maanantai 5. joulukuuta 2016

Päivä nro 27

Käytin yöllä taas koirat pissalla. Josku kolmen-neljän aikaan. Ylös noustiin seiskan tienoilla. Koirat sai ruokansa. Mä käytin Kikin pikkupäiväkotilenkillä ja Eetu ulkoilutti Nemin (Kiki pissas pari kertaa ja kakkas, Nemi ei kakannut joten pitää yrittää käyttää sitä pikasesti ulkona jossain vaiheessa tätä päivää - silläkin uhalla että Kiki sitten huutaa häkissään sillä välin). 

Liekkö johtuu siitä, että lunta on tullut paljon eilen vai jostain muusta, mutta ehkä rankkaa pikkukoiralle nyt tuo ulkoilu? Kun hankeenhan se tahtoo ja toisaalta hyväkin ettei liukastele vasta auratuilla teillä, mutta hangessa rämpiminen on kelle tahansa rankkaa saat sitten toipilaalle. Eli taas parina päivänä se on jotenkin lerputtanut sitä leikattua jalkaansa, välillä liikkuessaan ulkona. Eli lerputtamisella tarkoitan sitä, että ei ihan joka askeleella ehkä käytä sitä samallalailla (kuin on tässä aiemmin jo käyttänyt). 

Eetu on jo lähtenyt töihin ja koirat ovat syöneet aamuluunsa ja Kiki on käynyt sen jälkeen takapihalla pissalla.

edit. 13:30

Noniin. Mä kestin sitä muutaman päivän, tai mitä tässä ikinä aikaa menikään. Ehkä viikko? Poistin sen eräänä päivänä kirjoittamani tunnepurkauksen Kikin kiukuttelusta - poistin sen koska tympäisi siihen liittyvä kommentti joka blogiini tuli. Joo, voi olla, että osui arkaan paikkaan ja mitä lie kettua. Mutta koska blogi ts kirjoittaminen on mun tapa käsitellä, miettiä, pähkätä ja purkaa asioita, niin koitan jatkaa sillä tiellä edelleen. Jos näitä mun jaarituksia joku nyt sattuu lukemaan niin mä en kaipaa "hyvää tarkoittavia" kommentteja (varsinkaan nimettöminä blogin kommenttikenttään jätettyinä, asialliset nimelliset viestit tänne tai faceen on ihan fine) Kikin käsivarsieni purukohtauksista. Tai muusta sen sellaisesta pikku koiran kiukkukäyttäytymisestä.
Jep, käytin Kikin äskön takapihalla, kun tultiin sisälle se meni tosi hienosti suoraan häkkiinsä. Pistin häkin oven kiinni ja päästin Neminkin käymään takapihalla. Kun Nemi oli takaisin sisällä, ja terassin ovi kiinni, niin päästin Kikin pois häkistä. Kiki tuli hampaat edellä suoraan mun käteen kiinni, ts takin hihaan. Kielsin koiraa tovin, mutta se vain innostu. Joten otin sen syliin ja koira ite kellahti kyljelleen lattialle. Silittelin sitä siinä hetken ja puhuin rauhoittavasti ja päästin sitten pois. No, eihän se siitä suorana uskonut, vaan iskin hampaansa uudestaan mun käteen kiinni (se ei siis pure pure vaan ottaa suuotteen). Kyllästyin sen temppuiluun ja pistin koiran häkkiin ja oven kiinni ja menin riisumaan takin yms. Tulin takaisin olkkariin ja avasin häkin oven.
Lopputulemana Kiki nyt nukkuu kerällä siellä häkissä - häkin ovi auki. Eli rauha maassa :-)



Lapikas -keskustelupalstalle tehty joulukalenterikuva. 
edit. 17:16

Saatiin keskiviikkoaamulle Vakkurille peruutusaika. Tiistainahan tulee neljä viikkoa operaatiosta, joten fyssarilla käynti voidaan virallisesti aloittaa. Pitäisi myös varata loppuviikolle Kikille vesikävelyaika. Oulussa on kyllä hyvä tilanne, kun useampikin ammattilainen, jolla voi koiransa kanssa käydä. Mä luotan useampaan ihmiseen näissä asioissa, joten haen koirilleni apua eri ihmisiltä. Jossain vaiheessa pitäisi varmaan osteopaatillakin mennä käymään? Edelleen ne Oulun osteopaatit on testaamatta.

edit. 21:12

Iltapäivällä, joskus neljän-viiden hujakoilla, annoin koirille ruuat ja käytin Kikin kävelyllä. Käytiin uudessa paikassa. Siis nyt toipilasaikana. Eli mentiinkin sinne leikkipuiston takametsikköpusikkoon. Kävelin vain siis sen pusikkopolun leikkikentän vierestä takaisin tielle ja kiersin sieltä lyhintä reittiä kotiin. Vaihtelua Kikin lyhyisiin lenkkeihin. Kiki kävi kakkalla ja pissas pari kertaa. Ihan alkuun kiukutteli, siis kotipihassa, mutta päädyin kantamaan koiraa ehkä kymmnen metriä, kannoin sen siis tielle asti ts tien toiselle puolelle, jossa se meni heti kakalle. Sitten oli vissiin parempi mieli ja loppumatka kului ilman riehumisia. Jotain kontaktinameja koiruus sai ja loppumatkasta tehtiin vähän molempien puolien seuruita.

Sitten oltiin hetki sisällä. Sitten käytin kohta molemmat koirat takapihalla pissalla. Jonkun ajan päästä Eetu kotiutui ja käytin sitten Nemin kävelyllä (kakkas). Kun tultiin takaisin kotipihalle niin tehtiin pari mattotelineen kiertoa. Lenkillä oltiin tehtyä vähän seuruuta.

Kotona illalla hieman temppuiltiin/jumpattiin. Kikille takajalkojen nosteluja, maahanmenoja ja maasta istumaan nousuja (nyt onnistui ne ilman että koira olisi välissä noussut seisomaan). Nemille ei takajalkojen nosteluja mutta sille paikallaoloja ja kans noita asennon vaihdoksia.

edit. 22:11

Pirteä keli ulkona. -17 astetta. Tulin siis just ulkoa. Käytin koirat peräkanaa pikkupäiväkotilenkillä. Ensin Kikin (joka kakkas) ja sitten Nemin (joka ei kakannut). Sellaista tuosta Kikistä ajattelin vielä selittää, että nyt kun on tullut tuota lunta (30 cm?) niin oon antanut koira joissain määrin peuhata lumessa, siis esmes loikkia siellä. Vähän semmosta nuorallatanssiahan se on, että ei mene liian villiksi se sen meno. Toisaalta kun se on kokoajan siinä lyhyessä ns tokoremmissä niin eipä se pahasti pääse siinä rallailemaankaan ja jos tosi villiksi heittäytyy (vauhti kiihtyy tai alkaa syöksyilemään, tökkimään etutassuillaan tai mitä tahansa liian raisua) niin toki keskeytän sen ja otetaan sitten rauhallisemmin (otan narun vieläkin lyhyemmäksi enkä päästä koiraa hankeen, tosin siinä on se vaara että koira suuttuu mulle, kun taas kaikki kiva kielletään, mutta joskus elämä vaan on semmosta). Tuntuu, että olisi mahdotonta pidätellä tuota villivarsaa niin ettei se pääsisi sinne hankeen pitämään edes vähän kivaa. Plus lumessa kahlailunhan kerrottiin olevan hyvä kuntoilun muoto. En vain tiedä, että miten se pitäisi tehdä. Tai olisi järkevintä. Ja vaikka tietäisinkin niin saisinko Kikin kulkemaan lumessa fiksusti. Mitä luulet? ;-)

Ei kommentteja: