löytyy myös raa'asta tomaatista ja erittäin pieniä määriä paprikasta, chileistä, kesäkurpitsasta ja munakoisosta."

Hyvin vähän perunaa tulee koirille annettuakaan, lähinnä mieleenpainettavaksi ehkä itselle tuo paprika -osuus, sillä monesti ruokaalaittaessa / paprikaa pilkkoessa annan koirille "jäteosia". Kypsentämätöntä perunaa koirathan eivät edes syö (eikä se niille hyväksi olisikaan -oli nivelvaivoja eli ei) eikä niille maistu myöskään esim kesäkurpitsa. Tomaattikin aika satunnaisesti.

"Solatiini on vaarallista vain hyvin suurina määrinä, ja siksi perunaa tai muita koisokasveja ei tarvitse kartella kokonaan. Kypsennettynä peruna, raaka kesäkurpitsa tai esimerkiksi tai esimerkiksi perunamuusi ovat erinomaista kasvisruokaa, joka sopii myös koirille joilla on ylipainon takia tiukka dieetti."
"Erilaiset kaalit ja salaatit vähentävät niveltulehdusta, koska ne sisältävät runsaasti muun muassa foolihappoa. Koiran elimistö ei pysty käsittelemään kasvisravintoa yhtä tehokkaasti kuin ihmisten ruuansulatuselimistö, ja siksi kaalit -kuten muutkin kasvikset- on hyvä soseuttaa, raastaa tai kypsentää esimerkiksi keittämällä. Monia juureksia, kuten porkkanaa, lanttua, perunaa ja punajuurta, löytyy myös valmiiksi soseutettuna."

Koirille tulee välillä annettua porkkanoita rouskutettaviksi, Nemi tykkää myös syödä jonkin verran keräkaalta - Kikille kaalet ja salaatit eivät oikein maistu. Sekalaisestihan ne toki muutenkin saavat välillä kasviksia (kypsennettyjä tai kypsentämättömiä). En nyt kuitenkaan vauvojen soseita ole vielä harkinnut niille ostavani/syöttäväni ... (saati niitä kiloissa myytäviä porkkana yms soseita ...).

Tilasin kirjan

Vaikka nivelrikko-faceryhmästä pysynkin -toistaiseksi- poissa niin tilasin verkkokaupasta (vihdoinkin) tämän (kehutun) kirjan: Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen (Sanna Karppinen)

Tahto ja tamina

Oon päättänyt olla lukematta naamiksesta Nivelrikko -ryhmää. Se on ollut reilun vuoden mun eniten lukemani ryhmä facesta. Ehkä reilu viikko sitten päätin yrittää irrottautua sen otteesta. En mä sieltä silti poistua halua ;) mutta en vain seuraa sitä enää aktiivisesti - just nyt en siis ollenkaan. Vaikka oonkin saanut sieltä paljon vertaistukea yms muttei vastaavanlaiset (kuin Kikin) tarinat olisi jatkuvasti mielessä ja pääsisin asiassa jotenkin eteenpäin.
Vaikka tietysti se pikkukoiran nivelrikko (jota ei siis ole vielä todettu) on vääjäämättä jossain vaiheessa osa meidänkin elämää.