Facessa näin blogilinkkauksen "Tavoitteet 2017", kenen lie koirabloggaajan kirjoitus.
Tarkistelin sitten mitä olin vuos sitten aiheesta kirjoittanut.
Tämä vuosi meni p:leen oman kunnonkohotuksen osalta. Samoin kuin koirareenauksen osalta, tuntuu siis nyt. Vaikka olihan sitä monia monia ilonhetkiä jälkimmäisen osalta pitkin vuotta.
Alkuvuonna Nemi säikäytti ontumisellaan, mutta se meni onneksi kipulääkkeellä ja levolla ohi.
Sitten oli supertähtihetki-ihanuus, kun sain Merjalta tekstarin, että Sani oli saanut tytön - meijän pieni oli syntynyt :-)
Vaikka Nemistä on nyt vähemmän tullutkin kirjattua juttuja, niin se on mun peruspilari. Ei aina fiksusti ja filmaattisesti käyttäytyvä. Mutta joissain asioissa siihen voi luottaa. Ja onhan se ihan mahtava tuon Kikin kanssa, ihan järjettömän kärsivällinen - varsinkin nyt kun pitää olla riekkumatta.
Tavoitteet ens vuodelle on latteita: toivottavasti koirat pysyisivät terveinä ja niiden kanssa voisin kokea monta kivaa hetkeä. Toivottavasti vanhuus ei yhtäkkiä iske Nemiin ja toivottavasti Kikin jalka kuntoutuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti