Päivä nro 84 - 12 viikkoa tähystysleikkauksesta

Varasin ens viikolle uuden kuntoiluajan. Eipä tarvi sitä sitten jappastella ja pähkäillä kun on jo sovittuna milloin seuraavan kerran mennään tuonne.

Eipä muuten kannat katsoa äänten kanssa videota, Kiki hieman protestoi akvaariokävelyä ...

edit. 02.02.17 klo 15:49

Tiistaiaamuna käytiin aamulenkillä koko porukka yhdessä, mentiin Jaarikselle ja sieltä peltojen kautta kotiin. Molemmat koirat kävivät kakalla. Aamutoimien jälkeen heitin koirien kanssa Eetun töihin ja ajeltiin takaisin kotiin. Ei tehty erikoisia aamupäivästä, koirat taisivat käydä kertaalleen takapihalla pissalla. Sitten ajelin hakemaan Tuijan ja mentiin Hundspahan, jossa käytettiin koirat lenkillä (Tuija talutti Nemiä ja mä Kikiä), Kiki ei käynyt kakalla ja pelkäsin että toiv. se ei kaki akvaarioon.

Hundspassa oli BOTit tarjouksessa, ja aikamme kun pengoimme tarjouskoria niin sieltä löytyi tarpeeksi pieni verkkoloimi eli koko 43, mikä tuntui passelilta Kikille, joten ostin sen. Sitten Kiki kävi tallustelemassa tuolla altaassa. Nyt myöhemmin kun katsoin videota, niin taitaa olla hieman liikaa vettä? Kiki-raasu pitää aina pakottaa tuonne vesilaatikkoon. Plus se tosiaan enimmäkseen huutaa siellä. Aluksi peruskävelyvauhti oli 2,3 km/h, mutta jossain vaiheessa sitä hieman nopeutettiin (enpä huomannut katsoa mihin) ja sitten lopussa jäähdyteltiin. Sitten kun tallustelu lopetettiin niin kuivasin koiran ja vein autoon. Tosin yritin käyttää koiran ensin pissalla, mutta se vain pörräsi lumessa ...
Sitten maksoin uinnin ja BOTin ja heitin Tuijan kotiinsa (kiitos avusta! :-)) ja ajelin koirien kanssa kotiin. Käytin koirat pissalla ja sitten ne nukkuivatkin oikeastaan siihen asti, että haettiin Eetu kotiin.

Sen jälkeen Eetu ja Nemi kävivät juoksulenkillä (reilu 8 km) ja minä ja Kiki käytiin kävelyllä. Kumpikin koira kakki retkillään. Sen jälkeen koirat eivät puuhanneet mitään ihmeitä, ennen nukkumaan menoa käytin ne vielä pissalla.

Syy yy

Mua sattuu oik. jalan jalkapohjaa. Ei näy mitään mikä selittäisi kivun, mutta kun hieron jalkaa niin tuntuu jotain epämääräistä (mitä en osaa järkevästi selittää). Tämä kipu on siis päkiäalueella. Kantapäästäkin löytyy kyllä samanlainen epämääräisyys, mutta sinne ei satu.
Tympeetä.

Päivä nro 83

Musta tuntuu, että kaikki on -Kikin elämässä, ja varmaan muutenkin- ollut samanlaista jo viikko tolkulla. Kaikki rutiinit sun muut. Silti tympäsee, että meni pari viikkoa sitten hehkuttelemaan naamiksessa Kikin liikkumisesta. Kun näytti silloin, että se ontuisi vain satunnaisesti. Koska nyt se ontuminen on sitten taas lisääntynyt. Enkä osaa selittää sille syytä, en löydä mitään yksittäistä juttua menneessä tapahtumaketjussa mikä selittäisi asian - tai en mitään sellaista mikä olisi erilailla siihen nähden miten hyvältä homma näytti vielä jokin aika sitten. 

Tai

Sitten mä vaan näen pelkät huonot asiat tällä hetkellä enkä hyviä ja olen jotenkin jumittunut itse tähän tilanteeseen. Ehkä olin ajatellut, että tässä vaiheessa toipilaskautta asioiden pitäisi olla selkeästi paremmin, ja kun ne eivät ole, niin pyörin jossain negatiivisuuden aallokossa.

Mutta

Nyt olen päättänyt, että poistun negatiivikuopasta. Aletaan ahkerammin / säännöllisemmin tekemään kuntoutusjuttuja (esim se keppi/cava -treeni, pelivälineet on hommattu, mutta reenit on jäänyt tekemättä). Juoksu taitaa olla ohi, joten vesikävelyä voidaan ruveta taas harrastamaan jne. Kyllä tämä tästä iloksi taas muuttuu.

edit. 15:57

Varasin huomiselle Kikille vesikävelyajan.

edit. 02.02.17 klo 15:44

No niin. Maanantaina otin sitten itseäni niskasta kiinni ja testailin sitä cava-treeniä niillä mun superhienoilla itsetekemilläni hökötyksillä. No, kepit ei pysyneet matossa kiinni ja Kiki käveli ensin joidenkin yli ja sitten sen mielestä oli kivempi kuljettaa niitä kuin nostella jalkoja niiden ylitse. Juuei sen ihan niin pitänyt mennä.

Muuta mainittavaa maanantaista: aamulla normaalit rutiinit, päivän koirat olivat koirahoitolassa. Viiden aikaan hain ne sieltä pois. Ajoin Mustiin ja Mirriin, jossa käväisin Kikin kanssa ostamassa pari puruluuta ja kysymässä myyvätkö ne BOTteja (eivät myyneet). Kaupan pihassa Kiki kävi pissalla ja kakalla. Sitten ajelin kotiin, käytin Nemin pissalla ja kävin vaihtamass sille eri remmin ja antamassa ruokaa. Kikille pakkasin ruuat mukaan ja ruokin sen autolla. Sitten ajelin koirien kanssa Karjasillalle. Parkkeerasin auton Joutsensillan k.-marketin pihalle ja käytin koirat vuoron perään lenkeillä. Nemi kävi kakalla. Sitten ajelin hakemaan Eetun japanin tunnilta. Sitten ajettiin kaupan kautta kotiin. Hengattiin kotona hetki (yritin tuota cava-treeniä). Sitten käytin Nemin lenkillä ja sen perään Kikin lenkillä ja sitten mentiinkin nukkumaan. 

Päivä nro 82

Hyvää laiskaa sunnuntaipäivää. Ulkona on pilvistä ja pari astetta pakkasta. 

Koirat pääsivät aamulla pissalle ja siitä tunnin-parin päästä lenkeille. Mä kiersin Kikin kanssa vesaistentie-välipyörätie -lenkin ja Eetu ja Nemi kävivät pelloilla niin, että Nemi pääsi irtihumppailemaan. Kumpikin koira kävi kakalla. Kikin kanssa nähtiin paljon muita koiria, varsinkin ne jotka kulkivat meidän takana olivat Kikistä turhankin kiinnostavia (olisivat menneet ohi, mutta ei, kun piti näennäisen kohteliaasti kulkea viis metriä meidän perässä). Kiki teki lenkillä vähän seuruureenejä, liikkeestä pysähtymisiä ja lähempänä kotia tehtiin liikkeestä maahanmenoja; Kiki oli ihan tohkeissaan. Sisälle kun päästiin niin tehtiin vielä hanskan nostoja ja avainten tökkäilyjä (avaimet nousivat lattiasta pari kertaa ehkä sentin verran).

Tuon jälkeen Kiki on käynyt kertaalleen takapihalla pissalla.

edit. 30.01.17 klo 13:14

Pari sanaa vielä eiliseltä.

Takapihalla koirat kävivät vielä useampaan kertaan. Kiki varsinkin. Takapiha on sinällään kyllä kuntoutuksen kannalta hyvä paikka Kikille, että siellä ei ole korkeuseroja eli ei suuria lumikasoja ja siellä koira yleensä käyskentelee rauhallisesti. Olen kiinnittänyt huomiota, että se käyttää siellä tasapainoisesti kaikki tassujaan. Että jos vain itse jaksan siellä koiran kanssa seisoskella ja tassutella niin se on ihan hyvä paikka kuntoutella koiraa.

Päivällä Eetu käytti erikseen koiria lenkillä. Kikiä ensin hieman pidemmän lenkin (jotta sain siivota rauhassa kotona) ja sitten Nemiä vähän lyhyemmästi. Kumpikin koira kävi kakalla omilla retkillään.

Illalla mä käytin koirat erikseen kävelylenkeillä (en muista kakkasivatko). Lisäksi tehtiin hieman temppusia, koirat oleskelivat, nukkuivat, Kiki oli häiriöksi keittiössä ja muualla jne normaalia menoa. 

Päivä nro 81

Aamulla Eetu käytti koirat pissalla takapihalla, sen jälkeen jatkettiin vielä unia jonku aikaa. Sitten lähdettiin koko lauma aamukävelylle. Mentiin muutamien peltojen poikki (lähipelto, 848:n yli kohti jokea) ja Jaariksen kautta kotiin. Molemmat koirat kävivät kakalla ja Kiki tais pissata kahdesti (Nemin merkkaus/pissauskerroista ei hajuakaan). Muutoin meni Kikin kanssa ihan kivasti, mutta loppumatkasta se alkoi hyytymään. Tuommosta lenkkiä sen kanssa ei ole ennen tehtykään. Sinällään tämä nyt ei ylipitkä ollut tai sen pidempi mitä tässä toipilasaikana on jotkut lenkit olleet, mutta vaihteleva kuitenkin ja paljon kuljettiin moottorikelkkojen jälkiä pelloilla jne. No, loppumatka mentiin aika hitaasti niin päästiin kotiin ihan ok:sti.

Päivän aikana Kiki on käynyt aika monta kertaa takapihalla pissalla, Nemikin on käynyt siellä jokusen kerran. Kikin kanssa on tehty jotain satunnaisia temppuja, se on osallistunut kotiaskareisiin ja maata mötköttänyt milloin missäkin (yleensä tiellä, esim jääkaapin oven edessä tai jossain muualla oven edessä tai kulkuväylällä). Koirat ovat myös syöneet puruluut ja saaneet jotain palkkionameja erinäisistä lähettitehtävistä.

Iltapäivällä käytin koirat vuoron perään lenkillä. Ensin kiersin Kikin kanssa abc-lenkin. Yhdellä tiepätkällä se yhtäkkiä pomppas lumipenkan päälle (oisko se metrin korkunen tms), onneksi en ollut omissa ajatuksissani vaan kaappasin koiran heti syliini ja nostin alas. Hieman se kakru oli närkästynyt moisesta puuhasta, mutta ei olisi ollut hyvä ollenkaan jos se olisi hypännyt sieltä itse alas. Kiki näki muutaman koiran muttei haukkunut niille, lähinnä oli kiinnostunut niistä. Ihan loppumatkasta se alkoi jotain kiukkuamaan, nostin sen hetkeksi syliini, josta seurasi se, että koira nuoli mun silmälasit (yök). Laskin penikan alas, ja loppumatkan se käyttäytyi taas ihan jees. Ennen syliin nostoa se siis puri mun lahkeita yms riekkumista.
Kiki kakkasi lenkillä ja pissas kerran tai kaks.
Nemin kanssa kävelin lähipellon poikki ja tuli teitä myöten takaisin. Tokoiltiin vähän jotain seuruu juttuja yms. Plus tein sille paikkamakuun, eli jätin nameja sen nenän eteen -oisko ollut kakskyt senttiä matkaa- ja kattelin kun yks nainen meni kahden koiran kanssa jonkun matkan päästä tien yli. Nemi tuijotti nameja eikä mölissy koirille tai muutenkaan kiinnittänyt niihin mitään huomiota kun sillä oli The tehtävä. Toisaalta se kyllä hetken päästä sanoi saman korttelin suomenlapinkoiranartulle pari valittua sanaa, mutta niin kyllä sanoi se slkn Nemillekin.

Tuon lenkin jälkeen koirat ovat käyneet kertaalleen takapihalla pissalla. Jonkun ajan päästä pitäisi varmaan käyttää niitä iltalenkillä. Nemillä saattanee olla k-hätä kun se ei edellisellä lenkillä tehnyt sitä.

Ainiin. Eilen ostettiin koirahoitolasta uus koiranruokasäkki, eli nyt riittää koirilla nappulat taas joksikin aikaa (muutamaksi kuukaudeksi).

edit. 23:08

Ainiinjoo. Tänä viikonloppuna on Tampereella jotkut tärkeät aksakisat, en oikein tarkkaan tiedä mitkä ne ovat. Mutta jotkut semmoset minne kukatahansa (kolmosluokkalainen) ei ole edes päässyt kilpailemaan. Niihin huomasin linkin naamiksessa, ja ajattelin josko katsoisin livestriimiä hetken, eipä muuten oikeastaan edes napannut. Eikä lähetys näkynyt koko aikaa kunnolla. Pari kaveria kilpailee huomenna, kun on maksien vuoro, mutta muutoin en edes tiedä ketä siellä on jne.

Mitä taas tähän lauantai-iltaan kotiin kuuluu, niin käytin koirat tuossa jokin aika sitten lenkillä. Ensin Nemin ja sitten Kikin. Molemmat kävivät kakalla. Pian pitäisi antaa Nemille iltanappulat ja tehdä Kikin kanssa vähän temppusia.

Päivä nro 80

Perusaamu. Ruuat, lenkit. Omat aamutoimet, koirat koirahoitolaan. 

Mutta. Tehtiin Kikin kanssa hanskan nostelua lenkin jälkeen. Kiki oli vähän kärsimätön kun en palkannut sitä joka nostosta. Odotin, että se sen verran rauhotti tekemistään, että ehdin napata koiralta sen hanskan. Välillä palkkasin toki ihan perusnostostakin. Palkkana juustonameja, kehuja ja vähän "hanskan tappoa" ja koiran "hetsausta" (pikkueteisessä eli ei päässyt hillumaan isossa tilassa). 

Tuon jälkeen Kiki nosteli sisällä jotain muitakin esineitä / leluja ja oli tuohtunut kun ei ehditty huomioimaan sen taitavia suorituksia. 

Niistä Mush-pusseista on viimeinen nyt menossa. Pitää katsoa josko jossain vaiheessa kävisin ostamassa niitä lisää pakkaseen. Mulla ei ole kyllä hajuakaan, että mitä ne edes maksavat ... (että jos ovat kalliinoloisia niin voi jäädä ostamatta).

edit. 22:21

No enhän minä taaskaan saanut aikaiseksi, että olisin mennyt lappalaistreeneihin. Töissä sitä vielä hieman ajattelin, mutta töistä lähtiessä tuntui etten jaksa kyllä hallille illalla raahautua. Toiv. joskus olen reippaampi.

Koirat haettiin hoitolasta viiden aikaan. Kiki oli kuulemma aamupäivästä oksennellut hieman. Annettiin niille luut kun lähdettiin, joten luultavasti liittyi siihen se puklailu.

Kotiin mentäessä käytettiin koirat tienvarressa pissalla. Sitten mentiin sisälle ja koirat saivat ruuat. Sitten ajelin Kikin kanssa kirkonkulmalle ja käytin sen siellä lenkillä. Pissas kerran, ei kakannut. Eetu ja Nemi  juoksivat sinne, joten Nemi sai siinä kahden ja puolen kilometrin lenkin (oli kakannut ja pissannut muutaman kerran). Olin ehtinyt laittaa Kikin autoon ja otin Eetulta Nemin ja palkkasin sen hienosta juoksu-urakasta. Sitten kävelytin hieman Nemiä, joka pissas pari kertaa. Pistin Nemin autoon ja ajeltiin kotiin. Kotona ei tehty -tai koirat eivät tehneet- hetkeen mitään ihmeellistä (Eetu juoksi siis mutkien kautta kotiin). Myöhemmin käytin Kikin kävelyllä, taisi pissata kerran muttei edelleenkään kakannut (oletus on, että se on kakannut päivän aikana hoitolassa). Lenkistä puolet meni siihen, että se tuijotti mua käveli siis viekussa.

Jossain vaiheessa kotona Kiki ryösti multa nenäliinan taskusta. Ihan normisettiä se. Mutta sen jälkeen se nosti sen nenäliinan (tai isoimman osan siitä) ja antoi mulle takaisin. wuhuu, nostoreeni on lähdössä lapasesta uusiin sfääreihin. Varsinkin kun se sen jälkeen tyyräs mulle monta kertaa yhtä vinkuleluaan, niin, että päädyin lopulta viemään vingun jäähylle.

Jokin aika sitten Nemi sai iltanappulansa ja Kiki sai tehdä temppuja ("te", peruutus, lepo, istu, seiso). 

Päivä nro 79

Oikeella kameralla saisi parempia kuvia kuin kötynokialaisellakin, mutta aamu oli siis ihan nätti. Käytin koirat aamulenkillä Koitelissa. Tehtiin siellä vähän namien etsintääkin. Koirat ovat siis syöneet aamupalansa (pelkkiä nappuloita tällä kertaa). Sinällään kyllä tylsä keli, koska kun aamulla katsoin lämpömittariin niin se näytti plus kolmea ja meidän asunnon edusta on taas jäälampi, ei ihan vielä järvi mutta sitä kohti menossa.

Hetki sitten käytin Kikin takapihalla, mutta ei se pissinyt, kunhan halusi touhuta kaikenlaista.

edit. 18:25

Mitäs tänään? Mulla on ollut koko päivän ihan tajuton päänsärky, korviin ja niskoihin sattuu kans. Aiemmin päivällä oli myös vilu ja luulin tulevani kipeeksi. No, onhan se vielä mahdollista. Kiki on energinen ja haluaisi puuhata jotain, mutta mua lähinnä yököttää (ei siksi, että pitäisi aktivoida pientä koiraa, vaan koska särkee ... ).

Sahasin äskön yhden harjanvarren kolmeen osaan. Etupihalla semmosella pikkusella käsisahalla Ostin sen kepin eilen Halpahallista. Tarkotus on tehdä niistä keppipätkistä Kikille semmonen cavatreeni, ostin sen jonkun maton pätkänkin tuohon tarkoitukseen. Epäilen silti etten saa niitä keppejä pysymään paikoillaan siinä matolla. Tähän päänsärkyyn en edes aloita niitä harjoituksia, kun just nyt ei varmaan onnistuisi (mikään).

Iltapäivällä pakkasin koirat autoon ja ajeltiin hakemaan Eetu lentokentältä. Koirat kävivät pissalla ennen autoon menoa. Ja Kiki myös kun tultiin takaisin. Sitten Eetu ja Nemi lähtivät kahdeksan kilometrin juoksulenkille ja minä & Kiki käytiin päiväkävelyllä. Kiki kakkas ja pissas kerran. Nemi ei ollut kakannut lenkillään. Iltaruuan jälkeen käytin Kikin takapihalla pissalla.

edit. 20:57

Joskus tunteroinen sitten käytettiin koirat iltalenkillä. Siis molemmat koirat oli mukana, mä talutin Nemiä ja Eetu Kikiä. Kumpikin koira kävi kakalla. Sen jälkeen ovat nukkuneet/pötkötelleet.

edit. 27.01.17 klo 12:10

Illalala käytin koirat vielä pissalla ja tehtiin vähän temppusia ja Nemi sai "älä yöki" nappulansa.

Kyynärvideo

Juutuubin ihmeellisestä maailmasta.

Päivä nro 78

Aikainen aikainen aamuherätys, koska Eetu lähti pariksi päiväksi Helsinkiin työmatkalle. Joten noustiin ylös jo vartin yli viis. Koirille ruuat ja aamulenkin (kumpikin kakkas). Sitten käytiin mutka lentokentällä, tultiin kotiin, molemmat koirat pissas ennen kuin tultiin sisälle, koirat saivat pienet puruluut, söivät ne ja siitä lähtien ovat nukkua pötkötelleet - vähän paikkaa vaihdellen. Kun asetin tietsikalle niin Kiki on siitä lähtien nukkunut penkkini alla :)

**note to yourself:
Rajoita kommentointia (faceen etc). Ketään ei enää kiinnosta, että agility ei ole enää meidän harrastus. Niitä ei kiinnosta, että tulevaisuuden harrastukset ovat kysymysmerkkinä. Eikä ne ymmärrä mitä agility joskus minulle merkitsi - tai merkitsee ehkä yhä. Eikä ne jaksa lukea/kuunnella Kikin kyynärät sitä ja tätä. Koirieni ontumiset tätä ja tuota.
**

edit. 15:09

Käytiin ajelulla. Nähtiin kuusamontiellä kaks porokaurispeuraa, piti jarruttaa. Toinen käänty takaisin meidän eestä eli meni sinne mistä tulikin ja toinen ehti juosta alta pois. Nämä oli siis jossain siinä Lindströmmin maneesin hujakoilla. Ajelun kohde oli Juurussuo. Käytin Kikin taas osteopaatilla. Ei ollut niin huonossa kunnossa (ts paljon hoidettavaa) kuin viimeksi, mutta olihan se reppana taas vinossa ja ties mitä kaikkea. Varasin uuden ajan parin viikon päähän, kalliiksi tulee Kikin kuntoutus, mutta ei voi mitään. On sitä ihana silti katsoa kun se nauttii siitä hoitamisesta. Tai no aluksi, kun oli toisella kyljellä niin yritti nousta ylös tai oli vissiin ikävän tuntosta / pahoja paikkoja. Mutta sitten kun homma jatkui toiselle kyljelle niin selvästi tyttö tykkäsi <3
Ennen osteopaatteilua käytin Kikin kävelyllä siellä Juurussuolla ja se kävi kakalla ja pissasi pari kertaa.

Sitten ajeltiin takaisin kotikulmille. Kävin Halpahallista ostamassa muovilaatikon mihin ajattelin laittaa ruusukkeita (näyttelyistä), jotka ovat lojuneet missä sattuu useita kuukausia kun niille ei ole oikein löytynyt mitään kotia. Lisäksi ostin eteismaton ja harjanvarren, niistä on tarkoitus tulla yks temppujutskaharjoitushässäkkä :-D

edit. 17:01

Ahistusmasennus iski. Olen kurkkuani myöten täynnä tätä Kikin kuntoutusta. Masentunut ja katkera. Päivä seitkytkahdeksan menossa, ties mikä tasaviikko operaatiosta. Ts oli eilen (ne tasaviikot). Koira ontuu edelleen, vaikka tiesihän sen, että saattaa ontua vielä kuukausien päästä, mutta silti.
Kaippa ne fyssarit ja lääkärit siks sanovat niin positiivisesti niitä juttujaan ettei hypättäisi kanjoniin. Että vaikka kuntoutus on vielä pahasti kesken, niin suunta on oikea. Siihen kait sitä pitää jaksaa uskoa.

h_n 2/17

Kampailin eilen hieman Nemiä.

Päivä nro 77

Itseäni facesta lainaten:

edit. 14:19

Aamulla koirille siis ruuat ja lenkit normisti. Kiki oli erityisen kontaktihakuisella tuulella; saatiin tehtyä muutamat hyvät treenit (seuruu-stoppi-seuruu eli kesti hermoilematta vähän välivaiheita tehtävään eli malttoi odottaa palkkaa hetkisen ja tehdä eri juttuja = kontaktikävellä, pysähtyä, istahtaa viekkuun ja lähtä siitä jatkamaan seuruuta).

Päivän aikana molemmat ovat käyneet pari kertaa takapihalla pissalla, ne ovat etsineet nameja pihalla ja Nemistä otin siellä pari räpsyäkin. Just nyt pihalla on nätti talvi päivä. Pakkasta oli aamulla jopa kakskyt astetta.

edit. 20:27

Kiki on ihan pain in the ass taas vaihteeksi. Ilmeisesti sillä on energiaa mitä se ei saa kohdennettua oikein mihinkään niin se on r a s i t t a v a. Jos sen kanssa menee vain omalle pihalle niin se helposti haukkuu vähän kaikelle (vaikkei ketään näkyisi likeisellä tiellä tai naapureiden pihoilla). Tai jos sen mielestä mä en liikuta sitä oikeaan suuntaan tai on muuten vain tylsää niin se alkaa paimentamaan mua suuntaan x, jos en tottele sitä niin se hyppii vasten ja puree ja riehaantuu lisää. Sitten ei enää auta edes kulkea jonnekin päin. Jos sisällä temputan sitä, niin sillä palaa pinna (tai joku muu vähemmän inhimilliseltä kuulostava termi) eli se alkaa komentamaan herkästi kun homma ei mene sen pillin mukaan. Eli jos sen tarjoama asia ei ole se mitä siltä haluan ja se ei saakaan namia niin ei hyvä heilu. Jos taas lähden sen kanssa kävelylle, niin eteneminen on ihan tuurissaan. Joskus Kiki haluaa kävellä, jopa eteenpäin, jopa semi-vauhdikkaasti. Luultavasti sen mielestä nuo meidän korttelikierrokset ovat ihan yli tylsiä. Ja ovathan ne. Vähän pidemmillekin lenkeille välillä mennään, ja voitaisiin varmaan vähitellen kasvattaa niitä enemmänkin. Mutta Kiki on toisinaan todella hankala lenkkeilytoveri, ei siksi, että sen kanssa olisi hankala ohittaa toisia koiria (vaikka sitäkin voi olla) vaan siksi, koska se toisinaan temppuilee (hyppii, puree, odottaa namia eli kerjää, jää odottamaan muita tiellä liikkujia ja inhoan pakottaa sitä liikkumaan, jumii, ...) eli se ei etene niin kuin normikoirat etenee hihnassa. Mutta ei se halua kotiinkaan. Kun palataan taloyhtiön/omalle pihalle niin se aloittaa viivytystaktiikan ettei mentäisi vielä sisälle.

Arvatkaa kuka lähtee kohta Kikin kanssa iltalenkille? Sormet jäätyy, koska pitänee antaa lellipennulle x kappaletta nameja jotta saan kierrettyä sen kanssa jonkun lenkuran ...

Nemi on päässyt tänään sekä aamulla että alkuillasta pelloille humppailemaan irti. Nemi on siis päässyt nauttimaan talvesta ...

Kikiä käytin kans hihnalenkillä viiden kieppeillä. Se kävi kakalla silloin.
Sen jälkeen se on touhunnut kaikenlaista, välillä makoillut ja tehtiin me jotain temppusiakin jossain välissä.

edit. 25.01.17
klo 10:51

Ihan kivastihan se iltalenkki Kikin kanssa sujui kun se löysi loppumatkasta The Homman 😉

Kiki kävi iltalenkillä kakalla ja pissasi kerran. Nemi sai sillä välin kun Kiki ulkoili vähän syötävää. Sitten käytin vielä Nemin kävelyllä ennen kuin mentiin nukkumaan.

Päivä nro 76

Jahas. Aamulla ylös ennen seiskaa. Koirille ruuat. Aamulenkit normityyliin: minä & Kiki ja Eetu & Nemi. Molemmat koirat tekivät tarpeensa. Omat aamutoimet → koirat hoitolaan → töihin. → Töistä kaupan kautta koirahoitolaan koiria noukkimaan ja kotiin. 

Eetu käytti koirat lähipellolla. Nemi sai humpata irti ja Kiki oli tietty narussa. Nemi oli vähän lällätellyt Kikille mikä oli tietty ollut (Kikistä) ärsyttävää. Kumpikin koira kävi kakalla ja pissas jonku kerran. Sitten koirille iltaruuat, jonka jälkeen melko pian käytin Kikin takapihalla pissalla. Kiki oli levoton sisällä, vissiin yli tylsä päivä. Annoin koirille tyhjät munakotelot tuhottavaksi, siis laitoin sisälle pari namia ja teippasin lootat kiinni. Nemi auko omansa äkkiä eikä Kikilläkään kauaa mennyt.

Tovin päästä käytin Kikin iltakävelyllä. Pissas kerran, ei kakannut. Kantoi jotain pahvinpalaa muutaman sata metriä. Nuuskutteli ja oli kiinnostunut vastaantulleesta mäyräkoirasta, muttei kuitenkaan haukkunut sille. Tehtiin seuruu ja oikee -reeniä, pysäyksiä, liikkeelle lähtöjä ja liikkeestä maahanmenoja. Lisäksi heitin hankeen koiralle muutamia nameja joita se sai etsiä sieltä. 

Nemille myös lenkillä jotain seuruu -tyylisiä reenejä sekä liikkeestä pysähtymisiä. 

Joku kyynärlisuri

Kyynärnivelen kehitys amerikanstaffordshirenterriereillä – radiologinen tutkimus. Senni Koski. Lisensiaatin tutkielma. Elokuu 2016, Eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Kiki ja lenkkeily

Oon nyt ehkä kaks kuukautta hautonut päässäni blogipostausta aiheesta "Kiki ja lenkkeily" ja ehkä se joskus on valmis maailmalle ponnahtamaan.

(että ei irtoa aina helpolla nämä tekstit)

Kiki 11 kk

Huomenna siis.

Kuvasin pitkästä aikaa kiinteellä putkella (SONY 50MM DT F1.8), onhan se hankala. Varsinkin tuollaisen vähemmän tottelevaisen kakaran kanssa ...

Päivä nro 75

Eetu käytti koirat kahdeksan pintaan pihalla. Ensin Kikin ja sitten Nemin. Nemin hieaman pidemmällä lenkillä kuin Kikin. Kumpikin pissaili ja kävi kakalla. Nemi pääsi hetkeksi pellolle irtihumppailemaan. 

Mä nousin pari tuntia myöhemmin ruokkimaan koirat ja tekemään meille aamupalaa 😜

Puurolautasten nuolemisen yhteydessä yritin tehdä koirille minuutin paikallaolon. Mutta se oli Kikille liikaa. Viidenkymmenen sekunnin kohdalla se liikahti. Ei kerennyt lautaselle asti. Käskin koiran takas istumaan ja odotutin vielä parikytä sekkaa ennen kuin annoin luvan mennä syömään puuroa. 

Tämän jälkeen Kiki on käynyt kaks kertaa takapihalla, ensimmäisellä kerralla kakkasi ja toisella pissasi. Kummallakaan kerralla ei olisi halunnut tulla sisälle vaan olisi halunnut jäädä pihalle touhuilemaan. Sisällä meinasin temputella koirien kanssa, mutta koska Kiki alkui vain haukkumaan niin pistin treenivehkeet (kartiotörpöt, naksuttimen ja namit) pois. 

edit.
14:31

Kiki

Nemi kävi Eetun mukana juoksemassa kuutisen kilometriä. Sillä välin Kiki repi yhden pahvilaatikon minne pistin pari namia (ja teippasin laatikon kiinni). Kikiä käytin takapihalla, otin noita räpsyjä (11kk postaus) ja koira kävi pissalla.

edit. 20:22

Kurja ihminen ihmettelee muiden juttuja (osa y). Jollakin on mennyt kuntoutus pieleen kun on saanut huonot kotiutusohjeet. Tai kuntoutusohjeet siis. No eihän ne meilläkään seikkaperäiset olleet. Kyllä aika paljon on pitänyt kysyä neuvoa ja ohjeita fyssareilta, hierojilta, osteopaateilta ja viime tein myös saman kokeneilta. Vaikka eniten luotan siis näihin koira-alan ammattiauttajiin. Toinen juttu on siis sitten se, minkä olen lukenut muutamista eri paikoista että koirafyssarille ei voisi mennä muuta kuin jos saa lähetteen eläinlääkäriltä. No, lukihan siinä Kikinkin kotiutuspaperissa, että fyssarille voi mennä sitten kun neljä viikkoa on kulunut operaatiosta. Mutta en mä sitä ihan lähetteeksi sanoisi. Vai millainen se lähete on? Toisaalta olin kyllä fyssareihin yhteydessä jo paljon ennen kuin neljä viikkoa oli täynnä. Että on tämä paljon oma-aloittuudestakin kiinni. 

Sitten toinen juttu. Mitä ajattelin kun käytin Kikiä iltalenkillä. On se, että oma kärsivällisyys on kasvanut kyllä kilometrimitalla näiden viikkojen aikana. Ja sitten toisaalta myös ei ole kasvanut, kun välillä tuntuu ... katkeralta, tylsältä ja ties miltä kaikelta. Esim luin fb:sta Porokoirakerhon paimennustaippareista. Kiki olisi keväällä tarpeeksi vanha osallistumaan. Mutta eipä sitä uskalla sinne ilmoittaa. Että vaikka taipparissa koira saakin olla liinassa. Niin voihan se olla pikkukoiralle ihan liian rankkaa vielä. Tällä hetkellä ainakin olisi. Ulkona on näet ihan tajuttoman liukasta, ja lenkillä kohdattiin naapurikadun beagle, jota Kiki pääsi moikkaamaan (niitä on hankala ohittaa tervehtimättä, joo mulla on huono selkäranka, mutta en osaa olla jatkuvasti tyly kaikille kanssakulkijoille. olin tyly 2 kuukautta, tai mitä lie, ja nyt se on yhä hankalampaa ja hankalampaa. paljon helpompi oli sillon kun Kikillä oli side jalassa tai muu näkyvä merkki siitä että se on toipilas. nyt oon sitten yrittänyt huudella "tällä on juoksu" mutta kun monet ei välitä siitäkään. pitäisi ehkä sanoa, että tällä on kirppuja?). Niin jossain vaiheessa lenkkiä huomasin Kikin ontuvan taas. Siis nykyäänhän se ei enää onnu koko aikaa. Mutta ihan mahdoton homma, että se voisi tasaisesti parantua kun pihalla liukastelee ihan väkistenkin. Liukastelisi ilman että kohtaa jotain vieraita tai omia koiria (Nemi ja Kiki tervehtivät toisiaan tänään takapihalla vähän turhan vauhdikkaasti. sekin vielä). 

Ennen kuin lähdin Kikin kanssa lenkille niin koirat saivat ruuat .Ja sillä välin kun olin ulkona niin Nemi kävi takapihalla pissalla.

edit. 22:37

Nemi

Käytin koirat iltalenkeillä. Ensin Nemin (kakkas), sittten Kikin. Molemmille vähän seuruu-reenejä. Kiki teki myös hienosti seur- pysähdys - liikkeelle lähtö (palkkaus) kuvion eikä pelkkää liikettä tai liikkeestä pysähtymistä. Lenkin jälkeen Kiki nosteli yli-innokkaana mun hanskaa, samalla kun mä koitin avata kengännauhojani. Kehuin koiraa mutten pystynyt palkkaamaan muutoin. Sitten kun olin saanut jumiutuneet nauhat auki ja kengät pois jalasta niin palkkasin muutaman hanskan noston ja vaihdoin lattialle mun avain nipun. Kiki tökki sitä kuonolla muutaman kerran ja sitten nosti nekin Jee!! 👍😘

Sitten annoin Nemille sen iltasapuskat. Laitoin aamupalan sulamaan/turpoamaan ja temputin Nemille istu-maahan ja Kikille lepo ja istu. Lepo ei meinannu nyt oikeen onnistua. 

