Rallateltiin tosiaan viikonloppuna neljä rataa KAS:n kesäkuun kisoissa. Tai edes rallateltu. Kolme ekaa rataa meni ihan pyllylleen. Nemiä ei napannut hypätä. Epäilin, että sen kunto ei riitä maksien hyppykorkeuksiin. Neljännelle radalle kävin testaamassa lämppäesteillä että onko nyt tosiaan niin, että sillä on jotain ongelmaa sen hyppäämisen kanssa. Ei ollut - lämppäesteillä. Hyvin meni yli kuuskytsenttiset ja pystyin jotain ohjaustekniikoitakin niillä testaamaan. Se nyt sitten vaan oli päättänyt kieltäytyä niiltä hypyiltä. Tai jotain, en minä tiedä. Mutta kun lämppäesteillä tsemppasin sitä ja palkkasin niin teki ihan innoissaan. Otin saman asenteen takataskuun sitten vikalle radalle - saatiin aikaiseksi paljon parempi asenne, tekeminen, ilo, meininki .... ja hyl. Kun en ehtinyt kaikkialle kannustamaan, kehottamaan, käskemään, näyttämään, askeltamaan ja kehumaan. Radat olivat Reetta Mäkelän (joku semmonen se oli, Eurajoelta kuulemma) käsialaa ja rataprofiileiltaan tosi mukavia koko viikonlopun ajan.
Meidän suoritusten ja lenkkien jälkeen räpsin sitten kuvia kolmosista, niitä löytyy jonkinmoinen kasa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti