perjantai 22. joulukuuta 2006

Joulurauhaa!



Blogi jää hetkeksi joululomalle treenien myötä, palaamme tarinoimaan taas joulupyhien jälkeen.
Ps.Nyt on nenäpunkki lääkkeet hankittuna... 


Lopullinen rauha asiaan



Joskohan tämä riittäisi todistamaan (mulle),  että  Merri tosiaan sai sen CACIBin sieltä Puolasta ja siitä tuli se MV eikä siitä slovenialaisesesta koirasta... Tämän löysin siis tänään Poznanin näyttelyn sivuilta ;)
Laitetaanpa linkiksi kun on sen verta pitkä kuva.


torstai 21. joulukuuta 2006

Nenäpunkki ja lonkat



Merriltä jäi agiharkat tänään väliin, sillä Nemi pärskii siihen tahtiin, että taitaa olla meidänkin koirissa niitä kuuluisia nenäpunkkeja. Merri pärskii hyvin vähän, mutta varmaan silläkin samat pienet elukat on nenässä.. Eipä noita inhotuksia olekaan meidän koirissa ollut sen jälkeen kun tuonne "maalle" muutettiin.. mutta hankalapa niiltä on kokonaan välttyä.

Akuutista soitettiin, joten se Nemin lonkka+kyynär+polvi tarkastus on sitten 25.1.07 klo 19.10. Joten kaikki mahdolliset helmikuun menot jäävät Nemiltä sitten väliin. Siis näyttelyt tai kokeet... Mutta hyvä kuitenkin kun saadaan tuo "pois alta" ja tarkisteltua...

Vuoden vikat harkat


Tällä kertaa halli oli täysin meidän käytössä, joten sillä välin kun yksi koirakko kirmasi Pirkon laatimaa rataa niin muut saivat harjoitella yksittäisiä esteitä tai parin esteen pätkiä toisella puolella hallia. Autoin tarpeen vaatiessa eri esteillä, kuten keinulla tai pitämällä pussia hieman raollaan. Treenattuja esteitä olivat siis pujottelu, puomi, rengas, pussi, putki, keinu ja hypyt.

Hauskaa ja rentouttavaa joulua ja näkemisiin ensi vuoden ensimmäisissä treeneissä eli 4.1. :)




keskiviikko 20. joulukuuta 2006

Virallisesti N Mva


Sain eilen Norjan kennelliitosta postia - eli Merri on nyt virallisesti kahden maan valio. Lähetin jo tiedon (eli kopion saamastani paperista) asiasta Suomen kennelliittoon, joten jospa titteli (/arvo) joskus olisi Koiranetissäkin Merrin tiedoissa. Niin ja kahden maan siksi, kun Puolan valioa ei ole vielä anottu.

tiistai 19. joulukuuta 2006

Autoajelua



Kävin Nemin kanssa viikonloppuna autoajelulla, lauantaina ajoimme Poriin, sunnuntaina käväisimme Nurmijärvellä ja maanantaina ajoimma Porista takaisin kotiin. Nemi intaantui vasta su-iltana ja hieman maanantai aamuna leikkimään Armi-bokserin kanssa, muutoin vaikutti jopa siltä että kakru olisi hurjasti rauhoittunut. Aiemminhan Armi ja Nemi ovat menneet yhdessä melkoista rallia... Toisaalta huomasin, että Nemi löysi yhden ihqun kumiankan jota se hautasi tyynylleni ja koitteli asetella paremmin - joten lieneeköhän Nemskullekin tullut valeraskaus? Sehän selittäisi hieman sitä, ettei koiruus ole ollut niin riehakkaan leikkisä kuin mitä aiemmin...

Autoajelusta johtuen emme päässeet eilen illalla agiharjoituksiin, samaten kuin sunnuntain tokotukset jäivät taas välistä.

Porista sain mukaani pari kassillista eri rotujärjestöjen lehtiä - mikäs sen mainiompi joululahja. Kiitoksia vaan asianosaisille, noita lukiessa joulunaika kuluu mukavasti ja lukiessa on mukava natustaa piparia tai kinkkuvoileipää

Kajaanin aikataulut näyttävät olevan netissä, ruotsinlapinkoiria on kolme (eli Mimmi (jun), Nemi (nuo) ja Merri (val)) ja ne esiintyvät kehässä 1 (Maija Mäkinen) joskus klo 14 tietämillä.



perjantai 15. joulukuuta 2006

Rohkeutta vai uhkarohkeutta



Mä tein eilen oivalluksen, mä olen alkanut luottamaan koiraan noissa agilitytreeneissä - parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Ihan tajuttoman elävästi tulee mieleen ne monet monet kerrat etsintätreeneissä kun toitotettiin toinen toisillemme (terveisiä vaan Jäläkiviisaille ), että  Luota koiraan! Ja kuitenkaan mä en ole osannut tehdä sitä ihan samaa asiaa tuossa agiliitelyssä. Kun tajuaa sen seikan, että kyllähän se koira osaa ilman sen kummempaa paapomista niin - avot! Sitä myötä, kun on alkanut tulla luottamusta koiran tekemiseen, niin sille antaa ihan erilailla vapautta ja se ilmenee myös tekemisenä ja vauhtina. Toki tässä on se hiuksen hieno raja, jota ei passaa ylittää eli edelleen koiraa pitää ohjata - eikä jättää selän taakse ja pinkoa eteenpäin niin kuin eilen eräässä kohtaa tein, jolloin Merri jätti yhden hypyn hyppäämättä. Eli koiraan luottaminen ei ole samaa kuin tyhmyys ja sen kuuluisan ohjaajan ja koiran välisen kontaktin kadottamista. 

Jaa, niistä eilisistä treeneistä. Kimuranttirata, joka tehtiin kahdessa osassa. Heti alkuun ohjasin Merrin 2-hypylle väärin. Rata alkoi siis näin:

Periaatteessa simppeliä, ja siltikin minun (blondin) piti oikein ajatella, että miten ja millä kädella ja jalalla ja pyörähdyksellä ja missä kohtaa on koira milloinkin .. mun pitää olla kun ohjaan koiran tuosta. Valssin tapainenhan siinä vain piti tehdä, mutta minä tein tapani mukaan asiasta taas vaikean. Onneksi se käytännössä kuitenkin sujui ihan ok:sti. :)
Kolmas este oli sitten keinu, ja se oli tuosta 2-hypyltä eteen ja oikealle päin, kuitenkin samassa  linjassa kuin hypyt.

Harjoituksessa oli muutamia kinkkisiä kohtia, jotka menivät vaihtelevasti. Ihmeen hyvin kuitenkin sain tehtyä persjättöjä ja valsseja. Ja pingottua minkä jaloistani pääsen - alkaa löytyä vauhtia meistä molemmista. Kaikenlaisia ihmeitä sitä tapahtuu kun aikansa vääntää

Ulkoasu



On ollut jo pidempään hakusessa sellainen sivupohja, jossa noita laatikoita yms kirjoitusten ulkopuolisia juttuja asettuisi molemmin puolin tätä teksti-lodjua. Näin ollen se kiva orava-pohja vaihtui tällaiseen hieman talvisempaan. Ulkona ei kyllä vielä valitettavasti näytä näin kivan talviselta, mutta josko se talvi pikku hiljaa marssisi tällekin suunnalle. Tämä sivupohja on siis Tuuliviirin käsialaa. Kiitos!

Samalla vaihdoin myös Merrin ja Nemin esittelylaatikoihin uudet kuvat, eli Merrin A-esteelle uupumiskuva vaihtui ikkunalaudalla istuskeluun (Siikajoella muutama vuosi sitten kesällä appiukon ottama kuva) ja Nemin 1-vuotisposeeraus vaihtui tähän hieman rennompaan otokseen neidistä

Jatkoryhmän treenit 14.12.



Tämän kertaisten harjoitusten teemana oli koiran irtoaminen eli Eteen-meno, jota harjoiteltiin tämän kaltaisen ratapätkän avulla:

Aluksi otettiin pelkkiä hyppyjä, niin että koirakot kävivät tuomassa hypyn (tai hyppyjen) taakse kuppiin namin (minä vartioin kuppia jotteivät koirat saaneen palkkaa jos jättivät hypyt väliin tms, tätä kyllä tapahtui aika vähän). Muutaman harjoituskerran jälkeen useimmat koirat irtosivat ohjaajistaan todella hyvin
Seuraavaksi tehtiin koko rata, ohjaten "sisäpuolella" koko radan ajan. Muutamat koirat hyppivät ylösmenokontaktin yli, eli tarkkuutta molempien kontaktien suhteen (kisoissa kun sakotetaan myös siitä ylösmenosta, jos kontaktin yli hypitään ) - alasmenokontakti menikin kaikilla hyvin, tosin ihan kaikki koirat eivät tainneet pysähtyä kontaktilla, mutta tassut kuitenkin koskivat kontaktipinnalle. Putken jälkeen koirille Eteen -käskyä ja koirat kiisivät tutulle makupalakupille.
Kerkesimme tekemään harjoituksen vielä yhden kerran, tällä kertaa niin että putken jälkeen tehtiin olanyliotto ja hypyt ohjattiin toiselta puolelta. Tässä tuli nopeimmilla koirakoilla hieman kiire, joten esteelle nro 3 ohjaaminen oli myöhässä.

Lopuksi harjoittelimme vielä erikseen pöytää, tosin medi ja mini koirakot eivät kerenneet harjoittelemaan ko. estettä, mutta kerroin heillekin minkälaisesta esteestä on kyse ja miten se suoritetaan.

Tapaamisiin vielä ensi viikolla (21.12) ja sitten jäädään pienellä joulutauolle - kuitenkin niin, että vuoden -07 ensimmäiset harjoitukset ovat to 4.1.

keskiviikko 13. joulukuuta 2006

Messarin matkakertomus


Nemin kanssa käväisin tosiaan viikonloppuna Helsingissä. Lauantai-iltana kymmenen kieppeillä nousimme Oulusta junaan ja Pasilassa oltiin su-aamuna hieman ennen seittemää. En ottanut makuuvaunua, joten en juurikaan saanut nukuttua. Lemmikkivaunu oli sellainen pieni koppi (ei kuitenkaan niitä "tupakkikaappeja lasiovilla"), ja tottakait mulla oli paikka käytävän vieressä, sellainen yksinäinen tuoli, joten en voinut vallata mahdollista viereistä vapaata istuinta ja nukkua leveästi.. joten torkuin aamuyöstä pari tuntia. Nemi matkusti enimmäkseen todella nätisti, eli makoili joko osittain mun tuolin alla tai edessäni/sivulla. Välillä oli hieman kiinnostunut muista vaunussa olleista koirista ja kun juna aluksi lähti liikkeelle niin kolkutusta piti hieman ihmetellä.. mutta muutoin neidin kanssa on suorastaan ilo matkustaa junassa :)

Sangen pirteänä ja freshinä saavuin siis su-aamuna Messukeskuksen eteen. Nemi pissasi Pasilan aseman kivetyksille (pihalla) heti kun tultiin junasta ulos. Ja kun oltiin kävelty muutamia kymmeniä metrejä kohti Messaria niin neiti otti ja kakkasi, sinällään onni että teki kakkansa ennen kuin päästiin sisälle asti.. Joo, ja toki keräsin sen kakan ja pistin lähimpään roskikseen.

Messarissa oltiin sisällä jo siis seitsemältä, paikka oli tuolloin aika autio. Kiertelin hetken verran katselemassa mistä löytyy halli 6 ja kehä 11. Kävin myös hengailemassa hetken kehän 36 lähettyvillä (siellä esiintyi myöhemmin suomenlapinkoirat). Hetken harhailtuani löysin paikan minne pystyin menemään Nemin kanssa ja ostamaan aamukaffin ja jonkun bagelin (sikahintaiset, tottakait). Mutta sainpahan jotakin aamupalaa.

Jotkut shoppailupaikoista aukesivat, joten kävin ostamassa kaverille kansion koirien papereille ja samalla löysin myös AgilitynMM-kisavideon (vm.00). Tuon lisäksi ainoat ostokseni olivat muutamat puruluut ja  niihinkin käytin jotain kiinnityskortteja..

Yhdeksän aikaan kaveri toi toisen kaverin häkin kehän 11 laitamille, joten sain laitettua Nemin häkkiin ja käytyä mm wc:ssä ja hieman kiertelemässä itsekseni. Ennen puolta päivää pääsin käymään kaverin hotellihuoneessa suihkussa (kiitos!), joten olo piristyi huomattavasti. Palattuani takaisin halleihin niin Nemi häkkeineen oli siirtynyt hieman toiseen paikkaan ja Nemi oli saanut kaverin häkkiin. Eli oli häkissä yhdessä bokseri-Armin kanssa. Onneksi Nemi ja Armi arvosteltiin viereisissä kehissä, joten pystyivät hyvin olemaan samassa paikassa odottelemassa kehäesiintymistään.

Kehän 11 aikataulu oli hieman myöhässä... Armi (avo h) kerkesi käymään omassa kehässään ennen Nemiä. Käytin Nemiä ulkoilutusalueella kun huomasin että mulla on vielä reilusti aikaa (kun kehä kerta oli myöhässä), Nemi nyrpisteli nenäänsä ja nosteli tassujaan alueella. Hetkeksi meni puolikkaaseen pissausasentoon muttei kuitenkaan pissannut. Lähdin hetken päästä alueelta pois, ja kun pääsin halliin sisälle niin Nemi lorotteli iloisesti sille matolle... Mutta minkäs sille mahtoi.

Minulle oli ollut hieman arvoituksellista aikaisemmin, että joutuisinko itse esittämään Nemin. Nemin esittämisessä ei sinällään ole mitään vikaa.. muuta kuin että se peijooni pomppii kehäravin aikana jos minä esitän sen. Tai seuraa. Onneksi Sanni kerkesi ja viitsi esittää nappulan, joten minä pääsin pälkähästä :)

Hieman ennen kuin Nemin vuoro oli mennä kehään niin minä poistuin vaivihkaa kauemmaksi kurkkimaan kehän tapahtumia. Pois Nemin nähtäviltä. Näinpä ollen lymyilin läheisessä (kehän toisella puolella) ostoskojussa tai lähimaastossa sillä välin kun rlk:t olivat kehässä.

Nemi aluksi hieman väisti /venkoili kun tuomari tuli sitä katsastamaan. Mutta antoi kuitenkin katsoa hampaansa ihan nätisti ja oli muutenkin ollut oma ystävällinen & avoin itsensä loppujen lopuksi. Kehässä kiertely sujui todella hyvin, jossain vaiheessa Nemi hieman yritti ottaa tokomaista asennetta touhuun mutta Sanni sai sen muuttumaan takaisin näyttelyaskellukseen. Kun Nemi oli Mimmin kanssa samaan aikaan kehässä niin taisipa se hieman yrittää kutsua Mimmiä leikkiinkin.. muttei mitenkään yltiöriehakkaasti  kuitenkaan. :)

Mä olin riemuissani kun huomasin, että Nemi sai vaaleanpunaisen nauhan. Ja lopulta vielä sai sen sertinkin ja vara-cacibin. Ei yhtään hulunmasti...

Tuon jälkeen Nemi joutui takaisin häkkiin ja minä kävin Sannin & muiden bokseri-ihmisten kanssa oluella (okei, minä siiderilä, kuten jotkut muutkin). Ja sen jälkeen pakkailin kimpsuni ja kampsuni, kiertelin vielä hetken mutta olin niin naatti etten jaksanut kiinnostua ostoskojuista niin paljon että olisin ostanutkin jotain. Sen lohiöljyn kävin hakemassa minkä sai numerolapulla..

Ja sitten vain juna-asemalla junaa odottelemaan. Matkaseurana meillä oli muutama sama koirakko kuin tullessakin eli yksi rotikka ja muutama kääpiöpinseriä. Junaan nousimme (tällä kertaa IC) hieman yli neljän. Ja tällä kertaa lemmikeille oli oikeaa vaunua muistuttava paikka, tosin sen perällä oli tupakkahuone joten porukkaa ramppasi koko illan ees taas... :( Ikävää tuo oli siksi, että mulla oli ihan sairaan kylmä kun se ovi aukeili koko ajan. Tällä kertaa istuin kuitenkin ikkunapaikalla, mutta tuokin oli sellainen "yksinäinen" tuoli, joten kovin leveesti ei voinut olla. Toisaalta taas eipä tuolla kukaan voinut olla kovin leveesti sillä porukkaa oli aika paljonkin.. Torkuin kuitenkin matkan aikana satunnaisesti.

Juna saapui Ouluun illalla hieman ennen yhtätoista. Asemalla Eetu ja Merri olivat meitä vastassa.. joten Nemi ei meinannut nahoissaan pysyä.. ja asema raikui kun kaverukset kohtasivat ja kertoivat jälleennäkemisen riemustaan muillekin...




tiistai 12. joulukuuta 2006

Pöytä? Mikä ihmeen pöytä?


Mietin eilen, että olisiko minusta & Nemistä agiharkkaajiksi, mutta päätin kuitenkin lähteä hallille, vaikka tekikin mieli jatkaa päiväunia.. Niin, se Messarin reissu oli aika rankka -hullu kait sitä täytyy olla 

Harjoittelimme erikseen pujo-putki yhdistelmää (välillä molempia erikseen) sekä rengasta. Renkaalle palkka kauemmas renkaasta, jotta saatiin koira jatkamaan eteenpäin eikä kääntymään heti mun käteen kiinni. Hyvä, irtaantumisiahan Nemin kanssa pitääkin juuri treeniä, ja sitä että oppisin ohjaamaan sitä kauempaa.
Rengas sujui paremmin jos minä olin esteen oikealla puolella, lopulta onneksi sujui myös toiselta puolelta. Pitäisi aina muistaa ottaa ohjaukset molemmin puolin, helposti sitä urautuu ja koirille homma on aluksi eri eritavoilla tehtynä.
Pujossa havaintona edelleen, että Nemi tarvii apuja ja kunnon käskytystä, muutoin jättää keppejä välistä tai työinto laskee.
Pujolta putkeen ohjaukseen sain hyviä ohjeita, eli sillä on väliä minne päin itse olen menossa. Teimme myös niin että valssasin pujon loppuvaiheella ohjaten samalla koiraa, ja sitten käskytin koiran "väärään" päähän putkea. Muutamalla treenillä sujui ihan hyvin.

Harjoitusrata oli jota kuinkin tällainen (mittasuhteet yms varmaan päin prinkkalaa, mutta jotenkin tähän suuntaan se kait meni):


Osa hypyistä oli Nemille medi-korkeuksilla. Otin koiran vastaan 2-hypyn kohdalla tehden samalla valssin ja vaihtaen ohjauskättä. Esteet 3-5 taisivat mennä kohtuu hyvin kun en muista enää suurempia tökkimisiä. Putkelta 6-hypylle olikin jo vaikeampi, eli koira hyppäsi helposti 7-hypyn kutosen sijaan... Oli tärkeää olla itse oikeassa kohdassa ja pitää toisella kädellä näyttöä koko ajan yllä ja toisella "heittää" koira esteen yli. Takaa hyppy sujui sitten ihan hyvin, samoin 8 hyppy ja Nemi osasi hienosti hakea putken suun eli ei tarvinnut viedä perille asti. Ennen puomia pientä vekkiä ts koiralle tilaa mennä puomille jotta kontaktitkin tuli otettua kunnolla. Puomin tuli hyvin alas, palkkasin kontaktilla ja otin hieman etäisyyttäkin ja palkkasin uudestaan. 11-hypylle vienti oli hankala koska etäisyyttä puomilta oli niin paljon, tuo tehtiin siis ns takaa vientinä. Taisi kuitenkin sujua jollain lailla, kun en muista että ois otettu ko. kohtaa uusiksi. Pöydälle ei hypännyt 'pöytä'-käskyllä... ja totesinkin ettei repsu edes tiennyt mistä on kyse. Pysyi kyllä sitten pöydällä sen tarvittavan ajan, ei tosin istumassa koko aikaa ja loppu hyppy ihan ok.

Kiva treeni oli - kannatti tulla treenimään




maanantai 11. joulukuuta 2006

Yläkanttiin


Ruotsinlapinkoirien tulokset Messarissa:


Tuomari: Kirsi Laamanen
Urokset:

A-Norr JUN EH1

Care Bears Sun Rise AVO EH1

Kristallens Lihkku VAL ERI2 PU2

Renlundens Garro VAL ERI1 PU1 ROP V-06

Nartut:

Sidmarkens Cilla JUN ERI1 PN3 JV-06

Herding Instinct's Divan Nemi NUO ERI1 SERT PN2 VACA


Cahppes Peski VAL ERI1 PN1 CACIB VSP V-06

Meni siis aikalailla yli odotusten..

Tarkempaa matkakertomusta ehkä myöhemmin...


perjantai 8. joulukuuta 2006

Messariin...


...tieni vie viikonloppuna. Johan siitä onkin useampi vuosi kuin Messarissa kävin. Niin Messukeskuksessa toki olin kesäkuussa EuV-näyttelyssä, mutta vuotuisessa Voittajanäyttelyssä viimeksi v.-02 kun Merri sai nuortenluokasta EH:n Tuula Savolaiselta. Tällä kertaa matkaan Messariin Nemin kanssa, matkamme taittuu junalla eli lähdemme Oulusta la-iltana ja olemme varhain sunnuntaiaamuna perillä Pasilassa - paluu junamme lähtee Helsingistä neljän tienoilla su-päivänä. Ja kotona olemme iltamyöhään.

Nemi kipittää rlk-kehään Kirsi Laamasen arvosteltavaksi yhdessä kuuden muun ruotsinlapinkoiran kanssa. Kivaa, että tapaamme siellä muitakin rlk:ta ihmisineen


Tassuille tallaten



Tällä kertaa harjoittelimme kilpailun omaisesti. Eli jokainen tutustui rataan ja suoritti sen niin kuin olisi ollut kisoissa, eli ei palaamista alkuun vaan jatkaen siitä kohtaa missä virheitä oli tullut. Sitten sai Marilta kommentit eli missä parannettavaa jne ja sitten seuraavalla kierroksella yrittäen tehdä ko. asiat neuvotulla tavalla.

Melkolailla aidon kisan tuntua alkoi olla tajutessani miten rata menee.. eli alku tuntui todella hankalalta enkä oikein tiennyt miten ihmeessä ohjaisin Merriä. Rata alkoi kolmella hypyllä jotka olivat ikään kuin suorassa linjassa, mutteivät kuitenkaan eli kakkoshyppy oli heitetty toiseen laitaan. Neljäntenä esteenä oli niin ikään aita, se jo kääntyneenä ja sitten oli suoraputki minne koiran piti mennä kauimmaisesta päästä sisään.
Jätin Merrin istumaan alkuun ja menin kolmannen hypyn paikkeille ottamaan koiraa vastaan, mutta käännyin samalla kun koira lähti liikkeelle, jolloin se hyppäsi hienosti 1 ja 3 hypyt jättäen kakkosen välistä. Palasin alkuun (vaikkei niin pitänyt tehdä, eli se kisanomaisuudesta) ja otin ko kohdan uudestaan. Taaskaan ei sujunut eli olin väärässä paikassa/myöhässä 4 hypyllä ja Merri ei irronnut alkuunkaan sinne putkeen, jolloin törmäsin siihen ja talloin koiran tassulle. Merri vinkasi ja haukkua paukutti - rapsutin hetken koiraa, joka vaikutti ettei se ollut vahingoittunut ja jatkoimme matkaa.
Koiran tullessa putkesta oli 90 asteen käännös oikealle, pituus, takaa-hyppy, välistä-hyppy ja käännös oikealle hyppy ja käskytystä putkeen. Putki oli mutkalla oikealle päin, mutta sen jälkeen pitikin kääntyä vasemmalle ja hypätä hyppy ja taas käännös vasemmalle ja pujotteluun. Pujottelun vieressä oli A, jonne Merri ei onneksi ponkassut. Pujo meni ihan hyvin ja sain vedätettyä koiraa hieman. Sitten hyppy edessä ja käännös oikealle-hyppy ja lopuksi edessä A, jonne lopetus ja palkkaus.

Toisella kierroksella alku meni paremmin eikä neloshypyllä ja putkeen syötössä ollut niin pahoja ongelmia kuin aiemmin, mutta paremminkin saisi Merri hakeutua putkelle. Toisaalta taas tuo oli melkoisen vaikea kohta - mutta tuollaisia varmasti 3-luokkalaisten pitäisi jo osata tehdä...
Putkelta otin koiran persjätöllä ja sitten vauhdilla pituudelle, takaa-hyppy ja välistä hyppy. Tuossa sitten taas persjättö ja käskytystä koiralle putkeen menoon. Ko. kohta oli hieman "pelottava" mutta onneksi lähettyvillä ei ollut ns vääriä esteitä. Eli luotin aika ronskisti siihen, että koira hyppää ja tulee mun mukana putkelle päin. Putkella meinasin olla jopa hieman jälessä (töppöstä töppösen eteen vaan), käännös hypylle ja vauhdilla pujoon. Pujossa taas vedätystä ja seuraavalle hypylle, ja käännös hypylle ja aalle. Tuossa kohtaa en enää jäänytkään odottelemaan koiraa vaan painelin menemään käskyttäen koiraa - jolloin se tuli vauhdikkaasti mukana. A:lta lähdettäessä pallo lensi ja kun koira ja pallo tulivat takaisin niin lihapullaa koiran suuhun

Minä toope olin jättänyt lenkkarit kotiin, juokseminen olisi varmaan ollut hitusen kevyempää lenkkareilla kuin talvikengillä.

Jospa sitä luottoa koiran suoriutumiseen alkaisi pikkuhiljaa löytymään, samoin kun sitä että agiradalla voi j u o s t a k i n. Ehkäpä tämä tästä... Kiitoksia taas kerran Marille mukavista treeneistä :)

Kävijät



Myyn blogissa vieraillessani käväisipä mielessäni, että lukeekohan näitä raapustuksiani joku muukin kuin minä? Varsinaisestihan kirjoitan näitä juttuja vain, jotta voisin pitemmällä tähtäimellä havaita jotain kehitystä tapahtuneen koirien treenailussa ja oppimisprosessissa. Ja toisaalta koneella kirjoittaminen on nykyään paljon luontevampaa kuin vihkoon tai vastaavaan rustaileminen, samoin verkosta raapustus varmasti löytyy eikä katoa johonkin lehtipinojen sekaan , josta sitä ei varmasti löytäisi silloin kun tarve vaatii.

Varsin hyvin -hitaan mutta varman- oppimisprosessin havaitsin viime syksynä Nemin tokotreeneissä, aikana ennen blogeiluani (päiväkirja1 ja päiväkirja2), mm paikallaolon harjoittelussa kun Nemi kehitti pikkuhiljaa malttiaan ja pysyi kuin pysyikin paikallaan vaikka minä liikuin. Ensin hitusen ja sitten pikkuhiljaa yhä kauemmas ja kauemmas.

Pidän myös näitä raapustuksia osana omaa oppimisprosessiani, eli niitä näitä tänne kirjaillessani käyn uudestaan läpi harjoitusten/kilpailun kulkua ja ehkäpä hoksaan missä kohdin olisi vielä parannettavaa tai mikä juttu toimi. Varmasti löytyisi vielä paljon parannettavaa blogin pidossa, onnistuneisiin harjoituksiin vaikuttaa paljon myös ulkoiset seikat, joita ei niin tule edes ajatelleeksi, kuten millaisen lenkin tein koiran kanssa ennen treenejä, milloin se oli viimeksi syönyt ja oliko sen jälkeen kakannut, olinko juossut pää kolmantena jalkana töistä kodin kautta harjoituksiin jne.

Samaten olen huomannut pohtivani yllättävänkin paljon noita pitämiämme koulutuksia. Myös siellä iloitsen koirakkojen kehittymisestä tässä matkan varrella, on ilo havaita, että oppimista on tapahtunut ja antamistani neuvoista on ollut hyötyä. Kirjaillessani ylös tehtyjä harjoituksia teen samalla sotasuunnitelmia jatkoharjoituksia varten. Ilman näitä raapustuksia ja mietintöjä harjoitukset eivät varmaankaan olisi niin suunnitelmallisia - eli ihan oikeasti (uskokaa tai älkää ;)), mulla on joku ajatuskin noisssa treeneissä

Niin, niihin kävijöihin. Marraskuun ajalta vuodatus kertoo blogissa kävijöistäni seuraavaa



Ev-rata



Se vähä mitä enää muistan keskiviikkopäivän episten radasta on yritetty raapustaa tähän kuvaan. Eli rata oli about tuon kaltainen.



Palloleikkiä


Olen ilolla seurannut, kun Nemistä on kuoriutumassa taas se oma leikkivä itsensä. Ehkäpä silläkin sitten oli jotain juoksun jälkeistä masennusta  tai pieniä valeraskauden oireita, jolloin oli vähän vaisumpi. Tai sitten sillä meni kauan Puolan reissusta toipumiseen - ehkäpä se oli nuorelle koiralle todella rasittava reissu.

Pelle-Pinkviini on kaivettu taas lelukopasta ja se on saanut kyytiä, jopa niin rajua, että pipo irtosi Pellen päästä toissapäivänä. Mutta mitäpä siitä, pipo on melkeenpä vieläkin hauskempi leikkikalu kuin itse Pelle. Pipoa voi syödä ja heitellä ympäri asuntoa..

Eilen kun tulin illalla kotiin Virpiniemestä, niin käytin tavanmukaan Nemiä hieman lenkillä. Kun Nemi touhotti omiaan niin kutsuin sen välillä luokseni, ja kun se toimi heti ja tuli niin palkkasin sen lihapullan palasella. Eli tein pieniä haltuunotto-harjoituksia kesken lenkin. Lopulta Nemi oli niin innossain yhdessä touhuilusta, että tarjosi seuraamista hienolla kontaktilla, josta toki palkkasin sen. Lopulta treenailimme hieman seuraamista pysähdyksillä, eli palkkaa välillä pysähtymisestä (eli istui sivulla) ja välillä siitä seuraamisesta.

Takaisin kotipihalle päästyämme kaivoin treeniliivin taskuun jääneen tennispallon esille ja leikimme hieman sillä. Eli käskyttelin Nemiä joko istu, maahan tai seiso ja pallo lensi heti salamana kun koira teki oikean asian. Nemi oli todella tohkeissaan tästä yllättävästä leikki-tuokiosta.




Jatkoryhmän treenit 7.12.


Olin laatinut hyppyharjoituksen, jossa harjoiteltiin erilaisia ohjaustekniikoita. Harjoitusrata oli suurin piirtein tämän kaltainen:

Harjoituksessa läpikäydyt asiat olivat:
  • välistä veto (1 ja 2 -hypyt)
  • (takaa)leikkaus (3-5)
  • takaa-hyppy (7&8)
  • olanyliotto (putkesta 10-hypylle)
  • loppusuora


Lisäksi koirakot tekivät muutamissa kohdissa valsseja, myös olanyliotto-kohdassa tuli helpommin valssi, mutta se otettiin sitten uudestaan -harjoituksen vuoksi. Enimmäkseen koirakoilla meni harjoitus todella hyvin. Jo nyt alkaa näkymään aiemmin harjoitettu takaa-hyppy -useat koirat osaavat sen jo hyvin. Välistä veto onnistui kaikilta yllättävänkin hyvin. Leikkaamisen kanssa oli pieniä vaikeuksia jos koirat eivät irronneet eteenpäin. Muutama koira irtosi niin hyvin putkeen ettei välissä olleita hyppyjä tarvinnut ollenkaan käskyttää, vaan koira hyppi ne kuin huomaamatta ja ampaisi putkeen. Loppusuoralla oli pieniä vaikeuksia eli koirat eivät irronneet ja viimeisen kahden hypyn väli oli sen verta pitkä, että jotkut koirat hyppivät ohjaajansa ympärillä/vasten.

Eli jatkossa treenaillaan lisää loppusuoraa (eteenmenoa, eli opetetaan  koira menemään eteenpäin kohti palkkaa, ja mukaan joku käskysana kuten "Eteen!", "Mene!" tms) ja olanyliottoa, kuten monia muitakin asioita.

Kiitoksia mukavasta & innokkaasta treenailusta, ja palataan asiaan ensi viikolla :)

torstai 7. joulukuuta 2006

Nemi ensi kertaa KAS.n Serti-areenalla


Merrin kanssa kun aikoinaan kisaamista aloittelimme, niin kävimme ottamassa vauhtia kisaamiseen KAS:n epävirallisista kisoista. Tuolloin elettiin siis talvea 2003. Onneksi sentään jotain on jäänyt käteen Merrin kanssa kisaamisesta, joten osasin ottaa Nemin kanssa epiksissä käynnin harjoituksen kannalta, enkä juurikaan jännittänyt tilannetta. Toisin kuin silloin 3,5v. sitten... 

Valmistauduimme tähän epis-retkeemme ja KAS:n halliin tutustumiseen (eli uusi paikka Nepsulle, uudet koirat, ihmiset jne) jo kotona eli jätin Merrin kotiin ja läksimme keskenään matkaan (mitä nyt Pirkko & Nucca haettiin väliltä kyytiin ).
Hallille tultaessa kävin ensin ilmoittamassa Nemin medi-mölleihin (medeihin joo, että ainakaan hyppyjen osalta ei tulisi ongelmia vaan saataisiin ennemminkin mukava "kisa"kokemus) Nemi oli hieman levoton hallissa ja hieman haukkua räksytti, joten siirryin sen kanssa hieman kauemmaksi muista ja tein koiran kanssa pieniä tokoliikkeitä. Jolloin se osoitti pystyvänsä työskentelmään myös ko. paikassa eli tokotteli pienesti ihan mielellään.
Rataantutustumisen ajaksi jätin Nemin seinällä olevaan koukkuun kiinni, jossa se odotti jopa välillä hiljaisena. Rt:ssa huomasin, että Serti-areenan pohja on huomattasti pehmeämpi (irto hiekkaa) kuin mitä se oli silloin kun enemmän / viimeksi olen ko. paikassa käynyt. Kummasti sitä kuitenkin rataa mentäessä ei välitä asiasta vaan pinkoo menemään minkä jaloistaan pääsee.

Rata sujui Nemin kanssa yllättävänkin hyvin, olin suorastaan hämmästynyt. Se pysyi lähdessä hyvin, kontaktit menivät hyvin (eli A ja puomi) - palkkasin molemmille kontakteille mistä saimme hylyt eli 10vp *2. Palkkailuihin meni aikaa, joten ihanneaika (60sek) ylittyi melkein kahdella sekunnilla. Mutta vauhti siis oikeesti oli hyvä, silloin kun ei istuttu kontakteilla. A:lle meinasi karata, mutta tuli käskyllä pois ennen kuin ehti aalle asti. Ja a:n jälkeen olleen putken kiersi ennen kuin meni putkeen sisään. Plus jossain kohtaa mun käskytys/näyttö oli huonoa joten yhdeltä hypyltä kielto.
Eli tulos ei ollut kovinkaan hyvä 5+5+10+5+10, ja se 1,? ajasta. Sijoitus taisi olla neljäs.

Mutta kokonaisuutena meni paljon paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Varsin hyvä treeni siis - ja olin jopa niin iloinen "maaliin" tullessamme että tuulettelin hieman (supernoloa ;)).

Olin myös tyytyväinen itseeni, että maltoin jättää treenin tuohon yhteen rataan enkä jatkanut enää 1-luokan radalle. Nemi oli kotona sen verta väsynyt, että varmasti se oli saanut yhdelläkin startilla tarpeeksi aktiviteettia - Nemille kun agistartit eivät ole joka päiväisiä.. Samaten tuosta yhdestä suorituksesta jäi sopivan hyvä maku suuhun, sillä Nemi kulki eikä pomppinut mua vasten, pysyi lähdössä, kuunteli (palasi eikä koskettanut a:ta) jne - kuten tulikin jo kerrottua


edit: Nemin agiharkat


Lupaamani jatko sille maanantain harkalle.

Otin yhdellä yksittäisellä hypyllä välistä vetoharjoitusta niin, että saisin Nemin tulemaan mun käteen. Nemi hoksas aika äkkiä homman ytimen. Jolloin mua rupesi hieman epäilyttämään, että harjoittelinkohan sittenkään sitä mitä piti... Toisaalta koirallekaan tuo ei ollut niin vaikea koskei siinä ollut enempää niitä esteitä - eli harha esteille ei ollut pääsyä.

Pidemmällä ratapätkällä aloitettiin sillä, että saatiin koira omalla peruutuksella tulemaan välistä ja sitten "päästettin" se hyppäämään viereinen hyppy. Eli vapautus oikea-aikaisesti ja koira hyppäämään. Sitten a:lle, jonne Nemi meni riemumielin ja sieltä hypyn kautta putkeen. Kun koira tuli putkesta ulos niin piti olla odottamassa yhden toisen hypyn takana, ja kun koira "naulitsee" ko hypyn niin samalla jo itse liikkua ja käskyttää koira hyppäämään se hyppy ja sitten itse kohti a:ta (ei ihan sinne asti) ja valssi, jota ennen koira hyppää sen "a:n jälkeisen" hypyn ja sitten vain loppu hypyt (pari kappaletta).
Hankala sinällään enää muista tarkkaa harjoituksen kulkua, mutta tuota putken jälkeistä tilannetta treenailimme muutamaan otteeseen, sillä jäin aluksi liikaakin odottamaan Nemiä sieltä putkelta  - ihan turhaan. Samaten pelkäsin, että koira ampaisee a:lle uudestaan enkä tullut tarpeeksi syvälle tekemään sitä valssia, jolloin Nemillä ei ollut oikein mahkuja/tilaa hypellä niitä hyppyjä.




tiistai 5. joulukuuta 2006

Vartalo-ohjaus



Aloin olemaan hieman huolestunut kun Nemi alitteli hyppyrimoja muutamilla edellisillä agilityharjoitus kerroilla. Mieleen tuli väkistenkin, että eihän kakru vain ole kipeä. Joten tuumasta toimeen siis ja kutsui hieroja paikalle tutkimaan koiran - onneksi Emma pääsi tulemaan jo sunnuntaina meille. Itse tosin en ollut paikalla kun olin Merrin kanssa siellä Seinäjoen kisoissa. Nemi oli kuitenkin käyttäytynyt nätisti ja antanut hieroa itsensä, eikä siitä ollut löytynyt mitään jumeja tahi kipuja. Joten ainakin toistaiseksi voin unhoittaa moiset ajatukset.. eli Nemin hyppytekniikkaa täytyy vain kehittää ja parantaa, ja toisaalta hyppyyttää sitä vaihtelevista korkeuksista niin että pikku hiljaa nostetaan rimoja ylemmäksi (ja taas välillä hyppyytetään matalia medi-hyppyjä jollei nimenomaan ole tarve hyppiä 'oikeita' maksikorkuisia hyppyjä).

Maanantai-iltaisissa agilityharjoituksissa Nemi hyppeli medi-korkuisia aitoja, eikä tällä kertaa edes yrittänyt alittaa hyppyjä. Muutenkin koira oli hieman reippaampi kuin aiemmilla kerroilla, joten jospa se pikkuhiljaa tottuisi tuohon halliin ja se reipas-agilitykoiran alkukin taas tulisi esille. Leikkiminen koiraa ei kuitenkaan hallissa kiinnostanut, eli palkkaus on toistaiseksi namien varassa -mitkä toki Nemiä kiinnostavatkin. Eikä palloja hallissa oikein voi heitelläkään kun siellä treenaa niin moni koira suht lähellä..

Treeneissä oli kaksi harjoittelupistettä, yksi pitempi rata ja yksi lyhyempi. Sekä itsenäiseen harjoitteluun tarkoitettuna keinu ja pujottelu. Keinua emme ottaneet kertaakaan, koska siinä tarvitsisin vielä avustajan - joten en viitsinyt riskeerata.. sitä että Nemi säikkyisi estettä jos yksin yritän ohjata sitä siinä (ilman että joku vaimentaa keinun kolahdusta). Pujottelua kävin treenailemassa aina välillä, pujon päässä oli hyppy, jonka myös otin aina välillä ja jatkoin sitten uudestaan pujoon. Jos Nemi jaksoi keskittyä eikä tihrustanut kauheasti mitä muualla tapahtui niin pujo meni ihan hyvin - välillä se taas kuikuili muita tapahtumia ja rupesi haukkumaan.. olen kuitenkin ihan tyytyväinen edelleenkin sen kehitykseen tuossa pujottelussa; hyvä siitä vielä tulee! :)

Lyhyemmässä rataharjoituksessa oli tarkoitus treeniä vartalo-ohjausta muutaman hypyn ja putken avulla. Tämä onkin sangen mielenkiintoista tämä oman kropan ja käsien käyttö.. ja sikäli myös jännää etten tähän mennessä ole kauheasti agiliidossa kiinnittänyt huomiota siihen mihin päin kroppani milloinkin on vääntyneenä ja kääntyneenä. Kärsivällisyyttä siis armaat agikouluttajani! ;) Ehkä minä pikkuhiljaa opin ja osaan kääntyillä oikea-aikaisesti oikeisiin suuntiin...
Harjoituksessa oli siis kaksi hyppyä vierekkäin ja tarkoitus oli omalla vartalolla ja käsillä saada koira hyppäämään ja sitten ottaa koira sieltä välistä ja työntää/lähettää seuraavalle hypylle ja putkeen. Nemin kanssa ei päästy muuhun asti kuin siihen, että sain koiran tulemaan "käteen" sen ekan hypyn jälkeen. Aika monta 'takaa' hyppyä tuli tehtyä sitä ennen (tahattomasti) kun minä koitin vääntyillä ja käskyttää koiraa...

Tähän väliin on sanottava, että on sangen mielenkiintoistakin olla koiran koulutuksessa tässä vaiheessa. Tuntien, että niin monet asiat ovat uutta. Vaikka olenkin treenannut säännöllisesti agiliitoa jo neljä ja puoli vuotta! Mutta kun Merri ja Nemi ovat niin erilaisia ohjattavia - ja toisaalta kaikki kouluttajat ovat erilaisia ja niistä saa nyhdettyä eri juttuja irti... Kiva kyllä kun aina voi oppia uutta :)

(edit: pidemmän treenin kommentit huomenissa)

maanantai 4. joulukuuta 2006

Onnistunut hylky



Kävin vuoden viimeisellä agilitykisamatkalla hyvässä seurassa eli Pirkon ja Nucan kanssa - jatkamme varmasti agireissuja taas ensi vuoden puolella :)

Matkaan läksimme jo lauantain puolella, sillä yövyimme Seinäjoen ja Nurmon rajamailla olevassa hotellissa. Hotellin löytäminen oli hieman vaikeaa, sillä olimme lähteneet matkaan sillä olettamuksella, että Nurmon täytyy olla niin pieni paikkakunta että hotelli löytyisi helposti. No, ihan helposti se ei löytynyt - mutta kuten sanonta kuuluu niin Matkailu avartaa. ;) Onneksi ei ollut kiire minnekään.

Sunnuntaiaamuna kysyimme ajo-ohjeet Areenalle hotellilta, joten lopulta pääsimme kisapaikalle ilman suurempia seikkailuja hyvissä ajoin. Tosin sen verran täytyy mainita, että kun kisakirjeessä luki "seuraa Areenan viittoja" niin niitä Areenan viittoja ei kyllä näy vielä siellä Lapua (olisikohan tie nro 19) tiellä.. Tuon takiahan me viime vuonna ajoimme harhaan... Että täytyisi muistaa, että aina kun tekee ajo-ohjetta muille, että mitä siellä teillä lukee, eikä olettaa, että totta kait kaikki kääntyvät jonnekin jostakin tietystä kohtaa koska se itselle on niin tuttu reitti.
Mutta joo, jurputukset sikseen ja asiaan.

Tuomarina Seinäjoella oli kolmosluokkalaisille Sisko Pulkkinen, jonka radoilla en ollut aiemmin agiliitänytkään.
Tuloksellisesti mun & Merrin radat eivät olleet mitenkään mairittelevia. Kolme starttia, joista kaksi päätyi hylkäykseen.. Mutta joka tapauksessa olen kuitenkin tyytyväinen näihin vuoden viimeisiin kisoihimme - sillä niistä jäi hyvät fiilikset. :) Vaikka Merri haukkuikin radalla, mutta sillä oli kuitenkin ihan kivasti vauhtia..

Eka rata:
Merri kyseli esteille menoja, joista ei kuitenkaan tullut kieltoja, mutta meno oli hieman töksähtelevää. Jossain kohtaa ajauduin eri paikkaan kuin mitä olin suunnitellut. Puomilta vedin koiran alas liian vauhdikkaasti, jolloin se hyppäsi kontaktin yli ja siitä virhe. Putken jälkeen menin vastaanottamaan koiraa turhan kauas ts väärään paikkaan ja kääsin koiralle selkäni mutta käskin sen kuitenkin samaan aikaan hypätä  - jolloin mun sijainti veti sen väärälle hypylle. Eli hylsy..  Ei kuitenkaan hirveän huonon tuntuinen rata, kaikesta huolimatta.

Toka rata.
Maksien ollessa radalla kerkesin laatimaan aika hyvin jo sotasuunnitelman, mutta medien rataantutustumisessa meinasi iskeä paniikki. Esteet tuntuivat olevan todella lähellä toisiaan, miten minä täällä mahdun ja pystyn Merriä ohjaamaan. Ilman että se valitsisi väärät esteet..
Rata sujui kaikesta huolimatta muuten ihan kivasti, mutta yhden hypyn kohdalla olin väärässä paikassa jolloin Merri ensin kieltäytyi siitä. Vaikka meno tuntui kohtuu sujuvalta niin ihanneaika ylittyi about 8 sekunnilla; tiedä sitten montako sekuntia aikaa kului kieltäytymisen korjaamiseen.

Kolmas rata.
Viimeisenä pääsimme hyppärille. Ihanneaika tuntui todella tiukalta, sillä parhaimmatkaan koirat eivät alittaneet sitä kuin muutamalla sekunnilla (niin makseissa kuin medeissäkin). Radalla sai juosta.. katselin kateellisena kuinka nopeakinttuisen näköiset sporttiset ohjaajat kirmasivat koiriensa kanssa.
Merrin kanssa rata alkoi hyvin, ja pingoin minkä jaloistani pääsin. Mutta se vauhdikas kipittäminen kostautui, koska unhotin ottaa koiran ajoissa haltuun - joten sehän irtosi todella upeasti väärään päähän putkea. Meno oli kuitenkin niin vauhdikasta ja kivaa, joten en käskyttänyt sitä putkeen sieltä oikeasta päästä vaan jatkoin kuin mitään ei olisi tapahtunut (muuta kuin hallissa kaikuva, myöhäinen, tässääääää -huutoni ;)) - juostiin taas ihan mahdottomasti se loppuratakin maaliin asti. -> Radasta jäi kyllä tosi hyvät fiilikset :)

Agilityradoille palailemme Kajaanissa Tamminäyttelyn yhteydessä, siihen asti - näkemisiin :)

edit: Kisojen tulokset löytyvät jo järjestävän seuran sivuilta. Kiitoksia nopeasta tulospalvelusta ja mukavista kisoista :)

perjantai 1. joulukuuta 2006

Ei pysähdellä siellä!


...eli eilen oli varsinainen vauhti-treeni Merrin kanssa agiliidossa. Ensin jätin sen parin esteen (hyppy ja suoraputki) taakse odottamaan ja sitten kovaa juoksua ja käskitystä eteenpäin. Radalla oli pari-kolme olanyliottoa (eli pers jättöä) mitkä toimivat kohtuu hyvin. Ja muutamia valssipaikkojakin taisi löytyä. Lopuksi vielä loppusuora - missä odotti oiva pala makkaraa, joten Merrillä oli halua mennä sinne, ja hyppiä ne hypyt siihen väliin.
Merri eteni ihan hyvin ja ilmeisesti jopa vauhdikkaasti, joten harkasta jäi tosi hyvät fiilikset :)




torstai 30. marraskuuta 2006

Vedetyt treenit


Kommentit harjoituksista löytyvät tällä kertaa vain Nucan blogista.

tiistai 28. marraskuuta 2006

Nepsun agiliidot


Pikkuhiljaa alkaa käynnistymään nuo Nemin "juoksun jälkeiset" agiharkat. Ts eilen oli kolmannet agiharkat Nemillä juoksun jälkeen, toisen tuota maanantai ryhmää. Lappalaisharkkoihin en sitten loppu vuonna pääsekään, joten Nemin agiharjoitukset jäävät ma-ryhmän varaan. Tai josko joskus ehtisin käymään hallilla muullakin ajalla...

Nemi oli taas hieman spooky -tuulella. Tultiin jo 5-10 minuuttia ennen kuin harjoitukset alkoivat halliin. Mikä oli ihan hyvä juttu, jotta ehdin hieman istuskelemaan ja keskustelemaan neidin kanssa. Pikkuhiljaa kakru rauhoittui, mutta paljon sitä tuntuu kuitenkin häiritsevän se kaikki mikä hallissa tapahtuu yhtäaikaa. Tai häiritsevän ja häiritsevän, mutta ainakin keskittymiskyky herppaantuu - ja neiti hieman siitä sitten hermostuu, mikä näkyy turhan haukkumisena (ja keskittymiskyvyn heikentymisenä).

Muutoinkin Nemillä on meneillään joku mörköilykausi. Tai mikä lie. Ei ole niin reipas ja leikkisä kuin aiemmin. Olen havainnut kaipaavani sitä hullua koiraa joka juoksi innoissaan hallissa esteeltä toiselle. Nyt koiruus on hieman vaisumpi. Joten olenkin yrittänyt olla entistä positiivisempi ja kannustavampi sen kanssa, vaikka menisikin jutut hieman mönkään... täytyy myös muistaa ettei jankkaa liikaa jottei koira tule epävarmaksi. Ainakin on tuo epävarmuus vaikuttanut noissa hypyissä, eli jos vaatii Nemiltä liian hankalia hyppykuvioita, jotka menevät pieleen ja ottaa uusiksi niin kakru helpommin alittelee niitä hyppyrimoja.

Toisaalta siis voisi noissa uusien hyppelykuvioiden opetteluissa yms taktiittatreeneissä pitääkin rimat hieman alempana. Toki ne pitää nostaa ne rimat välillä jottei totu hyppimään liian alhaalta. Ja välillä treeniä niitä oikeita maksihyppyjäkin, mutta toistaiseksi tuo rimojen alemmalla pitäminen voisi olla ihan jees.. jotta saisi pikkuhiljaa neidin itsetunnon ja agiliitelyn riemun takaisin :)

Varsinaisesti eilisistä treeneistäkin jotakin, eli:
Ohjaukseen sain muutamia hyviä neuvoja, joita pitää harjoitella jatkossa lisää. Eli peruuttamista ja valevalssia.. Harjoittelimme siis hypyn kiertoa ("takaa") ja välistä vetoa. Puomi, pussi, pujottelu ja putki sujuivat ihan kivasti. Loppusuoralla tarvittiin molempia käsiä näyttämään koiralle minne mennä... Rengas sujui ihmeekseni hyvin, vaikka mä yritin näyttää kuinka se ei suju ;) Lopuksi otettiin vielä keinu kerran hihnassa, mikä meni ihan ok, rauhallisesti mutta niin oli tarkoituskin.


maanantai 27. marraskuuta 2006

Vuoden viimeinen tokotreeni (ohjattu)


Lappalaisten agiharkkojen jälkeen olisi ollut taas se tavanomainen tunnin odotus ennen Merrin tokotunnin alkua. Olin jo lähdössä hallilta, kun Ammi sanoi että voisin tokottaa yhtä hyvin siinä edellisessä ryhmässäkin. Joten jäimme sitten tottistelemaan - Merri jaksoi hienosti kahdet treenit peräjälkeen :)

Aluksi treenailimme seuraamista. Merrillä on hyvä seuraamispaikka ja kontakti, kunhan se vain on motivoitunut tekemisestä. Milläs sitä sen motivaatiota saisinkaan pidettyä yllä?!? Palkkasin taas suusta, mutta tähtäämisen kanssa oli vähän ongelmia eli namit lensi eteenpäin, joka tietysti edistää sitten sitä seuraamstakin aina välillä. Treenailin myös liikkeestä seisomista mikä on onnekseni alkanut sujumaan...

Seuraavaksi harjoittelimme hyppyä. Aluksi se meni pieleen.. mutta loput ihan hyvin. Heitin namin Merrille siinä vaiheessa kun se seiso -käskyllä seisoi esteen takana. Lopuksi otin tuon vielä kokonaisena liikkeenä.

Viimeisenä harjoittelimme ruutua. Eipä Merri paljoa muistanut kosketusalusta harjoituksistamme.. toisaalta taas en ole tainnut aiemmin ottaa harjoitusta niiden nurkkatörppöjen kanssa - joten Merri kosketti, törkki ja kaatoi ensimmäisen nurkkatörppökukkaruukun... ja oli tosi terhakan ja osaavan näköisenä. Palkkasin sitä sitten siitä kun se meni sinne matolle asti, vaikkei varsinaisesti tainnut kauheasti siihen mattoon koskea - ainakaan samalla innolla kuin mitä törkki sitä kukkaruukkutörppöä.

Loppuvuoden tokotuksien aikaan mulla onkin muita menoja, joten palaamme tokoharjoituksiin ensi vuoden puolella. Kiitoksia tokokouluttajilleni tästä syksystä & hauskaa joulua ja onnekasta uutta vuotta! :)


Vko 47: Merrin agiliitelyt



Torstai
Sama rata kuin edellisellä viikollakin, tällä kertaa sentään sujui huomattavasti paremmin kuin viimeksi. Pujottelua vedättämällä ja niin että olin n.1,5 metrin päässä koirasta (sivusuunnassa). Eteenlähettämistä eli loppusuoraa. Tiukkoja käännöksiä. Pers jättöjä. Jonkun verran haukkumista muttei liiaksi.

Sunnuntai

Putkitreeniä. Mutkaputkia, suora putki ja pussi. Sekä hyppyjä niiden välissä. Ja sitä loppusuoraa. Eli palkka lopussa, lähti Merrikin aika vauhdilla - tosin kun pussi oli viimeisenä esteenä niin ohitti sen ekalla kerralla, kun sanoin vain "eteen" enkä pussi -käskyä. Toisella kerralla meni jo paremmin. Välillä treeni niin, että ei mentykään kaikkiin putkiin. Ja välillä niin ettei saanut leikata eli oli pakko kiertää ulkokautta jompi kumpi mutkaputkista.
Itsekseen kävin ottamassa pujoa, jossa oli kivasti vauhtia ja Merri jätti tällä kertaa jopa haukkumisen väliin. Vaikken en edes millään kolisutellut sitä. :)

sunnuntai 26. marraskuuta 2006

Marraskuinen möllitoko



Osallistuin sekä Merrin että Nemin kanssa Okk:n Seura-cuppiin eli mölli-tottiksiin.

Pisteitä kertyi koirille seuraavanlaisesti:

Merri:
Luoksepäästävyys 9
Paikalla olo 10 (1min)
Seuraam. kytk 7,5
Maahanmeno 9,5
Luoksetulo 9,5
Kokonaisvaikutus 9
110,5 / 120 p.
Nemi:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla olo 9,5
(1min)
Seuraaminen 8
Maahanmeno 8,5
Luoksetulo 5
Kokonaisvaikutus 8,5
95 / 120 p.

Merri oli ekassa ryhmässä ja Nemi toisessa. Molemmat olivat hieman levottomalla tuulella, Nemi enemmän kuin Merri, joten esim luoksetulo meni ihan plörinäksi. Mutta sekä luoksepäästäväisyys että paikallaolo meni molemmilla koirilla upeasti :) Merri ei edes ennakoinut loppu istumista, niin kuin Nemi.. Molempien "bravuuri" pitäisi olla luoksetulo, mutta nyt se ei mennyt niin hyvin. Varsinkaan Nemillä.. Merrin seuraaminen meni oletusti ihan pieleen, Merriä ei vaan kiinnosta. Nemin muka hyvä seuraaminen toimi vain osittain... ja perusasennot olivat nyt pielessä. Olisi kait pitänyt auttaa sitä hieman, tai jotain. Ihan hyvä treeni joka tapauksessa :)


perjantai 24. marraskuuta 2006

Koulutettavat



Tällä kertaa este-harjoitus puolellakin oli pieni rata:

Pujottelu oli laitettu erikseen, jota koirakot saivat harjoitella niillä ajoilla kun odottelivat pääsyä harjoittelemaan joko yo. rataa tai Pirkon laatimaa harjoitusta.

Piirroksessa 3 ja 4 hyppy ovat hieman erilailla kuin mitä ne harjoituksessa todellisuudessa olivat.

Harjoituksen avulla oli harjoitella jo aiemmin opittuja eli:
  • Opetella ja tottua samalla itse siihen, että putki voi olla kontaktiesteen alla. Eli viimeksi putki oli puomin alla ja puomia ei suoritettu. Tällä kertaa siis a:n alla ja molemmat esteet suoritettiin. Tarkkuutta siis ohjaukseen; jotkut koirat valitsivat väärän esteen jos ohjaaja ohjasi puolihuolimattomasti...
  • A-este osana rataa, eli vauhdikkaammassakin menossa kiinnitettävä huomiota kontakteihin
  • hypyt a:n jälkeen (ennen putkea) -hyppy-takaa-hyppy -käskytyksellä.
  • Valssi hyppyjen jälkeen, jolloin putkeen vienti oli sujuvampi.
Harjoitus sujui suurimmalta osalta ihan kivasti, mutta toisaalta myös haastetta löytyi.

Tapaamisiin ensi viikolla :)


Sitä sun tätä...


Hullut ja hulvattomat reissaajat suunnittelevat lähtevänsä ens maaliskuussa Riikaan. Siellä olisi siis sekä KV-koiranäyttely että agilitykisat (1 startti / luokka). Saapa nähdä toteutuuko tuo reissu, mutta suunnitelmissa on ainakin toistaiseksi. :)

Ilmoitin pari päivää sitten Merrinkin Kajaanin Tamminäyttelyyn. Kun se kerta matkaan lähtee jokatapauksessa kun kirmaillaan illalla agilityn parissa. Tuomarina ruotsinlapinkoirille siellä on siis Maija Mäkinen (jonka kehässä kumpikaan koirista ei ole ennen ollut).

Yritykset treeniä koirien kanssa tokoa menevät kotona usein hieman pelleilyn puolelle.. sillä tottahan toki molemmat koirat änkeävät paikalle. Kun kerta jotain joku olisi niiden kanssa touhuamassa, ja ruokaa olisi myös tarjolla.
Harjoittelinpa siis muutama päivä sitten niin, että käskin Merrin keskelle olohuonetta istumaan paikoillaan samalla kun seurautin Nemiä eteiskäytävällä. Samalla varmistaen, että Merri pysyy paikoillaan. Tein Nemin kanssa muutaman liikkeestä seisomisen, joissa Nemi pysyi tosi hyvin paikoillaan. Eli kävin parin metrin päässä kääntymässä ja kun palasin liki koiraa niin palkkasin sen heti (ilman mitään loppuasentoja tms). En vain enää muista, että riittikö Nemille "seis(o)"-käsky vai miten. Luultavasti pysähdyin tai hidastin menoani, katsoin taakse ja varmistin että koira pysyy paikallaan. Eli ei vielä mikään koemainen kympin suoritus, mutta toivoa on vielä ;)
Muutaman kerran treenittyämme kävin palkkaamassa Merrin hienosta paikallaolosta.

Yritin myös samankaltaista treenituokiota Merrin kanssa, mutta Nemi ei pysynyt samallalailla paikallaan.. Nemi kuitenkin oli hetken omissa oloissaan, joten pystyin hetken aikaa treenimään Merrin kanssa viime viikkoista hidasta seuraamista. Mikä sujuikin ihan kivasti, koiralla oli hyvä kontakti - tosin välillä se hieman edisti, mutta kontakti säilyi kuitenkin.

Lopuksi tein vielä molempien koirien kanssa kaukoja, tosin lähietäisyydeltä. Merri innostui vallan, ja peruutti varmaan kaks metriä pomppiessaan istu-maahan-seiso (en muista missä järjestyksessä käskytin) ...
Nemillä on aika nätti maahanmeno, ihan noin niin kuin arkenakin. Tosin varsinkin normielossa se on välillä kuin hidastetusta filmistä.. että ehkei sellaista tokoon. Mutta koira on ainakin ryhdikkäässä ja suorassa asennossa ;)


keskiviikko 22. marraskuuta 2006

The Killer Chair



Nemi koki maanantaina kauhun hetket, kun Tappaja Tuoli yritti päästä sen kimppuun hallissa. Jollei reppana ois ollut niin kauhuissaan niin tilanne olisi voinut olla koominenkin.
Juttu meni siis näin:
Jätin koiran kiinni (hallin reunalla olleeseen tuoliin), kun menin ensin rakentamaan rataa ja sitten tutustumaan harjoituksiin. Nemi pysyi kiltisti paikoillaan, kunnes olin tulossa takaisin sen luo. Se ryntäsikin mua kohti -> tuoli kaatui -> Nemi säikähti ja säntäsi juoksemaan -> tuoli "säntäsi" perässä -> Nemi haukkui ja kauhistui entisestään yrittäen samalla saada pahaa tuolia pois perästään -> Nemi säntäili pitkin hallin puolikasta kaataen useita hyppyesteitä ->yritin saada Nemistä otteen, epäonnistuin ->ja Nemi juoksi taas lisää.. Lopulta sain remmistä otteen ja Nemi & The Tuoli pysähtyivät.

Nemi oli levoton koko harjoitusten ajan ja hyppi aitojen yli todella huonosti. Siis alitti esteitä. Rataharjoitus meni tuon hyppyongelman takia aikalailla mönkään...
Positiivisia asioita löytyy kuitenkin treenistä eli a:lla jäi istumaan kontaktille, jonne sain sen palkattua. Ja pujottelu sujui yllättävänkin hyvin. Myös "väärältä" puolelta :) Tuo väärä-puoli yllätti mut täysin.. ainoat ongelmat kepeillä oli oikeastaan Nemin liika innokkuus, jolloin työnsin sen väärään väliin pari kertaa..

maanantai 20. marraskuuta 2006

Tuplaluoksetulo


Jei, pääsimme ekaa kertaa Nemin kanssa tokovuoroomme Virpiniemeen :)

Aluksi otimme yksilöliikkeenä seuramisen ja liikkeestä seisomisen. Seuraaminen siis vapaana. Avitin Nemiä sen verran, että käytin namia. Neiti kun oli ollut sen verran kuutamolla tuntia aiemmin agiharkoissa etten halunnut hämmentää sitä liikaa vaatimalla liikoja. Seuraaminen sujuikin todella hyvin (ainakaan Tiina ei moittinut muusta kuin namista.. eikä siitäkään varsinaisesti moittinut), mitä nyt itse voisin luottaa enemmän siihen että koira seuraa. Eli nenä ylös!
Liikkeestä seisomista en ottanut kunnolla ts liikkeenomaisesti, vaan käännyin aika lähelle koiraa kun se seisoi (jäi kyllä seisomaan käskystä) ja näytin kädellä "stoppia" eli pysyhän koira siinä.

Luoksepäästäväisyys sujui Nemiltä tosi hyvin. Paikallamakuussa meni hyvin maahan, ja jäikin. Mutta kun pääsin n. 10m päähän niin Nemi teki näyttävän luoksetulon. Palautin koiran takaisin - ja sama uudestaan... lopulta jäin vain parin metrin päähän koirasta. ja siinä se sentäs pysyi. Mutta kun palasin koiran luo niin se nousi istumaan.. Joten pitää muistaa palkata koira jo aiemmin, ja vapauttaa eikä ottaa liikettä loppuun asti.
Seuraavaksi harjoittelimme liikkeestä istumista. Se sujui muutoin tosi hyvin, mutta välillä Nemi ei tuntunut muistavan mitä se istuminen on. Mutta kun käskyn ja pysähdyksen teki korostetusti tai kädellä ohjasi niin koira jäi tosi hyvin istua töröttämään. Ja pystyin käymään n.5 metrin päässä olemassa hetken ja Nemi istui tärkeänä paikallaan (vaikka ympärillä oli muita treenailijoita) :)

Lopuksi otimme luoksetulon ensin yksilösuorituksena (sujui ihan hyvin, pikkasen piti namilla ohjata koiraa sivulle, mutta enää ei tarvita jalka-apuja) ja sitten kaksi koiraa kerrallaan. Koirat juoksivat eri suuntiin.. tuo sujui Nemiltä myös hyvin eikä sitä kiinnostanut katsoa / havaita minne toinen koira ravaa..


Hidasta seuraamista


Merrin tokoilussa harjoittelimme seuraamista temmonvaihteluilla. Saimme hyvät neuvot sekä nopeaan että hitaaseen seuraamiseen. Hidas sujui Merrin kanssa yllättävänkin hyvin -kontakti säilyi hyvin. Nopeassa oli hitusta vailla ettei Merri ruvennut riekkumaan.

Luoksepäästäväisyydessä imututin Merrille namia, jolloin Ammi pääsi jopa lähietäisyydelle asti. :)
Paikkamakuu sujui ihan kivasti, yhdessä välissä kävin palkkaamassa, mutta koira pysyi hyvin maassa pari minuuttia.

Kaukokäskyt olivat harjoittelussa. Eli seiso - istu, mikä tuotti ohjaajalle vaikeuksia eli miten parhaiten saada koira istumaan seisomasta ilman, että takajalat liikuisivat. Aika hyvin Merri onneksi tekee tuon luonnostaankin. Tosin siinä kun mietiskelin asiaa niin homma meni pelleilyksi kun Merri esitteli kaikenlaisia taitojaan ja sirkustemppujaan, jotta olisi saanut sitä palkkaa.. Mutta oletan ainakin, että koiralla oli kivaa ;)


Lappalais-agit


Olin pitkästä aikaa taas lappalaiskoirien halliharkoissa, tällä kertaa kirmaamassa Nemin kanssa. Johanna rakennutti 1-luokan radan, mikä osoittauitui Nemille ihan liian vaikeaksi. Nemi hämmentyi selkeesti, koska hyppykuvio piti ottaa monesti uusiksi eikä se siltikään sujunut. Kyseessä oli eräänlainen neliö.. Yhden ratasuunnitelmani mukaan olisin valssannut ensimmäisen hypyn jälkeen, mutta huomasin hyvin pian että olin auttamattomasti myöhässä.. jos taas leikkasin tuossa kohtaa niin Nemi kyllä hyppäsi seuraavan hypyn ihan, mutta ajautui ihan liian kaus. Ja kun olisi pitänyt kääntyä vasemmalle niin Nemi oli jo jossain muualla (kauempana oikealla edessä). Kun taas koitin sanoa "tässän" hypyn jälkeen niin Nemi tuli muhun kiinni (hyvä sinällään), mutta tuolloin en saanut sitä hyppäämään seuraavaa hyppyä.
Epämääräisesti tuosta hyppy-hässkästä selvittyämme oli vuorossa pujottelu, jonne Nemi meni innolla. Mutta väärästä välistä sisään, jolloin minä typeryyksissäni palautin koiran alkuun. Jolloin Nemin into laski ja siitä tuli entistäkin epävarmempi. Tosin kun otimme pujon uusiksi niin se suoritti sen aika näpsäkästi eli suht nopeasti :)
Keinulle pyysin apuja eli Johanna laski keinun alas, mutta Nemillä oli niin paljon vauhtia että se juoksi siltikin keinun läpi (vaikka mielestäni yritinkin komentaa sitä). Onneksi koira kuitenkin suostui suorittamaan esteen uudestaan, namujen avulla.
Rengasta en edes yrittänyt ottaa vauhdikkaasti vaan istutin koiran esteen taakse ja siirryin itse esteen toiselle puolelle ja käskytin (rengas!) koiran - jolloin se ainakin teki niin kuin pitikin.
Rata alkoi (harjoiteltiin eka tuota hyppy-hässäkkää erikseen) parilla hieman vinosti olevalla hypyllä, joiden jälkeen oli puomi. Ja melkolailla puomin vieressä a. Nemi hyppäsi ensin ekan hypyn ja juoksi sitten a:lle. Sitten se juoksi useita kertoja ekan riman ali... oli selkeesti hämmentynyt. Usean yrityksen jälkeen sain sen hyppäämään nuo hypyt ja sinne puomille.
Puomin jälkeen oli hyppy, mutkahyppy, hyppy ja tuo em. A. Tuo kohta meni hyvin eli Nemi irtosi tosi hyvin putkelle ja hyppeli nuo hypyt. A:lta rynni vauhdikkaasti alas eikä jäänyt kontaktille, joten otin uusiksi (oli medi-a). Sitten olikin hyppy-hässäkkä, pujo, putki, keinu, pituus, rengas ja hyppy.


Ei puomille



Esteharjoitus puolella harjoittelimme tällä kertaa rengasta ja putkea, joka oli sijoitettu puomin alle. Putki oli niin, että aluksi koirat eivät edes "nähneet" puomia, pikkuhiljaa putken suuta taivuteltiin hieman vaikeampaan asentoon.. Tosin tuo ei tuottanut koirille mitään ongelmaa. Suurimmalla osalla koirat livahtivat hyvin putkeen, muutama koira meni silloin tällöin putken suun ohi, jolloin ne huomasivat puominkin ja nousivat puomin nousukontakilla. Mutta yksikään koirista ei rynnännyt suorittamaan puomia.
Harjoituksen tarkoituksena oli sekä harjoitella rengasta (myös niin että renkaan jälkeen "matka jatkuu") että saada koirien ohjaajat huomaamaan ettei se ole niin erikoista vaikka se putki olisi joskus puomin tai a.n alla.. ;) Nyt toki aloitettiin harjoittelu niin ettei väärän esteen valintaa sattuisi edes tapahtumaan. Pikkuhiljaa sitten vaikeutetaan harjoitusta...
Saldo: joillakin koirakoilla oli renkaalla vaikeuksia, putkeen suurin osa sujahti todella hyvin.

edit: esteharjoitus päässä oli myös pujottelu, jota koirakot saivat harjoitella itsenäisesti. Valitettavasti en kerennyt seuraamaan kuinka hyvin pujottelu sujui.

Ei hyvä...



...nimittäin Merrin agiharkat torstaina reissun jälkeen. No itse olin myös aika vetämätön enkä jaksanut panostaa kunnolla ja ottaa "tosissaan". Merri haukkua paukutti ja melkein roikkui lahkeessakin. Ei juuri muuta sanottavaa... 

torstai 16. marraskuuta 2006

Voittajan on helppo hymyillä :)



Enemmän tarinaa myöhemmin, mutta ihan vain ilmoitusluontoisena ilosalomana, että Merri on nykyään Maailmanvoittaja - 06, Puolan Voittaja -06 ja Puolan valio (plus Suomen ja Norjan valio). :)

edit: tuomari arvosteli enganniksi, tulkki käänsi arvostelun puolaksi arvosteluun. Ja kävimme englannistamassa koirien arvostelut näyttelytoimistossa..
Nemin arvostelu:
Very well-built, a bit too narrow ways. Very nice eyes, very well-built neck, very good angulation, enough bones buildings, too narrow front legs, too long hair. Very good. NUO EH2
Merrin arvostelu:
Perfect type, good skull (for female). Nice ears, eyes, top line, crithers (?). Good angulation in front, nice body, good coat, too narrow in front. Excellent.VAL ERI1 PN1 SERT CACIB VSP

perjantai 3. marraskuuta 2006

Matkakuumetta...



Käytin koirat eilen Akuutissa, jossa Nemiltä otettiin vasta-ainetestiä varten hieman verta ja annoin molemmille matolääkkeet valvotuissa olosuhteissa. Matolääkkeen antoa varten koirat piti punnita Akuutin eteisessä olevalla puntarilla. Niinpä olikin varsin yllättävää havaita, kuinka vähän neidit painavat. Nemille puntari näytti lukemaa 13,10kg. Ja Merrille 11,80kg.
Piti punnita Merri muutamaan otteeseen, mutta pakkohan se oli lopulta uskoa.

En ollut antanut koirille ruokaa aamulla, koska Nemille ei voinut antaa tuon verinäytteenoton takia. Joten Nemi popsi matolääkkeet innokkaasti. Ja koska Nemi söi omat puoltoista tablettia niin innolla, niin Merrikin lopulta söi, ensin tosin pudotti lattialle, mutta koska Nemi oli ryntäämässä syömään sitä niin .. pakkohan Merrinkin oli lääkkeet syödä narskuttaa. Ja minä kun epäilin ja harmittelin kun en ollut ottanut meetwurstia tms mukaani..

Puolan matkaa varten ei siis tarvita tuota vasta-ainetestausta, mutta muutoin kyllä. Siis jotta voimme ens kesänä lähteä koko lauman voimin Ruotsiin...

Puolan matkamme alkaa siis maanantaina, jolloin hyppäämme Oulusta bussiin klo 9.00. Päiväkirjakin jää siis päivitystauolle puoleksitoista viikoksi. Palaamme reissusta 15.11 joskus iltamyöhään. Ja näyttelykehässä koirat ovat torstaina 9.11.


Kouluttajan näkökulma: ratatreeni2



Okk:n jatko-agi-ryhmä, harjoitukset 2.marraskuuta -06

Tein tällekin kertaa rataharjoituksen Pirkon pitäessä esteharjoituksia
hallin toisessa päässä. Rata oli hieman lyhyempi kuin viime kerralla,
mutta olin miettinyt siihen muutamia harjoituksellisia kohtia.

Eli alussa oli kolme hyppyestettä pienellä kaarella, sitten kaksi
hyppyä vierekkäin. Niin että 3. ja 4. hyppyjen välissä kannatti tehdä
valssi. Ja 4. ja 5. hypyt ottaa "hyppy-takaa-hyppy" -tyylillä. Eli
jatkettiin viime kerralla harjoitteluohjelmaan otettua esteen
kiertämistä. Lopuksi oli vielä loppusuora, eli hyppy -suoraputki ja
hyppy. Loppuun laitettiin nami ja alettiin opettamaan koirille eteen
-käskyä.

Suurimmalla osalla koirakoista harjoitus meni
hyvin, kerkesimme myös ottamaan radan, tai osia siitä, uudestaan. Sekä
toisen puoliskon kanssa teimme pienellä muutoksella radan myös toisin
päin (lopusta alkuun).

Harjoitellut asiat:
  1. Valssi
  2. "Takaa" (hyppy-takaa-hyppy)
  3. Eteen -meno

Muistutus: kannattaa palkata koira aina välillä haltuunotosta, ja
käyttää haltuunottoon terävää käskyä ennemmin siis tässä kuin täällä.

Ensi viikolla Mari pitää tälle ryhmälle treenit koska allekirjoittanut on Puolassa..

Agiliitelyä


Kolmet viimeisimmät Merrin agiharkat
ovat jääneet täysin vaille kommentointia. Tässä jotain epämääräisiä
sekaisia kommentteja niistä..



  • Merri haukkua pätkytti eilen kun olin rataantutustumisessa. Ja
    kun Mari selitti harjoitusten tarkoituksia. Kyllästyin siihen ja hain
    itselleni räminätölkin -> Merri oli hiljaa.


  • Sunnuntaina Merri hyppäsi reilusti puomin alasmenokontaktilta
    yli, joten eilen treenasin sen kanssa pelkkää puomia (muun treenin
    välissä), pysäytin stop-käskyllä alasmenokontaktille. Palkkasin. Käskin
    pysyä paikallaan ja palkkasin taas.


  • Eilen harjoiteltiin itteksemme putkeen irtaantumista ja leikkausta. Merri haukkui, ja irtosi huonosti.


  • Treenasin rengasta yksittäin, niin että renkaan takana oli
    purkinkansi jonka päällä oli nami. Eli tuolla Merri oppi että sen
    purkinkannen päällä on palkka.


  • Ratatreeniharkan tarkoituksena oli loppusuoran treenaus. Ensin
    otettiin eteen lähetystä yhden ja sitten kahden ja lopulta kolmannen
    hypyn takaa. Merri eteni ihan hyvin eikä vilkuillut mun suuntaan.
    Lopulta harjoittelimme koko treenin, eli kaksi hyppyä (nuo samat mitkä
    olivat eteen-treenissä), sitten tiukka käännös ja hyppy vähän
    kauempana, lähetys suoraan putkeen (joka oli vinossa), pituus ja 90
    asteen käännös ja nuo kolme loppuhyppyä. Ekalla kerralla mulla oli
    huono käännös (valssi) kahden hypyn jälkeen ja huono haltuunotto
    jolloin Merri kirmas Marin ja namikipon luo. Toisella kertaa käännös
    oli jo parempi. Samoin haltuunotto. Mutta Merri meinasi juosta putken
    ohi, käskytin sitä putkelle uudestaan jolloin Merri teki vekin ja meni
    putkeen :) Pituudelta kääntyi ihan hyvin hypylle - sitten selvästi
    lamppu syttyi ja koira kiiti eteen -käskyllä "maaliin".


  • Lopuksi vielä otettiin Merrille suora putki jonka päässä oli
    namia, jotta Merrillä olisi hinku putkiin :) ja olihan sillä, kun tiesi
    saavansa lihapullaa :)

  • Sunnuntaina tein muutamia hyviä pujotteluharjoituksia.


  • Viime torstain treeneistä en näköjään muista enää oikein mitään... kait ne ihan kohtuudella menivät.




maanantai 30. lokakuuta 2006

Koppi



Merrin tokotreeneissä sunnuntaina
harjoiteltiin hieman pidempiä seuraamispätkiä. Oleellista oli
satunnaispalkkaus. Tällä kertaa kokeilin palkkausta suustani, onneksi
ei ollut hirmu ällöjä namipaloja ;) ja tuo toimikin ihan kohtuu hyvin.
Ts. Merrillä oli tosi hyvä kontakti, ja se jaksoi seuratakin aika kauan
(en tietty yrittänyt mitään ennätystä), mutta seuraamispaikka voisi
olla parempikin. Ja koiran pitäisi paremmin saada koppina se nami -
välillä se toki sen saikin. Mutta välillä ei .. ja tuo tietty lisäsi
kiinnostusta sen hyvän hajuisen lattian nuuskutukseen.. Välillä
palkkasin Merrin ihan vaan perusasennosta, välillä muutaman askeleen
seuraamisesta, välillä seuraamisesta pysähtymisestä (jos istui kuten
kuulua pitää), välillä pidemmästä seuraamisesta ja välillä jopa niin
että teimme yhden tai kaksi käännöstä seuraamisessa ennen palkkaa.
Täyskäännökset sujuivat hyvin, niitä tulee treenattua enemmän kuin
pelkkiä käännöksiä oikealle tai vasemmalle. Myös seuraaminen juoksussa
ja hitaassa tempossa sujuivat ihan ok:sti.
Eli Merri osaa seurata, jos vain tahtoo..


Seuraavaksi harjoiteltiin seuraamisesta istumista. Siis tuota
voittajaluokan liikettä. Ensin käsky, sitten pysähdys ja kun koira
istuu niin palkka. Ei vielä koiran jättämistä. Jos yritin jättämistä
niin Merri jonkun kerran jäi ihan hyvin ja seuraavalla kerralla meni
maahan. Sitten tein niin, että kun koira istui, palkkasin sen ja
käännyin sen eteen käskien koiran pysyä paikallaan ja heti perään
siirryin takaisin viereeen, palkkasin ja vapautin.
Eli samaan tyyliin kuin olen Nemille opettanut seuraamisesta seisomista/maahanmenoa ja istumista.


Lopuksi otettiin vielä estehyppy. Ekalla kerralla meni hyvin, mutta ei
olisi ehkä kannattanut ottaa liikettä kokonaan eli sitä että Merri
lopulta istuu mun vieressä. Seuraavalla kerralla meni ihan pieleen, en
tosin enää muista miten. Sitten otin uudestaan, mutta heitin Merrille
namin ja vapautin sen sen jälkeen kun se oli seiso-käskyllä seissyt
hetken esteen takana.



Lopuksi vielä kun oli luppoaikaa niin seisotutin Merriä (ollen itse
kyykyssä) ja pidin koiran häntää selän päällä ja namia nenän edessä.
Eli näyttelyseisontaa (jotan ei ennen ole Merrin kanssa noin tehty ;)),
tuo sujui ihan hyvin.. joten voipi olla että seisotuan Merrin noin
Poznanissa.

Yritin samaa kotona myös Nemin kanssa, mutta se meni ihan pelleilyksi..

lauantai 28. lokakuuta 2006

Talvi


Tänne on rynninyt talvi, lunta on tulla tupruttanut pari päivää oikein
urakalla. Ja koirat ovat olleet pihalla ihan innoissaan :)
Toivottavasti lumi on tullut jäädäkseen, minä en ainakaan kaipaa yhtään
sitä liukasta loska -keliä.. Tosin aamulenkillä kaaduin kolme kertaa,
kun se jää kuitenkin on siellä 10 sentin lumikerroksenkin alla...



Käytiin koirien kanssa kävelyllä Oulussa Värtön rannassa, tutuissa
maisemissa. Tuollahan tuli ulkoiltua paljonkin silloin kun vielä
asuttiin Oulussa (Peltolassa).

Lisää kuvia.

perjantai 27. lokakuuta 2006

Kouluttajan näkökulma: ratatreeni



Vedän yhdessä Pirkon kanssa agility-jatkoryhmää Virpiniemessä torstaisin. Tähän mennessä meillä on ollut neljä harjoituskertaa:


  1. Aloitus, pelisääntöjen selitys yms alkupuheet ja pieni rata.
  2. Pirkko veti ohjaustreenin ja "mun puolella" harjoiteltiin pujottelua ja A:ta
  3. Pirkon ohjaustreeni ja yksittäisinä pujottelua, puomia ja putki - puomi -yhdistelmää
  4. Pirkko harjoitutti yksittäis-esteistä putkea, pujottelua ja A:ta ja minä ratapätkää, joka oli kutakuinkin tällainen:



Ajatuksia tähän harjoitukseen oli:


  • 2- ja 3-esteiden väliin valssi tai
  • leikkaus 3 esteen jälkeen (tai ennen) ja käskytys putkelle
  • "takaa-takaa" -harjoittelu. Eli opettaa koira kiertämään esteen taakse. Tätä harjoiteltiin siis hyppyjen 5 ja 6 vaiheilla.
  • valssi 6 ja 7 -kohtaan. Makseilla pieni vekki siinä, jotta koiralla oli tilaa tulla alas 6 hypyltä ja kääntää kohti 7 hyppyä.
  • hyppyjen
    7-10 tarkoituksena oli saada koira hakemaan itse hyppyjä ilman että
    sitä tarvitsisi viedä joka esteelle. ja toisaalta muistaa myös itse
    liikkua (ei liian lujaa ettei koira ohita esteitä), koska jos oma liike
    pysähtyy niin koirat helposti jäävät "jankkailemaan" esteen taakse.
    Samalla muistaen oikea-aikainen käskytys ja selvä näyttö koiralle.


Etukäteen harjoitusta miettiessäni
olin hieman epävarma minkätasoinen harjoitus olisi tälle ryhmälle hyvä,
mutta jälkeen päin ajateltuna tämä oli oikeenkin passeli harjoitus.
Olettaisin, että jokainen koirakko koki onnistumisen elämyksiä, mutta
kaikille tämä ei tainnut olla liian helppokaan ;)



Koulutettavat ovat innokkaita koirakoita, joita on ilo opastaa - aika kuluu kuin siivillä (joten
itselläni on vielä pieniä hankaluuksia hahmottaa kuinka paljon/vähän
sitä tunnissa ehtii tehdä... mutta jospa tämä tästä..).




torstai 26. lokakuuta 2006

Merrin toko-ohjelma



Sain myös Merrin toko-ohjelman tälle syksyä. Eli tässä samaan tapaan kuin tuo Neminkin, eli omat kommentit punaisella.

15.10. - treenitarina
  • Luoksepäästävyys
  • Liikkeestä maahanmeno
  • Seuraaminen (perusasento&kontakti)
  • Luoksetulo
22.10. (poissaolo, syy: Kalajoen erkkari)
  • Luoksetulo
  • Seuraaminen (liikkeellelähtö)
  • Liikkeestä seisominen
29.10.
  • Seuraaminen (matkan pidentäminen)
  • Hyppy
  • Liikkeestä istuminen
5.11. (poissaolo, syy: papan hautajaiset)
  • Seuraaminen (käännökset)
  • Nouto
12.11. (poissaolo, syy: MV-näyttelymatka)
  • Seuraaminen (pysähtyminen)
  • Nouto
  • Kaukokäskyt: istu-maahan
19.11.
  • Seuraaminen (vauhdinmuutokset)
  • Kaukokäskyt: seiso-istu
26.11.
  • Seuraamiskaavio
  • Kaukokäskyt: seiso-maahan
  • Ruutu
3.12. (poissaolo, syy: Seinäjoella agikisoissa)
  • Nouto
  • Merkki
10.12. (poissaolo, syy: Helsingissä näyttelyssä)
  • Nouto

tiistai 24. lokakuuta 2006

Nemin toko-ohjelma



Sain Tiinalta syksyn toko-ohjelman, joten laitanpa sen tänne "talteen". Punaisella omia kommentteja sekaan.

(11.10 Nemin juoksu alkoi)

22.10. (poissaolo, syy: juoksu + Kalajoen erkkari..)
  • paikallaolo: häiriöt, käskytystä
  • liikkeestä maahanmeno LO
  • seuraaminen kytkettynä LO
  • KOTIIN: seuraaminen
Paikallaoloa
'ei liikkeenomaisesti' tulee harjoiteltua joka päivä jossain määrin.
Ruuan antamisen yhteydessä paikallaolo istuen tai maaten, aika 30sek -
3min. Nemi pysyy hyvin paikallaan. Varsinaista tokomaista paikallaoloa
tulee harjoiteltua kotona todella vähän.

Liikkeestä
maahanmenoa, tai lähinnä sitä nopeaksi hiottavaa, harjoittelemme
silloin tällöin. Joko pelkkänä maahanmenona, tai 'vapaata seuraamista'
josta käsky maahan ja heti palkka. Eli en edes oleta koiran jäävän
maahan, vielä.

Seuraamista on treenattu, ja treenataan paljon. Sekä sisällä että ulkona. Sujuu enimmäkseen ihan hyvin.

29.10. (poissaolo, syy: juoksu)
  • hyppy, viimeistelyä
  • maahanmeno: häiriöt
  • seuraaminen vapaana LO
  • luoksetulo LO
  • KOTIIN: seisominen
Hyppy
on ihan retuperällä. Ts. harjoiteltu vähän, hyppää innokkaasti, mutta
toisinaan tarvitsee apuja (kun ei ymmärrä miksi minä en liiku). En ole
edes ottanut hypyn takana odottamista / seisomista vielä.

Maahanmeno, ks. ed vkon teksti, samoin seuraaminen.
Luoksetulo sujuu aika mallikkaasti jo, siitä en tiedä mitä kohtaa pitäisi parantaa tms, vaikka varmaan niitäkin löytyy ;)
Liikkeestä
seisominen sujuu paremmin kuin liik.maanhanmeno, vaikka sitä ollaankin
harjoiteltu aika vähän. Eli voisimme ottaa sen tehoharjoitteluun.

5.11. (poissaolo, syy: juoksu + papan hautajaiset)
  • liikkeestä seisominen LO
  • hyppy LO
  • paikallaolo, häiriöitä
  • seuraaminen, käännökset
  • KOTIIN: nouto
Seuraamisen
käännöksiä tulee treenailtua yleensä samalla kun seuraamisiakin. Sujuu
ihan ok:sti, kait. Joku muu voisi olla eri mieltä.. mitäpä sitä itse
noita niin huomaisi..

Noutoa
on harjoiteltua tosi vähän, eli senkin voisi ottaa ohjelmaan mukaan. En
vain oikein tiedä millä konstein lähtisin sitä harjoittelemaan? Eli
samallalailla (hitaan kaavan mukaan) kuin Merrillekin, vai jotenkin
muuten? Vaikka, kun tarkemmin asiaa miettii, niin on noudon eri
vaiheita opeteltu niin, että kun Nemi on kantanut suussaan jotain niin
on otettu siltä pois (irti) ja annettu takaisin (ota).

Muihin liik. kommentit jo aiemmin.
12.11. (poissaolo, syy: MV-näyttelymatka)
  • seisominen: häiriöt
  • nouto
  • ruutu
  • seuraaminen
  • KOTIIN: kaukokäskyt
Ruutua
harjoiteltiin muutaman kerran kesän aikana namikupin avulla, joka toimi
ihan hyvin. Kauempaakin lähettäminen onnistuu. Maahanmeno ei ole vielä
niin varma, että olisin juurikaan uskaltanut yhdistää sitä tähän.

Kaukokäskyjä on harjoiteltu aika vähän, ja niistäkin vähistä treeneistä on jo aikaa.

19.11.
  • seuraaminen vapaana LO
  • liikkeestä seisominen LO
  • kaukokäskyt
  • paikallaolo
  • KOTIIN: luoksetulo
26.11.
  • nouto
  • liikkeestä istuminen
  • hyppy LO
  • luoksetulo LO
  • KOTIIN: nouto
3.12. (poissaolo, syy: Merrin kanssa Seinäjoella agikisoissa)
  • noutoviesti
  • liikkeestä seisominen LO
  • liikkeestä maahanmeno LO
  • paikallaolo LO
  • KOTIIN: liikkeestä seisominen/maahanmeno
10.12. (poissaolo, syy: Nemin kanssa Messarissa)
  • paikallaolo LO
  • liikkeestä seisominen/maahanmeno LO
  • luoksetulo LO
  • kaukokäskyt
  • KOTIIN: oman treenin heikoin lenkki
17.12.
  • neliökävely
  • kertausta


JOULUTAUKO alkaa 17.12., kevätkauden treenit aloitetaan 14.1. (Kajaanin näyttely loppiaisviikonloppuna, ei ohjattuja treenejä!)


maanantai 23. lokakuuta 2006

N MVA



Merri kotiutui viime yönä Norjan reissustaan muutaman ruusukkeen kanssa - eli siitä tuli tuolla reissulla Norjan valio :) :)
Kiitos Taina!

Cacibbia Merri ei ollut saanut kun oli hieman ujostellut kehässä, mutta muutoin tuomari oli kuulemma Merristä tykännyt :)



Kalajoeltakin selvittiin hengissä. Rlk Rop oli Merrin sukulais"poika"
Rocky eli veteraaniluokassa esiintynyt FIN & S MVA Little Honeys
Cuovga, jolle siis tuloksena ERI1 PU1 ROP-VET ROP BIS2-VET BIS3.
Ei siis yhtään hullumpi päivä Little Honeys -ruotsinlapinkoirille :)


Syyskokouksessa jaettiin vuoden 2005 kiertopalkinnot. Joten Merri sai
pitää Aktiivi Ruotsinlapinkoira pokaalin ~ Merri on siis ollut
aktiivisin suomalainen ruotsinlapinkoira vuodesta 2003 lähtien.
Paras pentu eli Hempukka kisassa Nemi sijoittui yllättäen toiseksi, joten koska kolme parasta sai diplomit niin Nemikin sai :)


Kokouksessa valittiin myös uusi hallitus yhdistykselle, ts.
varajäsenillä on vain vuoden pesti kerrallaan ja muutama varsinainen
jäsen oli erovuoroisena. Hallitukseen oli ehdolla kahdeksan henkilöä,
joista annettujen äänien perusteella kuusi valittiin. Kolme eniten
ääniä saanutta varsinaisiksi jäseniksi ja kolme seuraavaa
varajäseneksi. Näin ollen jatkan hallituksessa varajäsenenä (tämä v.06
oli siis eka vuoteni hallituksen varajäsenenä). Kiitoksia kaikille
minua äänestäneille - ottakaahan yhteyttä jos on jotain mielenpäällä
tai muuten vaan... :)




perjantai 20. lokakuuta 2006

Romssa ja Kalajoki


Veimme Merrin aamulla Kastelliin, jossa se pakkautui asuntoautoon yhdessä Tainan & Virven ja heidän koirien kanssa. He suuntaavat auton keulan kohti Norjaa ja Tromssaa ja siellä olevaa KV-näyttelyä. Merri esiintyy näyttelykehässä sunnuntaina.



Nemi sitä vastoin suuntaa tänään Kalajoelle Lappalaiskoirien syyspäiville, tosin sen kummemmin tokoon kuin näyttelyynkään Nepsu ei osallistu, kunhan on maskottina matkassa. Kalajoelta kotiudumme sunnuntai-iltana.



Erkkariin on kuitenkin ilmoittautunut 10 ruotsinlapinkoiraa, vaikka Merri ja Nemi eivät olekaan siinä sakissa :)








Sniif-sniif


Voe mahoton, kun siellä harkkahallissa haisee hyvälle, siis koiran nenään. Ihan mahdotonta nuuskutusta koko ajan.



Treenattiin putkeen lähetystä ja pujottelua itsekseen ja ratatreeninä
samanlaista rataa kuin viimeksikin ts esteet oli about samoissa
kohdissa mutta suoritus järjestys vain eri.

Merri oli aika haukkuvalla tuulella.



Mutta minä sain hyviä vinkkejä vartalo-ohjaukseen, mikä on tosi hyvä
juttu, koska tähän mennessä siihen ei ole tullut kauheasti kiinnitettyä
huomiota :)




torstai 19. lokakuuta 2006

Hämärä treeniä


Ti, Sammaloja, agility



Kävimme tekemässä pujottelu - hyppy - rengas -treeniä tiistaina
alkuillasta Sammalojan kentällä. Eli pari hyppyä, pujo ja rengas. Taas
kerran tuli huomattua, että muutamalla esteellä saa tosi monipuolisen
harjoituksen aikaiseksi. Tuli havaittua, että jos yrittää kauempaa
lähettää Merrin pujotteluun niin ei riitä yksi estekäsky, koska Merri
menee epävarmaksi eikä tee mitään vaan pyörii ihmeissään esteen edessä.
Jos taas sanoin monta kertaa (itse liikkuen samalla hieman)
kepit-kepit-kepit, niin koira meni ihan nätisti pujotteluun. Tuolloin
myös leikkaus onnistui ihan hyvin ja pääsin lopulta vedättämään koiraa
kepeillä. Myös etäisyyttä tuli kokeiltua, pujoon oli n. 2m matkaa mutta
Merri sen kun pujotteli vaan. Väärältä puolelta hypyn kautta pujoon
tullessa koira piti hieman tarkemmin ohjata pujotteluun, mutta tuokin
sujui kohtuu näppärästi.

Myös sellaisen kivan havainnon tein, että vaikka koira tuli hieman
vinossa suunnassa kohti rengasta, niin suoritti sen kuitenkin ihan
hyvin vaikka ei tullutkaan kohtisuoraa rengasta kohti.



Lopuksi Nemikin pääsi hyppäämän nuo hypyt ja treenimään pujottelun
pariin otteeseen. Väärän puolen pujo on kyllä hankala. Siis mun itseni
takia, kun en osaa yhtään tahdittaa harjoittelua oikein. Nemi kun menee
nopeemmin kuin minä, ja sitten kääntyy katsomaan mua ja hermostuu kun
jään jälkeen. Jos taas nopeutan niin käskytys-sössiintyy ja.. argh. ;)




maanantai 16. lokakuuta 2006

Paino-ongelmat takana päin?



Merrin kanssahan on ollut paino-ongelmia jo pidemmän aikaa. Neiti kun todella rakastaa syömistä. Joskus keväällä / alkukesästä lopetin antamasta sille mitään (tai juurikaan mitään eli ei ainakaan säännöllisesti) lisäkettä nappuloitten joukossa. Kesällä nappulat olivat jotain halppismuonaa mitä olin ostanut todella halvalla EuV-nlystä. Loppukesästä ostettiin Merrille Nutron Light muonaa. Ja jossain tässä tämän kaiken keskellä koira on sitten ottanut ja laihtunut, kylkiluut tuntuu selvästi ja tämän aamun punnituksessa selvisi, että Merri painaa tällä hetkellä 13kg. Mikä kuulostaa todella hyvältä, ei sen tuon vähempää tarvitse painaa, mutta toisaalta paino ei saa juuri noustakaan. Joten tässä koitetaan sitten tasapainoilla.

Samaisessa punnitusoperaatiossa selvisi, että Nemi painaa nyt 14kg ja sillä on hieman enemmän kerrosta ennen kylkiluita kuin Merrillä. Mutta toisaalta Nemi muutoin on sellainen hoikan luikun oloinen, että en taida kumminkaan laittaa sitä laihdutuskuurille ;)

Innokas treenijä


Sunnuntai-iltana kun palasin kotiin, niin kotona odotti todella innokas pieni koira. Tee mun kanssa jotain, mä haluan työskennellä kanssa ja varsinkin syödä niitä makkaranpalasia! Näinpä annoin Merrille iltaruuan ja treenailin Nemin kanssa hetken.



Tuli kyllä niin konkreettisesti huomattua noiden kahden koiran ero,
ainakin kun on puhe tottelevaisuuskoulutuksesta. Nemi meinaa pakahtua
innostaan tokottaa ja Merri ei voi ymmärtää, että mikä ihme idea näissä
perusasennoissa ja seuraamisissa oikein on.

Harjoittelimme siis tovin ihan vaan lyhyitä pätkiä seuraamista,
käännöksiä, pysähdyksiä ja perusasentoa ja sitä sivulle tuloa. Hieman
Nemi pomppi seuraamisessa kun oli niin tohkeissaan. Lopuksi treenin
vielä koiran kanssa nopeaa maahanmenoa, jossa palkkasin koiran
narulelua retuuttamalla. Seuraamisjutuissa palkkana oli siis nami.




Merrin toiset tokot


Lappalaisagiliitelyn päätteeksi
pilkoin lisää makkaraa, lämmittelin hetken autossa ja käytin Merriä
metsässä lenkillä. Merri oli metsässä hyvin liikkuvaisella mielellä eli
ei todellakaan kulkenut mun kantapäillä tms. En tiedä luuliko se meidän
etsivän metsästä jotain tms.



Aloitimme tokotukset luoksepäästäväisyydellä (harjoittelijoita oli nyt
enemmän kuin viimeksi, joten treenasimme kahdessa porukassa). Syötin
Merrille makkaraa kun se istui mun vierellä, Ammi ei tullut
kosketusetäisyydelle asti. Parempi niin, että M pysyy nätisti
paikoillaan kuin että rynniin eteen tai taakse. Tästä on hyvä jatkaa.

Sitten treenailimme paikallaoloa, sekä istuen että maaten. Merri pysyi ihan hyvin paikallaan, palkkailin sitä aina välillä.

Sitten otettiin seuraamisesta maahamenoa. Ekalla kerralla Merrin
seuraaminen oli todella kehnoa. Maahanmeno sillä on ihan nopea, mutta
se menee vinoon maahan. Toisella kerralla seurautin makkaran avulla
jolloin se oli parempaa, mutta maahanmeno edelleen vino. Seuraavaksi
palkkasin koiran maahan (ja vapautin) kun olin palaamassa sen luo. Ja
viimeisellä kerralla ohjasin namin avulla maahan jolloin koira meni
suoraan asentoon makaamaan.




Lappalaisagit


Koska Nemi juoksuilee niin agiliidin
vain Merrin kanssa lappalasten halliharkoissa sunnuntaina. Harjoittelin
aika paljon pujoa, koiran jättämistä esteen alkuun ja itse vastaanottoa
about puolesta välistä. Sujui ihan kivasti, mutta yli puolen välin ei
passannut mennä. Leikkausta kun koira menee pujoon, leikkasin
"vaikeammalle" puolelle ja M pujotteli ihan hyvin. Vinon hypyn takaa,
ei ongelmaa. Myös vedätystä tuli treenittyä.



Ratapätkiä oli kaksi. Toinen oli suora: hyppy - putki - muuri - a. Kun
Merri havaitsi, että kouluttaja vei aalle namia niin se hyppäsi hypyn
ja meni putken mutta sitten ohitti muurin ja oli kirmaamassa kohti
a:ta. Kun käskytin sen takaisin. Eli ihan samat elkeet kuin Nemilläkin.
Kun itse menin vastaanottamaan koiraa about muurin kohdalle niin koira
jopa suorittikin kaikki esteet.

Harjoittelin samaa kohtaa myös yksikseni hieman torstain treenien
tyylillä. Eli vein koiran kanssa makupalan putken päähän ja laitoin
koiran istumaa hypyn taakse ja sitten käskin sen putkeen, jolloin se
hyppäsi hypyn ja kiisi putken läpi syömään namia. Tätä tein pari kertaa
ja sitten kääntelin putken päätä hieman, mikä ei vaikuttanut Merrin
putkeen meno intoon millään lailla. Mitä nyt putken päätä piti hetki
"hakea" eli meno ei ollut ihan niin nopea kuin suoran putken kanssa.



Lopuksi treenailimme vielä rataharjoituksen parissa mikä koostui
kahdesta suorasta hypystä, mutkaputkesta ja kolmesta suorassa linjassa
olleesta hypystä. Ensin tein siinä omia hyppykuvioitani. Merri irtosi
tähän putkeen tosi huonosti. Kun koira oli hypyllä ja käskin putkeen
niin se ei mennyt vaan jäi haukkua räksymään mua. Vasta kun saattelin
sen esteelle asti niin se suostui menemään sinne.

Lopulta tehtiin varsinainen harjoitus missä hypittiin hypyt ristiin eli
ristikkäiset hypyt, koira putkeen ja taas ristihypyt plus vimppa hyppy.
Merrin kanssa leikkaus ei toiminut tai olin ottamassa sitä vastaan
liian kauakana. Eli kun minä en liikkunut tarpeeksi niin ei koirakaan.
Lopulta päätin valssata kun koira tuli putkesta ja hyppäsi hypyn ja
sitten vielä pari viimeistä hyppyä.

Vastaavanlainen harjoitus meni edellisellä viikolla Nemin kanssa
paremmin kuin nyt Merrin, johtuenee ehkä siitä, että Nemi irtoaa
paremmin ja sen nokka on eteenpäin eikä katsele missä minä viipotan.