Koiran kyynärnivelen kasvuhäiriö - piilevä ongelma nuorilla koirilla

 Kävin wds-näyttelyssä kuuntelemassa Kennelliiton info-lavalla esityksen kyynärnivelen kasvuhäiriöstä.

Kikin kyynärkontrolli

 Viime viikolla Vakkurin vastaanotolla Kiki reagoi melko voimakkaasti vasemman etujalan käsittelyyn - erilailla kuin aiemmin. Tästä seurasi se, että päätin ottaa härkää sarvista ja varata koiralle ell ajan. Olin jo aiemmin tuuminut, itseasiassa monta kertaa, että Kikin kyynärien tilanteen voisi katsoa ihan rtg-kuvin, että olisi hyvä tietää miltä siellä näyttää - huolimatta siitä, että koiran eleet ja oireet voivat poiketa siitä milkaiset kuvat saadaan. 

Lisäksi minusta oli jo jonkun aikaa tuntunut, että en kokenut, tai osannut kertoa asiasta juuta tai jaata, että onko Loxicomista itseasiassa Kikille edes mitään hyötyä. Sitähän olen sille antanut aina jos on ollut liian rankkaa (tälle koiralle) liikuntaa tai muuta eloa. Että lääkitys juttujakin voisi miettiä uusiksi. Myös Librelan teho Kikille on alkanut hiipumaan, tai lähinnä niin, että antoväli neljä viikkoa tuntuu liian pitkältä eli kolmannen viikon tienoissa elo on jo hankalampaa. 

Aluksi oli puhetta eläinlääkärin kanssa, että Kikille voidaan nostaa Librelan määrää tai alkaa antamaan sille Gabapentin nimistä lääkettä. 

Ell tutki hieman Kikiä ja sitten se rauhoitettiin kuvausta varten. Kun koira oli unessa niin ell tutki lisää/uudestaan sen etujalkojen liikeratoja. Oikea toimi ihan normaalisti, mutta se nivelrikkoinen eli vasen on liikeradoiltaan rajoittunut. Tästä johtuu se, että Kiki töpöttää eli ei liiku täysin puhtaasti. Kikin epäpuhdas liike ei kuitenkaan välttämättä ole oire kivusta (mutta varmaan siitä seuraa sitten muita koiria helpommin jumeja muualle päin kroppaa; täysin omaa spekulaatiota, tämä sulkujen asia). 

Kikin vasen kyynär 10.9.24

Kikin oikea kyynär 10.9.24

Kuvien oton jälkeen ell selitti minulle missä on nivelrikkoa (kun en mää näitä koirien/kenenkään rtg kuvia osaa tulkita). Kiki on kuvattu viimeksi kolme vuotta sitten, ja kyllähän nivelrikkoa on tullut lisää sen jälkeen. 

Lääkinnässä päädyttiin siihen, että Kiki alkaa saamaan isompaa annosta Librelaa  (aikaisemmin ollut 10 mg, nyt 15 mg) ja syömään Gabapentiniä. Gabapentiniä se saa aluksi kerran päivässä (viitenä päivänä) ja sen jälkeen kahdesti päivässä - jatkuvasti. 

Koska Kiki on huono syömään, ja huono syömään pillereitä, niin se saa lääkkeen nestemäisenä - ruokaan sekoitettuna. 

Lääkettä myy Oulussa vain Yliopiston apteekki, josta kävin sitä eilen illalla ostamassa. Apteekissa minulle kerrottiin, että lääkkeen syöttäminen kannattaa aloittaa illasta koska lääke saattaa aluksi väsyttää. Joten Kiki saa aluksi lääkkeen viitenä päivänä iltaruuan yhteydessä. 

Tänään olin sulattanut koirille pakasteraakalihapullia ja ainakin niiden kanssa lääke saatiin koiralle syötettyä ts koira syömään se. Lääke on kuulemma pahanmakuista, joten Kiki ei välttämättä syö sitä jos sen lisää nappuloiden päälle; pitää varata kotiin (mökille, reissuun, minne vaan) aina myös jotain lötköruokaa - jokapäivä kun tuskin tulee jatkossakaan lihaa syötettyä (plus se on hankalampaa muualla kuin kotona). 

Eilen illalla ja vielä tänäaamunakin Kiki oli tosi väsyneen oloinen. Etenkin tänäaamuna lenkillä mietin, että saas nähdä tuleeko tästä koiraa enään ollenkaan. Mutta kun tulin iltapäivällä Taran kanssa aksatreeneistä niin kotona odotti erittäin pirteä - ja nälkäinen  - koira. Myöhäisiltalenkillä se myös tarjosi seuraamista ja kerjäsi nameja taskusta; jopa sellaisia mitä se ei normaalisti (ts viime aikoina) ole halunnut syödä. 

edit.

Kiki sai siis eilen myös sen Librelan (aiempaa isomman annoksen) ja sen kynnet leikattiin rauhoituksen aikana. Kiki painoi 13,9 kiloa. 

Heinäkuun huolto

 Koirat kävivät Vakkurin käsittelyssä tämän viikon tiistaina. 

Maanantaina Tara käveli Eetun kanssa kotoa Laanilaan (~20 kilometriä), ei ollut siitä koira mennyt jumiin, mutta aika väsynyt se oli vielä tiistaina. 

Kikikin oli hyvässä kunnossa eli hoidettavaa ei paljoa ollut; selvittiin lyhyemmässä ajassa (tuli halvemmaksi) ja koirilla oli hemmotteluhoitoa. En muista milloin viimeksi Kiki olisi ollut hierontakäsittelyssä niin ettei se yhtään ns vastustelisi tai muuten ilmoittaisi, että joku kohta tuntuu hankalalta hoidettaessa. 

Kiki

Kiki

Kiki

Tara

ps. oma auto saatiin viikko sitten pois korjaamolta 

Myöhäisillan pohdintoja

 Käytiin toistamiseen siellä Oulun koirametsässä. Tunnin vuoron olin maanantai-aamuun varannut ja melkein tunti siellä oltiinkin. Koirilla oli lystiä, juoksivat poluilla ja mättäillä ees-taas. Ensin molemmat vauhdikkaasti ja loppuajasta Kiki jo hieman himmaili - Taran juostessa edelleen innokkaasti paikasta toiseen (toki sekin välillä nuuskutti jotain varpuja, kanteli keppejä jne). 

Tuolla metsässä Kikin liikkeissä ei näkynyt mitään häikkää, mutta kotona se oli jo vähän kankea, ontui hieman vasenta etujalkaansa (eli sitä operoitua). Annoin sille iltaruuan mukana kipulääkettä, samoin kuin seuraavana aamuna. Nyt koira on jo parempi eli ei enää nilkuta siten kuten ma-iltana. 

Kun tuumailin toisen koiran ottamista niin mietin paljon sitä, että kestääkö Kikin kroppa sen? Että olisiko sen parempi elää ainoana koirana sen aikaa mitä elää. Halusin kuitenkin itselle uuden harrastuskoiran ja toisaalta Kikille myös nelijalkaista seuraa. 

Kiki tykkää tosi paljon nuljuta Taran kanssa, harrastaa sellaista hammaspainia ja önistä samalla kovasti. Toisinaan ne myös "kinastelevat" jostain lelusta (tai puruluusta) niin että kumpikin puree samaa lelua. Joskus Tara tuntuu tyrkyttävän Kikille enemmän leluja, ja ihan joissain tilanteissa stoppaan sen tyrkyttelyn jos näyttää siltä, että Kikiä just sillon ahistaa ja leikkiminen ei kiinnosta. Monesti noissakin tilanteissa Kiki kuitenkin itse päätyy vinkkailemaan eri tavoin Taralle, että vois sitä nyt kuitenkin pikkaisen leikkiä ja nuljuta menemään. 

Tuolla koirametsässä Kikiä selvästi otti vähän pannuun kun se ei pysynyt Taran vauhdissa, mutta liikkui silti mielellään ja huomattavasti halukkaammin kuin arkisilla hihnalenkeillä. 

Sitä olen sitten pohtinut (monien muiden asioiden ohessa), että onko ok viedä Kikiä koirametsään? Pitäisikö koirat käyttää siellä erikseen, olisiko se vähemmän rankkaa Kikille? Mutta jos se on lystiä ja siitä seuraa muutaman päivän lääkkeiden syönti ja hissukseen olo, niin parantaako se kuitenkin koiran (/koirien) elämänlaatua? Onhan se Tarallekin hauskempaa juosta siellä koirametsässä kaverin kanssa kuin yksinään. 

edit. 23.11.22

Latasin youtubeen videokoosteen maanantain metsäilystä. 

Vaihtelevia treenejä

 Kiki mietityttää. Sen kanssa treenaaminen, ja muutenkin. Että kuinka kipeä se mahtaa olla, paljonko vaivaa kipeä suu/hampaat ja onko jotain muuta vialla. Koheneeko fiilis/olemus kun hampaat saadaan kuntoon? Hieman sellaista olotilaa on nyt itsellä, että saattaa olla, että pitää jotain lääkitystä kokeilla Kikille tässä myöhemmin - kun hampaat on hoidettu (niiden poiston aikaan koira tietysti saa kipulääkettä). En manaile mitään, mutta suhtaudun asiaan niin, että jos jotain on niin tietysti yritetään lääkitä koiraa jos sillä sitä voitaisiin auttaa. En tarkalleen osaa sanoa milloin muutos tapahtui, mutta Kiki ei enää hypi sohvalle / sänkyyn jne. 

Tänään esim Kiki oli tosi tohkeissaan nosetreeneissä ja reenit menivät muutoin ihan kivasti, mutta kun kahdella etsintäalueella oli paikat missä olisi pitänyt nousta ylemmäs (toisella penkille ja toisella seinää vasten) niin Kiki ei tehnyt niin. Seinä-paikassa sanoin löytö, vaikka Kiki ei tarpeeksi ylös osoittanutkaan löytöä ja toisessa paikassa nostin koiran penkille josta se jatkoi nuuskutteluaan ja teki sitten löydön. 

Kiki tykkää nukkua osan yöstä mun tyynyllä, joten aamuyöstä nostan sen sänkyyn, jossa se ryntää kiireenvilkkaa tyynyjen sekaan ja valtaa sieltä itselleen mieluisen paikan. Illalla kun mennään nukkumaan Kiki ei ole haluamassa sänkyyn vaan menee nukkumaan koirapedille mikä on makkarissa. 

Eilisissä koiratanssitreeneissä kun ohjelmassa oli kisanomainen treeni niin Kiki ei oikein innostunut. Tai itsellä ei ollut superhyvä suunnitelmakaan, että osittain menee kyllä omaan piikkiinkin. Mutta koira kehässä lähinnä haisteli ja haukkui. Yritin sitten saada siihen jotain kontaktia (ts juoksentelin jotta koira ottaisi muhun kontaktia eikä niin että väkisten houkuttelisin koiran huomaaman mut - aiemmin tuo on toiminut Kikille ihan hyvin, mutta eilen Kiki ei tod ollut tanssitreeni -tuulella). 

Tara oli mukana reeneissä joten se kävi tekemässä pari kehäänmeno -treeniä, mutta siitä kyl totesin, että pitkä on tie tehdä koirasta kisakoira ts totuttaa se tyhjään kenttään, tuomareihin, viereisen kentän häiriöihin ja ties mihin kaikkeen. Palkattomuudesta yms puhumattakaan. Ekalla kiekalla Tara enimmäkseen haisteli maata ja pälyili. Toisella kiekalla kävin lähinnä tekemässä kontaktiharjoituksia ja vähän jotain seuraattamisia eri puolilla kehää ja muutamia temppuja niin että palkkailin paljon koiraa ja se "kehässä käynti" sujuikin huomattavasti paremmin. Eipä pidä kuvitella pennun selviävän vielä turhan haastavista treeneistä. 

Hammaslääkärissä ja kyynärien tilanne

 Kiki kävi tiistai-iltana hammastarkastuksessa ja samalla rauhoituksella siltä rtg-kuvattiin myös kyynärät. 

Hampaista sanotaan kotiutuslapussa näin:

"Kikiltä poistettiin hammaskivi ja kaksi heiluvaa hammasta. Osassa hampaita on syventyneitä ientaskuja ja pientä heilumista, joten jatkohoitona hammasröntgenkuvaus ja tarvittavien hampaiden poisto 3 kuukauden kuluessa". 

Kyynärät: 

"Kikiltä otettiin kyynärpäistä kontrollikuvat. Vasemmassa kyynärpäässä nivelrikkomuutoksia, mikä on tavallista leikkauksen jälkeen. Oikea kyynärpää siisti."

 

Kipulääkettä Kiki saa 7-10 päivää (aloitettiin eilen sen antaminen). Mahtoi ne vialliset/poistetut hampaat olla jo kipeät, koska enää Kiki ei ole niin kiukkunen Taralle (ei ne tosin vielä kaveeraa kuten aiemmin, katsotaan josko fyssarilla käynti ensi viikolla toisi helpotusta tilanteeseen). 

Hammaspuhdistus

 Varasin Kikille ajan hampaiden puhdistukseen (ja suun tarkempaan tutkimiseen, onko tarvetta isompaan suu/hammasremonttiin). Samalla rauhoitus/nukutuskerralla otatan myös rtg-kuvat kyynäristä eli ns tsekkaus "missä mennään". Tämä ell-käynti on marraskuun alussa. 

Melkoset jumit

 Kikillä oli tänään hieronta ts eläinfyssariaika Vakkurin luona. Pariin kuukauteen ei oltukaan käyty huollossa. Koiran viime päivien olemuksesta osasinkin jo aavistaa, että hoidettavaa varmasti löytyy ja näinhän sitten olikin. Kikin koko vasen puoli (se leikattu kyynär on vas.) oli tosi jumissa. Enimmäkseen oli kuitenkin ns hyvää huollettavaa eli johtui tekemisestä eli lihakset olivat juntturassa eikä mitään rakenteellisia yms pahoja vikoja löytynyt. Ennen kuin jumit alkoivat helpottamaan niin Kiki uikutti kun oli niin kipiä kun sitä hoidettiin (plus läähätteli). Loppu hoidon aikana vinkuminen väheni (ja loppui). 

Varasin uuden ajan jo viikon päähän, koska yhdellä kertaa ei voinut kaikkia jumipaikkoja selvittää. 

Tara oli mukana ja oli aluksi varsin kiinnostunut isosiskon hoidossa olosta, mutta kun sille tehtiin rajat selväksi eli että hierontapatjalle ei ole tulemista ja Kikiä ei härpitä niin ihan nätisti se sitten suurimman osan ajasta oli. Jossain välissä kävi vähän hyörimässä ja pyörimässä jossain vastaanottotilojen muissa huoneissa. Kuvia en napsinut, vaikka olisi toki voinut ottaa räpsyn Tarasta joka nukkui lattialla tai Kikistä jota hoidettiin. 

Lopuksi Tara joutui/pääsi vielä harjoittelemaan hieronnassa olemista eli pötkötteli hetken kyljellään lattialla kaiman tutkiessa sen raajoja/kroppaa. 

Vasen jumi

 

Kiki rentoutumassa hieronnan jälkeen

Kikillä oli eilen huoltopäivä. Jos se edellisellä kerralla oli harvinaisen hyvässä kunnossa, niin tällä kertaa hoidettavaa riitti kun koiran koko vasen puoli kropasta oli kropassa. Sylttytehdas sijaitsee siinä vasemmassa kyynärssä ... 

Seuraavan fyssarikerran varasin kuukauden päähän eli 25.11 ajelen taas Kikin kanssa Oulunsaloon. Seuraavalle kerralle varasin itsellekin ajan :-)

Kun Kiki säikäytti

Olikohan se nyt sitten maanantai-ilta kun Kiki rupesi ontumaan ...

Siinä ehti sitten vilistä päässä miljoona ajatusta, yksi eniten mielessä pomppivista oli -tietysti- itsesyytös, että ollaan liikutettu koiraa liikaa. Treenit tauolla niin ollaan viuhottu toinen toistaan pidempiä lenkkejä.

Onhan se ollut ihanaa, kun ollaan pitkään jo elelty niin ettei kyynärongelma/operaatio ole ollut juurikaan mielessä. Jossain vaiheessa lakkasin kyttäämästä kokoajan koiranliikettä. Tottakait tietyt raamit ovat aina (siitä lähtien kun se pentuna alkoi ontumaan) olleet läsnä Kikin elämässä, mutta akuutista kyynärongelmailusta on päästy eroon. Tai ainakin pitkälle tauolle. Joskus se on tietysti käynyt mielessä, että jossain välissä nivelrikko vaikuttanee pikkukoiran elämään, mutta aika näyttää, että milloin ja kuinka paljon. Eikä kukaan jaksa kokoajan stressata ja kyttäillä, arpoa ja miettiä.

Oli muutenkin ollut mietinnässä, että Kiki pitäisi käyttää hierojalla kun steriloinnista oli jo kulunut kolme viikkoa - ja edellisestä hieronnasta muutama kuukausi - joten tämä ontumisongelma sitten siivitti minut ottamaan heti yhteyttä kaimaan.

Tiistai-iltapäivänä ajelimme Oulunsaloon Vakkurin vastaanotolle. Hoidettavaa koirasta löytyikin kovasti, ei pelkästään kyynärästä vaan muualtakin (osa varmaan sterkasta johtuvaa ja mikä mistäkin). Kyynärtä koira oireili selvästi. Jo hoidon jälkeen koira oli parempana (iloisempi), ihan siellä vastaanotolla.

Loppupäivän tiistaina koira oli hieman vaisu ja väsynyt, mutta jo keskiviikkoaamuna Kiki oli jo enemmän oma itsensä ja selvä ontuminen oli jo poissa. Tottahan toki mä olen ulkona kytännyt sen liikettä, että miten se tepastaa. Toisaalta Kikin liike on aina ollut hieman vaihtelevaa, se esim peitsaa remmissä kävellessään tosi helposti.

Tässä parin viikon sisään oli tarkoitus varata Kikille rokotusaika, joten sainpahan sysäystä senkin asian hoitamiseen, kun totesin, että parempi jutella kuitenkin eläinlääkärin kanssa tuosta Kikin kyynärästä. Ajatuksena siis se, että varalla voisi olla kipulääkkeet kotona jos joskus sattuu vastaavaa niin voi ensiavuksi lieventää koiran kärsimyksiä pillereiden avulla.

Ell tutki koiran, joka oli nyt siis parempi kuin alkuviikosta eli fyssarilla käynnistä oli selvää hyötyä, joten mitään "hätää" ei onneksi ollutkaan. Sain kuitenkin roppakaupalla viisaita neuvoja koiranliikutukseen liittyen ja tosiaan kipulääkkeet varalta matkaan - samaa lääkettä kuin mitä Kiki söi sterkan jälkeen (kun se toimi silloinkin eikä koira vastustanut sen syömistä tai saanut siitä mitään sivuoireita).

Lisäksi keskustelin eläinlääkärin kanssa punkkilääkkeen valinnasta, Kikihän sai viime keväänä Bayvanticista jonkinsorttisia kutinaoireita ja mietin, että kannattaako sitä nyt käyttää vai vaihtaa johonkin muuhun tuotteeseen. Vielä en sitten hankkinut mitään ... mietin asiaa ja seurailen tilannetta (jos koiraan ei edes tartu punkkeja niin miksi sitä varalta lääkitsisi).

Kun kerta liikenteessä oltiin niin otin puheeksi myös närästyksen. Kiki nuolee välillä rasittavuuteen asti lakanaa, sohvaa, tyynyä, ... milloin mitäkin. Syö ruohoa (ei vielä kun ruoho ei viherrä) jne eli ihan klassiset närästysoireet sillä on. Jätetään nivelaine nyt toviksi pois (nyt ollut Hyaluron 365, jota ostin pari kk sitten kun en löytänyt Nutrolinin niveltä - mitä koirat saivat aiemmin) ja syötetään kuuri Pepcidiä.

Eläinlääkärin puntarilla Kiki painoi saman kuin ennen sterkkaa eli 12,5 kg (valjaiden kanssa).

Seuraavan hieronnan varasin kuukauden päähän (18.5).

Me tehtiin se! Eli Kikin ekat koiratanssikisat

"Olipa kerran agility- ja tokoharrastaja, joka hankki uuden harrastuskaverin. (Pennun nimi oli päätetty jo ennen syntymää, mutta kun pentu ja koiran uusi omistaja kohtasivat ensi kerran vanha nimi sai väistyä. ) Eipä tiennyt tuore koiranomistaja tuolloin millaiselle seikkailulle hän pikku koiran kanssa pääsisikään. Koirasta ei tullut agilitykoiraa, koska koiralta operoitiin kyynärnivel kun se oli alle vuoden ikäinen. Eikä siitä tullut tokokoiraakaan, koska eräissä tokotreeneissä koira pelästyi noutokapulan kolahdusta niin pahasti, että yleisti pelkonsa ruutukartioihin, hyppyesteeseen, kapuloihin, koirahalleihin jne. ”Koiratanssia en ainakaan ikinä harrasta” oli vannonut koiraharrastaja isoon ääneen suuntaan jos toiseenkin jo vuosia. Onneksi mielipidettä voi vaihtaa, koska herkut, temput, siedätys, aika ja kärsivällisyys auttoivat koiran halli- ja muihin pelkoihin. Koira sai nimensä japanilaisesta animaatiosta ”Kiki's Delivery Service”, jossa oleva kappale ”A Town With An Ocean View” valikoitui Kikin ensimmäiseksi tanssibiisiksi."

Noin meni mun ensimmäinen versio koiratanssikilpailujen koirakkoesittelystä (kisoihin pitää toimittaa siis esittely, samoin kuin tietysti se biisitiedosto). Ja mä vanha hupakko liikutuin Kikin ensimmäisen tanssiesityksen alkumetreillä, kun ajatuksissa käväisi se kaikki mitä Kikin kanssa on koettu ennen kuin uskalsin ilmoittaa sen halliin kisaamaan, tai kisaamaan koiratanssiin. Onneksi sain koottua itseni melko nopeasti enkä pillittänyt ohjelman läpi (noloo). Ekassa "startissa" oli kyllä niin vahva latautuminen (jännitys, yritys, tsemppaus, tunnelataus) etten toiseen yltänyt enää samaan. Pisteissä a- ja b-kisa erosivat vain reilulla pisteellä.


Se meidän lopullinen esittely (jonka kuuluttaja luki ennen kuin mentiin kehään) meni kuitenkin näin:

"Kiki on kolme- ja puolivuotias ruotsinlapinkoiratyttö, joka on syntynyt tanssikengät jaloissaan. Minulla meni pari vuotta ennen kuin tajusin, että tämä on harrastus mitä pikkukoiran kanssa kuuluu kokeilla. En koskaan kuvitellut harrastavani joskus koiratanssia, esiintyminen ei ole koskaan ollut minun juttu – mutta itsensä ylittämisestä saa huikean fiiliksen, varsinkin kun tanssiparina on kekseliäs pikkukoira, joka tykkää tehdä temppuja maustaen niitä välillä omilla kuvioillaan.
Koira sai nimensä japanilaisesta animaatiosta ”Kiki's Delivery Service”, jossa oleva kappale ”A Town With An Ocean View” tuntui lopulta itsestäänselvältä valinnalta Kikin ensimmäiseksi tanssibiisiksi."

En sitten kuitenkaan halunnut tuota koettelemustarinaa siihen alkujuontoon.

Mä tosiaan karsin sitä Kikin koreota aika paljon sen jälkeen kun oli ne kisanomaiset treenit. Koko koreota ei taidettu montaa kertaa reenata. Panostin hyvään kontaktiin / seuruupaikkaan (sekä vas että oik) eri pituisilla pätkillä. Palkkasin koiraa niin kehuilla kuin nameillakin. Harkattiin position vaihdoksia jotta ne olisivat varmemmat. Ja varmaan kaikkein eniten treenattiin kehäänmenoa, koska ihan aluksi kun sitä alettiin tekemään niin se oli tosi hankalaa (Kiki otti hatkat, haisteli maata, Kikillä keuli ihan kokonaan yli ja ties mitä kaikkea). Eli käytiin hallilla tekemässä lukuisia aloituksia: koira rauhassa kehään (harjoittelin samalla tuomarien tervehtimistä ja musamerkin antoa) ja kehästä pois, vaihdellen sitä mistä tai missä vaiheessa palkkaan. Nemi pääsi myös osaksi koreon opetteluprosessia, koska välillä otin sen mukaan hyörimään kehään kun itse suunnittelin koreota ja opettelin askelmerkkejä.

Pari viikkoa ennen kisoja sain päätettyä miten pukeudun kisoihin: mustiin niin kuin Kikikin. Joten ei muuta kuin shoppailemaan. Aluksi oli tarkotus käydä kirpparikierros, mutta päädyin kuitenkin ostamaan uudet farkut (farkut ostin siks, jotta housuille olisi muutakin käyttöä). Pusero onneksi löytyi omasta komerosta kun sitä hieman pengoin. Oli tarkoitus myös somistaa asua jollain punaisella (esim laukulla, koska biisi oli Kikin lähettipalvelu -elokuvasta), mutta en löytänyt mitään tilanteeseen sopivaa. Joten asia korjaantui sillä, kun kävin pari päivää sitten kampaajalla ja hiukset värjäytyivät kuin tilauksesta punertaviksi ;-)

Pelkästään varikkokäyttäytymistä piti miettiä etukäteen, että mikä olisi Kikille fiksuinta. Entä jos hallissa kuuluu / tapahtuu jotain sellaista mikä saisi koiran ahdistumaan? Kannattaisiko koira pitää autossa vai tuoda oma häkki halliin ja antaa koiran olla siinä? Mihin laitan palkan ettei se vedä koiraa liikaa puoleensa? Koska en voinut ennakoida enkä valvoa myöskään pihan tapahtumia niin toin kuitenkin Kikin häkin ja Kikin halliin. Päätin, että jätän kameran kotiin ja keskityn koiraan eli en ns väliaikoinakaan käynyt räpsimässä muista kuvia vaikka aikaa siihen olisi ollut kun oltiin hallilla aamusta iltapäivään saakka. Hengailin hyvin paljon siis koiran lähettyvillä enkä näin ollen juurikaan nähnyt muiden suorituksia. Loppupäivästä koira oli jo väsynyt eikä tarvinnut mua viereensä (mölisi pikkuisen aluksi jos olin muualla enkä tietenkään halunnut aiheuttaa muille ongelmia sillä että mun koira ääntelee).
Toisen esityksen jälkeen päätin antaa jättipalkan eli lällykoiranruokaa, mutta senkin vasta varikolla eli häkin luona. Tuosta palkastahan Kiki on "hieman" keulinut välillä, joten en tod halunnut kertoa sille etukäteen mitä nannaa olisi luvassa.
Kehäänmenoaukon läheisyyteen oli rakennettu karsina missä sai rauhassa odottaa kehään menoa ja sen jälkeen palkata koiran. Jätin sinne hupparin jonka taskussa oli nameja, namitin koiraa ennen kehää ja koira siis tiesi, että minne namit jäivät. Joten olin varsin iloinen ettei se edes yrittänyt karata sinne kesken show:n vaikka tuollaista ei oltu treenattu aiemmin.


Kuten olen moneen kertaan jo blogissa todennut, niin arvasin kyllä että Kiki tekee tanssiesityksessä omiaan vaikka kuinka kuvittelisin veteleväni tahtipuikoista kehässä ... Ja niinhän siinä kävikin.
Mutta ennemmin äänekäs koira kuin koira joka peljästyy jotain ja pakenee paikalta tai koira joka nuuskii lattiaa.

Molemmissa kisoissa sijoituttiin viimeisiksi, mutta koska jälkimmäisessä oli vain kaksi osallistujaa niin saatiin muistoksi muumimuki :-) Mun tavoitteet olivat niin paljon pienemmät, joten me ylitettiin ne moninkertaisesti. Onneksi ei tarvi / kannata verrata muihin. Myöhemmin ehkä lisää analyysiä kisoista, tähän loppuun kuitenkin muutamat palkintoposeerauskuvat sekä tuomareiden kommentit.

Kuvat © Sari Ollanketo ja Anna-Maaria Miettinen


a-kisa: Nadja: Pisteet Määrä 38, laatu 39, yht. 77. kumppanuus 31, koreo 38, yht 69. koko 146
Tänään harmillisesti hieman äänekästä menoa. Koira kuitenkin esitti hienoja seuraamispätkiä. Ohjelma painottui takareunaan, tule rohkeasti lähemmäs tuomareita. Lisää kehätreeniä niin hyvä tulee.
Katja: Pisteet Määrä 34, laatu 37 yht. 71. kumppanuus 34, koreo 35. yht 69. koko 140
Haukkuryppäät vähensi pisteitä. Teitä taisi molempia jännittää. Lisää treeniä vaan niin lähtee sujumaan :-)
Susanna: Pisteet Määrä 34, laatu 37 yht 71. Kumppanuus 30, koreo 32 yht 62. koko 133
Position paikka hyvä ja seurasi myös mukavan lähellä. Haukkuminen vähensi taiteellisia pisteitä

b-kisa
Katja. Määrä 36, laatu 36 yht 72. kumppanuus 33, koreo 36. yht 69. kokon 141
Harmittavia haukkusarjoja mutta myös suoralla nättiä seuruuta. Ehkäpä pidempi aika yhdessä positiossa ... Tsemppiä reeniin :-)
Susanna Määrä 34, laatu 36, yht 70. kumppanuus 28, koreo 31. yht 59. kok. 129
Seurasi hyvin oikeassa paikassa. Koira ei välttämättä tarvitse noin paljon käsiapua. Haukkuminen vähentää taiteellisia pisteitä.
Nadja Määrä 40, laatu 36. yht. 76. Kumppanuus 30, koreo 38. yht 68. kokonaispisteet 144
Koira äänekkäällä tuulella mutta tekee silti ajoittain hienoja pätkiä. Rauhallista ohjausta vaikka koira kuumui!

---

 Tämä oli niin työvoitto ettei häiritse yhtään että tuloksellisesti oltiin huonoimpia. Me saatiin kuitenkin pisteitä! Kikin ensimmäiset viralliset koirakilpailutulokset - ja koiratanssista, kuka olisi ikinä uskonut?!?

Kennelliitto tiedottaa

Poimintoja Kennelliiton tiedotteesta, täysin toisistaan poikkeavat asiat, mutta nämä kiinnostavat minua.

"Olkanivelen osteokondroosi- ja kyynärnivelen inkongruenssilausuntoja aletaan tallentaa jalostustietojärjestelmään vuonna 2020

Valtuusto käsitteli kokouksensa lopuksi 12 rotuyhdistyksen tekemän valtuustoaloitteen. Yhdistykset esittivät, että Kennelliitto jatkaa olkanivelen osteokondroosilausuntojen (OC) ja lyhytraajaisten rotujen kyynärnivelen inkongruenssilausuntojen (INC) käyttöönoton valmistelua niin, että kuvista voidaan antaa virallisia lausuntoja, ja kuvat voidaan tallentaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmään viimeistään 1.9.2019 alkaen.

Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio kertoi, että Kennelliitto on neuvotellut aloitteen tehneiden yhdistysten kanssa 14.5.2019. Neuvottelussa käytiin läpi tilannetta ja keskusteltiin siitä, miten asiaa voidaan lähteä edistämään jatkossa. Lähtökohtana on, että Kennelliiton pitää voida täyttää jäsenistölleen palvelulupaus terveystutkimuslausuntojen yhdenmukaisesta käsittelystä tilanteessa, jossa terveystutkimusten määrä kasvaa, ja lausujia on vain kaksi. Lausuntojen jatkuvuuden takaamiseen ja valitusmenettelyyn pitää löytää hyvä ratkaisu.

Nykyisessä jalostustietojärjestelmässä ei ole vielä valmiutta OC- ja INC-lausuntojen tallentamiseen. Lausuntojen käyttöönoton aikatauluun vaikuttaa myös meneillään oleva jalostustietojärjestelmän uudistus.

Valtuusto päätti, että Kennelliitto jatkaa OC- ja INC-lausuntojen käyttöönoton valmistelua niin, että lausuntoja voidaan alkaa tallentamaan jalostustietojärjestelmään vuoden 2020 aikana. Valmistelun etenemisestä tiedotetaan jäsenistölle vuoden 2019 aikana."

***
"Noseworkistä uusi Kennelliiton alainen koemuoto vuonna 2020

Kennelliiton alaisiin harrastuslajeihin saadaan ensi vuoden alusta mukaan uusi, kaikille roduille ja myös monirotuisille koirille suunnattu nosework. Valtuusto hyväksyi noseworkin koesäännön. Sääntöesitystä on valmisteltu Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan alaisessa, hallituksen jäsen Esa Kukkosen vetämässä työryhmässä, jossa on mukana sekä Kennelliiton että Nose Work Finland ry:n edustajat. Noseworkin sääntö on Kennelliiton yleisen koesääntörungon mukainen.

Nosework on kehitetty Yhdysvalloissa alun perin rescuekoirien aktivointiin. Siitä on tullut suosittu koiraharrastus. Nosework on ollut vuoden 2018 alusta maan Kennelliiton alainen virallinen koemuoto Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

Kennelliiton alaiseen nosework-kokeeseen voi osallistua 1.1.2020 alkaen vähintään 12 kuukauden ikäinen, Kennelliiton rotukoira- tai tunnistusmerkintärekisteriin merkitty koira. Koiranohjaajana voi toimia myös liikuntarajoitteinen henkilö. Kokeisiin osallistuvia koiria koskevat Kennelliiton antidoping-säännökset. Kokeisiin osallistuva koira ei saa olla aggressiivinen. Noseworkiä voi suorittaa sekä yhden etsintämuodon että kaikkien neljän etsintämuodon (laatikkoetsintä, sisäetsintä, ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä) kokeina."

**
Lähde: Kennelliitto

Näyttelyharrastuksen loppu?

"Koirat, joista on lähetetty Kennelliittoon eläinlääkärintodistus kirurgisesta toimenpiteestä ja perinnöllisen sairauden / vian osalta, eivät saa osallistua näyttelyihin."
Koiramme 7-8/18, s. 38

Kennelliiton puheenjohtaja kirjoittaa puheenjohtaja palstallaan otsikolla "Tiedottaminen on taitolaji". Todella on, koska en olisi huomannut koko juttua jos kaveri ei olisi vinkannut siitä. Että todella hyvää tiedottamista, tai minulta vähemmän tarkkaavaista lehden lukua.

Jos kyseinen "laki" koskee Kikiäkin, niin tämä on sellainen "rehellisyydestä sakotetaan" -tyyppinen juttu, koska Kennelliittohan ei tietäisi mitään Kikin kyynäroperaatiosta jos en olisi lähettänyt sinne Kikin potilaskertomusta virallisten luustokuvien lähetyksen yhteydessä. Jos Kikiltä ei olisi tarkistettu virallisesti kyynäriä niin me saataisiin jatkaa näyttelyissä käyntiä. Siis jos tuo lause koskee kaikkia rotuja. Tosin missään ei ole todistettu tai todettu, että Kikin kyynärvika olisi ollut perinnöllistä, saattoihan se johtua muustakin (mitä ei pystytä mitenkään jälkeenpäin -jos silloinkaan olisi pystynyt- todistamaan).

Ehkä pikkuisen (lievä ilmaus) ärsyttää. Olisi jäänyt kyynärät virallisesti kuvauttamatta tämän jos olisin tiennyt, varsinkin kun tiesin että operoitu merkataan kolmoseksi. Naivina vaan ajattelin että terveystarkastuksien tekeminen on hyvä juttu ja kaikki mikä voidaan niin kannattaa kirjata virallisiin kirjoihin ja kansiin.

Että joku muu, jonka koira on operoitu, ei teetä virallisia luustokuvia operoidusta koirastaan saa jatkaa näyttelyharrastusta, mutta me ei. Reilua? Tämä sitten palvelee jalostusta ja koirien terveydenedistämistä. Että kasvattajat eivät muutoin osaa jättää käyttämättä kolmosen (esim kyynärtulos) koiria - tai toisaalta käyttävät niitä kasvatustyössään, kun koiranetistä ei löydy virallista tietoa paskoista nivelistä eikä leikkausoperaatioista ole pakko kertoa mitään kenellekään.


Toivottavasti ymmärsin pj-palstan lainauksen väärin ja asia ei kosketa meitä. Tietääkö kukaan tästä enempää? Mistä löytyisi lisätietoa asiasta?

Liian pitkään toki asiassa minun ei kannata pyöriä, kun enhän minä sille mitään voi, muut päättävät mitä päättävät ja siihen on riviharrastajan tyytyminen.

Incoc

Vaihteeksi kyynärniveljuttuja kun tuli facessa kaverin linkittämänä vastaan sivusto:

Jos haluat koirallesi olkanivelen osteokondroosilausunnon tai matalaraajaiselle koirallesi kyynärnivelen inkongruenssilausunnon.

jossa kerrotaan myös olkanivelen OCD:stä ja kyynärnivelen inkongruenssista.

http://www.incoc.fi/

Terveystuloksia osa 2

Nopeaa on Kennelliiton toiminta 👍

Heti kun tänään sähköpostin avasin niin siellä oli K-liitolta postia:

Kolmonen oli siis odotettavissa / tiedossa tuon kyynäroperoinnin takia. Hienoa, että oikea on nolla :-)

Selkätulokset tulenevat myöhemmin (enpä ole sitä vielä k-liitolle edes maksanut).

Selkätulosta lukuunottamatta kaikki tänätalvena Kikille tehdyt terveystarkastukset näkyvät jo koiranetissä.

Kiki melkein 24 kk

Kiki täyttää kymmenen päivän päästä kaksi vuotta (siitä tuo melkein).

Tänään käytin koiran sitten niissä virallisissa luustokuvissa mitä olen suunnitellut sille jo pidemmän aikaa. Koira kuvattiin uudessa oululaisessa eläinlääkäriyrityksessä eli Kamussa, joka on tosin hyvin pitkälle sama kuin se missä ell-käynnit on aikoinaan Merrin kanssa aloitettu. Sama fyysinen sijainti ja osin samat eläinkääkäritkin (Akuutti siis Kansankadulla).

Kiki oli tosi levoton odotustilassa. Pieni koira on joutunut käymään ihan liikaa eläinlääkärissä eikä sillä ole sieltä aina kovinkaan lämpimiä muistoja - vaikkei just tuossa paikassa ollutkaan käynyt ikinä.

(c) Elina Seppänen

Rauhoituspiikkiä laitettaessa Kiki kiljahti protestiksi. Kuvien oton ajan me odotimme odotustilassa, josta meidät kutsuttiin kuvia katsomaan kun ne oli otettu. Eläinlääkäri Sanna Knuutinen kertoi meille seikkaperäisesti mitä se kuvissa näki. Eli:
- oikea kyynär, ei moitittavaa
- vasen kyynär, hieman nivelrikkoa
- lonkat ... ei ihan paskat
- selkä ok

Tuon kyynärän nivelrikon kanssa ei kannata repiä pelihousuja. Se ei kuulemma näyttänyt pahalta, voidaan jatkaa eloa normaaliin tapaan. Jos oireita tulee niin käytetään sitten ell ja mietitään jatkotoimenpiteitä. Lonkista (ja toki myös kyynäristä ja selästä) odotellaan Kennelliiton tuomiota (joo, kyllä ell niistä -lonkista siis- jotain arveli).

Lisäilen tähän ne luustokuvat jahka olen saanut ne ell-asemalta.

Ai niin, Kiki painoi/painaa 11 kg.

edit. 14.02. 10:54

Sain aamulla Kamusta sähköpostia

Vasen (eli operoitu) kyynär

Kennelliitto ei ole vielä arvostellut kuvia.

Kyynärtilastoja

Tätä tutkintaa nyt voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta katkaisenpa surffailuni hetkeksi ja naputtelen jotain koostetta -tai muita ajatuksia- aiheesta.

Kaikki tietoni olen löytänyt Kennelliiton Jalostustietokannasta. Enkä ota kantaa siihen onko tulosten numerotiedot päätyneet tietokantaan millä perustein. Onko 1/1 esim aina samanlainen, en voi sitä tietää. Myöskään en tainnut löytää kuin pari sellaista tapausta, missä operoitu kyynär olisi merkitty tietoihin esim 0 / operoitu. Siellä tuli vastaan jotain tuttuja koiria esim merkinnällä 3/0 joista tiedän sen kolmosen tarkoittavan "vain" sitä, että ko koira on operoitu (esim tähystysleikkaus). Mutta minulle tuntemattomista koirista en tietenkään voi sanoa / tietää mitään ko koiran taustoista.

Kävin läpi seuraavat koirarodut ja niistä helpoiten katsottavat terveystiedot eli vuodet 2014-2018

Taulukossa kustakin rodusta kyseiseltä vuodelta kyynärniveltulokset (terveet ja "vialliset")

Luonnollisestikaan en voi tietää jos joku koira on oireillut ja tutkinnan jälkeen on löydetty jotain ikävää ja koira on joko kuopattu ja/tai sitä ei ole (silloin tai myöhemmin) tutkittu virallisesti. Joten joidenkin rotujen tiedot voivat olla tätä myöten sellaisia etteivät anna totuudenmukaista kuvaa rodun kyynärtilanteesta.
Ja tietysti ymmärrän, että koira on niin paljon muutakin kuin kyynärät, mutta enimmäkseen kiinnitin nyt vain niihin huomiota. Toki koirien tietoja selatessani havaitsin, että monet sellaiset koirat joilla oli huonot kyynärät (numerotietojen perusteella, koirien oireiluistahan en voi sanoa mitään) ovat harrastaneet (ja kilpailleet) monissa lajeissa; jonka voisi viitata siihen ettei kyynärät ole oireilleet.

Australiankelpieistä löysin seitsemän (tarkastelemistani vuosista) koiraa joilla jotain muuta kuin 0/0 kyynärät. Millään niistä ei ollut kuitenkaan 1/1 huonompia kyynäriä eikä yhtäkään näistä oltu käytetty jalostukseen.

Australianpaimenkoirilla oli 62:lla huomautettavaa niiden kyynärissä ja näistä kolmella on tehty yksi pentue. Belgianpaimenkoirista kävin läpi kaikki muunnokset, taulukossa ne on silti ynnättynä yhteen. Lakuissa ja maleissa taisi olla huonoin tilanne kyynärien suhteen, tai sitten ne vain jostain syystä jäivät enemmän mieleen. Kyynärviallisilla belgeillä on tehty kahdeksan pentuetta. Belgit olivat tarkasteluprosessina ensimmäinen rotu  jossa selvästi huomasi, että mädät omenat olivat tippuneet samoihin pentueisiin. Eli huonoja kyynäriä löytyi samoista pentueista / suvuista. Boksereilla ei selvästikään terveysongelmana ole etupää, kyynärät ainakaan. Koiria on kyllä tutkittu ihan kiitettävästi mutta vuosilta 2014-2018 löytyi vain kuusi kyynärviallista koiraa eikä yhtäkään ole käytetty jalostukseen.

Bordercollieista löysin 32 koiraa, joilla oli kyynärtuloksena (tutkituista, ko vuosina) jotain muuta kuin 0/0, näistä kolmella on teetetty pentue. Englanninbulldogeista tutkituista yli puolella (39) on jotain kyynärongelmaa, tämä ei silti ole pahasti hidastanut koirien jalostuskäyttöä sillä kyynärsairaista koirista yhdellätoistalla on pennut (yhteensä 17 pentuetta). Espanjanvesikoiria on terveystutkittu todella paljon, kyynärongelmia ko rodulla on melko vähän; 19 (joista yhdellä oli maininta, että se oli lopetettu kyynärän nivelrikon takia). Islanninlammaskoirista vain kolmella näytti olevan ei-priimat kyynärät. Espanjanvesikoirilla ei oltu tehty pentuja kyynärviallisilla koirilla, toisin oli islanninlammaskoirilla.

Länsigööttaanmaanpystykorvista löysin 61 koiraa, joiden kyynäristä löytyi huomautettavaa. Kymmenellä niistä on pennut (yhteensä 15 pentuetta). Lapinporokoirista kahdellakymmenellä näkyi koiranetissä kyynärvikoja, vain yhdellä näistä on yhdet pennut. Suomessa ko vuosina 12 ruotsinlapinkoiraa on käynyt kyynärkuvissa, yhdelläkään ei ole ollut huomautettavaa kyynärissä. Suomenlapinkoiria on paljon ja niitä myös tutkitaan paljon. Myös huonoja tuloksia löytyy, ja ihmeekseni huonoilla tuloksilla myös teetetään lisää pentuja. 93:lla suomenlapinkoiralla oli (ts on) vialliset kyynärät, näistä 15:lla on pennut (yhteensä 26 pentuetta). Venäjänmustaterriereiltä kyynärvikoja löysin 32 koiralta, kolmella niistä on pennut (yhteensä neljä pentuetta).

Muita huomioita.
Kaikista tutkimistani koirista (olipa rotu mikä tahansa) 11 on merkitty kuolleeksi - ja näistä kolmella syynä on ollut kyynäriennivelrikko. Kyynärongelmaisista e-lonkat on 11 koiralla, d-lonkat puolestaan 41 koiralla ja jonkinlaisia variaatioita (d/e, c/e tms) yhdeksällä koiralla. [voi toki olla että en muistanut ottaa ylös kaikkia huonompia lonkkatuloksia]

Näillä tarkastelemillani kyynärviallisilla koirilla on yhteensä 414 pentua.

Ylläolevassa kuvassa kaikki kyynärvialliset/sairaat, jotka penkomistani roduista löysin. Taulukkokuvasta puuttuu kolme koiraa, joille oli merkitty kyynärän kohdalle joko viiva tai "operoitu".

(jatkuu myöhemmin jos löydän virheitä tai tulee jotain aiheesta vielä mieleen - ja jos innostun niin kirjoitan lisäosan tarkastellen joitain muita rotuja 😝)

Kyynärfiksaatio

Mulle on tullut fiksaatio noihin koirien kyynärpäihin - ts kyynärnivelvikoihin. Olen tänään viettänyt tuntikausia koneella tutkien koiranetistä satunnaisten rotujen terveystuloksia. Jos jaksan niin naputtelen huomenna (ts yön yli nukuttuani) löydöistäni jotain havaintoja / ajatuksia. Julkisia tietojahan nuo ovat, eli kuka tahansa voi plärätä niitä Kennelliiton tietokannasta.

Potilaskertomuksia

Pyysin Evidensiaa lähettämään Kamuun Kikin potilaskertomukset, koska Kiki on voinut pahoin jostain rauhoitusaineesta mitä sille jossain välissä on annettu. 

Tässäpä tuli sitten itsellekin osittain uutta tietoa. Tai jos nämä kaikki on mulle joskus sanottu niin on kyllä mennyt osa ihan ohi.

KÄYNTIKERTOMUS (8.11.2016 alkanut käynti)
ANAMNEESI: KYYNÄRNIVEL TÄHYSTYS, Oulu Evidensia lähettää, koko koiran ontumatutkimusta toivotaan kun tänne asti tulee lukee ed käynnin kohdassa. Ontuu vaihdellen ja epämääräisesti.
STATUS: levoton pentu, käytännössä aika mahdoton tutkia kunnolla. Aristaa avs kyynärniveltä, jossa selvä inkongruenssi ja ulnan skleroosi; oikeaa ei arista.
TOIMENPIDE: Skopia: hyvin tiukka nivel inkongruenssin takia, luinen irtopala coronoideuksessa, rustovaurioita luuhun asti ulnassa ja humeruksen puolella. Irtopala nivelkapslissa kiinni, jätetiin, koska sen poistaminen ei tilan puutteen vuoski ollut mahdollista ilman lisätuhoja. Ulnan osteotomia. 

Enpä tiedä mitä ajatella vai ajatellako mitään. Jätetty irtopala? Ja ylipäätänsä mitä tuo on selkokielisesti sanottuna. Tuo toimenpide siis.

KÄYNTIKERTOMUS (20.12.2016 alkanut käynti)ANAMNEESI: puh: Kyynärpääleikkauksen kontrolliröntgen, 2 suuntaaSTATUS: käyttää jalkaa hyvin, ei onnu. painon varauksessaä ei vaikuta olevan selvää puolireroa rauh Dom+ mida, oksentaa vaahtoa TOIMENPIDE: rtg: näyttää luutuneen hyvin HOITO: leikkauksen jatkohoito-ohjeen mukaan. 2 kk leikkauksesta saa olla vapaana, mun mielstä 3 kk leikkauksesta normaalielämä HUOM: kons Jarmo: Näyttää erittäin hyvältä sekä nivelen että osteotomian osalta. 

Otteita kirjasta (osa 4)

Jep jep, laiska sunnuntai ja paljon aikaa joutavuuksille, kuten bloggaukselle ;-)

"Jos nivelrikkoa on koiran kyynärissä, leikkaus on usein ainoa ratkaisu. Se on tehokkain, kun koira on hyvin nuori, alle vuoden ikäinen. "

"Kyynärnivelen leikkauksia tehdään paljon, koska kyynärniveldysplasia ja kyynärnivelen nivelrikko aiheuttavat koiralle nopeasti kovaa kipua."



Samassa osiossa kerrottiin myös niinsanotuista CUE ja PAUL -leikkauksista. Kikin leikkaus ei ollut kumpikaan niistä, jälkimmäisessä kyllä katkaistaan osa kyynärluusta (kuten Kikillekin tehtiin), mutta meidän pikkukoiralle ei laitettu mitään lisäosia kuten PAULissa tehdään "...katkaistuun kohtaan asetetaan kapea levy."



 - Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen by Sanna Karppinen-