Vuosi sitten ... minulla oli kaksi koiraa ja palo kisakentille. Laadin oikeasti tulostavoitteita joita pidin realistisina. Kisatavoitteet eivät tokikaan olleet mummokoiralle, mutta sen kanssa oli aikomus hömppätreenata ja muutenkin pitää se perheen touhuissa osallisena.
Ennen kuin vuosi oli kunnolla kerkenyt alkaakaan niin piti sanoa Nemille hyvästit.
Koiratanssitreeneissä ei oikein ollut punaista lankaa, mutta käytiin treeneissä tekemässä "jotain". Oletin ettei päästä osallistumaan okk:n ko vuoden tanssikisoihin, joten ei ollut päämäärää mihin rakentaa tanssikoreota.
Alkutalvesta kävin Kikin kanssa parit rallytokokisat, vaikka tuloksia ei saatu niin kisaaminen tuntui kivalta - käytiin esim Kemissä kisareissulla ja olin onneni kukkuloilla kun vihdoinkin oltiin päästy Kikin kanssa siihen pisteeseen, että oltiin kisareissulla. Nautin kaikesta (matkasta, lämppälenkeistä, odottelusta, hetsauksesta ennen rataa, rataantutustumisesta, kisasuorituksesta, radan jälkeisestä olotilasta, koiran palkkailusta radan jälkeen jne). Lisää vain rutiineja ja kokemusta niin kyllä ne tuloksetkin sieltä sitten tulisivat.
Sitten tuli korona ja kisat kiellettiin. Treenit jäivät myös tauolle. Tavoitteellinen touhu kuoli.
Tässä välissä oli hyvä sterkata koira. Sterkka vaati myös lepoa ja rauhoittumista.
Kesän aikana kypsyi ajatus rallytokon jättämisestä taka-alalle, eipä rallya oltu kunnolla reenattukaan pitkään aikaan. Kesällä löydettiin koiratanssissa hyvä tekemisen meininki, joka on kantanut myös muihin lajeihin ja treeneihin. Koreota ei ole edelleenkään, mutta Kikin kanssa treeniminen on mielekästä. Tämä mielekkyys on myös kantanut siihen, että loppuvuodesta kaivettiin vanha harrastus eli toko mukaan ohjelmistoon.
Syksyllä kuljettiin Kempeleessä noseworkin valmennusryhmässä ja saman harrastuksen parissa jatketaan myös uudenvuoden jälkeen.
Alkutalven epäonnisten rallytokokisojen lisäksi ainoa koekokemus tuli noseworkista, jota käytiin kokeilemassa ensimmäistä kertaa syyskuussa.
Myös näyttelyvuosi oli hyvin hajanainen. Tarkoitushan oli "hakea" viimeinen cacbib ulkomailta. Noh, ei käyty muilla mailla näyttelyreissuilla. Suomessa ehdittiin käydä Tornion ryhmänäyttelyssä ennen kevään koronaa ja Pori kv:ssa sekä lokakuussa Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyissä Lahdessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti