sunnuntai 19. elokuuta 2012

Keminmaa, kisat 7/2012


Kävin Nemin kanssa viikko sitten Keminmaassa aksakisoissa. Neljän (4!) kuukauden tauon jälkeen jälleen kisoissa. Miksi niin pitkä kisatauko? Koska 
  1. keväällä jäätiin siihen tunnelmaan etten osaa. ilmestyi se kisa/ohjaamispeikko. rataantutustumisessa kaikki tietotaito tuntui katoavan taivaan tuuliin, mielessä pyöri vain musta-aukko ja paniikki siitä ettei ole kuin 5min aikaa tutustua rataan ja keksiä että mitä kettua radalla teen. Tietämys siitä, että jos radalla on yksikin sellainen kohta jonne ei ole tarkasti mielessä mitä aion yrittää tehdä niin homma kusee täysin kun panikoin ko kohtaa
  2. pujottelu lähti keväällä ja kesällä menemään päin pyllyä - turha mennä kisoihin jos pujo ei reeneissäkään toimi
  3. kesällä reissattiin muilla mailla eikä oltu suomen kisatarjontaa tutkimassa
  4. kesällä on kuuma, mikä vie mehut niin koirasta kuin ohjaajastakin ja ennen kaikkea ohjaajasta
Keminmaahan matkasin ihan Nemin kanssa kahdestaan. Olin hyvissä ajoin paikalla. Ilma oli lämmin, suorastaan kuuma. Kenttä ihan semi-jees. Ulkoilumaastot kivat. Kanttiini, sisävessa yms asiat ok. Tuomarina paikallinen agituomari eli Mika Moilanen

Ensimmäisen radan rt:ssä iski paniikki. En tiedä miten ohjaan alun. Rt:ssäkään en keksinyt hyvää tapaa. Onneksi kysyin Tarjalta ... ja hän vinkkasi mulle jotain ja asia selkiintyi. En tosin muista enää teinkö niin, miten Tarja sanoi. Mutta asia ei ollut enää niin vaikean oloinen päässäni. Kummallista. Muuta hirvittävän pahaa radassa ei sitten ollutkaan. Tosin hylky töräytettiin kutosputkelta kun Nemi meni sinne minne nenä näytti - kun en kerenny kääntää sen nenää ajoissa. Ja lopussa jätti yhen hypyn välistä. Eli pussin jälkeisen hypyn. Rata oli muutoin tosi sujuva ja mä olin hirmu tyytyväinen meidän meininkiin :) :)


Toinen rata olikin sitten peilikuva tuosta aiemmasta. Mä hyydyin alkusuoralla enkä saanut rytmitettyä koiraa / hidastettua sitä niin että se ei ois mennyt putkeen suoraan. Ois pitänyt ottaa se kauempaa vastaan lähdössä. Nyt menin kakkosen taakse. Radalle olin suunnitellut kaikenlaisia ohjauskikkailuja, mutta en ehtinyt mihinkään. Kaikki tuntui kusevan. Pujostakin koira meni ensin haukkuen ohi. Palautuksella pujotteli kuitenkin ihan reippaasti loppuun asti. Sen kisavauhti on ihan eri kuin reenivauhti eikä ohjausjutut näin ollen toimi kun mä oon hias ja koira ei... 



Seuraavat kisat on Oulussa ens viikon lauantaina.

Ei kommentteja: