Kävin eilen tokoilemassa yhdessä kauniiden gööttien eli Karkin ja Maijan sekä niiden ohjaajan eli Tuijan kanssa. Kiitoksia seurasta ja neuvoista :)
Ensin treenin pikkaisen Nemin kanssa, ja tuli kyllä todettu (n:ttä kertaa) että Nemi on ihana kun sillä on tekemisen meininki ja oikea vire päällä, mutta harmi vain kun se kadottaa sen niin helposti. Tai luultavimmin minen vain osaa :/ Nimittäin pitää sitä sen virettä yllä. Tähän kun jonkun taikakeinon keksisi niin a vot!
Otin Nemin kanssa liikkeestä maahanmenon, josta täytyy kyllä positiivisena sanoa, että sen maahanmeno on nopeutunut. Että jotain kehitystä on tapahtunut. Mutta mun täytyy muistaa käskyttää sitä jäpäkästi. Hivenen hidastelen kun käskytän mutta onneksi tuo on aika aavistuksen omaista.
Luoksetulo meni kympin arvoisesti (tai täysin hyvä mulle), eli siinä ei valittamista.
Seisomisessa ei meinannut millään pysähtyä, ennen kuin muistin mikä on oikea käskysana Nemille. Daa!! Varsinainen palikka-aivo taas liikenteessä. Nemin pysähtymiskäsky on seiso.
Sitten Merri.
Aloitettiin kettumaisimmalla osiolla. Eli metallinoudolla. Sitä otan aina välillä ihan vain noin niin kuin huvin ja urheilun ja harrastuksen vuoksi (ei siten että sitä joskus tarvittaisiin). Noutaa Mersu metallistakin kapulaa. Tässä tosin mulle todellakin riittää se, että se lähtee kapulan luo ja tuo sen mulle - en pidätytä kapulaa sen kummemmin koiran suussa jottei tulisi epäonnistumisia.
Sitten puukapulaan. Toisinaan varastaa, eli lähtee hakemaan jo kun heitän. Ja voi elämä, kun mä olenkin huono heittämään! Tätä pitäisi varmaan harjoitella ihan erikseenkin, ilman koiraa.. Ne huonot liikuntatuntijutut siirtyvät tännekin, voi käsi!
Hieman mietittiin kannattaisiko mun ottaa koiralta kapula jo silloin kun se tulee mun luo, eikä ensin käskeä sitä sivulle? Jos se tulee suoraa luo, niin ehkä kapula ensin pois ja sitten sivulle käskyllä. Sanookohan liikkeenohjaaja jotain tässä välissä vai käskytelläänkö ittekseen?
Hmm, muuten en kyllä järjestystä muista, mutta treenin lisäksi:
-ruutua: eli naksuttelin Merrille ruutumattoa (siis kun koskettaa mattoa) - ei lähde kovin kaukaa tuonne. Mutta pohdittiin sitä kumpihan on parempi tapa opettaa koiralle nami (jolloin koira varmasti irtoaa ruutuun), vai mattoalusta, vai lelu... vai? [Nemillehän olen opettanut tuota namin avulla, singahtaa kyl vauhdilla sinne]
-seuraamisia, pidemmällä pätkällä into menee lopussa, alku tosi hyvä. Mutta ne perusasennot kamalia. Eli otin sitten ihan lyhyitä pätkiä, ja palkkasin vain jos sain pysähtymään kunnolla viekkuun. Heti jos otin 10 askeleen pätkiä niin koira meni vinoon tai tarjosi jotain muuta asentoa..
-liikkeestä seisominen, seisoo kyllä hyvin, mutta ei kestä sitä että kävisin koiran takana. ainakaan jos en sano ylimääräsiä paikallaan vannotus käskyjä
-liikkeestä maahanmeno, ihan hyvä, ei ongelmaa. palkkaan maahan.
-luoksetulo, pysähtyy hyvin valepallon heittoon ja sitten se pallon heitto. kiva leikki koiralle :) en ottanut loppuluoksetuloa ollenkaan. mietinnässä pitäisikö olla eri käsky niihin kahteen eri luoksetuloon (ennen ja jälkeen pysäytyksen)?
-kaukot. jämäkkyyttä nainen! jahka jämäköidyin eli nopeemmat ja kunnon käskyt niin koira toimi. Tajusin myös, että olen pompuuttanut koiraa ihan liikaa, eihän niitä vaihdoksia nyt ziljardeja ole.
-paikallaolo. vähän jännitti miten Merri toimii kun ei ollut kuin toinen koira paikalla ja ihan eri paikassa oltiin kuin yleensä (eli nyt lipastolla kirjaston takana olevalla nurtsilla). Mutta mitä vielä. Hyvin pysyi paikallaan kun piiloiltiin Tuijan kanssa pensaantakana. Mä olin ihan sata varma, että koira luulee että nyt ollaan etsimisleikissä: mutta ei se mitään sellaista luullut. Ihanaa! Sain otettua aikaa 2min, ja enemmän aikaa tuos meni kun mulla meni hetki että löysin puhelimesta sen sekuntikellon...
Eli hyvät treenit tehtiin. Jälkeenpäin ajateltuna olisin toki voinut treeniä hieman tasaisemmin koirien kanssa. Eli enemmän Neminkin kanssa. Mutta kun Merri on niin ihqu nykyään kun se on innostunut tokosta ja Nemin tokovire katoaa niin vilkkaasti jonnekin...
Ensin treenin pikkaisen Nemin kanssa, ja tuli kyllä todettu (n:ttä kertaa) että Nemi on ihana kun sillä on tekemisen meininki ja oikea vire päällä, mutta harmi vain kun se kadottaa sen niin helposti. Tai luultavimmin minen vain osaa :/ Nimittäin pitää sitä sen virettä yllä. Tähän kun jonkun taikakeinon keksisi niin a vot!
Otin Nemin kanssa liikkeestä maahanmenon, josta täytyy kyllä positiivisena sanoa, että sen maahanmeno on nopeutunut. Että jotain kehitystä on tapahtunut. Mutta mun täytyy muistaa käskyttää sitä jäpäkästi. Hivenen hidastelen kun käskytän mutta onneksi tuo on aika aavistuksen omaista.
Luoksetulo meni kympin arvoisesti (tai täysin hyvä mulle), eli siinä ei valittamista.
Seisomisessa ei meinannut millään pysähtyä, ennen kuin muistin mikä on oikea käskysana Nemille. Daa!! Varsinainen palikka-aivo taas liikenteessä. Nemin pysähtymiskäsky on seiso.
Sitten Merri.
Aloitettiin kettumaisimmalla osiolla. Eli metallinoudolla. Sitä otan aina välillä ihan vain noin niin kuin huvin ja urheilun ja harrastuksen vuoksi (ei siten että sitä joskus tarvittaisiin). Noutaa Mersu metallistakin kapulaa. Tässä tosin mulle todellakin riittää se, että se lähtee kapulan luo ja tuo sen mulle - en pidätytä kapulaa sen kummemmin koiran suussa jottei tulisi epäonnistumisia.
Sitten puukapulaan. Toisinaan varastaa, eli lähtee hakemaan jo kun heitän. Ja voi elämä, kun mä olenkin huono heittämään! Tätä pitäisi varmaan harjoitella ihan erikseenkin, ilman koiraa.. Ne huonot liikuntatuntijutut siirtyvät tännekin, voi käsi!
Hieman mietittiin kannattaisiko mun ottaa koiralta kapula jo silloin kun se tulee mun luo, eikä ensin käskeä sitä sivulle? Jos se tulee suoraa luo, niin ehkä kapula ensin pois ja sitten sivulle käskyllä. Sanookohan liikkeenohjaaja jotain tässä välissä vai käskytelläänkö ittekseen?
Hmm, muuten en kyllä järjestystä muista, mutta treenin lisäksi:
-ruutua: eli naksuttelin Merrille ruutumattoa (siis kun koskettaa mattoa) - ei lähde kovin kaukaa tuonne. Mutta pohdittiin sitä kumpihan on parempi tapa opettaa koiralle nami (jolloin koira varmasti irtoaa ruutuun), vai mattoalusta, vai lelu... vai? [Nemillehän olen opettanut tuota namin avulla, singahtaa kyl vauhdilla sinne]
-seuraamisia, pidemmällä pätkällä into menee lopussa, alku tosi hyvä. Mutta ne perusasennot kamalia. Eli otin sitten ihan lyhyitä pätkiä, ja palkkasin vain jos sain pysähtymään kunnolla viekkuun. Heti jos otin 10 askeleen pätkiä niin koira meni vinoon tai tarjosi jotain muuta asentoa..
-liikkeestä seisominen, seisoo kyllä hyvin, mutta ei kestä sitä että kävisin koiran takana. ainakaan jos en sano ylimääräsiä paikallaan vannotus käskyjä
-liikkeestä maahanmeno, ihan hyvä, ei ongelmaa. palkkaan maahan.
-luoksetulo, pysähtyy hyvin valepallon heittoon ja sitten se pallon heitto. kiva leikki koiralle :) en ottanut loppuluoksetuloa ollenkaan. mietinnässä pitäisikö olla eri käsky niihin kahteen eri luoksetuloon (ennen ja jälkeen pysäytyksen)?
-kaukot. jämäkkyyttä nainen! jahka jämäköidyin eli nopeemmat ja kunnon käskyt niin koira toimi. Tajusin myös, että olen pompuuttanut koiraa ihan liikaa, eihän niitä vaihdoksia nyt ziljardeja ole.
-paikallaolo. vähän jännitti miten Merri toimii kun ei ollut kuin toinen koira paikalla ja ihan eri paikassa oltiin kuin yleensä (eli nyt lipastolla kirjaston takana olevalla nurtsilla). Mutta mitä vielä. Hyvin pysyi paikallaan kun piiloiltiin Tuijan kanssa pensaantakana. Mä olin ihan sata varma, että koira luulee että nyt ollaan etsimisleikissä: mutta ei se mitään sellaista luullut. Ihanaa! Sain otettua aikaa 2min, ja enemmän aikaa tuos meni kun mulla meni hetki että löysin puhelimesta sen sekuntikellon...
Eli hyvät treenit tehtiin. Jälkeenpäin ajateltuna olisin toki voinut treeniä hieman tasaisemmin koirien kanssa. Eli enemmän Neminkin kanssa. Mutta kun Merri on niin ihqu nykyään kun se on innostunut tokosta ja Nemin tokovire katoaa niin vilkkaasti jonnekin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti