keskiviikko 2. elokuuta 2006

Kilpajuoksu (agiliitoa)



Ma, Sammalojan kenttä, Kiiminki


Pirkko oli laatinut tämänkertaisen agiharkan, rata oli joku muunnelma
kolmosten radasta.. ja kimurantteja kohtia taisi löytyä kaikille
koirakoille. Treenasimme radan parissa osassa. Eka osa lopetettiin
pujotteluun, jotta sai palkata sen kunnolla. Tämä olikin ihan hyvä,
koska halusin päästä palkkailemaan Merrin hyvin tehdystä työstä. Ai
että mä oon onnellinen siitä, että se on alkanut tekeen tuota estettä
tosi hyvin! En ois kyllä iki-kuuna-päivänä uskonut, että Merrikin voi
joskus mennä kepit hiljaa ja jopa melkeenpä nopeastikin :)
Toivottavasti se menee kepit joskus kisoissakin yhtä hyvin.


Harjoitusradallamme oli kaikki kontaktit, ja toiveena oli, että niille
myös palkattaisiin koirat. Koitin jatkokehitellä saamaani kehoitusta
käyttää Merrillekin namia kontakteilla. Pengoin kotoa vanhan
ruutu-harjoitus maton ja vahvistin kentällä ennen reeniä ruutuun menoa.
Merri olikin ihan tohkeissaan sen maton kanssa. Mutta sitten iski
tenkkapoo; otanko minkä käskyn käyttöön puomilla? Sen saman Ruutuun
-ko? Ainakaan tällä kerralla 'nami matolla, matto puomilla' ei toiminut
sen paremmin kuin viime viikollakaan. Taas oli Merri sillä mielellä,
että "jaa! täällähän on nameja, löytyisiköhän niitä kentältä lisääkin" Eli se vaihtaa agiliitely-työskentelijästä mistähän löytäisin lisää syötävää
-työläiseksi. Aan alas/eteen laitoin namikuppiin namin, joka toimi
hieman paremmin. Toisaalta aa oli myös viimeinen este radalla. Keinun
kohdalla palkkaus ei myöskään toiminut. Siellä annoin kädestä namin,
jolloin keinun edessä valssaus oli tökörö ts ei vastannut ollenkaan
mahdollista kisatilannetta - joo, tiedetään, kisoissa ei palkata
koiria. Mutta ei kyllä tehdä tuollaisia valsseja..

Radan
alussa onnistuin ilokseni leikkaamaan koiran takana (aitoja), mutta
jäin miettimään, että tohtisinko kisoissa laskea sellaisen ohjauskuvion
varaan, vai höseltäisinkö jotain monimutkaisempaa varmennusta mikä
veisi aikaa? Putkeen syöttö oli hankala, yhtä koiraa lukuunottamatta
kaikki koirat menivät ensimmäisellä yrittämällä väärään päähän putkea.
Niin siis myös Merri - siinä, että koira on ruvennut irtoamaan esteille
(esim putkeen) on siis myös nämä haittapuolet..

Radalla oli
myös suht pitkillä väleillä ollut "suora" useiden hyppyjen ja pituuden
kanssa. Tarkoitukseni oli juosta hullunlailla koiran rinnalla samalla
käskyttäen sitä ja leikata toisteks viimeisen esteen takana toiselle
puolelle. Mutta kuinkas kävikään? Olin aina koiran kanssa samaan aikaan
tismalleen samassa kohdassa, joten törmäyshän se siitä tuli.
Pirkon avustuksella otimme nuo pari 'viimeistä' estettä eteen-hyppy
-käskyllä pallon kanssa, jolloin Merri hoksasi melko nopeasti mistä on
kyse. Itse tosin ensin en tajunnut tehdä sitä leikkausta, ja sitten
sekosin sanoissani...

Lopuksi harjoittelimme vielä pientä
hyppykaarretta mikä olisi luontevasti jatkunut puomille, mutta
otimmekin puomin lähelle keinun, jolle koirat piti ohjata. Koiria veti
tuo puomi huomattavasti enemmän puoleensa kuin keinu. Eli napakkaa
käskyä vaan. Itse hieman lepsoilin Merrin kanssa, mutta sain sen
kuitenkin vietyä keinulle.

Nemille otin ihan lopuksi tuon
samaisen hyppy-sarjan, mutta niin, että jatkoin sinne puomille. Puomin
loppuun olin vienyt namin. Puomin loppuun tultaessa sanoin koiralle
"Stop" jolloin se pysähtyi. Näytin namia, jonka koira söi. Ja käskin
sen istumaan paikalleen ja liikuin hieman eteenpäin ja tulin sitten
palkkaamaan koiran uudestaan. Sitten vielä jatkoin yhden hypyn
eteenpäin ja palkkasin koiran näin.

Ihan loppuun otin vielä Nemin kanssa pujottelua.. hieman oli
säätämistä, mutta lopulta se meni ihan kivasti. Tarkkana saa kyllä olla
käskytyksen kanssa. Kokeilimme pujoa vielä viimeisenä niin, että Pirkko
kulki pujottelun toisella puolella ja minä ohjastin Nemiä normaalisti
oikealla puolella. Eipä Nemi onneksi ottanut Pirkosta yhtään häiriötä.
:)




Ei kommentteja: