lauantai 14. toukokuuta 2016

Kiki ekaa kertaa kisaturistina

Aamulla normitakaan pissa- & kakkakeikka viidenpintaan. Sitten muutamiksi tunneiksi vielä nukkumaan. Unien jälkeen pihalle pissalle, sitten aamupalalle ja ulkoilemaan. Muunsin lenkkiämme hieman ts kierrettiin vähän pidemmästi kuin aiemmin. Kohdattiin koiria mikä tarkoitti hillitöntä namitusta, yhden sedän kanssa keskutelinkin pitkät pätkät (asuu likeisellä omakotitaloalueella); olen nähnyt hänet lukuisia kertoja muttei koskaan aiemmin olla vaihdettu sanaakaan. Aiemmin hänellä oli joku noutajatyyppinen sekarotuinen koira joka hävisi kuvasta jossain vaiheessa (tuli jotain ja piti viiä piikille, en tiiä tarkemmin) ja nyt hällä oli sitten joku muu noutajamiksaus, joka oli tullut kodinvaihtajana. Enivei. Sitten nähtiin jotain muitakin koiria ja jotku tyypit ohitti meidät pyörällä ja Kiki vilkas mua eli alkaa ehdollistumaan ajatukseen siitä, että jos liikennettä näkyy niin saattas olla namiskaa tiedossa ;) Mistä lie johtu, mutta lenkki oli sitten niin jännä, että kakkoja ei voinut tehdä. Lenkkiä en voinut enää kuitenkaan pidentää, koska Kiki rupesi selvästi väsymään. Ei muuta kuin kotiin siivouspuuhiin.

Eetu ja Nemi kävivät pitkällä aamulenkillä, jossa Nemi pääsi irtihumputtamaan melkein koko matkaksi tuohon Kaistiksen metsikköön. Nemi oli ilmeisesti ollut onnesta soikeena :) Kun he tulivat kotiin niin Eetu lähti käyttämään Kikiä pikkukävelyllä ja vihdoinkin se malttoi käydä kakallakin.

Päiväruuan jälkeen lähdin Kikin kanssa Haukkikselle. Käytin koiraa toki ensin pikkukävelyllä, pissalla se kävi mutta kakalla ei. Haukkiksella ihmeteltiin toisia koiria, kierrettiin kaikki koirat kuitenkin kauempaa (vähintään muutamien metrien päästä). Jotkut kävivät rapsuttelemassa pientä nallekarhua - kiva, että tuli lisää mukavia ihmiskohtaamisia :)

Ahne koira on kyllä kuitenkin onni ;) Kauempana kun oltiin niin leikkimistuokio onnistui hienosti, mutta sitten kun siinä alkoi liikkumaan enemmän koiria niin rupesi vähän jänskättämään. Namit kelpasivat kuitenkin aina kun itsestä tuntui siltä, että Kiki oli namipalasen ansainnut :) Tehtiin jopa pieniä "reenejä" Haukkiksella ja Kiki keskittyi hienosti minuun (tai nameihin) eikä silloin häiriintynyt ympärillä olevasta hälinästä. Kisa-alueella Kiki ei malttanut tehdä tarpeitaan, mutta kun käytiin "pururadalla" pikkukävelyllä niin sinne (ei tielle kun jonnekin rymeikköön) oli hyvä tehdä tarpeet. Samalla reissulla tuli sitten myös häiriöharjoittelua kun juoksijoita ja muita kulkijoita meni meidän ohi.

Kotona Kiki on nukkunut jonkin verran, saanut toki myös iltapäiväruokansa ja käynyt jokusen kerran takapihalla. Kiusannut Nemiä ja leikkinyt leluillaan (+syönyt pahvilaatikoita). Nemi on myös syönyt, käynyt takapihalla ja kävin sen kanssa lenkillä tuossa joku tunti takaperin kahdestaan. Tälle iltaa olisi jäljellä vielä Kikin neljäsruoka ja muutama pihalla käynti.

Ei kommentteja: