Ruokaostoksilla

 Kävin ostamassa eilen koirille lisää ruokaa, nappuloita siis. Koska se on nykyisin tosi kallista niin olen nyt (tänä vuonna) ostanut kaksi kahdentoista kilon säkkiä samalla kertaa, kun niin on saanut pari kymppiä alennusta. Tammikuussa ostin viimeksi saman satsin kuin nyt eli 12kg Golden Eaglea, silloin ruokasäkit maksoivat yhteensä 139 euroa ja nyt ne ihan samat säkit samasta paikasta (näissä on mukana se parin kympin tarjous kun osti kaksi säkkiä yhtäaikaa) 161 euroa. 

Nameina syötän koirille melko paljon (tai siis niin että olen ko merkin todennut olevan parhaimmasta päästä meidän koirille) Hau Hau Championin tuotteita, niitä kannattaa ostaa Puuilosta tai Halpa-Hallista, koska ovat niissä selvästi halvempia kuin K- tai S-ryhmän kaupoissa. 

Taran kanssa olen tehnyt havainnon, että kaikenmaailman erikoistreenimakkarat eivät itseasiassa ole sille niin hyvä palkka kuin olen olettanut. Sille nykyisin hyvä palkkaustapa on laittaa nami (esim joku HHC:n kauppaperusnami) namipalloon, jonka heitän koiralle. Ei tarvitse hakea treeninameja erikoisliikkeistä eikä pilkkoa mukaerityisenhyviä treenimakkeroita. 

Kikin namitestit - makuraati vol. 10

 

Luleåsta paluun jälkeen hain kaupasta koirille namivaraston täydennystä. Nämä kaikki löytyivät lähi k-kaupasta (supermarket). Takana olevassa purnukassa luulin olevan helposti murrettavia "taskunameja" mutta ne eivät ole tasalaatuisia, jotkut ovat suurempia kuin toiset ja jotkut kovempia kuin toiset. Pienempiä versioita Kiki syö välillä ihan mielellään ja välillä katsoo, että luuletko mun lankeavan tähän. Taralle tietty maistuu nuokin. Mutta tuskin ostan niitä jatkossa. Nuo Kana-silakka -namit olivat uutuus, ts uutuus meille, joten ostin niitä pari pussia testattavaksi. Ne ovat rakenteeltaan hieman turhan kovia (osan sain silti murrettua poikki), mutta yllätyksekseni maistuivat myös Kikille. Saatanpa ostaa niitä jatkossakin. Tai eikait se yllätys ole, että ne Kikille maistuvat kun ovat kalanameja ... 

Muutoin lähikkaupan koiraherkkuvalikoima oli huonontunut puolen vuoden aikana. Kaupassahan vaihtui kauppias ja valikoimat ovat muutenkin menneet hieman uusiksi (plus tuotteet ovat vaihtaneet paikkaa eikä "mitään löydy enää mistään"). 

Kikin namitestit - makuraati vol.9

 Vaihteeksi namijuttuja. 

Kuvassa vasemmalla oleva on Musti & Mirri -tuote, mikä on osottautunut ihan hyväksi. Koirat tykkäävät, namit eivät sotke ja ne saa helposti murrettua kahtia, jolloin ovat riittoisampia ja ehkä sopivamman kokoisiakin nopsasti syötäviksi. Oikeanpuolimmaisia otin/ostin testattavaksi ~viikko sitten Halpa-Hallista, olivat tarjouksessa maksaen euron per pussi. Nuo ovat suoraan kivan kokoisia, eivät myöskään sotke ja maistuvat koirille tosi hyvin. 

Taskunamit - makuraati vol. 8

 Aiemmin mahdollisesti olen kertonut, että Pedigreen juustonamit ovat mitä oivallisempia herkkuja lenkkinameiksi. Ne ovat sopivan pieniä (tosin jos ovat tuoreita niin monesti pistän niitä vielä puoliksi, eli siis ovat myös murrettavissa mutteivät murise senkään jälkeen takinpohjalle liikoja) ja maistuvat koirille. Juustonameja ei vaan löydy kaikista kaupoista (mitäpä löytyisi) ja nykyään niitä ei näytä olevan edes (kaikkien) niiden kauppojen valikoimissa mistä niitä aiemmin sai. Välillä testailen sitten jotain muita potentiaalisia nameja. Taskunamit eivät yleensä sovellu treeninameiksi, tai niillä voi tehdä kotona temppusia, mutta ne eivät ole oivallisia ryhmätreeneihin tai muihin häiriötilanteisiin missä namivaatimukst ovat korkeammat. 

Wildbites
+ löytyi marketista
+ kelpaa koiralle, muttei mitään superherkkua
+ käy kotitemppunameiksi
- turhan isoja lenkkinameiksi
- ei helppo pistää osiksi (ei hajoa/taitu sormilla)

Taimen oregano
+ löytyi marketista
+ maistuu koiralle (harvinaisen hyvin tämäntyyppiseksi marketherkuksi)
+ vaikka isoja niin saa puoliksi
- ehkä kuitenkin parempia ns kotinameina kuin taskunameina (puolikkainakin ei ideaalikokoisia)

Fisunamit jatkoon, wildbitesit tuskin. 

Kikin namitestit - makuraati vol.7

 Viimeksi Kiki testaili Lammastankoja ja Kanakiekkoja, jotka ovat osoittautuneet oivalliksi isompipalkka -nameiksi. Eli teen nosetreeneissä niin, että kun laitan koiran häkkiin tehtäväsession (vaihdellen 1-2 etsintää kerralla) jälkeen odottamaan seuraavaa etsintää niin annan sille sinne häkkiin rasian missä on se ns bonusnami. Koiran olen tietysti palkannut myös alueella löydön jälkeen (joskus leluleikillä, yleensä nameilla). 

Reilu viikko sitten ostin M&M:stä tällaiset makkarapötkylät, joista lohi/kala version pilkoin rasiaan ja käytin palkkana perjantain tokoyksärillä ja loput syötin Kikille lauantain lappalaistreeneissä. Tuote takertui jonkunverran kääreeseensä eli ei ollut pilkottavuudeltaan parasta mahdollista namiainesta. Kääreestä rappaamani osiot laitoin pakasterasiaan ns isommaksi palkaksi eli nekin tuli kyllä käytettyä. Laadultaan tuo (ainakin tämä kalaversio) oli kädet tahmaavaa eli tätä ei voi käyttää palkkana sellaisessa paikassa missä ei voi pestä käsiä (KAS:n halli oli hyväpaikka testata, mutta OKK:n hallissa tuota ei kannata käyttää). 

Mitä sitten taas maistuvuuteen tulee, niin kyllä, todellakin kelpasi eli sen kannalta: jatkoon!

Arkirutiineihin kuuluu, että annan koiralle purutikun esim iltaisin just ennen nukkumaanmenoa. Taannoin ostin tuollaisia BF -tikkuja kun olivat edullisisempia kuin jonkun muun valmistajan tikut. Näistä ei tainnut tulla hittituote tässä asunnossa. Tuon kanapäällisen koira kyllä söi ihan mielellään, mutta varsinainen tikku sitten jäikin (toistaiseksi ainakin) syömättä. 

Myös puolukkakana -nameja ostin Kikin makusteltavaksi reilu viikko sitten; eivät vaikuta suursuosikeilta, mutta kyllä koira ne silti syö. Kokonsa puolesta käyvät hyvin esim pahvirasiapiilotusnameiksi tai muutoin kotona annettaviksi nameiksi (milloin mistäkin syystä), treeni/pihanameiksi ovat turhan suuria (ja kovia eli ei ole helppo murtaa niitä osiksi). 

Kikin namitestit - makuraati vol.6

 

Hain Kikin namivarastoihin tänään täydennystä. Perustreeninameiksi mukaan tarttui Hauhaun tonnikalapaloja, jotka pilkon kolmeen osaan, joten yhdestä pussista riittää joksikin aikaa temppupalkkoja. Samaa sarjaa käypiä on myös lammas- ja lihapalat. Kätevämpiä on sellaiset ohuet lättänät lihanamit, kun niitä ei tarvitse pilkkoa - mutta näköjään niitä ei löydy valmistajan verkkosivulta, joten ehkä ovat poistuneet valikoimista (harmi). 

Kuvassa olevat Lammastanko ja Kanasiivu ovat jotain, mitä en ole aiemmin ostanut. Nähtäväksi jää, että ovatko nuo osastoa hitti vai huti. Ostin myös purutikkuja - jos ko kaupassa olisi ollut, niin olisin ostanut lohipäällysteisiä - koska ne todellakin olivat pikkukoiran mieleen. Toisin kuin esim siankorva, joka oli ollut herkkukaapin kätköissä ties kuinka kauan ja jonka annoin Kikille reilu viikko sitten. Korvalla on kyllä leikitty ja sitä on kuskailtu huoneesta toiseen (myös pari kertaa takapihalle, julma minä olen tuonut sen takaisin sisälle kuitenkin - kerran se oli kyllä yön yli pihalla, kun en ollut huomannut koiran kuskanneen sen taas ulos), mutta syömään Kiki ei ole sitä alkanut. 

Murskatut sydämet - makuraati vol.5

Taannoin kysyin parviälyltä, että mitkä voisivat olla potentiaalisia treeninameja Nirsokerttu-Kikille. Yksi ehdotuksista oli broilerin(kanan)sydämet. Näinpä ollen päätin ottaa ne testaukseen ja kävin maanantaina hakemassa Mustista & Mirristä pussillisen jäisiä (raakoja) kanansydämiä.

Testasin nameja (paistettuja ja pilkottuja) maanantai-iltana Kikin rallytreeneissä. Ja kyllä vain, maistuivat mieluusti koiralle. Yritin taktikoida ja otin mukaan myös muita nameja jottei koiran massu menisi ihan sekaisin oudosta syötävästä jos se söisi noita paljon tai pelkästään niitä. Noh, eihän Kikille ne tavis-namit sitten edes kelvanneet ... (jatkossa pitää sekoittaa erityisen hyvät ja perusnamit jotta niihin perusnameihin tarttuisi erityisen hyvistä hajua).

Maanantain ja tiistain välisen yön pidin loppuja nameja uunissa (uuni ei ollut päällä). Jossain vaiheessa kun heräsin varhain tiistai-aamuna niin keittiöön oli väsähtänyt yksi vanha koiramuori ... 💗

Nemi ei siis yleensä vietä öitään keittiössä, vaan joko makkarissa tai eteisessä.

Murskatut (ts pilkotut) sydämet

Kikin namitestit - makuraati vol.4

Tässä kun treeneissä hypätään tämän tästä niin kaapissa pitää olla kosolti nameja. En ole enää aikoihin ostanut nakkeja tai lihapullia. Jälkimmäiset murustuvat ja kostuvat ja haiseva ylipahalle (mikä toki koirista on hyvä juttu, se haju siis) ja ensimmäiset Kiki hotkii niin että kohta oksentaa ne ulos.

Jossain vaiheessa löysin nämä lihakiekot, näitä on muutamaa eri makuvaihtoehtoa, mutta valitettavasti ainakin Oulun seudulla näitä myydään vain harvoissa kaupoissa. Niinpä olenkin ostanut niitä jemmaan useamman pussin aina kerralla kun olen jostain löytänyt. Kikille ne ovat maistuneet hyvin ja ne ovat suoraan sopivan kokoisia (vaikka joskus olen kyllä puolittanut niitä, murtuvat kohtuu helposti joten voi reenatessa antaa vain puolikkaan jos palkkaa pitää antaa paljon/tiheästi).

Sitten bongasin lähikaupasta tarjouksesta ranchoksia, näitä löytyy sekä härkä että kana versioita. Ranchokset ovat tällä hetkellä in, ainakin jos Kikiltä kysytään, ja lihakiekot eivät enää ole niin himoittuja. Mutta tarjousaika loppui jo jokin aika sitten, joten nyt hinta/määräsuhde ei ole kovin hyvä. Ainakaan siihen, että ranchoksia syöttäisi koiralle perustreeninameina. Plus ihan hyväkin pitää koiralle jotain herkkua the herkkuna (toisinaan treeneissä on hyvä että on eri arvoisia nameja; johon toki vaikuttaa myös oma hehkutus ja namihetsaus).

Kävin tänään ostamassa koirille pakastelihapullia (Maukas, olikohan kana-lohi-kasvis), ja ostin samalla Kikille testattavaksi tälläisia lihapötköjä, jotka myyjä möi mulle näppärinä ... leikataan sopivan kokoisiksi paloiksi ja muut "makkarat" säilyvät seuraavaan kertaan (jos niitä ei "kuori"). En ruvennut vielä pilkomaan ja testailemaan kun tässä nyt on pari lepopäivää varsinaisesta koiratreenauksesta.

Makuraati (vol.3)

Kävin apteekissa kyselemässä jotain viljavalmistetta Nemille (voisi kakata useammin ja tuotokset voisivat olla napakampia, saattaisi auttaa satunnaisiin anaaliongelmiin), josta olin lukenut parviälyn kirjoituksia verkosta aiemmin. Noh, ei löytynyt apteekista sitä. Sen sijaan päädyin ostamaan Antepsinia, kun ajattelin testailla onko Kikin kaikennuolimisen syynä närästys vai jokin muu. (liioittelin, ei se nyt ihan kaikkea nuole) Jos koira puklailee / oksentelee ja siten oireilee niin sitten olisi pitänyt ostaa jotain muuta mahanrauhoittajaa.

Kävin myös Mustissa & Mirrissä kyselemässä sitä viljavalmistetta. Noh, siellä mulle sanottiin, että ei löydy heidän valikoimistaan, että se on apteekkituote ... En sitten vängännyt vastaan, ei vain tuossa lähiapteekissa ollut ko tuotetta. Kun kerta liikenteessä olin niin kysäisin sitä Nutro -asiaa. Eli vaikka Nutroa saa pian taas uudistettuna tuotteena niin Mustista & Mirristä sitä ei tule saamaan. Eli ... pitää selvittää myykö sitä mikään oululainen lemmikkiliike ja/tai alanko postimyyntitilaamaan koirien ruuan jatkossa - ainakin Zooplussalla näytti olevan ilmaiset postikulut kun tilaa tarpeeksi paljon (mitä ruokasäkki olisi) - vai vaihtaakko sitä ruokamerkkiä.

M&M:stä ostin koirille tällaiset

Ostovaatimuksena oli "jotain pureskeltavaa koirille mitkä koirat syövät saman tien mutta missä on hetkeksi tekemistä" eli jos ostan niille peruspuruluita niin kiinnostaa hetken ja sitten alkaa kyttäily. Jossain välissä (jos koiria ei vahdi) Kiki on hamstrannut kaikki luut yms syötävät itselleen - tai jos herkku on Nemin mielestä puolustamisen arvoinen niin voi tulla kärhämää. Joten ennemmin annan sellaisia herkkuja niille mitkä koirat syövät saman tien. Ainakin tuon annetun tehtävän nämä täyttivät. Ja vaikka noissa oli nuo solmupäät niin koirat pureskelivat nekin eli eivät ahmineet isoina palasina tätä herkkua.

Kuka jaksaa tehdä reklamaation? (namiraati vol.2)

Avaamaton paketti, ostettu joskus ... ennen joulua?! Päiväystä jäljellä. En jaksa/halua tutustua onko tuo epämääräinen hometta vai jotain muuta. Enkä varsinkaan halua syöttää noita koirille, joten roskiin menevät (jahka saan aikaiseksi).

Mulla on tapana ostella silloin tällöin erinäisiä koiranamusia joita säilytän erään kaapin yhdellä hyllyllä. Sieltä sitten antelen koirille milloin mitäkin - esim illalla ennen nukkumaanmenoa puruluutikut tms. En muista että ennen olisi tullut vastaan tällaista että tuotteet olisivat menneet pilalle - joku pussukka saattaa olla kaapissa kuukausitolkulla.

Ja ei, en jaksa reklamoida - ei ole sen vaivannäön arvoista (olisikohan nuo maksapalat maksaneet ~5 euroa).

edit. tarkastelin pussia tarkemmin ennen kuin heitin sen roskiin ja kyllä tuo harmaa homerihmastolta selvästi näytti ... (puistatus)

Namiraati (vol.1)

Voisi luulla, että koirille -etenkin ahneille koirille- kelpaisi nami kuin nami, mutta eihän se niin mene. Ajattelinkin kirjoitella silloin tällöin sanasen tai pari omien koirien namimieltymyksistä. Ajatus lähti oikeastaan siitä, kun Kikin mielestä ne namit mitä luulin tarjoavani sille The nameina eivät kelvanneet sille laisinkaan.

Ylläolevassa kuvassa on ensitestissä nuo HauHaun Lihakiekot, jotka osoittautuivat hyväksi ostokseksi. Ne ovat suoraan sopivan kokoisia, miellyttäviä käsitellä ja maistuvat kummallekin koiralle. Sitten on Pedigreen kuivia peruskoirankeksejä, mitkä jostain syystä ovat Nemin mielestä hurjan hyviä (ja kelpaavat myös Kikille). Lihakiekot sopivat reenaukseen, Biscrokit ovat enemmänkin sellaisia "välipalakeksejä" eli ei mitään pikanameja temppuja tehdessä. Keksejä saakin silloin tällöin koirien herkkuhyllyltä esim kynsienleikkuun palkaksi tms.

Taka-alalla on pahvilaatikossa Pedigreen lötköruokaa, jota olen käyttänyt ns loppupalkkana kilpailuissa koirille, se on oivallista hakureenipalkkana ja käytin sitä myös siihen, että sain Nemin syömään antibioottinsa vastikään.

Etualalla pussissa on Mushin jotain kanapaloja, jotka murenevat helposti - luulin niitä käteviksi reeninameiksi, mutta nämä ovat niitä mitkä eivät kelvanneet Kikille ollenkaan. Nemi niitä syö kyllä, mutta sanotaan nyt vaikka niin, että "ei jatkoon".