Tara aloitti viime viikolla tokoilut Kisman valmennusryhmässä (hui), ryhmä on alo-tasoinen, mikä siis on huomattavasti tasokkaampi kuin missä me Taran kanssa ollaan. Onneksi voidaan tehdä asioita omalla tasollamme (eli aloittaa monet jutut alusta). Muut kurssilaiset ovat käyneet vähintääkin tokon alkeiskurssin ennen ryhmään tuloa. Toki siellä muitakin nuoria koiria on, liekkö jopa kaikki alle vuoden ikäisiä? Eli siinä mielessä ollaan ehkä kuitenkin oikeassa paikassa?
 |
| Tara 21.09.21 |
Viime viikolla harjoiteltiin (liikkeestä)maahanmenoa ja kiertämistä sekä tehtiin lopuksi luoksetulot. Omatoimisesti treenailin tasapainotyynyllä eli ns vatitreeniä ja perusasentoa.
Ja vilttireeniä. Se viltteily on iso osa joka treeniä syksyn aikana (tai hamaan tulevaisuuteen asti).
Maihinmeno harjoituksista muistiin se, että jos aiemmin oli niin, että palkka eri käteen kuin mikä on ohjaava käsi, niin nyt paremminkin niin, että ei palkkaa käteen ennen kuin koira on suorittanut tehtävän. Taraa selvästi häiritsee jos mulla on palkka kädessä. Se ei tarvitse sitä namia tehdäkseen tehtävän. Itseasiassa tekee sen paremmin jos ruoka (tai lelu) ei häiritse sen ajatuksia. Itse vain en tunnu tätä muistavan tai tajuavan (että onnistuminen ei ole sen parempi jos nyrkissä on nakkikikkare).
Kiertämistä Tara ei tuntunut tajuavan. Katja vinkkasi että kannattaisi kokeilla siivekkeellä tms muulla isommalla kuin kartio, koska kartiota Tara lähinnä meni tökkimään ja käsiohjaukseen (tai tarjoamiseen) ei tosiaan lähtenyt. Tein tästä kiertämishommasta oman postauksensa.
Tänään aiheena oli seuraaminen ja kaukokäskyt. Lisäksi tehtiin paikallaoloja ja lopuksi luoksetulot.
Seuraamisesta huomiona, että Tara helposti lähtee poikittamaan. Siinä tosi tärkeänä on palkkaus ja siis sen suunta. Palkka reiden vierestä ja kättä kääntämällä niin, että koira ei lähde kääntymään väärään suuntaan. Lisäksi opetteluun sivulla olo niin, että palkka on kädessä mutta koira ei saa härppiä sitä (hyppiä siihen tai muutenkaan härveltää). Ihan mini kielto riittää huomauttamaan koiralle, että mikä käytös ei ole toivottavaa. Hyvin koira jo rupesi hoksaamaan mitä siltä halutaan. Tosin tässä oli (ja on) vaarana, että koira luopuu namista hieman liikaa eli väistää tilanteesta pois. Näin teki siis muutaman kerran.
Olen siis tehnyt Tarallekin seuraamista kontaktin / tarjoamisen kautta ja nyt naksutellut sille sitä oikeaa seuraamispaikkaa. Opetteluohjelmaan lisäksi tuo namin mukana olo ja siitä luopuminen samalla. En tiedä vielä, että otanko lisäosaksi askelten ottamista siihen "nami kädessä, koira luopuu siitä" -harjoitukseen.
Ylipäänsä luopumistreenit olisivat Taralle tosi hyödyllisiä. Näistä oli puhetta jo pentukurssilla. Aloittelin tänään sitten etupalkkatreenauksen. Eli siis herkku avoimeen kuppiin ja koiran pitää olla ryntäämättä kupille ilman lupaa. Istuminen on tuossa tilanteessa hankalaa (siis koiran istuminen, heh). Helpommin onnistui luopuminen kun koira makasi maassa. Hyvä, että edes siinä tehtävässä onnistui. Toki olin hyvin lähellä koiraa -ja kuppia- eli aloitetaan pienestä, luonnollisesti. Hieman tuli dejavuuta jostain aiemman koiran treenistä siinä, että kun koira tuijottaa namia niin se ei kykene vaihtamaan suorittamaansa tehtävää (eli koira vain makaa, ei voi tehdä m-i (tai Kikin tapauksessa pidä kapulaa ja istu sen kanssa)).
Aloiteltiin myös kake-treenit. Katja kertoili ylipäänsä kaukojen tekemisestä, kisasuorituksesta ja etu- ja takajalkakakeista. Nyt lähinnä on tarkoituksena opettaa koiralle maahan-istu-maahan vaihtoja. Näistä pari huomiota Taran osalta: nami taskussa kun käsken koiraa ja kehua tai jotain jutustelua sen aikaa kun kaivan namin taskusta. Ei siis vahingossakaan palkkausta siitä kun koira nousee istumisesta ja tulee palkalle mun luo. Eli muista että ei pitkää etäisyyttä koiraan ja jos se nousee / liikkuu niin ei palkkausta. Istumista ylipäänsä pitää vahvistaa, maahanmeno on vahvempi tällä hetkellä.
Paikallaoloa Tara ei osaa vielä yhtään. Istumispaikallaolossa vahvistin sitä palkasta luopumista. Makuussa aloin opettamaan sitä, että koira kestäisi mun seisomisen kun se makaa. Ei ole väliä mikä mun rintamasuunta on (versus koira). Pienistä jutuista lähdetään siedättämään asiaa. Joskus myöhemmin sitten liitän tähän perusasennon ja siitä maahanmenon.
Vatireenissä Tara on viime aikoina edistynyt ihan hurjasti. Takajalat liikkuvat oma-aloitteisesti vadilla. Hieman paremmin oikealle kuin vasemmalle, mutta toistakin suuntaa siis tekee.
Välihuomiona, että metsälenkeillä kun olen yrittänyt opetuttaa sitä hyppimään kiville yms niin se niille tarjoilee ns vatireeniä 😀
Luoksetulot sujuvat ihan kivasti. Katja pitää koiraa, joka kirmaa vauhdikkaasti mun luo.
(siinä kait ne oleellisimmat parista ekasta reenikerrasta, jos tulee muuta mieleen niin täydentelen sitten...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti