maanantai 24. toukokuuta 2021

Koiratanssin kesäkurssi, ensimmäinen treeni

 Eilen tosiaan alkoi se koiratanssin kesäkurssi. Harjoitusten aiheena oli "23.5. Hiotaan jotakin yksityiskohtaa. Mieti valmiiksi oma treenisi, esim. liike, liikeyhdistelmä, positio tai vaikka käsien tai rekvisiitan sujuva käyttö. Voi olla myös aloitus tai lopetus. Ei kuitenkaan tehdä tällä kerralla kokonaista ohjelmaa."



Miten voi hioa koreon yksityiskohtia jos ei ole koreota? Biisin keksin (ja Saara ystävällisesti editoi sen mulle) jo reilusti yli vuosi sitten, mutta koko viime vuonna en päässyt asiassa eteenpäin ollenkaan. Ohjelman punainen lanka ei tuntunut löytyvän ei hyvällä eikä pahalla. 

Eilen päivällä istahdin sitten pöydän ääreen, kynän, pinkan a-nelosia ja puhelimen kanssa. Puhelimesta kuuntelin biisiä n kertaa, pistin kappaleen välillä pauselle, kelasin taaksepäin ja eteenpäin, kuuntelin ja pidin hiljaisia hetkiä. Kirjoitin ylös mitä temppuja osataan ja niistä mietin mitkä voisivat sopia just tähän biisiin. Mietin myös oppisiko Kiki nopsasti jotain sovelluksia osaamistaan tempuista. Mietin, että mitkä ovat temppuja mitä Kiki tekee mielellään ja mistä se ei niin tykkää. Samoin mietin mitkä ovat kiihdyttäviä temppuja ja mitkä rauhallisempia. Kiihdyttävät temput saavat äänikanavat herkemmin aukeamaan, mihin kohtaan ohjelmaa niitä kannattaa viljellä? Vaikka ääntä tulisi, niin kannattaako silti alussa tai keskivaiheilla tehdä kiihdyttävä temppu - ihan vain siksi ettei koira nuupahda - silläkin riskillä että saattaa mennä ääntelyksi. 

Samoin kirjoitin ylös mitä minä teen jos koira tekee asin x. Mietin kauankohan kestää aikaa tehdä mitäkin asioita, tämä ei tietenkään selvinnyt siinä pöydän ääressä kirjoittaessa, mutta se on myös asia mitä pitää miettiä. Samoin kuin se, että riippunee ihan tilanteesta (koirasta ja itsestä, että kauanko tuherretaan mitäkin temppua), että mitä kaikkia liikkeitä ehditään biisin aikana tehdä. Yritin myös miettiä ratasuunnitelmaa, mutta siinä en päässyt oikein mihinkään järkevään lopputulokseen. Tai kehäsuunnitelma kait se on. Kehä pitäisi käyttää monipuolisesti hyväkseen eikä saisi tehdä temppuja vain yhdessä kohti annettua aluetta ja mielellään ei pitäisi pyllistellä yleisölle eikä varsinkaan tuomareille; ainakaan ihan kokoaikaa. 

Kirjoitin ylös 3-5 eri koreota, päätyen lopulta yhteen, sillä hetkellä parhaimmalta tuntuvaan ja sen ohjelman otin mukaan treeneihin. Hallilla kysyttiin haluaako tehdä 5+5 minuuttia vai 10 minuuttia kerralla. Koska kaikki muut ottivat aikansa kahdessa osassa niin päädyin samaan (laumasieluna tai joukkopainostuksesta). 

Mutta mitä kummaa treenata? No ekassa osiossa päädyin testaamaan koreon alkua eli tarkoitus oli tehdä 3-5 liikettä alusta. Halusin lähinnä tietää kuinka kauan menee aikaa pariin kolmeen ekaan liikkeeseen. En siis ollut tehnyt ohjelmaa / temppuja kertaakaan aiemmin musiikkiin. (tai jos joskus viime vuonna yritin jotain niin niitä en enää muista). Yllätys yllätys ekoissa liikkeissä ei mennytkään kovin kauan aikaa. Harmikseni vain Kiki karkasi haistelemaan lattiaa kolmen tempun jälkeen, että kovinkaan sujuvaa harjoitusta en saanut aikaiseksi. 

Kouluttajalta (ja eräältä ryhmäläiseltä) sain kuitenkin ihan rohkaisevia kommentteja ohjelman alkukoreosta, joten ehkä en ihan hukkateillä ole. 

Toisessa osiossa otettiin ilman musiikkia koreon lopusta muutama temppu. Loppuun kyselin myös vinkkejä muutenkin, ja ihan hyvä niin, sillä saattaapi olla, että loppuosa ohjelmasta meni kenties uusiksi treenien ansiosta, koska saatiin siihen ihan kiva idea :)




Ostoksilla

 Pari kertaa viime aikoina on käynyt niin, että olen kuvitellut koirani olevan hihnassa, mutta olenkin havainnut pitäväni remmistä kiinni - remmistä joka ei olekaan ollut kiinni koirassa. Eilen sitten huomattiin, että remmin rgb-lukko on jumittunut (vai löystynyt) niin, että aukeilee itsekseen. Tai jää niin ettei mene kunnolla kiinni, en ole ihan varma kummasta on kyse. 

Välillä on sitten lenkeillä tällaisia tilanteita: 




Jolloin en todellakaan halua, että koira pääsee yllättäin irti. 
Video on eiliseltä Siikajoelta, mutta jänöjä yms näkyy toki muuallakin. 



Ostin sitten samalla kaksi talutinta, koska kohtahan koiria on taas kaksi. Aluksi toki tuo remmi on turhan raskas pennulle, mutta äkkiä se kasvaa ... Päädyin ostamaan eri väriset niin jos käyttäisi toista remmiä toiselle ja toista toiselle. 

Kikin ruoka on/oli vähissä, joten kävin ostamassa sille samalla uutta ruokaa. Se hetken riemu siitä, että Werraton olisi Kikille sopiva sapuska on menneen talven lumia. Koska viime aikoina koira on useita kertoja ollut haluton syömään sitä, tai jättänyt kokonaan syömästä niin otin kokeiluun -taas- uutta merkkiä. 



Ostin samalla raakapullia, siitä onkin jo aikaa kun olen viimeksi niitä Kikille antanut. 

Koska tuhlasin niin paljon rahaa niin sain kaupanpäälle koiranpedin, ei nyt ehkä kaunein näkemäni sellainen, mutta ollut mielessä, että pitäisi uusia koirien petejä, joten onpahan nyt yks vähemmän ostettavaksi. 




perjantai 21. toukokuuta 2021

Onko ne sukua toisilleen?

 Kun kulkee (vielä en kulje, mutta olen kulkenut ja tulen kulkemaan) kahden mustan lappalaiskoiran kanssa eri paikoissa kuulee usein kysyttävän, että "Onko ne sukua toisilleen?" tai "Onko tuo tuon pentu?" 

Koskaan ei kukaan ollut kenenkään pentu eikä läheistä sukua toisilleen, mutta ainahan sitä sukutaulusta jotain yhtäläisyyksiä löytyy. 


Tässä Taran sukutaulu (4. sukupolvea) (klikkaa kuvaa niin näet sen isompana)


Hunddatasta katsoin isän puolelta lisää sukua:

teknisten ongelmien vuoksi se  kuvaei siihen nyt halua tulla. 


Enivei raapustuksen pointti oli kuitenkin se, että kun katselin Taran sukutaulua havaitsin, että 

  • kun isän äidin sukua menee tarpeeksi taaksepäin tulee vastaan Renlundens Jäntä joka oli Merrin siskopuoli - eli sukutaulussa on myös Little Honeys koira (Merrin isä)
  • Runon (eli Taran äidin) äidin isä on Herding Instinct's -kasvatti - ei tosin samaa sukulinjaa kuin mitä Nemi oli 
  • Tämän sukutaulussa olevan Herding Instinct's koiran emä on Care Bears -koiria "Flamma", jonka sisko "Fenni" taas on Kikin äidin "Sanin" äiti 😊



torstai 20. toukokuuta 2021

Kengän kuumennus

 Sarjassamme note-to-yourself. 

Jatkossa jos Kenkälässä kenkään tehdään kengän kuumennus eli pehmitys johonkin reunaan yms, niin siitä ei muuten ole mitään hyötyä jos kenkiä ei ota heti käyttöön. 

Nim. käytinpä rapakelien ajan vanhoja kenkiä ja nyt vasta sisäänajan uusia, jotka sitten painavat jalassa olevaa möhkyräluuta niin, että varmaan on rakko siellä kohta ... 

Ja tältä olisi voitu välttyä jos olisin alkanut heti pitämään uusia kenkiä kun The Kenkälässä erikoisasiantuntija teki kenkään jotain taikojaan. 

Blaach. 

keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Mainonnan turn off

 Täysin kaksinaismoralistisesti olen havainnut, että somessa seikkaillessa itseäni alkaa ärsyttämään sellaiset tahot, jotka postaavat samaa mainosta joka ryhmään/sivulle. Tässä siis puhun facebookista, mutta tapahtunee muuallakin. 

Liittyy osittain siis kursseihin mitä olen harkinnut koirilleni. Rupesin sitten miettimään, että miksi jotkut mainokset ovat ok ja toiset eivät ja havaitsin omasta kulutuskäyttäytymisestäni seuraavan seikan: jos olen havainnut jonkun koulutuksen/tuotteen/palvelun hyväksi niin luultavasti alan melko vakioasiakkaaksi. Jos tuote/palvelu/... on sellainen mitä itse käytän säännöllisesti niin minua ei häiritse se, että someni tulvisi juuri kyseisen yrityksen mainontaa. 

Esim meiltä löytyy paljon Sonyn elektroniikkaa, majoitun mielelläni Scandiceissa ja ajan Mitsubishillä (taloudessamme on neljäs Mitsu menossa) eikä näiden mainonnan näkeminen ärsytä. Koirapalveluista en ala luettelemaan mitään, mutta ymmärtänette pointin. 

Tämä juttu sai sysäyksen siitä, kun olin kovastikin harkinnut eräältä taholta kurssin ottamista/ostamista, mutta sometyrkytysmainonta sai minut kääntymään toiseen suuntaan. Näin käy itselleni monesti muutenkin, mitä enemmän markkinoit sellaista tuotetta mitä en vielä kuluta niin sitä suurempi todennäköisyys on sille etten tartu tarjoukseen. 

Jotta yrityksille riittää asiakkaita niin onneksi on niitäkin, jotka eivät ole tällaisia änkyröitä kuin minä 😁 vaan joille nimenomaan sopii se, että he näkevät mainoksen usein ja tuote näin ollen jää mieleen (positiivisessa mielessä). 



tiistai 18. toukokuuta 2021

Pentukurssille?

 Olen koittanut pohtia, että 

  • Milloin 
  • Minne
Tara menisi pentukurssille? Hieman ristiriitaista käsitystä ja tietoa löytyy siitä, että kannattaako kursseille mennä jo ennen ensimmäisiä rokotuksia. On kursseja/kouluja joihin otetaan vasta kun ensimmäiset tai jopa toiset penturokotukset on saatu. Pentuhan rokotetaan 12 ja 16 viikon ikäisenä (eli siis Taran kohdalla eka rokotus on heinäkuun alussa ja toinen elokuun alussa). 

Samalla tavoin kuin pentua ei voi tilata milloin haluaa niin myöskään kursseja ei ala silloin kun minulle parhaiten sopisi. Yllättävää, eikö. 

Veisitkö sinä koirasi kursseille ennen rokotuksia? Tai mikä pentukoulu olisi hyvä?


Tai tarvitaanko me pentupentukoulua? Osaanko itse opettaa koiralle perusasiat ja lajikurssien vuoro on sitten joskus kesän jälkeen kun koira on hieman kasvanut. En tiedä. Katotaan mihin inspiroidun ja mitä mielenkiintoista eteen tulee. 

maanantai 17. toukokuuta 2021

Nelonen on totta

 Viime syksynä kirjoittelin, että olen alkanut etsimään sopivaa kasvattajaa/yhdistelmä, josta voitaisiin pentu ottaa (jos he meille sellaisen vain myisivät). Tuolloin kun kirjoituksen raapustin minulla oli jo mielessä kasvattaja, jolta pentua havittelin, mutta kuten kaikki koiranpentuja etsineet tietävät, niin pennun saaminen ei onnistu niin, että päättää "minä haluan" ja sitten sitä saa sen minkä haluaa (luonnollisesti myös täydellisenä ajankohtana). 

Vajaat viisi vuotta sitten luulin, että meidän neljäs koira ei olisi ruotsinlapinkoira. Olin jopa hetken aikaa sangen vakuuttunut asiasta. Joopa joo, enkait mä vissiin muita enää vain osaa katsella / kuvitella meille?

Hieman pohdiskelin josko haettaisiin tällä kertaa pentu Norjasta? Norjassahan on Ruotsin jälkeen eniten rlk-kasvattajia. Tämä oli siis ennen kuin tuli tämä koronakaaos. 

Meidän neljäs nelijalkainen perheenjäsen syntyi neljäs neljättä ja muuttaa meille touko-kesäkuun vaihteessa.  Pennun isä asuu Norjassa ja äiti on Ruotsista Suomeen muuttanut. Pennun vanhemmat ovat siis: C.I.B. FI MVA EE MVA LT MVA RU MVA LT JMVA EE JMVA LTJV-18 TLNJW-18 TLNW-18 TLNW-20 BALTV-20 Cahppes Walla ja N UCH NJV-15 NV-16  Wielgat Viirko Bearas Beana. 

Pentuja syntyi siis seitsemän: viisi poikaa ja kaksi tyttöä. Meidän onni, että tyttöjä on peräti kaksi, koska toinen menee sijoitukseen. Poikakoiraa kun en meille osaa (edelleenkään) kuvitella. 

Käytiin viime perjantaina katsomassa pentuja, tässä muutama video niistä:






Myöhemmin raapustelen varmastikin jos ja vaikkaa lisää aiheesta 😊


ps. Koiran kutsumanimi tulee kulttileffasta "Tappajatomaatit" (Tappajatomaattien paluu, Tappajatomaattien hyökkäys) 

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Kenttärallyt

 Käytiin eilen Kikin kanssa ensimmäistä kertaa -tälle ulkokautta- rallyilemassa ns Airan ryhmässä. Eli kun toissa talvena oltiin Okk:lla rallytokoilemassa niin kouluttajahan jatkoi reenien vetämistä myös kesällä - paikat hieman vaihteli, mutta ei oltu Okk:n kentillä kun reenit eivät olleet koirakerhon pitämiä. Tänä kesänä saman porukan (lisättynä ne jotka haluavat niistä jotka viime talvella reenasivat Airan ryhmässä) pihareenailut ovat saaneet siis jatkoa. Muutamaan ekaan kertaan en päässyt, mutta eilen menin harjotuksiin. 

Treenit ovat Heikinharjussa Timosenkosken luontokoulun lähellä olevalla kentällä. Kenttä oli pehmeähkö ja siinä näkyi hevosen kavioiden painaumia, muutama hevosenkakkaläjä (kuulemma viime vuotisia) ja muita jälkiä. Varmasti myös koiran nenään miljoonia hajuja. 

Harkkarata oli avoluokan tasoinen, muuten ei meille mitään vaikeita kylttejä paitsi se "seiso, kierrä koira". Tosin itsellä ei ollut edes tarkoitus tehdä juuri niitä kylttitehtäviä mitä radalla oli, vaan katsoa millä työskentelytuulella koira on ja tehdä sitä mihin se kykenee, mikä tuntuu kivalta (mieliala edellä). 

Paljonhan Kikin nenä meni maahan, mutta joitain oikeinkin onnistuneita pätkiä saatiin aikaiseksi. Ei tehty edess palasissa ihan koko rataa, kun se ei tosiaan tuntunut tarpeelliselta/oleelliselta. 

Tyhmä minä menin ottamaan sitten toisenkin kerran koiran pois autosta. Olisi pitänyt jättää yhteen yritykseen, kun silloiin sentään saatiin muutama ihan iloinen tekemisen meininki harjoitus tehtyä. Toisella kerralla Kiki oli ihan paineessa eikä alkanut millekään. Yritin juoksennella sen kanssa ympäri kenttää, josko olisin saanut sen vireen nostettua, mutta eipä tuo onnistunut. Koira suostui sentään istumaan käskystä pari kertaa, joten sain sen namitettua ja kehuttua siitä. 

Kun vein koiran takas autolle, niin Kiki ravisteli itsensä ja selvästi rentoutui just kun ennen kun nostin sen takaisin autoon. 

Ai miksikö se noin paineistui ja ahdistui? No koska Hiukkavaaran ampumaradalta kuului pauketta ... 

Että se sitten niistä reeneistä, merkkailen kohta tuosta mun blogikalenterista nuo kesäkaudenrallyreenit violetiksi, että tuskin ollaan enää jatkossa niihin menossa. Mitä suotta koiraa kiusaamaan kun sitä ammuntaäänet ahdistaa, ei se siitä muuksi muutu. 

Plus kaiken kruununa mun jalalle tuo kenttä oli liian huono kuntoinen eli illan / aamun olin ihan rampa. Eli oikean jalan päkiällä ei kärsi astua, erityisesti ne jänteet mitkä on jalan etuosassa just ennen varpaita ovat kipeät. 


edit. 15.5.21

ko päkiä kipu meni kyllä ohi parissa päivässä. Joten jos olisi pelkästään mun jalkajutuista kyse saattaisin koira-aktiviteetti-ilojen kannalta ajateltuna kestääkin kyseisen kivun aina silloin tällöin kun siitä selviää muutaman päivän kärsimyksillä. Mutta koska Kiki pelkää ko paikassa niin ei mitään järkeä kiusata siellä käymällä "treenimässä" tuossa paikassa

tiistai 11. toukokuuta 2021

MRI-tulokset

 Nonni, nyt löytyi Kannasta selite siitä mun magneettikuvaushärpäkkeessä vierailusta. 

"Sovittu soittoaika MRI-vastauksista. Kampurajalka siis aikoinaan nuorena ja lapsena leikattu useampaan kertaan Jyväskylässä. Nyt magneettikuvauksessa nähdään, että tibialis posterior on releasoitu kiinnityskohdastaan navicularesta ja tibialis anterior on kierrätetty SPLATT-tyyppisesti cuboideumiin kiinni, joka siis tuo palpoituva jännelahje, joka etuosassa. Peroneukset ovat magneetin perusteella ehyet, mutta toiminta niissä on heikkoa kliinisesti, kuten aiemmin todettu. Ekstensorit ovat ehyet ja sekä EDL että EHL näkyvät magneettikuvauksessa. Ohuita fleksorijuosteita on jalkapohjissa nähtävillä, mutta ei selkeää plantaarifaskiaa, joten sinnekin varmaan vapautus on tehty. Magneettikuvan perusteella ylänilkassa on mediaalinen kuluma sekä telaluun että sääriluun kohdalla mediaalisessa nurkassa. Subkondraalinen kysta 5 mm kokoisena telaluussa nähtävillä ja tämä selittää tuon ajoittaisen nilkkakivun mediaalisesti. Painealue on tuolla sisäsyrjällä. Subtalaarinivelessä on nivelrustot ohentuneet tasaisesti, mutta isompia yksittäisiä rustovaurioalueita tai ödeema-alueita ei erotu muuta kuin hivenen lateraalisesti alanilkassa, mutta kokonaisuutena löydös selittää rajoittuneen alanilkankin liikkeen. Telaluun ja sääriluun muoto siis poikkeava, joka mekaanisesti estää nilkan dorsifleksio- ja plantaarifleksioliikettä.


Kokonaistilanne jalan osalta on tyydyttävä, päivittäistä invalisidoivaa kipua ei ole ja liikkumiset sujuvat mukavasti. EDL/EHL -jännesiirteistä saatava lateraalisen nostovoiman hyöty on niukka ja en näe sitä tässä vaiheessa tarpeelliseksi varsinkin, kun nuo vasaravarpaat ovat aika rauhallisessa tilanteessa. Mikäli tilanne hankaloituu seuraavan puolen vuoden aikana, on lupa ottaa yhteyttä jalkapolille ja järjestetään kontrolli. Muuten sitten tarvittaessa uudella lähetteellä arvioon. Jalkinekompensaatiosta keskusteltu, eli ylänilkan ja alanilkan huonon liikkuvuuden vuoksi riittävällä päkiäkeinulla ja ylipäätään rullaavalla pohjalla oleva jalkine on hoitomuotona keskeisin."


Että mua häiritsee tuo kohta "aikoinaan nuorena ja lapsena leikattu". Mä joskus monta vuotta sitten toimitin pdf:t jostain lapsuusajan sairaskertomuksista jonnekin Oulun alueen terveysviranomaiselle. Saatesanoilla, että tallentakaa nämä mun tietoihin, jotta jatkossa lääkärit voisivat tarkistaa muinaisfaktat. Minne lie pdf:t ovat menneet, koska ei niistä näytä olevan mitään hyötyä. 
Mua on leikelty kun olin vauva, ja uusiksi kun olin pari (?) vuotias. En siis sanoisi olleeni nuori. Ja leikattu kaks kertaa, joten onko se sitten usea? 

sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Videoepikset keväällä 2021

Tänään oli Partacollieitten videokisapäivä. 

Lupasin facessa, että julkaisen meidän esityksen, kun kisat ovat ohi. Tässäpä se siis on:



Tällä vätystyksellä tultiin toisteks viimeiseksi fs-alokkaiden sarjassa. Osallistujia oli runsaasti, jopa 24. Ihan ansaitusti sijoituttiin hännille näissä kilpailuissa :-)



Miksi siis edes lähetin tuon videon eteenpäin, kun se on noin takkuinen? 

Koska, sain aikaiseksi osallistua tällaisiin skaboihin. En halunnut luovuttaa, vaikka ei saatu aikaiseksi ehjää suoritusta. Ne seikat mihin olen tässä tyytyväinen ovat: Kiki ei haistele lattiaa, Kiki ei karkaa kehästä, Kiki haluaisi tehdä mun kanssa asioita (minä vain olen epäselvä käskytyksissäni yms). 

Ja saatiin hyvä palkattomuusharjoitus ja kehäharjoitus. Liian myöhään luin episten säännöistä, että möllisarjassa olisi saanut palkata koiraa kesken suorituksen (tai ylipäänsä olla nami kädessä). Enpä silti tiedä olisiko esityksestä sen hienompi tullut vaikka namin kanssa oltaisiin esiinnytty (sitten olisi voinut olla palkkakomennusta). 



Jos joskus osallistun vastaaviin juttuihin, niin pyydän jonkun avuksi, niin ei tarvitse itse huolehtia sekä kuvaamisesta että musiikista. Ihan riittävästi olisi huolehdittavaa siinä, että voisi keskittyä vain koiraan ja koreoon. 


Pitäisi päättää pikkuhiljaa, että osallistutaanko kesäkuussa oleviin Okk:n koiratanssikisoihin? Ja teenkö ohjelman tähän musiikkiin vai siihen mitä työstin viime vuonna? 


edit. 10.05.21

ja ne tuomarin kommentit tulivat tänään postilaatikkoon:

MV: Hyväntuulinen ohjelma. Mukana jo hyvin erilaisia liikkeitä, mitkä koira suoritti pääosin hyvin. Joku kielto oli joukossa. Käsiohjausta oli vielä reilusti mukana mitä pyrkisin häivyttämään vähemmälle. Ohjaaja kannusti hienosti koiraa mikä kävi hieman hitaalla paikoitellen. Hauska ohjelman alku ja loppu. Kehää käytettiin hyvin. Jokunen haukku oli koiralla, mutta se ei haitannut kokonaisuutta. Ohjaaja liikkui hyvin musiikkiin. Vielä vähän varmuutta koiralle niin hyvä tulee. 😊

H+


perjantai 7. toukokuuta 2021

Toukohuolto

 Käytiin taas Kikin kanssa Vakkurin luona huollossa. 

Hoidatutin taas jalkojani; kaima osaa kyllä löytää aina ne "makeimmat" paikat jaloistani. Jos olisi vara niin kävisin tuolla about kerran viikossa. Hoidot siis auttavat mua, mutta hoitovaste ei vaan ole kauhian pitkä; mitäs olen niin romuna. 

Kaisan mukaan minä olin nyt enemmän hoidon tarpeessa kuin Kiki. Mitä tämä kertoo? Se kertoo sen, että koiralla menee hyvin :) (kaikenhuomioonottaen) 

Seuraavan hoidon varasin reilun kuukauden päähän eli 16.6. Siihen tosin otin vain jommallekummalle ajan ts yhden tunnin. 

Sain itselle venyttelyohjeita liittyen siihen mun vasemman jalan ongelmaan. 


Se ortopedi soitteli viime viikolla niistä magneettikuvaustuloksista. Sen jälkeen olen käynyt kyttäilemässä Kanta- ja muista palveluista- että milloin olisi selitettä aiheesta luettavissa, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt mitään. Lääkäri näet lupasi kirjoittaa aiheesta, jotta kaikki tieto ei olisi hataran muistini varassa ko puhelusta. Pointtina kuitenkin, että jalalleni ei ole mitään tehtävissä. Tai mitään sellaista mitä kannattaisi tehdä, josta oikeasti olisi hyötyä minulle. En myöskään saanut mitään ihmepillereitä mitkä auttaisivat "hiljaiseen kipuun" (mikä on viime vuosina ollut vähemmän hiljaista). 

Kampaushetki 5/21

 Harjasin Kikiä alkuviikosta, olikohan maanantaina vai tiistaina, parisen tuntia. Sitten loppui mielenkiinto sekä minulta että koiralta. Vielä jäi harjattavaa. Koirallani on nykyisin pehmeä karva joka menee helposti takkuun, lisäksi siellä taitaa olla päällykarvan alla karvanlähtöä osittain menossa eri kohdin kroppaa - karvaa mikä ei lähde pois kuin kampaamalla. Tai lähteehän sitä ympäri asuntoa itsestään ... 

Tänäaamuna pesin koiralta housukarvat aamulenkin jälkeen. Josko osa tahmaisuudesta olisi lähtenyt sitten samalla. Taitaa olla sitä karvaa nykyisin niin paljon, että kun Kiki pissii niin osa jää turkkiin haisemaan ja tahmailemaan ... 

Putkitilaus

 Tilasin just Rajalasta uuden -ts käytetyn- objektiivin kameroihini. Olin kytännyt (ja kuolannut) sellaista jo vuosia. Tai en ehkä montaa vuotta tätä versiota. Lopulta näet päätin, että koska ei ikinä ole vara automatiikalla varustettuihin ko putkiin niin ehkä sellaisen manuaaliobjektiivin voisi ostaa jos kohdalle osuisi. 

Näitähän ei niin vain kohdalle osu. "Kukaan" ei enää harrasta Sonyn a-mallin kameroita, tai putkia. Tai uutena niitä ei ainakaan ole juuri enää saatavilla. Just pari päivää sitten oli tällainen juttu eräässä valokuvausryhmässä: "The End of A-Mount: Sony Has Finally Discontinued The Last of its DSLRs". 

Joskus aktiivikisakuvausaikoina enemmän valokuvausta harrastaneet kehuivat, että kuinka hyviä kuvia saa (ja kannattaisi sinunkin hankkia) valovoimaisella 85mm putkella. Sittenmmin kun olen suunnannut kuvauksia myös poseerauskuvien puolelle niin myös siinä mallissa kiinteä kasivitonen on suosittu lasi. Sonyt croppikennoiseen on kyllä olemassa 85mm 2.8 ihan kohtuu hintaan (pari kolme sataa euroa), mutta 2.8 on liian pimeä + minulta löytyy jos jonkinlaista 2.8 valovoimalla olevaa putkeloa [Sigma 17-50mm, Sigma 24-70 mm, Sigma 105mm (makromakro putki, ei mulla muuten tällaista olis) ja Sigma 70-200mm]. Alle kakkosen valovoimalla varustetut Sony a-kameroihin sopivat 85mm objektiivit maksavat alkaen 1000 euroa. 

esim. Sonyn sivujen mukaan:
Planar T* 85 mm F1.4 ZA 1700 e.
85 mm F2.8 SAM 300e (tätä ei siis kannata ostaa)

Mihinkään superurheilusuorituksiin tästä uusimmasta putkihankinnastani tuskin on, koska se on täysin manuaalinen, mutta halusin sen silti ja tartuin tilaisuuteen kun kohdalle sattui. Kyseessä on Samyang 85mm f/1.4  :)


ps. tänään piti olla yhdet kuvaustreffit, mutta piti perua ne, kun ulkona sataa räntää (päivänennuste on jotain sadetta eli räntä voi muuttua niin vesi- kuin lumisateeksikin) eli ei oikein oivallinen kuvaussää. 

tiistai 4. toukokuuta 2021

Noset 03.05

 Tämän viikon maanantain nosetreeneissä tehtiin kaikki neljäosiota. Plus omatoimisesti yksi "laatikkotreeni" sisällä sekä lopuksi yläkerrassa yksi etsintä. 



Pihalla tehtiin ensin putkeen (sai palkata koiran yhden alueen etsinnön jälkeen) ulkoetsintä (eka kuva) ja sitten laatikkoetsintä. Pitkästä aikaa ulkona noseilua, mutta alkaa olla sen verran kokeneet nenänkäyttäjät etteivät ne häiriintyneet aiheesta (kuten joskus on käynyt kun aksas on vaik siirtynyt ulkokentille pitkän talvihallikauden jälkeen - tai kuten hiehoille käy kun pääsee ekan kerran kesälaitumelle). 

Kiki teki ulkoalueen niin, että kun lähdin liikkeelle ulko-oven likeltä niin koira eteni vauhdilla alueen toiseen päähän, jossa teki täyskäännöksen, kulki vähän matkaa takaisin päin saapuen hajupilveen. Tarkensi ja ilmaisi löydön. Aikaa meni 0,30. 

Laatikot menivät vähän samaan tyyliin. Ehdin ajatella, että ei nyt oikeen tullut harrastettua mitään etsintäsuunnitelmia tai muuta viisasta, kun Kiki jo kertoi mulle, että tää ois nyt tässä (anna palkka). 
Aika 0,16


Tauko. Tai tässä välissä taisin käydä tekemässä sen sisälaatikkojutskan. 



Sitten ulkona vielä ajoneuvoetsintä. Tässä meni aikaa siks kun Kiki kyllä melko pian pääsi hajupilveen, mutta toope ohjaaja ei tajunnut, että koira pyrkii toiselle puolelle. Että jos vaikka kiertäis peräkärryn niin koira pääsis nuuskuttaan sinne minne haluaisi. Haju oli siis peräkärryssä, mutta eri puolella kuin mistä etsintä aloitettiin. Koira siis eka nuuskutti auton toiselta puolen ja sitten juuttu peräkärryn kulmille. Hyppäsi myös peräkärryä vasten mistä saatiin virhepiste. 
Aika 1,30 + 1vp


Lopuksi oli vielä sisällä se sisäetsintä. Siis tähän "kokeenomaiseen" liittyen. Siinäkin Kiki oli melkein alussa jo pyörimässä hajupilvessä, muttei saanut tarkennettua oikeaan paikaan. Temppuili / kiipeili noiden portaiden alla olevien puujuttujen päällä, jotka hieman heiluivat ja koira ehkä vähän sai "nenilleen" etsinnässä. Mentiin sitten käymään muualla etsintäalueella rohkaisukierros, tai otettiin vauhtia tai mitä lie. Koira siis teki hommia sielläkin muttei samalla intensiteetillä. Palattiin takaisin sinne varsinaiseen nuuskutusnurkkaan ja sitten Kiki jo löysikin hajulähteen.
Aika 2,21


 


Viimeinen reeni oli tosiaan tuolla yläkerrassa. Siitä ei ole kuvia. Kiki nuuskutti pitkään taaimmaista huonetta. Vissiin se yritti mulle kertoa, että ei täällä mitään ole, mutta enhän mä tajunnut. Tai tajusin, mutta aikalailla viiveellä. Kun johdatin koiran sinne toiseen huoneeseen (koira oli tuolla vapaana) niin eipä siinä hirviä kauaa kestänyt kun se löydön teki. Itse olisin voinut aiemmin liikahdella muualle niin ei oltas niin pitkäksi aikaa jumitettu samoihin kohtiin (kun ei löytöä kerta tullut). 


Koira oli -taas kerran- taitava, ihmisellä on vielä paljon opittavaa ... 

Rallyt 29.4

 Viime viikon rallyreeneistä sen verran tarinaa, että nameina oli pitkästä aikaa jotain muuta kuin HauHaun pussituotteita. Olin ostanut jopa jotain leikkelettä (kinkkua?) mitä olin pilkkonut pieniksi palasiksi. Ja ainakin tuolla kertaa namivalinta oli toimiva. 

Ekalla ratakierros meni (yllättävänkin) jees liki loppuun asti. Toisteks viimisellä (tai niillä main) kyltillä sitten tuli herpaantuminen ts häiriöt voittivat Kikin keskittymisen. Tuota ennen olin tyytyväinen itseenikin siinä etten hoppuillut. Eli jos ja kun Kiki alkoi kiinnittämään huomiota ulkopuolisiin tekijöihin (muihin ryhmäläisiin ja niiden tekemisiin siis lähinnä) niin jos-ja-kun koira pysyi kuitenkin määrätyssä asennossa niin palkkailin sitä siihen. Ts kun otti taas kontaktia muhun. Rally ei ole nopeuskisa. Vaikka nopein virheetön suoritus voittaakin. Mutta voitot ei ole ne mitä minä tavoittelen koiraharrasteissa. 

Paitsi itseni voittamiset. 

Googlediagnoosi

 Luulen, että mulla on vasemmassa jalassa "plantaarifaskiitti eli kantakalvojänteen rappeuma". Ensin luulin ettei se tuo voi olla, kun ensin hoksasin kipua jalkaterän sisäsyrjällä. Että kun tuossa plantaarifaskiitissa kivun kerrotaan olevan kantapäässä. Mutta ensinnäkin tarkempi googlettelu viisastutti minua sen verran, että yksi oire on tuo sisäsyrjä särky ja toisekseen havaitsin, että kantapää on arasteleva aamuisin kun nousen ylös ja otan ensiaskeleet. Ja nyt ollaan jo siinä vaiheessa oirehdintaa, että kantapää on välillä kipeä myös kävellessä. 

Kampurajaln hyvinä puolina on sitten taas se, että siinä koivessa jalkapohjan kalvot ovat niin löysät ettei samaa ongelmaa ole oikeassa jalassa. 

Internetin ihmeellisestä maailmasta olen lukenut ettei ko vaivaan ole mitään yksiselitteistä parannuskeinoa. Eipä tietenkään. Ja kun tuon oik. jalan takia olen kuluneen vuoden aikana asioinut terveydenhoitopalveluissa (päätymättä mihinkään ns lopputulokseen) niin enpä nyt tiedä jaksanko tästä asiasta mennä valittamaan mitään kellekään.