Kikillä oli eilen aika Vakkurille. Mielenkiinnolla ja sekavin ajatuksin ajelin Oulunsaloon. Siis että kuinka paljon Kikin kyynärongelmiin ja olemukseen vaikuttaa se, että se lähes päivittäin (yleensä monta kertaa päivässä) nujuaa Taran kanssa.
Mutta ainakin näin ekalla kerralla, parin kolmen viikon painimisen jälkeen, koirassa ei ollut sen enempää hoidettavaa kuin yleensäkään 💕
Jumipaikkoja löytyi koirasta, älkää käsittäkö väärin, mutta ei tarvitse sen enempää rajoittaa noiden tolskaamista kuin tähänkään asti. Jokin järki päässä ja pelit seis aina silloin tällöin.
Tara oli mukana harjoittelemassa lähinnä sitä, että hoidettavaa koiraa -Kikiä siis- ei saa häiritä. Tara tutki paikat tarkkaan. Nostettiin kengät ja kassit hattuhyllylle jottei pentu olisi pistänyt niiden kanssa ranttaliksi. Kun pentu kyllästyi tutkimaan paikkoja annoin sille mukanani olleen puruluun jota se välillä söi ja välillä kuskaili paikasta toiseen. Kenkäkorokkeella oli mukava välillä makoilla.
Kikin seuraava fyssariaika on 18.8 - heinäkuun eläinfysioterapeutti on lomalla ja alku elokuu meni ristiin menojemme kanssa. Toivottavasti Kiki pärjää sinne asti ilman huoltoa, jos ei niin käydään jollain muulla "antamassa ensiapua" siinä välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti