Lauantaina ajelin Taran kanssa Ruukkiin (ts Siikajoelle), jossa pidettiin kaikkien rotujen pentunäyttely eräässä maneesissa ("Hevoskeskus"). Paikalle saavuttuamme, vein maneesiin kehämme likeiselle seinustalle häkin, jonka kasasin Taralle valmiiksi. Sitten otin pennun autosta ja käytin sen kävelyllä ja sen jälkeen vein halliin. Kukaan ei tarkistanut rokotuksia tai muutenkaan kysellyt mitään. Esitysvuoroa odotellessa istuskelin häkin vieressä ja koira oli häkissä (enimmäkseen hiljaa), välillä käytiin kävelyllä ympäri maneesia; Tara sai katsella muita koiria ja ihmisiä ja välillä tehtiin jotain kontaktiharjoituksia, seisomisia yms. Toki piipahdettiin pihallakin joitain kertoja, jotta koiralla oli mahdollisuus käydä pissalla.
Sitten kun lopulta päästiin kehään asti niin koiraa kiinnosti siinä tuomaripöydän edessä maassa jotkut hajut ettei se nyt ihan priimasti seissyt. Toisaalta en itsekään aina tiennyt milloin tuomari haluaa/halusi katsella pentua kauempaa ja milloin tutkia sitä lähemmin. Huolimatta siitä ettei mitenkään mahdottomasti oltu asiaa treenattu niin hampaat Tara antoi katsoa ihan hyvin ja muutenkin siis antoi koskea itseensä. Tuomari ei mitannut koiraa, mutta piti sitä silti liian isona ikäisekseen. Hän ei myöskään tykännyt meidän esiintymistavasta, eihän se mitään priimaa toki ollutkaan. Onneksi mun mielestä kehässä olo meni ihan kivasti ja Tara esiintyi taitoihinsa nähden ihan hyvin ja etenkin oli ihan reipas siellä kehässäkin (on ollut kokemuksia ujostelevistakin koirista ko tilanteessa). Liikkeiden näyttämiseen olin harjoiteltua itselle sopivan vauhdin jossa pystyin kehumaan ja kontrolloimaan koiraa (ei seuraamista vaan ettei koira pure näyttelyhihnaa, tai ettei hihna jää koiran jalkojen väliin huonosti tms). Plus itselle nyt ei vaan ole helppoa liikkua vauhtia n hiekkapohjaisessa maneesissa koiran kanssa joka ei ole hyvin harjaantunut kehäkettu - itseasiassa ei varmaan olisi mulle helppoa senkään kanssa. Kuten arvata saattaa, tuomari käski meitä ottamaan liikkeet uusiksi vauhdikkaammin; eipä siitä seurannut ainakaan mitään parempaa. Vaikka kuulostaa negatiiviselta näin kirjoitettuna niin kehässä oli silti ihan kivaa eli sain koiralle siitä mukavan kokemuksen - eli kehuin koiraa kun meni kivasti ja palkkailin sopivissa väleissä.
Tuomari sanoi ettei anna kunniapalkintoa, koska koko (suuri) ja kehätottumus (tai sen puute). Joten Tara ei ollut rop-pentu. Siitä kehätottumuksesta sanoi, että voihan sitä opettaa koiralle, vaikkei niin näyttelyissä kävisikään ... Ilmeisesti hänen näkemyksensä oli, että koska Tara on jo nyt tuon kokoinen kuin on niin siitä varmasti tulee ylisuuri narttu eikä sellaisia kannata näyttelyihin viedä.
Noh, koira kasvaa sen kokoiseksi kuin kasvaa 😉 ja ihmettelen suuresti jos tämä jää sen viimeiseksi näytelmäksi.
Tuomari Jouko Leiviskä
"Hyvät mittasuhteet omaava. Ikäisekseen hieman kookas. Hyvä kaula ja selkälinja. Vielä kevyehkö runko. Hyvänmuotoiset tummat silmät. Oikeanmuotoiset ja kokoiset korvat. Hyvät tiiviit käpälät. Hyvin kiinnittynyt häntä. Askel voisi olla tehokkaampi. Tarvitsee kehätottumusta."
Kehäesiintymisen jälkeen kehuin ja palkkailin koiraa ja vein sen sen jälkeen autoon, sitten kävin keräämässä tavarat (kokoamassa häkin) ja vietyä autoon. Tämän jälkeen otin koiran autosta ja käytin sen kävelyllä; Tara ihmetteli kun hevosille vietiin aitauksiin heiniä - "saapa ne paljon ruokaa" 😃
Näyttelyn jälkeen ajeltiin mutkien kautta kotiin ja Tara pääsi tutustumaan muun muassa Tyrnävään.
ps. sähköpostilla ei ole tullut koiran arvostelua; milloinkahan sen pitäisi tulla? Paperillista arvostelua kehästä ei siis annettu. Toki tuo koiranetissä näkyy, mutta kun sanoivat sellaisen lähettävänsä niin jäin vain pohtimaan, että milloinkahan se tulee ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti