Kaksitoista

Sain viikko, tai jotain, sitten ajatuksen, että entä jos kokeilisin joskus juosta niin kauan kuin jaksan - ja Eetu kävisi mut sitten hakemasta sieltä minne olin jaksanut juosta. Aattelin, että lähen juoksemaan Kuusamontien pyörätietä pitkin kohti Oulua, siis siihen suuntaan. Katsoin etukäteen Oukan kartasta, että jos jaksan Shellille asti niin sitten on noin 5km ja jos Grillille niin sinne ois kutakuinkin 7km ja jos siihen Välikylän radiomastolle (missä on katsastusasemaa, se joku ruokapaikka jne) niin sinne ois 10km. Tuskin jaksan, mutta vähän etappia tiedoksi. Että luuserihomma jos en jaksa Shellille ja vähän parempi jos grillille asti menee. 

Sää oli pilvinen, asteita kymmenen. Puin päälle puolishortsit ja pitkähihaisen urheilupaidan. Jo ennen kuin pääsin Kuusamontien reunaan niin käärin puseron hihat ylemmäs. Kuusamontienpyörätiellä tuntui lievää vastatuulta. Ja oli tylsää. Kuuntelin joululahja mp3-soitinta, biisistä riippuen matka taittui hieman paremmin. Aattelin, että voi luoja mitä oikein yritän kun olin kaks kilsaa juossut. Siinä vitosen kohdalla jalka (oikee) alkoi puutumaan, mutta toisaalta kun pääsin Jäälin asutuksen keskelle niin ei tuntunut vastatuulta ja oli muutenkin mielekkäämpää katsella erilaisia ökytaloja kuin sitä tylsää Kuusamontietä. Puutuminen meni vähän ohi, mutta sen tilalle tuli pistäminen, siis mahaan rupesi pistämään. Muistelin, juuri lukemaani Juoksijat-lehteä, jossa oli jotain raapustusta aiheesta. Mutta ne vinkit mitä siellä oli eivät kyllä auttaneet - tai sitten auttoivat, koska jonkun ajan päästä pisto lakkasi. 

Koska Jääli ei ole mulle hirmu tuttu paikka niin ajauduin ts juoksin harhaan. Eli kun näin pyörätiepätkän siellä asutuksen keskellä niin juoksin sinne, vaikka se osoittautuikin pätkäksi joka meni bussipysäkille ja siitä en viittiny sitten palata takaisin joten menin tien yli ja sitä väärää puolta tietä sitten hetken matkaa ja grillin kohalla liikennevaloista takas oikialle puolelle. Tuossa kohtaa juoksu maistui yllättävän hyvältä ja jollain addrenaliinilla viiletin (en oikeesti nopeesti ;)) menemään. Pääsin radiomastolle ja siitä jatkoin vaan matkaa ohikin ja kuvittelin juoksevani vaikka minne. Mutta kun olin ohittanut sen Lindströmmin ratsastusmaneesin ja ne kasvihuoneet niin jalka oli jo tosi pahasti puutunut ja kun vielä sinnittelin hieman eteenpäin niin siihen rupesi sattumaan ihan s***sti. Ensin yritin juosta sinnillä yhelle p-paikalle asti, mutta sitten en vain pystynyt. Oli pakko lopettaa. 

Otsikko sen ennusti (boilasi), eli juoksin kaksitoista kilometriä. Kaikkien aikojen ennätykseni. Jota en kovin äkkiä aio murtaa ;)

ps. aikaa kului 1h 45min eli nopee en tosiaan oo