perjantai 6. kesäkuuta 2014

Vko 23, toko

Juuei. Mennyt ihan nappiin tiistaiset tokoreenit. Tai sitten menivät. Mutta eivät siltä kantilta katsottuna mitä Jenni olisi halunnut meidän tekevän. Reeneissä oli kaksi pääteemaa: ruutu ja luoksetulon pysäytys. Ruutua reenattiin ensin, niin, että ruutuun vietiin kosketusalusta mutta ilman, että koira varsinaisesti tiesi siitä. 

Ennen kuin me päästiin vuorollamme ruutu reeniin niin harkkasin toki jotain muuta Nemin kanssa. Tein noutoa (suprise ;)). Nakkasin kapulan parin metrin päähän meistä ja odotin. Saatoin jopa sanoakin, että "pidä". Koira murmutti/haukku mutta otti kapulan suuhunsa ja toi sen vierelleni (se sen viereen tulo menee vähän yli eli asentoa pitäisi säätää oikeammaksi, mutta koska se ei ole noudossa se isoin ongelma niin olen antanut asian toistaiseksi olla). Palkkasin koiran sekä vinkusiilellä, superkehuilla että nakeilla. Toistettiin sama kolme kertaa. Sitten ehdin tekemään vielä putken kautta vaihtelevia asentoreenejä (istu, maahan, seiso) ennen kuin tuli meidän vuoro mennä ruutuilemaan. 

Lähetin koiraa melko kaukaa ruutuun (20m?). Ruudusta hieman meihin päin, vasemmassa laidassa, seinän vierustalla istui Jenni (tuolissa). Nemi lähti joka kerta (useita yrityksiä siis, joissa tulin aina lähemmäksi ruutua) haukkuen kohti Jenniä. Eikä katsonutkaan ruutuun päin. Yritin hihkua sen korvaan "Missä?! Ruutu?" yms mutta se ei auttanut pätkääkään. Luulenpa jopa, että siitä missä sanan käytöstä oli ennemminkin haittaa. Lopulta koira irtosi sen verran, ja uskaltautui menemään pidemmällekin, että kävi ottamassa suuhunsa Jennin vieressä olleen noutokapulan (ei meidän, kenen lie). Se oli katsonut sitä koko ajan. Sitä ei olisi napannut noutaa. Mutta se nosti sen kapulan. .... !!!! B i l e e t. Ja poistuminen ruutua reenaamasta. Koira siis tiputti kapulan melko pian, mutta toisaalta sille oli lupakin siihen, koska olin ihan että JEE kun se teki tuon, vaikka ei olisi pitänyt tehdä siinä reenissä sinne päinkään ;)

"Omalla ajalla" kävin sitten tekemässä ruutu reeniä niin, että vein namilautasen ruutun taakse. Mutta senkin reenin tein tietty ensin väärin kun en vapauttanut koiraa kun se livahti ruudun läpi sinne palkalle. Pari kertaa lähetin koiraa myös kosketusalustalle. Ne reenit meni semihyvin. 

Kosketusalustassa olisi meille työstämistä. Olen opettanut sitä koiralle sekä 'ruutu' että 'koske' sanalla. Koira ei pysy siellä eikä välttämättä edes koske siihen. Saattaa siis seistä niin että alunen ei ole yhdenkään tassun alla vaan ns mahan alla eli koira on periaatteessa oikeassa kohdassa (muttei ole kuitenkaan). Lisäksi voisin harkita jonkin jämerämmän kosketusalustan hankkimista kuin sen leikatun eteisen maton (kynnysmatosta sai monta eri kokoista kosketusalustaa). 

Seuraavaksi harkattiin luoksetulon pysäytystä. Lähetettiin koira putkeen, kun se tuli sieltä niin luoksarikäsky ja sitten pysäytys. Pysähty huonosti. Irtosi huonosti putkeen. Mä en ymmärtänyt ohjeistusta tismalleen oikein. Heitetty palkka ei enää kiinnostanut koiraa. 
Vinkiksi sain, että voisin opettaa koiran siihen, että ko reenissä on aina tötteröt (ne merkit missä kohtaa pitää pysätä). Niiden avulla voisin kenties pidentää sitä matkaakin. Nythän koira ei pysähdy sinne minne sanon jos oon kauempana. Se pysähtyy vasta muutaman metrin päähän minusta. 
Toisaalta näen selvän ongelman asiassa. Olen reenannut sitä itse liian vähän - tai olen kyllä reenannut, mutta aivan liian lyhyeltä matkalta ja samalla tavoin. Reeneissä sitä vastoin on kokeiltu vaikka mitä, mutta ne eivät ole kantaneet pitkälle koska samaa kikkakuutosta ei ole välttämättä kokeiltu enää toiste. 

Itsekseni tein seuruukaavioita toisella puolella hallia. Sivuaskeleet ja peruutus alkavat olla hyvähköllä mallilla. Jäävät myös toimivat. 

Ei kommentteja: