Ja taas tuli kantapään kautta tajuttua, että oikeesti sillä on väliä että reeneissä pidän ne Nemin rimat medikorkeuksissa. Aluksi meni 55cm hyvin ja irtosi hyvin mutta sitten rupesi vauhti ja into hyytymään kun piti tehdä toistoja kun joku ei ihan ohjannut kunnolla. Se viimeinen askel irtoamisen edellyttämiseksi. Se käden liike hypylle ohjaukseen jäi tekemättä ja piti ottaa uusiksi uusiksi ja uusiksi. Ja juosta! Talven viimeisissä ohjatuissa reeneissä harkattiin melkoista juoksurataa (hypäri) ja Mikko pisti liikettä niin koirien kuin ohjastajienkin kinttuihin.
Pakkovalssille ehdin hyvin. Kooma valsseissa oon edelleenkin huono. Ajoitus yms tekniset osiot on pyllyllään. Päällejuoksuihin koira ei tule kunnolla jos minä en tee ohjauksia tosi hyvin. Ei riitä että ajattelen kroppani kääntämistä -onpa kumma! 
Kepit sentään sujuivat. Ja a. Juu sinnehän se yhellä keikalla meni - kontakti oli hieno! 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti