sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Harrastuspentukurssi

 Tämä raapustus nyt ei tunnu syntyvän millään, eikait se ole kuin aloitettava ja täydennettävä sitten jossain vaiheessa. 

Tara kävi siis Kismalla neljän kerran harrastuksiin tähtääville koirakoille olevan pentukurssin. Ryhmässä oli mukana mukava rotukirjo eli Taran lisäksi bordercollie, kultainennoutaja, belgianpaimenkoira ja saksanpaimenkoira - spk oli nuorin ja bc vanhin. 

Kurssilla Katja kertoi yleistä koirien koulutuksesta ja niistä liikkeistä mihin opetettiin alkeita niin erilaisia koulutustapoja sekä siitä mihin pyritään, millainen ko liike on sitten joskus kun se on ns valmis. 

Harjoitellut asiat olivat: katsekontakti, luopuminen, maahanmeno (osin myös seuraamisen yhteydessä), luoksetulo, sivulle tulo, seuraaminen, takapäätreeni eli ns vatitreeni ja nouto. (jos unohdin jotain niin palaan asiaan, jos muistuu mieleen) 


Ensimmäiselle treenikerralle olin ottanut Taralle luun mukaan kun ajattelin, että se viihtyisi paremmin ei-reeniajalla sen kanssa häkissä ja saisin sille siitä pikkuhiljaa opetettua fiksun häkkikäytöksen treeneissä. Mutta jo heti ekoissa treeneissä tulin toisiin ajatuksiin ja kolmissa seuraavissa treeneissä isoin harjoiteltavin asia oli taukokäyttäytyminen. 
Ikinä kellekään koiralle en ole opettanut ns vilttitreeniä tai taukomattoa tai miksi kukakin sitä kutsuu. Olen näet aina suhtautunut siihen varauksellisesti tai kummastellut miten siitä saa opetettua sellaisen, että koira on oikeasti siinä rennosti eikä kuin viritetty jousi. Mielestäni sen ei siis pidä olla ns käskyn alla oleva paikkamakuu mikä vain sattuu olemaan jonkun valinnaisen kankaan päällä. Syteen tai saveen, jotain vilttikäytöstreeniä olen nyt sitten säätänyt Taran kanssa jokusen viikon - sekä tuolla pentukurssilla että Okk:n hallilla ja Alakylän lappalaistreeneissä (+ tietty kotona). Taralla on jo jokin ajatus pyyhkeellä olemisesta, mutta en ole edes kuvitellut vielä voivani siirtyä viltiltä/pyyhkeeltä itse kauemmaksi. Hiljaa hyvää tulee, tai sitten ei. Hyvin Tara (ei toki kokoajan) pystyy viltillä (helpompi muka sanoa sitä viltiksi vaikka itse käytänkin siinä pyyhettä) luopumaan esim toisten koirakkojen reenailut tuijottelusta yms. 
Tälle käytökselle on (tulossa) käsky "tauko" - jota olen sanonut koiralle myös silloin kun se satunnaisesti oma-aloitteisesti menee tauolle (myös siis ilman tuota vilttiä saattaa tarjota "taukoa" eli menee maihin mun jalkojen juurelle). 



Ei kommentteja: