keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Aloryhmän pari ekaa kertaa

 Tara aloitti viime viikolla tokoilut Kisman valmennusryhmässä (hui), ryhmä on alo-tasoinen, mikä siis on huomattavasti tasokkaampi kuin missä me Taran kanssa ollaan. Onneksi voidaan tehdä asioita omalla tasollamme (eli aloittaa monet jutut alusta). Muut kurssilaiset ovat käyneet vähintääkin tokon alkeiskurssin ennen ryhmään tuloa. Toki siellä muitakin nuoria koiria on, liekkö jopa kaikki alle vuoden ikäisiä? Eli siinä mielessä ollaan ehkä kuitenkin oikeassa paikassa?

Tara 21.09.21


Viime viikolla harjoiteltiin (liikkeestä)maahanmenoa ja kiertämistä sekä tehtiin lopuksi luoksetulot. Omatoimisesti treenailin tasapainotyynyllä eli ns vatitreeniä ja perusasentoa. 

Ja vilttireeniä. Se viltteily on iso osa joka treeniä syksyn aikana (tai hamaan tulevaisuuteen asti). 

Maihinmeno harjoituksista muistiin se, että jos aiemmin oli niin, että palkka eri käteen kuin mikä on ohjaava käsi, niin nyt paremminkin niin, että ei palkkaa käteen ennen kuin koira on suorittanut tehtävän. Taraa selvästi häiritsee jos mulla on palkka kädessä. Se ei tarvitse sitä namia tehdäkseen tehtävän. Itseasiassa tekee sen paremmin jos ruoka (tai lelu) ei häiritse sen ajatuksia. Itse vain en tunnu tätä muistavan tai tajuavan (että onnistuminen ei ole sen parempi jos nyrkissä on nakkikikkare). 

Kiertämistä Tara ei tuntunut tajuavan. Katja vinkkasi että kannattaisi kokeilla siivekkeellä tms muulla isommalla kuin kartio, koska kartiota Tara lähinnä meni tökkimään ja käsiohjaukseen (tai tarjoamiseen) ei tosiaan lähtenyt. Tein tästä kiertämishommasta oman postauksensa. 


Tänään aiheena oli seuraaminen ja kaukokäskyt. Lisäksi tehtiin paikallaoloja ja lopuksi luoksetulot. 

Seuraamisesta huomiona, että Tara helposti lähtee poikittamaan. Siinä tosi tärkeänä on palkkaus ja siis sen suunta. Palkka reiden vierestä ja kättä kääntämällä niin, että koira ei lähde kääntymään väärään suuntaan. Lisäksi opetteluun sivulla olo niin, että palkka on kädessä mutta koira ei saa härppiä sitä (hyppiä siihen tai muutenkaan härveltää). Ihan mini kielto riittää huomauttamaan koiralle, että mikä käytös ei ole toivottavaa. Hyvin koira jo rupesi hoksaamaan mitä siltä halutaan. Tosin tässä oli (ja on) vaarana, että koira luopuu namista hieman liikaa eli väistää tilanteesta pois. Näin teki siis muutaman kerran. 
Olen siis tehnyt Tarallekin seuraamista kontaktin / tarjoamisen kautta ja nyt naksutellut sille sitä oikeaa seuraamispaikkaa. Opetteluohjelmaan lisäksi tuo namin mukana olo ja siitä luopuminen samalla. En tiedä vielä, että otanko lisäosaksi askelten ottamista siihen "nami kädessä, koira luopuu siitä" -harjoitukseen. 

Ylipäänsä luopumistreenit olisivat Taralle tosi hyödyllisiä. Näistä oli puhetta jo pentukurssilla. Aloittelin tänään sitten etupalkkatreenauksen. Eli siis herkku avoimeen kuppiin ja koiran pitää olla ryntäämättä kupille ilman lupaa. Istuminen on tuossa tilanteessa hankalaa (siis koiran istuminen, heh). Helpommin onnistui luopuminen kun koira makasi maassa. Hyvä, että edes siinä tehtävässä onnistui. Toki olin hyvin lähellä koiraa -ja kuppia- eli aloitetaan pienestä, luonnollisesti. Hieman tuli dejavuuta jostain aiemman koiran treenistä siinä, että kun koira tuijottaa namia niin se ei kykene vaihtamaan suorittamaansa tehtävää (eli koira vain makaa, ei voi tehdä m-i (tai Kikin tapauksessa pidä kapulaa ja istu sen kanssa)). 

Aloiteltiin myös kake-treenit. Katja kertoili ylipäänsä kaukojen tekemisestä, kisasuorituksesta ja etu- ja takajalkakakeista. Nyt lähinnä on tarkoituksena opettaa koiralle maahan-istu-maahan vaihtoja. Näistä pari huomiota Taran osalta: nami taskussa kun käsken koiraa ja kehua tai jotain jutustelua sen aikaa kun kaivan namin taskusta. Ei siis vahingossakaan palkkausta siitä kun koira nousee istumisesta ja tulee palkalle mun luo. Eli muista että ei pitkää etäisyyttä koiraan ja jos se nousee / liikkuu niin ei palkkausta. Istumista ylipäänsä pitää vahvistaa, maahanmeno on vahvempi tällä hetkellä. 

Paikallaoloa Tara ei osaa vielä yhtään. Istumispaikallaolossa vahvistin sitä palkasta luopumista. Makuussa aloin opettamaan sitä, että koira kestäisi mun seisomisen kun se makaa. Ei ole väliä mikä mun rintamasuunta on (versus koira). Pienistä jutuista lähdetään siedättämään asiaa. Joskus myöhemmin sitten liitän tähän perusasennon ja siitä maahanmenon. 

Vatireenissä Tara on viime aikoina edistynyt ihan hurjasti. Takajalat liikkuvat oma-aloitteisesti vadilla. Hieman paremmin oikealle kuin vasemmalle, mutta toistakin suuntaa siis tekee. 
 Välihuomiona, että metsälenkeillä kun olen yrittänyt opetuttaa sitä hyppimään kiville yms niin se niille tarjoilee ns vatireeniä 😀

Luoksetulot sujuvat ihan kivasti. Katja pitää koiraa, joka kirmaa vauhdikkaasti mun luo.

(siinä kait ne oleellisimmat parista ekasta reenikerrasta, jos tulee muuta mieleen niin täydentelen sitten...)

Kierräppä

 Miten opetetaan koiralle kartion (tai minkä tahansa kohteen) kiertäminen?

Olisi kauhian näppärää jos koira tarjoaisi sen kierron ja "sitten vaan naksuttelis ja palkkailis ja vahvistas käytöksen". Mutta kun koira ei rupiakkaan tarjoamaan just sitä käytöstä, niin mitä sitten neuvoksi? Käsiohjauksella  - entä jos koira ei yhtään tajua sitä käsiohjausta, siinäpä sitten huijot kädellä ja koira haukkuu vieressä tai lähtee muihin duuneihin. 

Lelun perässä (tai namin perässä) kiertämällä oppi ei myöskään mennyt jakeluun. Eikä todellakaan niin, että olisin kävelyttänyt koiran kartion ympäri, eipä se siinä tajua mitä sen oletetaan tekevän. Käytiin myös kertaalleen okk:n hallilla reenimässä niin, että kokeilin siivekkeiden kanssa ... ainakaan tuolla kerralla homma ei oikein edennyt. 

Matkimista kokeilin kanssa. Eli koira kiinni, kävin itse kiertämässä kartion. Hetsailin siellä kartion luona koiraa ja kartiota. Kiersin nopeesti ja kiersin hitaasti. Alleviivasin sitä kiertämistä. Tämä toimi kerran, varmaan vahingossa. Toisto -yritys- oli virhe, koska koira oli hämillään eikä oikeasti tiennyt yhtään mitä pitäisi tehdä. Eikä tehnyt sitä mitä siltä toivoin. Jätin asian hautumaan. 

Entäpä sisaruskateus. Kiki kiersi kartion monta kertaa, sai kehuja ja palkkaa. Tara koitti taklailla Kikiä, haukkui mua ja Kikiä ja kartiota. Mutta ei kiertänyt mitään. 

Kaveri näytti viikonloppuna miten hän on opettanut pennulleen sen kiertämisen ja nyt Taralla ehkä on joku haisu asiasta. Muutamana päivänä on sitä treenailtu ja eteenpäin kiertäminen ehkä on menossa. Pienin askelin. 

tiistai 21. syyskuuta 2021

Hammaspuhdistus

 Varasin Kikille ajan hampaiden puhdistukseen (ja suun tarkempaan tutkimiseen, onko tarvetta isompaan suu/hammasremonttiin). Samalla rauhoitus/nukutuskerralla otatan myös rtg-kuvat kyynäristä eli ns tsekkaus "missä mennään". Tämä ell-käynti on marraskuun alussa. 

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Välikuviin

 Varasin Taralle tänään ajan välikuviin. Päätin asiasta jo kauan ennen kuin Tara edes syntyi. Siis, että seuraavan koiramme käytän välikuvissa ns kaiken varalta vaikkei mitään ontumaongelmia olisikaan. Kuvaukset vielä niin nuorelle koiralle, että jos siellä jotain on keturallaan niin asialle ehkä on vielä tehtävissä jotain. Toisaalta myös siksi, että tiedänpä sitten millaisella rasituksella koira voi olla jos jotain on pielessä. 

Tara on vaikuttanut jotenkin erityisen hienolta koiranuorukaiselta, mutta en ole tohtinut liikaa hehkutella sen mainioinuutta, kun takaraivossa on pelko siitä, että jos sekin on rikki jostain. Se millaisia koulutuksellisia virheitä sen kanssa teen on sitten ihan toinen tarina. Jos pääkoppa ja fyysinen terveys on kohdillaan niin niillä pääsee jo aika pitkälle (koira-arjessa ja muussa elossa). 

Aika on lokakuun seitsemäs päivä. Tara täyttää puoli vuotta 4.10.

Kampaushetki 13/21

 Harjailin pari päivää sitten koiria. Ensin hetken Taraa ja sitten enemmän Kikiä. Taran kampailu on lähinnä sitä, että totutan sitä käsittelyyn. 

Fiilis ja itsetunto

 Kikillä on ollut nyt kahdet treenit koiratanssista syyskaudella Haukkiksen hallilla. Kummatkin treenit olivat ns omatoimitreenit ja se passasi meille kyllä oikein hyvin. Varsinkin jälkimmäiset harjoitukset olivat oikeinkin mukavat. Tälle syksylle tavoitteeni meille on fiiliksen haku ts kasvatus. Kikille hyvää mieltä hallitekemiseen, vanhojen temppujen osaamisen vahvistusta ja kenties uusien temppujen opettelua ja temppujen ketjuttamista. Tarjoamistreenejä ja vähän sellaista "kaikki mitä tarjoat on tosi jees" eli jos koira tekee hieman eriä kuin olin itse ajatellut niin en takerru siihen vaan ennemmin olen iloinen siitä, että koira haluaa tehdä ylipäänsä ... Jos tekemisen polku on eri kuin oma suunnitelma niin ei haittaa 😀

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Sunnuntaitreenit

 Sadepäivän ratoksi reenailin Taran kanssa hetken välihuoneessa. Naksuttelin pennulle hieman kosketuskepin alkeita, vatireeniä ja noutoa. Tara teki (yllätyksekseni) kolme loistavaa kapulan nostoa (kapula oli lattialla) eli otti ihan oikiasta paikasta kapulaa kiinni ja nosti kapulan ja kuljettikin sitä jopa pari askelta. Näistä reeneistä palkkana nameja. 

Lopuksi tehtiin muutama toisto maahanmenoa missä palkkana oli narulelu eli repimisleikkiä. Tara palkkautui kyllä hienosti lelulla (vaikka oli just saanut namejakin, eli toistaiseksi lelu toimii palkkana vaikka ruokaakin olisi tarjolla). Sivulletuloa pentu ei osaa vielä niin hyvin, että siitä vois palkata lelulla ts en ilmeisesti osaa ohjata koiraa sivulle ilman namia (eli houkuttelua) ja lelulla ohjaus nyt ei vain -tunnu- suju(van). 

Kiki oli mukana vielä siinä vaiheessa kun tehtiin kosketuskeppitreenejä; aluksi tulikin naksuteltua sille enemmän, koska se toki osaa jo tuon jutun. Noutokapulan kohdalla meinasi tulla resurssiriita, joten suljin huoneen oven ja Kiki joutui ulkopuolelle ... 

Harrastuspentukurssi

 Tämä raapustus nyt ei tunnu syntyvän millään, eikait se ole kuin aloitettava ja täydennettävä sitten jossain vaiheessa. 

Tara kävi siis Kismalla neljän kerran harrastuksiin tähtääville koirakoille olevan pentukurssin. Ryhmässä oli mukana mukava rotukirjo eli Taran lisäksi bordercollie, kultainennoutaja, belgianpaimenkoira ja saksanpaimenkoira - spk oli nuorin ja bc vanhin. 

Kurssilla Katja kertoi yleistä koirien koulutuksesta ja niistä liikkeistä mihin opetettiin alkeita niin erilaisia koulutustapoja sekä siitä mihin pyritään, millainen ko liike on sitten joskus kun se on ns valmis. 

Harjoitellut asiat olivat: katsekontakti, luopuminen, maahanmeno (osin myös seuraamisen yhteydessä), luoksetulo, sivulle tulo, seuraaminen, takapäätreeni eli ns vatitreeni ja nouto. (jos unohdin jotain niin palaan asiaan, jos muistuu mieleen) 


Ensimmäiselle treenikerralle olin ottanut Taralle luun mukaan kun ajattelin, että se viihtyisi paremmin ei-reeniajalla sen kanssa häkissä ja saisin sille siitä pikkuhiljaa opetettua fiksun häkkikäytöksen treeneissä. Mutta jo heti ekoissa treeneissä tulin toisiin ajatuksiin ja kolmissa seuraavissa treeneissä isoin harjoiteltavin asia oli taukokäyttäytyminen. 
Ikinä kellekään koiralle en ole opettanut ns vilttitreeniä tai taukomattoa tai miksi kukakin sitä kutsuu. Olen näet aina suhtautunut siihen varauksellisesti tai kummastellut miten siitä saa opetettua sellaisen, että koira on oikeasti siinä rennosti eikä kuin viritetty jousi. Mielestäni sen ei siis pidä olla ns käskyn alla oleva paikkamakuu mikä vain sattuu olemaan jonkun valinnaisen kankaan päällä. Syteen tai saveen, jotain vilttikäytöstreeniä olen nyt sitten säätänyt Taran kanssa jokusen viikon - sekä tuolla pentukurssilla että Okk:n hallilla ja Alakylän lappalaistreeneissä (+ tietty kotona). Taralla on jo jokin ajatus pyyhkeellä olemisesta, mutta en ole edes kuvitellut vielä voivani siirtyä viltiltä/pyyhkeeltä itse kauemmaksi. Hiljaa hyvää tulee, tai sitten ei. Hyvin Tara (ei toki kokoajan) pystyy viltillä (helpompi muka sanoa sitä viltiksi vaikka itse käytänkin siinä pyyhettä) luopumaan esim toisten koirakkojen reenailut tuijottelusta yms. 
Tälle käytökselle on (tulossa) käsky "tauko" - jota olen sanonut koiralle myös silloin kun se satunnaisesti oma-aloitteisesti menee tauolle (myös siis ilman tuota vilttiä saattaa tarjota "taukoa" eli menee maihin mun jalkojen juurelle). 



maanantai 6. syyskuuta 2021

Harjoituspäiväkirja

 Olen pohdiskellut, että mikä olisi näppärin tapa merkitä koirien treenejä muistiin. Ihan siis niitä pikkuruisiakin, joita silloin tällöin tekemällä koiran taidot varsinaisesti karttuvat. Koiratanssiin on reppuvihko, jota täyttelen erikoisimmissa tilaisuuksissa, kuten pidemmät kurssit tai silloin kun työstän jotain koreota. Mutta sitäkään en ole osannut ottaa niin ahkeraan käyttöön, että perustreeneistä tekisin siihen merkintöjä. 

Mihinkään bujo(?)tyyppisiin en taivu, koska mulla on onnettomat piirustustaidot ja käsialakin on aika kauhea nykyään jos enemmän pitää kirjoittaa (liekkö johtuu käsien tärinästä vai siitä että nykyisin tulee kirjoitettua niin vähän kynällä). Tietokoneihmisenä voisi tietenkin ajatella jotain excelhässäkkää jonne tekisi eri lajeille ja aiheille eri sarakkeita, mutta sitten kuitenkin tulisi tarve kirjoittaa jostain pidemmästi ja sitten laatikot venyisivät liikaa tilaa vieviksi tai muuten epäkäytännöllisiksi. Mitkään puhelinapplikaatiot eivät myöskään ole itselle hyviä muistiinpanojen tekemiselle, koska olen ihan onneton räpyläkäsi kirjoittamaan kosketusnäytöillä mitään. Menisi vain hermot kun yrittäisi sillä saada näppärästi tekstiä aikaan - saati että luultavasti sohisi muutenkin vääristä kohdin ko applikaatiota eri toimintojen aikaansaamiseksi. 

Että eijuu. Yritän siis ryhdistäytyä ja alkaa merkkailemaan blogiin pienen pieniäkin postauksia reenijutuista. 


Kuten esimerkiksi, että tänään tein Taran kanssa muutaman toiston takapihalla. Ensin sivulle tuloa ja siinä etenkin malttia kontaktin pitoon / istumisessa pysymiseen. Ihmeekseni pentu jopa malttoi olla hetken pomppimatta tai muuta säätämättä. Vaikka käytin narupalloa palkkana. Samalla reenikerralla tehtiin myös maahanmenoja, niin, että vasen käsi ohjasi maahan ja oikeassa oli palkka (eli se narupallo). Hyvin toimi sekin. Näistä pentukurssin treeniohjeista pitäisi tehdä ihan oma postaus kunhan saisin aikaiseksi ... mutta siis homman pointti on se, että ohjaavassa kädessä ei kannata olla Taralle palkkaa. Ts se ei tarvi siinä houkutinta enää. Helpompi sitten häivyttää se käsi pois kun koira ei "ikuisesti" seuraa palkkiota maahanmenossa. 

Valjasostoksilla

 Kävin tänään Taran kanssa Kiimingin Mustissa & Mirrissä shoppailemassa. Vihdoinkin muistin ottaa penturepussa olleet alennuskupongit mukaan joten saatiin pussi raakalihapullia, jotain märkäruokaa ja valinnainen lelu (max.7e). 

Lisäksi käytin alekupongin (-25%) siihen, että ostin pennulle uuden pannan kun edellinen alkoi käydä pieneksi (säätövara, isonnus, loppu jo). Ja kuten otsikossa lukee niin ostin myös valjaat. Tara oli kyllä hyvin reipas kun jaksoi koko sovitus rumban kun ensin etsittiin sopivaa pantaa (alennuskävi vain Feel Active merkkiin) ja sitten sopivia valjaita. Feel Activessa ei ollut Taralle passaavia valjaita, joten ostettiin Hurtat (toki siellä muitakin merkkejä olisi ollut, en tarkemmin tutustunut mitä kaikkia). 

Valjaat ovat siis Hurtta Weekend Warrior Harness, koko 46-60 cm. Valjaat maksoivat 46,99e ja panta 11,24e (alennuksen jälkeen). Voi olla, että verkosta tilattuna olisi saanut valjaat halvemmalla, mutta maksan mieluusti palvelusta - helpompi ostaa kerralla oikean kokoiset kuin lähetellä valjaita ees-taas oikeaa mallia ja kokoa etsiessä. 


Aatuvaljaat on tarkoitus hankkia Tarallekin jossain vaiheessa, mutta niitä ei tunnut niin vain löytyvän. Fb:ssa oli vinkki, että Muskettikoira möisi niitä, mutta ei siellä ollut kuin kolmet ja kaikki ihan väärän kokoisia Taralle. Siljalta voisi tietysti kysellä, mutta milloin lie ollaan Pattijoella (ainakaan sellaiseen aikaan mikä kävisi heillekin). 


Iltapäivälenkillä testasin Taralla käytännössä niitä valjaita ja ainakaan sillä lenkillä eivät olleet ongelmalliset. Koira ei siis häiriintynyt valjaista lenkillä. Ihan sujut se ei vielä ole valjaiden pukemiseen, mutta ei kait tuo mikään ihmekään ole. Ei se mikään yletön paini ole niiden pukeminen/riisuminen, mutta mennee hetki että koira tottuu siihen puuhaan. Kuten arvelinkin -kuten oli Kikinkin kohdalla aikoinaan- niin koiran taluttaminen on helpompaa kun sillä on valjaat (versus panta), koira kiskoo siis vähemmän. 

Ruokajuttuja

 Ja taas muutin ruokintaa. Siis sen verran, että vähensin Taran ruokakupista saamaa nappulamäärää, totesin nimittäin, että kun syötän sille ihan jäätävän määrän herkkuja erinäisten reenien muodossa (tai lenkillä tms), että voisin tiputtaa nappulamäärän takaisin kolmesta desistä kahteen desiin. Eli pentu syö pari desiä nappuloita päivässä sekä 3-4 raakalihapullaa. Yleensä niin, että raakaruoka on se päivän kolmosateria joskus puol yhdeksän-yhdeksän tietämillä illalla. 

Taran eka näyttely

 Lauantaina ajelin Taran kanssa Ruukkiin (ts Siikajoelle), jossa pidettiin kaikkien rotujen pentunäyttely eräässä maneesissa ("Hevoskeskus"). Paikalle saavuttuamme, vein maneesiin kehämme likeiselle seinustalle häkin, jonka kasasin Taralle valmiiksi. Sitten otin pennun autosta ja käytin sen kävelyllä ja sen jälkeen vein halliin. Kukaan ei tarkistanut rokotuksia tai muutenkaan kysellyt mitään. Esitysvuoroa odotellessa istuskelin häkin vieressä ja koira oli häkissä (enimmäkseen hiljaa), välillä käytiin kävelyllä ympäri maneesia; Tara sai katsella muita koiria ja ihmisiä ja välillä tehtiin jotain kontaktiharjoituksia, seisomisia yms. Toki piipahdettiin pihallakin joitain kertoja, jotta koiralla oli mahdollisuus käydä pissalla. 

Sitten kun lopulta päästiin kehään asti niin koiraa kiinnosti siinä tuomaripöydän edessä maassa jotkut hajut ettei se nyt ihan priimasti seissyt. Toisaalta en itsekään aina tiennyt milloin tuomari haluaa/halusi katsella pentua kauempaa ja milloin tutkia sitä lähemmin. Huolimatta siitä ettei mitenkään mahdottomasti oltu asiaa treenattu niin hampaat Tara antoi katsoa ihan hyvin ja muutenkin siis antoi koskea itseensä. Tuomari ei mitannut koiraa, mutta piti sitä silti liian isona ikäisekseen. Hän ei myöskään tykännyt meidän esiintymistavasta, eihän se mitään priimaa toki ollutkaan. Onneksi mun mielestä kehässä olo meni ihan kivasti ja Tara esiintyi taitoihinsa nähden ihan hyvin ja etenkin oli ihan reipas siellä kehässäkin (on ollut kokemuksia ujostelevistakin koirista ko tilanteessa). Liikkeiden näyttämiseen olin harjoiteltua itselle sopivan vauhdin jossa pystyin kehumaan ja kontrolloimaan koiraa (ei seuraamista vaan ettei koira pure näyttelyhihnaa, tai ettei hihna jää koiran jalkojen väliin huonosti tms). Plus itselle nyt ei vaan ole helppoa liikkua vauhtia n hiekkapohjaisessa maneesissa koiran kanssa joka ei ole hyvin harjaantunut kehäkettu - itseasiassa ei varmaan olisi mulle helppoa senkään kanssa. Kuten arvata saattaa, tuomari käski meitä ottamaan liikkeet uusiksi vauhdikkaammin; eipä siitä seurannut ainakaan mitään parempaa. Vaikka kuulostaa negatiiviselta näin kirjoitettuna niin kehässä oli silti ihan kivaa eli sain koiralle siitä mukavan kokemuksen - eli kehuin koiraa kun meni kivasti ja palkkailin sopivissa väleissä. 

Tuomari sanoi ettei anna kunniapalkintoa, koska koko (suuri) ja kehätottumus (tai sen puute). Joten Tara ei ollut rop-pentu. Siitä kehätottumuksesta sanoi, että voihan sitä opettaa koiralle, vaikkei niin näyttelyissä kävisikään ... Ilmeisesti hänen näkemyksensä oli, että koska Tara on jo nyt tuon kokoinen kuin on niin siitä varmasti tulee ylisuuri narttu eikä sellaisia kannata näyttelyihin viedä. 

Noh, koira kasvaa sen kokoiseksi kuin kasvaa 😉 ja ihmettelen suuresti jos tämä jää sen viimeiseksi näytelmäksi. 

Tuomari Jouko Leiviskä 

"Hyvät mittasuhteet omaava. Ikäisekseen hieman kookas. Hyvä kaula ja selkälinja. Vielä kevyehkö runko. Hyvänmuotoiset tummat silmät. Oikeanmuotoiset ja kokoiset korvat. Hyvät tiiviit käpälät. Hyvin kiinnittynyt häntä. Askel voisi olla tehokkaampi. Tarvitsee kehätottumusta."


Kehäesiintymisen jälkeen kehuin ja palkkailin koiraa ja vein sen sen jälkeen autoon, sitten kävin keräämässä tavarat (kokoamassa häkin) ja vietyä autoon. Tämän jälkeen otin koiran autosta ja käytin sen kävelyllä; Tara ihmetteli kun hevosille vietiin aitauksiin heiniä - "saapa ne paljon ruokaa" 😃


Näyttelyn jälkeen ajeltiin mutkien kautta kotiin ja Tara pääsi tutustumaan muun muassa Tyrnävään. 




ps. sähköpostilla ei ole tullut koiran arvostelua; milloinkahan sen pitäisi tulla? Paperillista arvostelua kehästä ei siis annettu. Toki tuo koiranetissä näkyy, mutta kun sanoivat sellaisen lähettävänsä niin jäin vain pohtimaan, että milloinkahan se tulee ... 

perjantai 3. syyskuuta 2021

Lisää elokuisia kuvia

 






Kuvia elokuulta

 










Rally- ja koiratanssipäivät

 Olenkohan mahtanut kirjoittaa vielä mitään Okk:n koiratanssipäivästä mihin osallistuin koirien kanssa elokuun puolivälin tietämillä? 

Etukäteen olin kysynyt, että voinko ottaa Tarankin mukaan, ja koska se oli ok niin raahasin halliin kaksi häkkiä ja näinpä pentukin pääsi opettelemaan pitempää hallilla oloa. Varsinaisiin ohjelmanumeroihin osallistuin Kikin kanssa, mutta Tarakin kävi välillä kentällä. Tara osallistui lämmittelyyn (toki niin, että vuorottelin siellä koirien kanssa) ja sitten häiriötreeniin. 

Kikin osalta häiriötreeni oli sitä, että minä juoksentelin ympäri hallia eli otin hatkat jos koiraa ei kiinnostanut hommat ja kun Kiki tajusi että lähdin karkuun niin sille tuli kiire mun perään ja haki kontaktia ja kun sai sen niin sai namia. Lisäksi tehtiin hattutemppu (joku temppu hatun kanssa, Kiki nosti hatun) ja jotain muutakin muistaakseni, mutta Kiki oli aikalailla kesäterässä temppuilun kanssa. 

Tara tosiaan osallistui kans siihen häiriötreeniin. Sille en halunnut sen kummempaa ihmeellistä häirötä. Kunhan (häiriötreenissä piti tehdä improna jotain temppuja. Yleisö istui rivissä, joku paikutti ulko-ovea, ihmiset puhuivat, taputtivat jne) kuljeskelin pennun kanssa. Mutta koska Tara oli supertiitteränä ja käveli kontaktissa niin mentyyn lopulta melko läheltä yleisöä eikä Tara ollut niistä moksiskaan. Taisipa yleisö tehdä jotain muutakin häiriötä kuin vain olivat ja Tara vaan palvoi mua (ts nameja mitä mulla oli). 


Viime viikon lauantaina kävin sitten koirien kanssa Okk:n takakentällä (hallin takana) osallistumassa rallytokokouluttajien koulutuspäivään harjoituskoirakkoina. Kävin molempien koirien kanssa vuoron perään samojen kouluttajien opetettavina. Kaksi kouluttajakokelasta antoi neuvoja yhden kyltin opettamiseen rallytuomarin antaessa samalla vinkkejä sekä minulle että kouluttajille. Kyltti oli joku niistä "istu - koira eteen istumaan - takaisin sivulle" -kylteistä. 

Taran kanssa harjoiteltiin sivulle tuloa jonkun verran, mutta enemmän eteentuloa. Käsi- ja jalkaohjaus. Yritettiin saada mut olemaan kumartumatta liikaa, ennemmin niiaus polvista. Sitten tehtiin samaa myös oikealta, mutta mä en meinannut millään hoksata millä tavoin ohjata kädellä jotta koiran sai oikein liikkumaan. Houkuttelu/namiohjausta, paljon nameja. 

Tara sai paljon kehuja. Olihan se kyllä magee, kun oli niin innokas reenari ja pystyi tekemään vieraalla kentällä (ei oltu ennen reenailtu ko kentällä) vaikka siellä oli muitakin koiria ja ihmisiä. Aina välillä vapautin koiran leikkimään ja leluleikitkin sujuivat kivasti. Kerran käytin Taran pissalla ja sitten jatkettiin reenejä vielä hetken aikaa. 


Kikin kanssa reenit menivät myös kivasti. Se keskittyi nyt tekemiseen paremmin kuin siellä koiratanssipäivässä. Teki hienosti kylttiä myös oikealta puolelta. Ja sekin pystyi leikkimään lelulla 💗

Ja yhtäkkiä onkin jo syyskuu

 Huomenna menen Taran kanssa retkelle Ruukkiin, Siikajoen pentunäyttelyyn. Naurettavan vähän on reenattu mitään näyttelyjuttuja. Alkuviikosta käydessäni Okk:n hallilla Tara käytti ekan kerran näyttelyhihnaa, kuten arvata saattaa pentu puri hihnaa ja hyppi ja pomppi ja muutenkin riekkui. Seisomista on reenailtu silloin tällöin pitkin kesää. Hampaiden katseluunkin reipastuttiin ihan vasta, maanantain lappalaistreeneissä Taru katsoi Taran hampaat muutaman kerran ja lisäksi on tietysti kotona katsottu niitä Eetun kanssa silloin tällöin. 

Näyttelyyn ei saa mennä kuin yks henkilö per koira, joten menen tosiaan sinne kaksin Tarsun kanssa. Joudun siis myös esittämään koiran ... Myöhemmin toiv. tulee muita näyttelyitä missä osaavammat handlerit esittävät Taran (kuten muutkin meidän koirat on esittänyt joku muu yleensä kuin minä). 


perjantai 27. elokuuta 2021

Mikä ihmeen matto



Josko Tara olisi jo niin vanha, tai lähinnä kait niin sisäsiisti, että voisi vähitellen laittaa mattoja lattialle? Siis Tarahan oppi tosi nopeasti pyytämään ulos tarpeiden tekoon, mutta kestihän siinä hetken että pidätyskyky oli sillä tasolla, että oikeasti malttaisi odottaa sen aikaa, että ehdimme viemään sen ulos silloin kun on hätä. En silti vielä sano, että koira olisi satavarmasti sisäsiisti, eihän Tara ole vielä viittä kuukauttakaan. 

Lattialle päätyi pari pientä mattoa, mitkä on tarpeen vaatiessa näppärä pestä pesukoneessa. Tänään Tara on sitten tutustunut mattoihin muun muassa siirtelemällä niitä paikasta toiseen ja painimalla niiden kanssa. Tuossa jokin aika sitten pyysi ihan normaalisti ulos pissalle eikä lirittänyt matolle (jei). 

torstai 26. elokuuta 2021

Kohta kymmenen

 Kiloa. Meidän pentu. 

Toissapäivänä käytin Taran Kaakkurin Mustissa & Mirrissä ostoksilla ja se kävi samalla puntarilla ja painoi siellä 9,6 kg. Hieman epäilytti, että mahtaako se jo niin painava olla. Tänään käväisin sen kanssa Muskettikoirassa (etsin Aatu valjaita, niitä siellä olikin, mutta ihan väärän kokoisia), jonka puntarilla Tara painoi 9,8 kg. 

Kiki painoi 9 kuukauden ikäisenä tuon verran ... 

Ei Tara silti läski ole, vaan ihan sopivalla tavalla kylkiluut tuntuvat. Ja kyllähän tuo paino on ihan ok tuon korkuiselle (41cm oli se viimeisin mittaus) pennulle. 

sunnuntai 22. elokuuta 2021

Metsään siis

 Muuten en tiedä ollaanko tehty moniakaan asioita niistä mitä pennun kanssa pitäisi tehdä. Tai olisi hyvä tehdä. Tai aioin tehdä. Mutta metsäilystä ollaan saatu aika hyvä tapa. Parempi ainakin kuin mitä mulla on aiemmin ollut. Tällä viikolla käytiin neljänä päivänä Taran kanssa (ja Kikinkin, tosin yhdellä reissulla Kiki ja Eetu kulkivat eri reittiä kuin minä ja Tara) metsässä, mikä on meille tosi hyvin. 
Siitä toki mun jalat ovat kärsineet, mutta elämä on valintoja täynnä. 

Tara on tällä viikolla pomppinut mättäillä, ymppäillyt jotain hyönteisiä (tai mitä lie), syönyt lukemattoman määrän marjoja, kaivanut kuoppia, saanut hepuleita, kinastellut kepistä ja parhaista marjapaikoista Kikin kanssa, hakeutunut mun viekkuun sateen suojaan jne. 


Tara koipeliini tänään metsässä (kännyräpsy). 


Muutos ruokinnassa

 Sen sijaan, että antaisin Taralle (lähes) joka aterialla vähän lihaa (raakapakastelihapullia) niin tässä taannoin muutin ruokailutavat sellaisiksi, että päivän viimeinen (kolmas) ateria on pelkkää lihaa ja ne muut nappuloita. Nappulaa Tara syö lähes kolme desiä päivässä ja lihapyöryköitä 3-5. 

Myös Kiki on saanut iltaisin 1-2 lihapyörykkää vaikkei varsinaisesti kolmen aterian taktiikalla olekaan ruokailemassa. Helpompi marssijärjestyksen yms kannalta kun antaa Kikille ensin ruokakupin ja sitten Taralle. 

lauantai 21. elokuuta 2021

Hallit 12.0

 Rajakylään on avattu uusi koirahalli (koirakoulu JanDogs) ja Maikkulan koirahalli (Avarian Sportsdogs) on suljettu eli aika päivittää taulukko ...



Hallit


 Kenen halliMitä maksaaMillainen paikkaHyvää/huonoa
Active
Haukipudas
Kausikortti hinnastoKumirouhetäytteinen tekonurmi.
24 m * 50 m
Vessa, vesihana
Hyvät lenkkimaastot
Avarian Sportdogs
Oulu








DogAntti, Liminka

HinnatKumirouhetäytteinen tekonurmi.
1 kenttä
290 m2
Vessa

Dogstop, Oulu
(ex-Hundspa)




Eläintenkouluttaja Halla Korpelin



Häntä ja panta,
Muhos





Iin Koirahalli,
Ii
Ajantasainen hinnasto Noin 100 m2 Wc



Iin koiruudet
Ii

Hallin varaushinnat 135 m2
Matto, lämmin halli.
Wc

JanDogs
Oulu
Hinnasto  verkkosivuilla

220 m2
Keinonurmi
Rajakylä

Vieressä koirapuisto


KAS
Oulu
Hinnasto kas:n sivuilla

Kuivasjärvi: maapohja
Koko 17m x 48m

Limingantullin halli:
551m2 + 120m2. Kumirouhetekonurmi. Kun kävin isompi halli oli jaettu aidoilla kahteen tilaan (aidoista pluspiste). 
Kuivasjärvi:
Kylmä, sotkuinen
Hyvät lenkkimaastot

Limingantulli:
Wc, kahvinkeitto mahdollisuus

Kisma
Kempele
Kisman koirahallin hinnasto

Kempele: tekonurmi
325 m2

Kuvia
Wc, keittiö

OKK, Haukkis, Hiironen,
Oulu
Hinnasto Kamu-areenan sivuilla Keinonurmi (uusittu syksyllä 2017)

1800 m2; 3 kenttää joista jokainen
20 m * 30 m

Hyvät lenkkimaastot (paitsi talvella kun väylät on latuja täynnä...)
Ei vesihanaa
Bajamaja
Rajoitettu vapaavuoroaika (7-23)

Osty,
Oulu 
Fb-sivulta löytynee hinnatAgilitykenttä 600m2
Näto,toko,pentukurssit 300m2



Rallyhaukut,
Oulu 
? kysyLämminhalli

300 m2



Ensimmäisen hallivertailu



torstai 19. elokuuta 2021

Mittaustalkoot lappalaistreeneissä

 Tara kävi tänään Oulun lappalaiskoirien nätö-reeneissä. "Hieman" pitää vielä harjoitella ennen kuin pikkukoirasta leivotaan näyttelystara. Hyvää reeniä ja häiriösiedätystä saatiin kuitenkin tehtyä. Paikalla oli monta Taran kaverikoiraa ja kivaa ihmistä niin eihän se meinannut malttaa olla sivistyneesti. Ei kaikki kuitenkaan ihan pyllylleenkään mennyt joten saatiin pieniä pätkiä nätisti kulkemista, muista luopumista ja seisomistreenejä. 

Samalla koirat harjoittelivat mitattavana olemista. Taran korkeudeksi saatiin 41cm, samoin kuin Kikikin (tai ensin se oli 42cm ja sitten 41 cm). 

Sopivien kurssien metsästys

 Sen lisäksi, että tahdoin saada pentukoiralle paikan koiratanssikurssilta niin toiveena oli päästä jonnekin opiskelemaan tokoa. Vaikkei ole tulevaisuudesta tietoa, että tullaanko Taraa näkemään tokokokeissa ikinä niin jotenkin koen, että kaikkien (mun) koirien pitää opiskella jonkun verran tokojuttuja. Niistä kun on iloa ihan arkeenkin (ainakin joistakin) niistä taidoista mitä perusliikkeissä tarvitaan. 

Oulun seudulla on jos jonkinalista koirayhdistystä ja yksityistä koirakoulua, mutta yllättävän vaikeaa silti löytää sopivaa paikkaa, kouluttajaa ja ajankohtaa (ja vapaina olevia kurssipaikkoja). 

Tokoa päästään syksyksi, onneksemme, harrastamaan Koirakoulu Kismalla. Nämä toksut alkavat syyskuun puolivälissä. 


Tulevia kursseja, ja muuta elämää, silmällä pitäen olisi pikkuhiljaa aika keksiä käskyjä joihinkin liikkeisiin/temppuihin. Jotkut lienevät niitä samoja mitä muillakin koirilla olen käyttänyt. Mutta esim paikallaolo yritti olla Kikillä "pysy", mikä osoittautui huonoksi käskyksi koska sitä tulee sanottua liikaa normipuheessa arkena. Jotenkin miellän "paikka" -sanan melkein yhtä ongelmalliseksi. Tai sitten pitäisi olla niin aikaansaapa, että opettaisi koiralle erikseen arki-käskyt ja harrastus-käskyt. 

Tähän mennessä Taralla on hallussa vain

  • Tara (huomionkiinnittäminen, osin myös luoksetulo/luopuminen)
  • Tule (luoksetulo)
  • Jätä (tiputa se mitä otit suuhusi, luopuminen mistä milloinkin)
  • (istu - hieman harmaalla alueella tämän osaaminen vielä)
  • Wau - palkkasana namille
  • Jess - palkkasana lelulle
Se on tehnyt myös (ilman käskyjä)
  • sivulle tulo harjoituksia
  • kontaktikävelyä, ei vielä tarkan kriteerin seuraamispaikkaa, vaikka olen pyrkinyt palkkaamaan oikeasta paikasta
  • kontaktia (edessä, ei sivulla kun sivuasento ei ole vielä varmalla pohjalla)
  • vatireeniä
  • käsikosketusta (tökkää kuonolla käteen)
  • seisomista
  • maahan menoa
  • tassun antamista
  • lelu fokusointia 
  • "läpi" treenin alkeita (ihan hakusessa vielä, eli koira ei ole oivaltanut itse mitä pitäisi tehdä)

keskiviikko 18. elokuuta 2021

Pam, metsä

 Kait se jo syksyä on jos metsässä yritetään sieniä etsiä? Ts Eetu etsi sieniä (minähän niitä juurikaan edelleenkään syö). Koirien lenkitystä siis eräässä kiiminkiläismetsässä sienten bongailun merkeissä. Minä ja Tara syötiin ohimennen myös muutamia puolukoita. 

Sattupa vaan sitten silleesti, että joku porukka (nuorisoa metsästysvaatteet päällä ja joidenkin kiväärien -tai mitä lie pyssyjä oli, en niitä tunnista- kanssa oli melko likellä sitä paikkaa mihin jätettiin auto eli ajettiin heidän ohi mennen tullen) oli metsässä harrastamassa ampumista. Ensimmäinen laukaus kuultiin kun otettiin koirat autosta. Kikin häntä (ja yleis olemus) meni asentoon apua. Tara käänsi päätänsä ja taisi vähän säpsähtää (ei mikään ihme, koska laukaus kuului tosi isosti/selvästi), mutta häntä pysyi selän päällä kiepillä ja pentu hääräsi normaaliin tapaansa. 

Koko metsäilyn ajan Kiki oli ahistunut, pyrki pois paikalta ja aina kun pysähdyttiin katselemaan tarkemmin sieniä niin Kiki pisti joko maate tai istumaan (lysyssä) ihan Eetun viereen. Koska mä en halunnut omalla olemuksellani viestiä mitään (tiedostusta siitä, että tiedän, että Kikiä ahdistaa/pelottaa) Taralle niin mä taluttelin Taraa ja Eetu Kikiä. Taran kanssa hääräilin niin kuin yleensäkin lenkeillä eli kutsuin sitä välillä luokse, teetätin jonkun tempun yms joista namitin sitä ja se pystyi ihan hyvin (normaalin ahneesti) syömään ja jonku kerran taisi jo ehdollistua siihen että ampuminen tarkoittaa syömistä/namia :D (liekkö hyvä vai huono asia, mutta parempi noin kuin että ahistas)

Voihan siitä pennusta vielä joskus myöhemmin tulla ääniarka (ei Kikikään pentuna pelännyt laukauksia, tosin ihan noin pahassa paikassa se ei kyllä ollut - joskus hakureeneissä kuului laukauksia mutta ne tuli vaimeampina kauempana. Kuten ne tämän kevään/kesän rallyt niin niissäkin ampuminen kuului kauempaa, mutta siitä Kiki kyllä jo paineistui täältä kuuhun ja takaisin), mutta ainakin tämän iltaisesta se selvisi kyllä liehuvin lipuin. 

Melkoset jumit

 Kikillä oli tänään hieronta ts eläinfyssariaika Vakkurin luona. Pariin kuukauteen ei oltukaan käyty huollossa. Koiran viime päivien olemuksesta osasinkin jo aavistaa, että hoidettavaa varmasti löytyy ja näinhän sitten olikin. Kikin koko vasen puoli (se leikattu kyynär on vas.) oli tosi jumissa. Enimmäkseen oli kuitenkin ns hyvää huollettavaa eli johtui tekemisestä eli lihakset olivat juntturassa eikä mitään rakenteellisia yms pahoja vikoja löytynyt. Ennen kuin jumit alkoivat helpottamaan niin Kiki uikutti kun oli niin kipiä kun sitä hoidettiin (plus läähätteli). Loppu hoidon aikana vinkuminen väheni (ja loppui). 

Varasin uuden ajan jo viikon päähän, koska yhdellä kertaa ei voinut kaikkia jumipaikkoja selvittää. 

Tara oli mukana ja oli aluksi varsin kiinnostunut isosiskon hoidossa olosta, mutta kun sille tehtiin rajat selväksi eli että hierontapatjalle ei ole tulemista ja Kikiä ei härpitä niin ihan nätisti se sitten suurimman osan ajasta oli. Jossain välissä kävi vähän hyörimässä ja pyörimässä jossain vastaanottotilojen muissa huoneissa. Kuvia en napsinut, vaikka olisi toki voinut ottaa räpsyn Tarasta joka nukkui lattialla tai Kikistä jota hoidettiin. 

Lopuksi Tara joutui/pääsi vielä harjoittelemaan hieronnassa olemista eli pötkötteli hetken kyljellään lattialla kaiman tutkiessa sen raajoja/kroppaa. 

sunnuntai 15. elokuuta 2021

Koiratanssista

 Ilmoitin tänään Taran koiratanssin peruskurssille (/alkeiskurssille) Okk:lle. Vielä en tiedä mahduttiinko mukaan, kurssille otetaan kymmennen koirakkoa. Harjoitukset ovat sunnuntaisin 16.30-17.30 26.9-21.11. 

Kikin olen ilmoittanut niin ikään okk:lle tulevaksi kaudeksi koiratanssin ryhmätreeneihin, oletan että mahdumme mukaan, nämä harjoitukset ovat (myös sunnuntaisin) alkaen joko 17.30 tai 18.30, Syyskausi taitaa olla elokuun lopussa / syyskuun alussa. 

Okk:n koiratanssikisat ovat 18.9 ja tällä hetkellä tuntuu, että ei oltais osallistumassa niihin. Tai sitten pitää taikoa taas koreo jostain. Kesäkuun kisojen koreota en aio enää käyttää kun en halua paineistuttaa Kikiä enää sillä ohjelmalla kun se ahistui siitä kädessäni olleesta kamerasta. Eli vaihtoehtoja on pitää sama biisi ja tehdä siihen koreo ilman kameraa tai vaihtaa biisiä ja sitä myöten koko koreoideaa ... 


edit. 17.08.21
Tara pääsi sille peruskurssille, ensimmäiset treenit ovat tosiaan 26. syyskuuta (merkkasin reenit kalenteriin tuohon oikealle). 



Kirahvi

 Lukuisista aikomuksista huolimatta en ole viikkoihin mitannut Taran säkäkorkeutta. Ensin se oli melkein Kikin kokoinen, sitten about Kikin kokoinen ja nyt se jo toisinaan näyttää korkeammalta kuin Kiki. Eli luultavasti pentu on jotain 41 cm, tai vähintäänkin nelkyt senttiä ja hieman yli. 

Ehkä se joskus tässä tulee mitattua. 

Mainitsinkohan jo, että päivän yli neljän kuukauden ikäisenä Tara keksi miten hypätään sänkyyn. Pojong! Reissussa (Rukalla, josta kotiuduttiin tänään) sänky oli hivenen korkeampi kuin kotona, mutta eipä ollut pennulle se ongelma eikä mikään. 

Jos pennun jaloissa olisi tarpeeksi voimaa niin luultavasti se pomppaisi ahneena tapauksena myös ruokapöydälle sapuska varkaisiin ... Kahdella jalalla se tähyää ainakin pöydille, että jos tarpeeksi kurkottaisi niin saisiko rosvottua jotain syötävää. 

lauantai 14. elokuuta 2021

Taran porokohtaamiset

 Tultiin lomailemaan Rukalle viikoksi. Tara ei pienen ikänsä aikana vielä nähnyt poroja. Tai ei ollut ennen tätä viikkoa. 

Ensimmäisen kerran Tara näki poron eräänä aamuna kun olin sen kanssa kahdestaan lenkillä. Käveltiin pyörätiellä ja poro oli autotien toisella puolella pientareella. Tara katseli eläintä uteliaana ja taisi haukahtaa sille pari kertaa. Vähän oli ? että miten tässä kuuluisi toimia kun Kiki ei ollut mukana esimerkkiä antamassa. Kun pentu luopui poron tuijottelusta ja tuli mun luo niin annoin sille nameja. Tara pystyi ihan hyvin jatkamaan lenkkiä eikä hinkuvinkunut tai huutanut tai kiskonut siihen suuntaan missä poro oli ollut 

[Tuskin Tarasta mitään työkoiraa poropaimennukseen on tulossa, joten jatkan sillä linjalla että palkkailen koiraa jos/kun se valitsee minut ennemmin kuin jonkun muun häiriötekijän (eläimen, ihmisen, minkätahansa)]

Toisella kerralla Tara näki poron (tai poroja, yhden kerrallaan kuitenkin) kun oltiin ulkoilemassa Pikku Pyhävaaralla. 




Videolla näkyy vain Kiki (ja poro), mutta Tarakin oli paikalla. Kun Kiki ei sanonut porolle sanaakaan niin eipä sitten niin tehnyt Tarakaan. Myöhemmin lenkin varrella Kiki näki poron juoksevan metsässä jolloin sille kyllä piti antaa suunta käskyjä, taisipa Tarakin hieman säestää.

Eräällä iltalenkillä olin koirien kanssa itsekseni liikenteessä, käveltiin likeistä pururataa pois päin majapaikasta. Ei oltu pitkästikään menty kun huomasin molemman koiran jäljestävän hyvin tiiviisti, porojapa hyvinkin. Mietin, että olikohan jäljet kovinkin tuoreet. Kumpikaan koirista ei puhunut mitään, mutta nenät tekivät töitä. Kunnes koirat pysähtyivät ja katsoivat vasemmalle - siellä oli kivi-kasvillisuus-rytöikössä kaksi poroa. Heille Kiki ja Tara huusivat "Me löydettiin teidät, turha mennä pensaan taakse piiloon, teidät on niin nähty!" Tämän jälkeen kumpikin tuli mun luo, hiljaa, ja palkkasin koirat ja jatkettiin matkaa. 
Toiseen suuntaan käveltiin sitten pyörätietä, mikä on pururadan vieressä, kun oltiin siinä kohti missä porot oltiin nähty koirat katsoivat hetken porojen suuntaan (ruokailivat edelleen samassa paikassa) mutteivät huudelleet tai jääneet jumimaan siihen kohti vaan pystyivät jatkamaan lenkkiä ihan normaalisti. 

Eräänä toisena päivänä kun tultiin takaisin majapaikalle, oltiin käyty autoilemassa Posiolla, niin huomasin parkkipaikalta että muutamien metrien päässä huoneistomme ulko-ovesta oli poro. Otettiin sitten koirien reaktiot ko porosta videolle: 




Rohkea pentu, ei tietoa kuinka lähelle se olisi poroa mennyt jos olisi saanut itse päättää.

Tänään päivälenkillä nähtiin taas turistiporo tallustelemassa ympäriinsä Ruka-kylällä. Oli jopa sellainen the kuvan otto lähellä, kunnes paikalle kurvasi fillarilauma ja poro väisti pientareelle ja mulla jäi Vuosisadan räpsy ottamatta 😁

Tara tärkenänä, kaukana edessä näkyy poro joka pian oli jolkottelemassa keskellä pyörätietä meitä kohti

... ja sitten lauma turisteja fillareilla valloitti pyörätien ja poro väisti pientareelle. Pahus. 


Poro tuli pientareelta takaisin pyörätielle 

Tara sanoi porolle sen mitä niille pitää porokoirien sanoa

... ja näinpä sitten poro otti ja lähti kulkemaan toiseen suuntaan (poro näkyy kun tarkkaan katsoo kaiteen ja pyörätien välissä) 


perjantai 6. elokuuta 2021

Kampaushetki 12/21

 Kampasin tänään -taas- Kikiä. 

keskiviikko 4. elokuuta 2021

Erkkariin! Tai sitten ei

 Oli sellainen aikomus, että oltaisiin menty koirien kanssa Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyihin lokakuun alussa. Siellä piti olla sekä kevät- että syyserkkarit samana viikonloppuna kun keväältä Tampereen seudulle suunniteltu erikoisnäyttely piti perua. Tämän syystapahtuman oli tarkoitus olla Laukaalla. 

Ensin tuli ilmoitus, että kannattaisi varata majoituksia, jos aikoo erkkariin tulla, koska Keski-Suomessa on Jyväskylän suurajot (MM-ralli) samaan aikaan. Vieläpä Laukaan erikoiskoe samana viikonloppuna kuin erkkari Laukaalla. Varmaan arvata saattaa, että hotellihuoneet olivat joko varattuja tai hinnat pilvissä. Löydettiin kuitenkin Jyväskylästä huone ko viikonlopuksi ja napattiin se heti ennen kuin ehtii mennä jos jäädään jahkailemaan. 

Tämän viikon maanantaina tuli tieto ettei erkkareita järjestetäkään syksyllä. Dah. Että mennääpä sitten syksyllä muuten vaan Jyväskylään. 

Blogger ongelmat

 Hmm. Toivottavasti vain väliaikaista, mutta en voi editoida tuosta oikealta tuota kalenteria. En tiedä mitkä muut blogiominaisuudet eivät toimi. Toivottavasti tämä ei yhtäkkiä katoa kuin tuhka tuuleen koko päiväkirja-alusta. 


edit. 06.08.21

Ei toimi vieläkään tuo vanha kalenteri, korvasin sen toisenlaisella (vähemmän ominaisuuksia, eli ei värikoodausta epävarmoista tai perutuista menoista).

Harjailut 11/21

 Kampasin maanantaina koiria, Kikiä pidempään kuin Taraa. Pennulla on jo hieman karvanlähtöä. 

sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Koskee koipia

 Ei kannata lukea pitemmälle, ei liity kuin välillisesti koiriin. 

Kesäinen jalkavalitus. 

Alkukesästä oikea jalka ei ollut mitenkään erityisen kipeä. Tai toki välillä jotain joo, mutta ei mitään uutta uutisissa ja muistaakseni sain pitkään olla sen suhteen rauhassa. Nukkua yöni hyvin ja sitä rataa. 

Vasemman jalan kantapää ja se jalkapohjan sivuosa sen sijaan on ollut koko kesän kipeä (googleoletus: Plantaarifaskiitti). Ei ihan kokojan onneksi, mutta paljon kuitenkin. Jalkapohja on kipeä aamuisin kun nousen ylös. Se on kipeä joissain ns lepoasennoissa (siis vaikkei jalkapohja koskisi lattiaan / paino olisi jalalla). Toisinaan siihen sattuu kävellessä tai seistessä jos olen ollut liikkeellä (seisomassa) liian pitkään (aikaviive vaihtelee). 

Positiivista kait on se, että oikeassa jalassa ei ole tuota samaa vaivaa. Johtunee ilmeisesti siitä, että siinä on löysytetty sitä jotain fasciakalvoa joskus silloin vuonna kukkakauppa kun jalkaa on leikelty. 

Nyttemmin, kun olen yrittänyt panostaa Taran metsäulkoiluun niin siitäpä on sitten seurannut oikean jalan kiputiloja. Ollaan siinä tilanteessa, että aamuyöisin kun herään niin jalkaa särkee/jomottaa polvesta alaspäin enkä sitten enää yleensä unta saa ... (jomotusta on muulloinkin siis kuin yöllä, mutta eniten siitä ehkä on häiriötä silloin kun pitäisi pystyä lepäämään). 

14-16 viikkoa

 Taran viikkokatsaukset tuplana kun aika kiitää ... 

Tänään Tara täytti/täyttää siis 16 viikkoa. 

Tässä parin viikon aikana on käyty yksi reissu ja muutoin oltu kotosalla. Kotona on sitten panostettu metsäilyyn, muuten ei olla tehty mitään erityistä. Tai mitä nyt Tara kävi ottamassa toiset rokotukset ja sai samalla lemmikkieläinpassin. 

Viikolla 28 Tara sai matolääkkeen, koska en löytänyt mistään tahnamatolääkettä (Canikur) niin ostin pillereitä (Axilur), joita piti antaa kolmena päivänä (apteekissa missä kävin ei ollut tarvittavaa määrää toista tahnalääkettä - eli Flubenolia).

Maanantaina 12.7 kävin aamusella Taran kanssa Kiekonmajalla missä se sai liihottaa poluilla ja mättäillä pitkässä liinassa. 




Tiistaina 13.7 ajettiin Jyväskylään missä majoituttiin Scandic Cityyn kolmeksi yöksi. Kelit olivat kuumat, mutta onneksi huoneessa oli ilmastointi. Lähin semikunnollinen nurmialue oli Kirkkopuisto muutaman sadan metrin päässä hotellista. Pentu tosin teki tarpeensa asfaltillekin heti kun hotellista ulos pääsi (ts pissa tuli yleensä heti). Minullahan oli hotelleista (myös aiemmalla reissulla) tapana kantaa Tara ulos jottei se pissisi hissiin tai hotellin käytäville - hyvin on pentu tottunut sylissä oloon tässä kesän aikana ... 

Tara käveli reippaasti Jyväskylän keskustassa. Ilmenipä sitten eräällä iltalenkillä, että kaupungissa järjestettiin saman viikon lopulla Suomipop -festivaalit, joihin liittyen oli jotain erityisjärjestelyitä ja ehkä erityisen paljon ihmisiä liikenteessä. 

Taran ja Kikin kanssa kävin eräällä iltalenkillä Lutakossa, olin hieman epävarma miten sinne pääsee, joten päädyin ensin koirien kanssa juna-asemalle jossa kysyin vartijalta, että miten sinne pääsee. Hän neuvoi menemään hissillä kolmanteen kerrokseen, josta pääsi sillalle joka meni rautateiden ja autoteiden yli Lutakkoon. Sinne siis ... Hyvin selvittiin seikkailustamme ja koirat pääsivät järveen vilvoittelemaan varpaitaan. 
Eräänä toisena iltana kävin sitten järvenrantaseikkailulla Taran kanssa kahdestaan. 

Yhdellä päivälenkillä käytiin koko porukalla Harjulla kiertelemässä. 

Keskiviikkona 14.7 treffattiin Taran sisko Yona ja siskopuoli Etta Kirkkopuistossa. Hyvin tuli kaikki koirat juttuun keskenään ja siskoksilla tuntui olevan mukavaa yhdessä pitkästä aikaa. Kikikin oli valmis leikkimään sekä Yonan että Ettan kanssa :-)




Perjantaina ajettiin Jyväskylästä Lohtajalle, jossa oltiin joitain tunteja. Onneksi oli hyvä keli niin pystyttiin olemaan pihalla (helpompi koirien kanssa). Lohtajalta ajettiin Siikajoelle, jossa oltiin yötä. Lauantaina ajettiin Siikajoelta kotiin. 



Lohtajalla ja Siikajoella Tara keksi, että puissa roikkuu ruokaa. Kuvat on Siikajoelta. 

Sunnuntaina 18.7 käytin koirat Alakylässä metsässä lenkillä (molemmat oli pitkissä liinoissa, oli aikamoista säätämistä, koirilla oli kivaa). 

Maanantaina 19.7 käytiin taas Kiekonmajalla. Kiki ja Eetu kävivät juoksemassa ja minä & Tara haahuiltiin pitkän liinan kanssa taas siellä sun täällä. 


Tiistaina 20.7 ulkoilupaikkana oli Kimmokkeen pururata, jälleen oli niin viileää, että Kiki pääsi Eetun mukaan juoksulenkille Taran liidellessä kanssani liinassa. 



Keskiviikko 20.7 Taralla oli se rokotuspäivä. 

Tara kävelyllä ell-aseman lähellä

Torstaina käytiin aamulla koko lauma kävelyllä Kimmokkeen pururadalla (autolla mentiin p-paikalle ja ulkoiltiin pururadalla). Tara jaksoi hienosti (ilman ongelmia) kävellä ns takakolmosen lenkin. 

Torstaina iltapäivästä käytiin Haukkiksella, Eetu kävi juoksemassa Hiirosen/Iinatin lenkin ja koirat pääsivät vuoron perään halliin leikkimään ja herkuttelemaan. Lisäksi koirat tietysti lenkkeilivät Haukkukeitaalla. 



Taran kanssa tein lelun kanssa erinäisiä juttuja eli lelulle fokusointia, Tara rallatti lelu suussaan ympäriinsä mun yllyttäessä / kehuessa sitä, "taisteltiin" lelusta ja pelattiin kahden lelun leikkiä. 

Perjantaiaamuna ulkoilin Taran kanssa jälleen Alakylässä (eri paikassa kuin aiemmin, tuttu paikka muuten, Taralle uus) metsässä. 

Perjantaina 23.7 Alakylän metsässä

Perjantaina 23.7 Alakylän metsässä

Lauantaina 24.7 Kimmokkeen kivellä


Lauantaina 24.7 erikoisulkoilu oli taas Kimmokkeella ja tänään alkuillasta kävin Taran kanssa kahdestaan Alakylän/Jäälin hiekkakuopilla ja metsässä. 


Sunnuntaina 25.07. Hiekkakuoppien likellä Alakylä/Jääli metsikössä



perjantai 23. heinäkuuta 2021

Kampaushetki 10/21

 Eilen kampasin oikeen urakalla Kikiä. Pitkään oli ollut mielessä, että se pitäisi harjata kunnolla läpi muttei muka hyvää ajankohtaa tuntunut löytyvän. Tiesin, että jos Tara on paikalla niin se tulee siihen hääräämään ja osallistumaan niin että Kiki ei voi olla rauhassa enkä itsekään voi keskittyä kampauspuuhiin. Noh, piti odottaa, että on Taran päiväunien aika ... Heräshän se pentu sen verran, että se viereen lattialle tuli, mutta antoi meidän kuitenkin olla eli nukahti siihen viereen. 

Lappalaisten laiska kesä

 Rehvakkaasti ilmoittauduin keväällä lappalaiskoirien nosework ja jälkikursseille. Tai siis suljettuihin fb-ryhmiin joissa oli/on viikkotehtäviä ja opastusta tarpeen mukaan. Onko tullut reenattua. No ei ole. Juurikaan siis. Ei voi sanoa ettenkö olisi ollenkaan treenannut, mutta hyvin on ollut laiska lappalaisohjastaja täällä. Sen verran osasin jo olla viisas, että kun tuli ilmoitus vastaavasta koiratanssiryhmästä niin siihen en ilmoittautunut ... 

Jotenkin kaikki koira-aktiivisuusenergia on mennyt Taraan. Ja siinäkin olisin voinut olla -paljon paljon- ahkerampi ja aikaansaavampi. 

keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Rokotuspäivä

 Tara on nyt toistamiseen rokotettu ja sillä on myös lemmikkieläinpassi. 

Tara painoi eläinlääkäriaseman puntarilla 7,2 kg ja oli ihan sopusuhtaisen painoinen. 

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Viikon paras päivä on edelleen maanantai

 Ainakin jos Kikiltä kysytään. Sillä muutama päivä sitten ollaan saatu sähköposti missä on varmistuksena Kikille nosework-valmennusryhmäpaikka Koirakoulu Kismasta. Kiki treenailee maanantaisin 13.9 lähtien klo 16-17 2-luokkalaisten ryhmässä. Ei tokikaan olla kisattu kuin kerran, mutta kun viime vuosi meni 1-luokkalaisten tasoryhmässä niin otetaan vähän haasteita reeneihin mukaan luokkakorotuksen myötä. 

maanantai 12. heinäkuuta 2021

Taran touhuviikko 27/21

 Kovin on ollut kuumaa keliä nyt kokoajan, joten jää asioita tekemättä ja kokematta kun ei kannata "raahata" pentua millon vaan minne vaan. Plus itsestä on mehut pois, joten ei tulee niin paljon tehtyä ja opetettua koiralle asioita kuin voisi (kannattaisi, pitäisi). 

Ei me nyt täysin toimettomia silti olla oltu tai kotona vaan nyhjötetty, vaikka edelleen Tara viettää paljon aikaansa takapihalla touhuten yksin tai Kikin kanssa tai ihmisten kanssa - joskus se toki nukkuu tai muuten vaan pötköttelee ulkona. 




Viime sunnuntaina (siis 4.7 - jolloin pentu muuten täytti 3kk) tultiin tosiaan sieltä kesälomareissulta. 


Maanantaina ajettiin Pattijoelle, jonne jätettiin auto huoltoon ja siirryttiin Eetun vanhempien autoon, jolla matkustettiin Siikajoelle viettämään pariksi päiväksi mökkielämää. Siellähän sitä riitti koirille touhuttavaa (olivat pitkissä liinoissa pihalla, mökki on lähellä yhtä hevostallia ja golfkenttää joten koiria ei voi pitää tuolla vapaana - ja liikkuupa siellä esim jänöjä ja kissoja). 

Keskiviikkona ajeltiin takaisin kotiin. Ke iltapäivällä kävin Taran kanssa Muskettikoirassa luuostoksilla, jonka jälkeen Tara pääsi leikkimään Raita-pennun (suomenlapinkoira) kanssa, mukana hengaili myös Raitan äiti Särmä. 




Torstai-iltana kävin Taran kanssa Haukkiksella. Ensin käytiin hallissa syömässä nameja (toisella kentällä oli tokoilija, joten oltiin agiesteiden seassa) ja sitten mentiin ulkoagikentän laidalle hengailemaan. Tara tapasi taas uuden kivan ihmisen ja yhden entuudestaan tutun :)
Pentu seuraili ihan nätisti isojen koirien agireenejä. 




Perjantaina ei taidettu tehdä ihmeitä, tätä kuumaa kotoilua vaan. 

Lauantaina Tara kävi tutustumassa KAS:n halliin, paikalla oli myös Raita ja Tippa suomenlapinkoirapennut ja kolme aikuista suomenlapinkoiraa. Yritin opettaa Taralle luopumista ja rauhallista odottelua / oleilua eli ei tehty tempputemppuja, mutta olipa sitä tuossakin suorittamista (pitänee jatkaa harjoituksia).




Hallilla käynnin jälkeen ajelin Kuusisaareen, jossa käytin Taran kävelyllä - samalla koira pääsi pariin otteeseen kahlailemaan mereen. 









Sunnuntaina käytiin aamusella ulkoiltiin Auranmajalla, muuten ei tehty mitään erityistä. 


Tässä viime aikoina pentu on oppinut, että tarpeet on parempi tehdä lenkillä kuin takapihalle. Toki se edelleen sinnekin pissii ja joskus jopa kakkii, mutta takapiha on enenmmän leikkimispaikka ja hengailupaikka kuin vessa. Tara tykkää edelleen nukkua sohvan alla tai lähellä ihmistä - päivällä siis. Yöllä se nukkuu makkarissa missä milloinkin (koirapedissä, lattialla, oven vieressä, sängyn alla, ...). Tara on myös oppinut leluleikkimisen (kiskotaan narupallolelua takapihalla, Tara voittaa lelun ja tuo sen mulle takaisin yhdessä pelattavaksi). Edelleen pentu on superahne ja kiinnostunut muidenkin ruuasta kuin omastaan. Sillä on myös mielenkiintoisen suuri ääniala ja se ilmaisee itseään kuuluvasti jos kokee sen tarpeelliseksi. 
Reenaaminen on tosiaan ollut vähäistä viime aikoina, luoksetuloja treenailtiin Siikajoella ja ohimennen vähän muuallakin (kotipihalla ehkä enimmäkseen).