Hanki henkselit.
Eikunsiis "hanki lainakoira". Niin monilla on. Vissiin. Lainakoira josseivät voi harrastaa sitä mitä haluavat niillä mitä itsellä on. Tai jos ei ole ollenkaan.
Mutta kun itsellä homma ei mene niin. Pelin nimi on se, että aktivoidaan niitä omia, jollakin itselle ja niille mielekkäällä tavalla.
Mä elän nyt sellaisessa toiveodotuksessa, että Kiki joidenkin kuukausien kuluttua olisi sellaisessa kunnossa, että sen kanssa voisi harrastaa jotain, tai joitain lajeja. Olen sitten pyöritellyt tietämiäni koiraharrastuslajeja mielessä. Ainakin vielä elättelen toivoa, että koiraa ei tarvitsisi lääkitä usein eli sen kanssa voisi myös kilpailla joissain lajeissa.
Periaatteessa olen ajatellut, että me voitaisiin aktivoitua ulkoilmalajeissa. Siis jotain jälki- ja hakutyyppistä toimintaa voisi koirille järjestää. Mutta niissä ei kyllä sitten voi kilpailla. Okei, kohtahan sitä ruotsinlapinkoirilla on taas PK-oikeudet, että sen puolesta voisi. Mutta voitteko kuvitella häthätää nelkytyks senttisen rlapinkoiran hyppimässä a-esteen tai pk-esteen yli (kapulalla tai ilman), varsinkaan jos sitä ei passaa agissakaan hyppyyttää niin miksi sitten pk-tottiksessa.
Alan jopa suhtautumaan myötämielisemmin lajeihin, jotka eivät ole koskaan tuntuneet mun jutuilta.
Toisaalta, en ole niitä koskaan kyllä kokeillutkaan.
Ainakin aiemmin mussa on ollut vähän niin kuin sellainen vika, että en ole osannut kunnolla ns tavoitteellisesti reenata, jos en ole voinut asettaa itselleni tavoitteita. Kilpailutavoitteita. Toki ensin välitavoitteita. Mutta kyllä ajatus kilpailemisesta on ollut siellä taustalla. Vaikkapa Merrin voivoi luokkaan pääseminen, koskaan ei voittajassa kisattu, mutta sinne tähdättiin ja niitä juttuja treenattiin (niin kuin aiottaisiin kisata).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti