Näytetään tekstit, joissa on tunniste tavoitteet ja haaveet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tavoitteet ja haaveet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. tammikuuta 2026

Tavoitteet 2026

 Kirjoitin tämän instaan ... (laiskana en tee uutta vaan kopioin sen sieltä tänne)

Olen miettinyt, että pitäisikö jotain tavoitteita kirjata ylös. Onko tavoitteet haaveita vai mitä ja kuinka realistisia ne sitten ovatkaan? Suunnittelu ja haaveilu on mukavaa, joten antaa mennä vaan.

Kiki
Hyvänmielen höntsätreenejä. Ehkä jopa joku koiratanssiohjelma, jotta senkin höntsäilyssä olisi edes jonkinlainen punainen lanka.
Sopivan mittaisia lenkkejä. Mökillä tilusten tarkistuskierroksia (= tuntui olevan yksi Kikin lempiharrastuksista viime kesänä).
Librela neljän viikon välein, Gabapenttiini ja sydänlääke kahdesti päivässä. Ft käsittely säännöllisesti.

Tara
Agility: snookerissa nousu 2-luokkaan, 0-tulos/tuloksia agi- ja/tai hyppyradoilta. Osallistuminen mestaruuskisoihin (rotuyhdistys).
Koska paraoikeutta en ole saanut hankittua niin en usko, että asia etenisi edelleenkään ( 🤔😄) niin tänä vuonna voisin harkita sennu-SM kisoja 😝
Koiratanssi: vihdoinkin jotain ryhtiä ja biisin päättäminen ja joku koreografia siihen. Kisaamisesta en osaa sanoa milloin olisi realistista.
Rallytoko: luettuani rt-harrastusryhmästä, että horjahtelu ei ole enää virhe niin koen orastavaa mielenkiintoa lajia kohtaan taas. Voitaisiin testailla onko rt Taran kanssa edelleen yhtä kaoottista kuin oli pari vuotta sitten. Ei kisatavoitteita.
Näyttelyt: mahdollisesti osallistutaan erkkareihin

sunnuntai 5. tammikuuta 2025

Tavoitteet 2025

 Sama kirjoitus myös Instagramissa 



Ostaa päräytin äsken aksalisenssin tälle vuotta eli tavoitteena muistaa ilmoittautua kisoihin hieman enemmän kuin viime vuonna (jolloin kisattiin vain yhtenä päivänä). Toivoa sopii, että siinä ei olisi liian ylitsepääsemätön tavoite 😀

Agikisaaminen voidaan palastella pienempiin tavoitteisiin, mutta ei niistä sen enempää tällä kertaa.

Varovainen ajatus ja haave olisi päästä koiratanssissa Taran kanssa sen verran eteenpäin vuoden aikana, että saataisiin aloluokan ohjelma kisavalmiiksi tai lähes kisavalmiiksi vuoden aikana. En osaa ajatella vielä, että korkataanko kisakentät siinä lajissa lopulta milloin.

Näyttelyissä käydään jonkin verran, suunnitelmissa on erkkarit, maailmavoittaja ja luultavasti myös perinne Pori (eli Pori kv). Mahdollisesti myös joitain lähialueen kenties pienempiä näyttelyitä.

Tara treenailee aksaa edelleen AnskuNi -koirakoulussa, tanssia Okk:lla, mielentilaa ja muita juttuja Sevil Ilterin oululaisryhmässä, agilityä ja muita lajeja Oulun lappalaiskoirien kanssa.

Viime vuonna tavoitteena oli käydä Taran kanssa paimentamassa. Vieläkään ei olla sitä tehty, joten siirretään se tavoite tälle vuodelle.

Kikillä ei ole harrastustavoitteita, mutta se käy höntsätreenailemassa omatoimivuoroilla ja satunnaisesti niin koiratanssi- kuin lappalaiskoiratreeneissäkin.

Itsellä on kunnonkohotukseen liittyviä tavoitteita eli saleilua yms

tiistai 2. tammikuuta 2024

Tavoitteet vuodelle 2024

 Myöhemmin näihin on mukava palata, joten kirjataanpa jotain ylös. 

Mitä voisi tapahtua vuonna 2024 

Toivoisin, että saisin aikaiseksi sen verran, että Tara kävisi kokeilemassa paimentamista. 

Taran kanssa on aikomus aloittaa agilityssä kisaaminen, hyppyradoilla - kontaktiesteet ovat vielä hyvin vaiheessa enkä niiden kanssa ole pitänyt kiirettä. 

Tara voisi myös käydä jonkun/joissain näyttelyissä, mutta mitään en ole korvamerkinnyt ja mihinkään ei olla vielä ilmoittauduttu. 

Kikille hyvänmielen höntsätreenejä. 

Kummallekin koiralle toivon terveyttä koko vuodelle. 

Haluaisin olla reipas ja aikaansaapa, niin, että Taran taidot koiratanssissa ja rallytokossa (ehkä tokossakin) lisääntyisivät niin, että voitaisiin käydä ainakin epiksissä. Ehkä jopa aloittaa kisaaminen. 

Omalta osaltani toivon, että kävisin säännöllisesti kuntosalilla. Lumien sulettua voisin testata kestääkö oik.jalka juoksulenkit (joskus edes). Kirjoja olisi kiva jos lukisin enemmän kuin luin viime vuonna. 

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Tavoitteet 2021

 Näitä (tavoitteita) olen pohtinut viime päivinä ja äsken Kikin kanssa lenkkeillessä (ihana talvinen pakkaskeli, lunta puissa ja maassa). 

Tämän vuoden tavoitteet eivät ole titteleitä (pl ehkä se ulkomaan cacib → kv valio), vaan ... 

Tavoitteena on harrastaa leppoisan tavoitteellisesti niitä lajeja mitkä kulloinkin sattuvat kiinnostamaan. Tarkoittaen sitä, että tällä hetkellä pääpaino on noseworkissa, koiratanssissa ja tokossa, mutta en hautaa jälkeä, rallytokoa tai näyttelyitä (tai mitä ikinä keksitäänkään harrastaa). 

Jottei kaikki olisi vain ympäripyöreää niin pilkoin tavoitteita hieman lajikohtaisesti. 

Koiratanssi

Fs-alo -koreo kisavalmiiksi. Htm:ssä positioihin suuntia ja heikommat positiot vahvemmiksi (ehkä joku uusikin positio opetteluun). Mahdollisesti kisoihin osallistumisia (Oulun kisat), mutta ei mitään stressiä aiheesta. 

Nosework

Taitojen pitämistä ja lisäämistä, kenties kisoissa käymistä jos niitä sopivasti järjestetään (ja mahdutaan mukaan). 

Toko

Yritetään opetella alokasluokan liikkeet, muttei juututa pelkästään niihin eli jos siltä tuntuu niin voidaan treenata myös ylempien luokkien liikkeitä. Ei minkäänlaisia koeajatuksia kuitenkaan, kunhan treenitään 😊


Lisäksi on toki tavoitteena pysyä terveenä, ulkoilla paljon, reissata, lukea (minä, ei Kiki). Toiveissa on, että Kiki saisi pikkusiskon tänä vuonna, mutta nähtäväksi jää miten siinä käy.

keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Aallokkoinen vuosi 2020

 Vuosi sitten ... minulla oli kaksi koiraa ja palo kisakentille. Laadin oikeasti tulostavoitteita joita pidin realistisina. Kisatavoitteet eivät tokikaan olleet mummokoiralle, mutta sen kanssa oli aikomus hömppätreenata ja muutenkin pitää se perheen touhuissa osallisena. 

Ennen kuin vuosi oli kunnolla kerkenyt alkaakaan niin piti sanoa Nemille hyvästit. 

Koiratanssitreeneissä ei oikein ollut punaista lankaa, mutta käytiin treeneissä tekemässä "jotain". Oletin ettei päästä osallistumaan okk:n ko vuoden tanssikisoihin, joten ei ollut päämäärää mihin rakentaa tanssikoreota. 

Alkutalvesta kävin Kikin kanssa parit rallytokokisat, vaikka tuloksia ei saatu niin kisaaminen tuntui kivalta - käytiin esim Kemissä kisareissulla ja olin onneni kukkuloilla kun vihdoinkin oltiin päästy Kikin kanssa siihen pisteeseen, että oltiin kisareissulla. Nautin kaikesta (matkasta, lämppälenkeistä, odottelusta, hetsauksesta ennen rataa, rataantutustumisesta, kisasuorituksesta, radan jälkeisestä olotilasta, koiran palkkailusta radan jälkeen jne). Lisää vain rutiineja ja kokemusta niin kyllä ne tuloksetkin sieltä sitten tulisivat. 

Sitten tuli korona ja kisat kiellettiin. Treenit jäivät myös tauolle. Tavoitteellinen touhu kuoli. 

Tässä välissä oli hyvä sterkata koira. Sterkka vaati myös lepoa ja rauhoittumista. 


Kesän aikana kypsyi ajatus rallytokon jättämisestä taka-alalle, eipä rallya oltu kunnolla reenattukaan pitkään aikaan. Kesällä löydettiin koiratanssissa hyvä tekemisen meininki, joka on kantanut myös muihin lajeihin ja treeneihin. Koreota ei ole edelleenkään, mutta Kikin kanssa treeniminen on mielekästä. Tämä mielekkyys on myös kantanut siihen, että loppuvuodesta kaivettiin vanha harrastus eli toko mukaan ohjelmistoon. 

Syksyllä kuljettiin Kempeleessä noseworkin valmennusryhmässä ja saman harrastuksen parissa jatketaan myös uudenvuoden jälkeen. 

Alkutalven epäonnisten rallytokokisojen lisäksi ainoa koekokemus tuli noseworkista, jota käytiin kokeilemassa ensimmäistä kertaa syyskuussa. 

Myös näyttelyvuosi oli hyvin hajanainen. Tarkoitushan oli "hakea" viimeinen cacbib ulkomailta. Noh, ei käyty muilla mailla näyttelyreissuilla. Suomessa ehdittiin käydä Tornion ryhmänäyttelyssä ennen kevään koronaa ja Pori kv:ssa sekä lokakuussa Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyissä Lahdessa. 

tiistai 7. toukokuuta 2019

Välitilinpäätös

Mä asetin mulle ja Kikille tavoitteen, tai tavoitteita, tuossa vuodenvaihteentienoissa. En tainnut aukikirjoittaa niitä blogiin, ainakaan kovin selväsanaisesti (selväjärkisesti).

Mutta koska nyt koen, että ollaan selkeästi edistytty niin lataan aivoistani näppiksen kautta tänne nyt jonkinlaisen välitilinpäätöksen.

Yksi tavoite oli (ja on) opettaa Kiki toimimaan paremmin edes joskus jonkinlaisessa hälinässä/häiriössä. Toimimaan miten? Siis kykenemään kontaktissa minun kanssani tekemään jotain. Päätin käyttää rallytokoa apuna tuohon tavoitteeseen pääsemisessä. Siispä minun täytyi kääntää oma kelkkani lajin suhteen. Jos haluan, että Kiki kokee onnistumisia rallytempuissa niin en voi olla naama norsunv*lla aina jos kuulen sanan 'rallytoko' (saati jos yritän teettää koiralla mitään lajiin liittyvää) ;-)

Rallyn lisäksi käytin "Kikin temppuhälinäsieto" -treeniin apuna myös toisenlaisia tempputreenejä eli koiratanssia, jossa kuljettiin treeneissä niin Okk:n hallissa kuin Maikkulan uudessa hallissakin. Vaikka häiriöhetkiä oli, niin mielestäni Kiki toimi kummassakin hallissa huomattavasti paremmin kuin esim vuosi sitten (vastaavanlaisissa tilanteissa, tai vaikka viime syksynäkin).

Ei olla vielä maalissa (liekkö ollaan ikinä), eikä edes siinä tavoitteessa minkä tälle vuotta meille asetin. Mutta. Mun mielestä me ollaan edistytty.

Tulevana kesänä me treenataan koiratanssia (okk:lla) ja maastolajeja. Sekä satunnaisesti rallya  ja nosea (oman innostuksen mukaan). Syksyllä treenataan ainakin rallya, sillä ilmoitin Kikin r-tokon valmennusryhmään 😉

Kiki tänään rallytreeneissä Kempeleessä. 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Työkalupakki

*tilt* <liian monta ajatusta, jotka tahtovat päästä näppiksen kautta blogiin>

Ihan vaan täytyy antaa periksi ja naputtaa tekstiä, jotta saan tämän pois päästäni. Edes hetkeksi.

Epämääräisessä järjestyksessä ajatuksenpätkiä.

Ensinnäkin. Olen miettinyt ja miettimisen tueksi surffaillut pitkin nettiä katsellen ja etsien erilaisia temppuja joita joko voisin opettaa Kikille tai joista voisin kehitellä Kikille sopivia temppuja. Vielä ei tämä surffailu ole tuottanut kovinkaan kattavaa lopputulosta. Eli toimintaa pitää vielä jatkaa.

Toisekseen. Tarvitsen Kikille laajemman työkalupakin. Siis isomman repertuaarin erilaisia -enemmän tai vähemmän hyvin osattavia- temppuja. Mitä enemmän se osaa niin sitä paremmin voin ripotella temppusia ... tanssiohjelmaan.
Tähän nyt sitten vaikuttaa sekä Kikin taipumus innostua joistain tempuista enemmän kuin toisista plus mun taito ja into opettaa koiraa. Jotkut ties kuinka näppärät temput eivät ole meitä varten (Kiki ei tykkää, minä en tykkää / jaksa panostaa siihen, minä en osaa opettaa jne).

Kolmanneksi. Ihan hirveän vaikea pukea tätä sanoiksi, mutta koska mä en osaa pitää niitä treenivihkopäiväkirjoja ja olen aikoja sitten todennut tämän blogin kätevimmäksi tavaksi purkaa sieluani koiriin liittyvissä asioissa, niin antaa paukkua nyt vaan. Silläkin uhalla, että on jotenkin nolojuttu sanoa ääneen. Kolmas juttu on sitten tietty se, että kisavalmius tarkoittaa miljoonaa muutakin asiaa kuin se, että Kiki osaisi n kappaletta temppuja. Vaikka se osaisi tehdä niitä ns ketjussa.

Neljänneksi. Tämä. Mä sinnittelen yhä, kun en halua kajahtaa ja kilahtaa täysin. Mutta luulen, että se on jo myöhäistä. Plus mua pelottaa, että käytän liikaa ajatuksia asiaan, joka menee syteen eniveis. Sinällään on ollut lohduttavaa lukea k-tanssi ryhmästä että on hirveän monta "eritysherkkää" koiraa. Koiria, joiden ohjaajat ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että koirat ovat siedättyneet kisatilanteisiin ja tehneet siellä ihan kelpo suorituksiakin.

Tosin agi(ja toko ja ...)ajoista tiedän kyllä sen, että yksi suurimmista (?) virheistäni on haihatella jotain mitä toiset tekevät (saavuttavat), että meidänkin "polku" voisi olla samanmoinen. Sitä suurempi on kuilu mitä korkeammalle kurkottelen. Plus en halua, että mikään Kikin harrastuksista on kaiken yli lyövä The harrastus. En halua mistään uutta aksaa, itselleni ns tunnetasolla. Kuulostaa todella kahjolta, tiedän :-D

Viidenneksi.. Ohjelman suunnittelu. Mitkä Kikin osaamat temput soveltuvat tanssiin. Tähän vaikuttaa tietysti biisikin. Ja teema. Onko meillä teemaa vai mennäänkö ns biisi edellä? Kuten olen aiemmin maininnut, niin olen kuunnellut ison kasan erilaisia biisejä - niin levyiltä, radiosta kuin youtubestakin. On olemassa yksi biisi mihin palaan uudestaan, mutta vielä nolompaa kuin se, että edes sanon ääneen suunnittelevani meille tanssiesitystä (heh, kuulostaa ihan absurdilta) on se biisi. Joten se saa olla vielä pitkään pimennossa, eli etsinnässä on joku ihan muu laulelma/kappale.

Kuudenneksi. Liittyy äsköiseen. Aiheesta oli vasta keskustela kt-ryhmässä. Ohjelman (?) suunnittelu. Että kuka mitenkin hahmottelee / opettelee esitystään. Kuten aiemmin sanottua, en osaa piirtää. En voi siis laatia mitään järkevää piirrustusta itselleni kartaksi. Enkä itseasiassa ollut kovinkaan hyvä aksassakaan opettelemaan ratoja pelkän ratapiirrustuksen avulla. Tarvitsen käytännön ensin, eli jonkinlaisen hahmotuksen itselleni, että mitkä temput, missä järjestyksessä, minne suuntaan liikun (mihin koira liikkuu) - kun tämä on selvillä niin sen jälkeen tarvitaan n määrä toistoja itselle, että tiedän tismalleen miten ohjelma menee. Sen virtuaalikoiran kanssa ns ihannesuorituksena. Sitten tarvitaan hirveästi erilaisia toistoja koiran kanssa; koiran pitää osata ne temput tosi hyvin.

Seitsemänneksi. Tarvitaan niitä muita taitoja. Pitää opetella kehään menoa. Ohjelman aloitusta. Ohjelman lopetusta. Palkattomuutta. Missä pidetään ns loppupalkkaa.
Isoin vaiva -oletan- on opettaa koira sietämään erilaisia häiriöitä. Rakentaa treeni/kisakupla. Tähän liittyy ehkä yksi isoimmista peloistani. Voiko niin sanoa? No sanoin jo. Voi olla ettei Kiki koskaan opi sietämään tarpeeksi häiriötä / niin jänniä juttuja kuin kisat ovat.
Miten Kiki suhtautuu mun jännitykseen? Kun oletus tietysti on, että jos me ikinä päädytään kisoihin asti niin mun jännitys on jotain järkyttävää. Jos Nemi ei olisi niin höperö kuin on niin mä kyllä ihan oikeasti harkitsisin kt-kisaamisen opettelua sen kanssa; jostain syystä oletan, että sen kanssa en jännittäisi niin paljoa. Mutta Kiki kyllä osaa temppuja jo nyt paljon enemmän kuin Nemi - ainakin lajiin sopivia temppuja.

***
Sitten jotain käytännönjuttuja. Testailin tuossa äsken tassutemppuja. Kiki kun osaa antaa tassua, mikä yksistään sen mielestä ilmeisesti on tylsä temppu. Aika usein näkee sen, että koira koskettaakin ohjaajan jalkaa; siis vähän semmoinen jammailu juttu, että ihminen ojentaa jalkaa eteenpäin ja koira koskee siihen. Kiki osaa sen kyllä, mutta mun tasapaino ei riitä ko temppuun. Horjahtelen kun oikea jalka on maassa ja vasen ilmassa.

Tästä sitten tuli mieleen se, että lajin hyvä puoli on se, että voin pelata koiran vahvuuksilla. Samalla pitää muistaa myös omat heikkoudet. Kukaan ei pakota minua tekemään haarahyppyjä (tai miksi piruksi niitä sanotaan) oikealle, koska ne ovat minulle fyysisesti mahdottomia. Oletan myös, että en voisi tehdä esim sellaista, että ojennan jalkaa ja koira hyppää jalan yli; siihenkään ei tasapainoni riitä (ilman tukea, ja tuki nyt ehkä olisi vähän höpsö tanssiohjelmassa).


ps. pitää mennä nukkumaan kun huomenna herätyskello soi kuudelta, tämän asian blogiin sylkeminen saattaa jatkua myöhemmin (tässä tai jossain muussa kirjoituksessa)

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Harrastushamsteri

Tänä vuonna olen osallistunut Kikin kanssa

  • bh-kurssille
  • tokokursseille
  • hakukurssille
  • jälkikurssille
  • lammaspaimennuksen viikonloppukurssille 
  • koiratanssikurssille
  • rallytokokurssille
Lisäksi ollaan reenattu noseworkkia, käyty näyttelyissä ja Kiki on käynyt Eetun kanssa juoksulenkeillä. (Kikin harrastusrepertuaariin kuuluu toki vielä agilityn alkeet lapsuusajoilta.)

Näistä lajeista bh/pk-tottis jäi puolitiehen Kikin hallipelkoilun takia. Aika näyttää jatketaanko vastaavanlaisten reenien parissa joskus tulevaisuudessa. Tokoa on tehty jonninverran vaihtelevasti kokoajan, mutta siihen on myös vaikuttanut nuo pelkojutut (ns isot liikkeet ovat edelleen pannassa kun en tiedä miten koira niihin suhtautuisi). 

Hakua tuli reenattua tänävuonna valitettavan vähän. Syitä on monia joita en nyt lähde erittelemään. Tykättäisiin lajista kyllä, Kiki erityisesti rakastaa hakuhommia. Toivottavasti ens vuosi on parempi sen lajin osalta. 

Jälkiä on tallattu kurssin jälkeenkin. Ehdottomasti Kikille mieluinen laji, joka pidetään mukana "ohjelmistossa" :-)

Paimentamassa on käyty kerran tuon viikonloppu kurssin jälkeen. Toiveissa on satunnaisesti pystyä jatkamaan tämänkin lajin parissa. Kiki tykkäsi hommasta ihan pipona :-)

Koiratanssikurssistakin tykättiin, Kiki on temppukoira. Itsellä ei riitä mielikuvitus a)keksiä opeteltavia temppuja b)kehitellä miten temppuja kannattaisi opettaa, joten kurssi oli tosi kiva ja hyvä. Mahdollisesti jollain tasolla jatketaan lajin parissa. Vääränlaiset biisit eivät saa "kahta vasentajalkaani" liikkumaan mihinkään suuntaan, joten lajin taiteellisuus saa esiintymiskammoisen jähmettymään ;-D 

Ja nyt ollaan sitten rallytokokurssilla (*silmienpyörittelyhymiö*). Vasta yksi reenikerta takana, joten mitään suurta syväanalyysia sen kummemmin lajista kuin jatkostamme lajin parissa en osaa vielä sanoa. Muuta kuin se, että kaikesta erilaisesta reenistä mitä pikkukoiran kanssa on jo ehditty tekemään niin on selvästi hyötyä tässä lajissa. 

***

Lappalaiskoira -ruotsinlapinkoira ainakin - on kyllä monipuolinen harrastuskaveri, jonka kanssa voi tehdä vaikka mitä. Ihan kaikkeen Kiki on lähtenyt innolla mukaan (pl satunnaiset pelkojutut, mutta niidenkin osalta syyllinen ei ole ollut se laji); jos minua kiinnostaa niin koiraakin kiinnostaa. Plus jotkut hommat ovat minusta huolimatta (en toki ole ollut norsunnaamanurinpäin missään reeneissä) koiran mielestä sikakivoja; erityismaininnan tässä saa paimennus, haku ja jälki. 

Jos olisi kovia kisatavoitteita niin ... ainahan sitä sanotaan, että helpommallakin voisi päästä. Siis jonkun muun yksilön / rodun kanssa. Kaikkien (rotujen/yksilöiden) kanssa sitä silti töitä pitää tehdä jos on jotain tavoitteita. Minullakin on tavoitteita ja jopa jonkinlainen suunnitelmakin siihen ;-) 
Mutta jos käy niin ettei päästä ihan sinne ... niin nautitaan silti matkasta sillä kyllähän mä sain just sitä mitä tilasin: mainion itseni aktivoijan, jonka kanssa voin risteillä koiraharrastusten parissa 💖

lauantai 30. joulukuuta 2017

Tavoitteet 2018

Let's make a plan ...

Suunnittelu (ja haihattelu / haaveilu) on elämän suola (tai yksi niistä).

Viime / tämä vuosi toteutui (melko) hyvin.

Isona juttuna itselleni on ensivuodessa se, että yritän heittää ennakkoluulot romukoppaan ;-) tämä tarkoittaa sitä, että aikomus on harrastella koirien kanssa kaikenlaista mitä eteen sattuu sopivasti tulemaan.

Käytännössä siis: 

Nemi lopettaa eläkkeensä ja siirtyy osa-aikaeläkeläisenä rallytokoharrastajaksi (ainakin yhden kurssin verran). Jos laji tuntuu mielekkäältä itselle niin treenaillan sitä sitten lisääkin (kumman vai molempien koirien kanssa, sen aika näyttää).

Jos mahdollista niin Kikin kanssa osallistutaan erilaisille viikonloppukursseille (esim jäljen saloihin olisi kiva päästä perehtymään) ja ruotsinlapinkoiratapaamiseen.

Kiki jatkaa tokoilua, noseilee, treenailee hieman bh-kuvioita /pk-tottista ja kesäkaudella toivottavasti taas hakuilee.


Kokeet 2018?

Ainoa laji mihin suunnittelen koekäyntejä ens vuodelle on nosework. Jos Nemi jatkaa harrastetta niin sen kanssa voisi yrittää uudestaan hajutestiä. Kikille pitää miettiä jaksanko karsia sirkustemput pois sen noseilusta (niiden kanssa koekäynnit ovat ehkä vähän niin ja näin ;-))
[toisaalta jos koehammasta kolottaa pahasti niin nose on kiva mahdollisuus mennä kokemaan "kisafiilistä"]


Terveys

Nemi pitää käyttää silmäpeilauksessa ja Kikiltä tarkata "kaikki" (viralliset luustokuvat, polvet, silmät, sydän).


Näyttelyt

En vielä tiedä missä näyttelyissä käydään (tai kaippa ainakin jossain erkkarissa), mutta jostain toivottavasti Kiki saa viimeisen tarvittavan sertinsä muotovalionarvoa varten. Nemin kanssa näyttelyrintamallakaan ei ole mitään tavoitteita eikä tietoa kuinka paljon -jos ollenkaan- Nemi enää näyttelykehissä pyörähtelee.
Jos fi mva irtoaa Kikille kevään aikana niin sen jälkeen voitaisiin suunnitella jotain ulkomaannäyttelyreissuja ... ;-)


Lisäksi 
Kiki jatkaa vesikuntoilua vesikävelyn ja/tai uimisen merkeissä ja molemmat koirat käyvät säännöllisesti hieronnassa (Kiki myös fyssarilla).


Eniten tietysti toivotaan mukavia kokemuksia kumpaisenkin koiran kanssa 💛