Päivä nro 74

Kikillä on tapana, että kun jonkun huoneen oven avaa niin se välittömästi asettuu makaanmaan siihen kynnykselle.

edit. 21:24

Aamulla käytin koirat seiskan aikaan omalla pihalla. Nemi kävi pissalla ja Kiki kakkas ja kävi pissalla. Aamupalansa koirat saivat pari tuntia myöhemmin. Sen jälkeen käytiin kävelyllä, koko lauma yhtä aikaa. Käveltiin kaupalle ja takaisin. Molemmat koirat tekivät tarpeensa.

Päivän aikana koirat eivät ole tehneet mitään ihmeellistä. Kiki on käynyt pari kertaa takapihalla, ekalla kerralla vain kiehnäili ja touhusi jotain, toisella kerralla kävi pissalla. Viiden aikaan saivat ruokansa ja sitten käytin molempia, erikseen, kävelyllä (kumpikin kävi kakalla, Kiki pissasi pari kertaa ja Nemi pissailu/merkkailukertoja en laskenut).
Jossain välissä päivää piilottelin koirille vähän namuja asuntoon. Ainiin, kun Eetu oli juoksemassa niin koirat söivät poronkylkiluut pakkasesta.

Annetaan kenkä (ts kaksi kenkää)

Kotia vailla olisi kaksi käyttämätöntä talvikenkää.

Vasemman kengän koko nro on 35 ja oikean 37.

Kengät eivät maksa mitään ja sijaitsevat Oulun seudulla.
En maksa posti/kuljetuskuluja.

Jos kukaan ei näitä halua niin päätyvät roskikseen.

Päivä nro 73

En jaksa eiliseen postaukseen kirjoittaa enää niin kirjoitan tähän eilisiäkin juttuja. Iltalenkillä oli Kikin kanssa taas vääntöä. Siellä me keskusteltiin Abc:n kulmilla siitä, että olenko mä namiautomaatti vai en. Kikin mielestä olen, omastani en ;-) 

Jostain palstalta luin, että koiran epäkäytöstä voisi yrittää muokata heittelemällä nameja koiran eteen. Siis silloin kun koira ei ole kiinnostunut meidän tapauksessa puremaan hihaa/lahkeita/remmiä/hanskoja jne vaan on menossa eteenpäin/katsoo muualle jne. 

Mä en jotenkin näe tuota ratkaisuna, kun ongelma on lähinnä se - ollut viime lenkeillä - että Kikillä menee hermot kun namitasku menee kiinni. Se siis kerjää paljon lenkeillä; tosi hienosti kulkee vasemmalla tai oikealla ja ottaa kontaktia. Hyvä juttu joo, josta olen sitä palkannut, kun onhan se hienoo, että se osaa seurata molemmilla puolilla. Liikkeestä pysähtymisen istumisetkin ovat tosi hienoja (välillä). Mutta kun lenkit ei oikein etene jos kokoajan reenataan/syödään. Eikä se nyt ihan niin kuitenkaan maailma  toimi, että Kiki saisi määrätä millon syödään ;-) 

Tänäaamuna oli sitten kiireisempi töihin lähtö. Kiki asteli tipuaskelin aamulenkin. Kävi kakalla (ei enää löysätuotos, jee) ja pissas pari kertaa. Kotipihalle kun päästiin niin se rupesi hyppimään mua vasten ja puremaan. Nostin koiran sitten syliini ja kannoin kotiin (hangen kautta koska meidän asunnon edusta on järjettömän liukas), kun ei ollut aikaa alkaa kouluttelemaan sitä.

edit. 19:04

Eetu ja Nemi juoksivat (mutkan kautta) Koiteliin. Minä & Kiki mentiin sinne autolla ja kierreltiin siellä sitten iltalenkura (kävellen). Käytiin joen toisella puolen, oltaisiin kävelty toiselle parkkikselle asti, mutta lamput loppuivat kesken matkan. Jonku matkaa mentiinkin siellä pimeessä, mutta kävi hankalaksi ts Kiki alkoi pyörimään mun jaloissa niin (kerjäsi varmaan nameja) niin käännyttiin takaisin ja tehtiin muita lenkuroita. Koko porukalla ajeltiin sieltä sitten kotio.

edit. 21.2.17 klo 21:21

Eilen illalla käytin koirat vielä erikseen lenkeillä. Kumpikin kakkas. Sitten temputin koiria hieman. Kiki nosteli yhtä leluaan ja tarjoili samalla kaikenlaisia muitakin juttuja. Kuten peruuttamista, luopumista, häkkiin menoa, pedille menoa, häkin oven sulkemista, tassun antoa ja istumista :-)
Kokeiltiin myös avaimien nostamista, niitä se ei vielä alkanut nostamaan, mutta koski kuitenkin avaimiin ja naksuttelin sille sitten sitä. Lopuksi Nemi sai "älä yrjöä aamulla" nappulansa ennen nukkumaan menoa. 

Päivä nro 72

Yöllä ponkaisin kahden aikaan ylös: Kiki haluaa ulos. Äkkiä, äkkiä, älä vain pasko luirua lattialle. Mentiin takapihalle. Koira pissas kaks kertaa ja kiehnäili sitten hangella; sillä ei ollut kiire minnekään, katseli tähtitaivasta ja kuunteli myrskytuulta. No, olin niin tylsä, että patistin sen sisälle niin pääsin takaisin nukkumaan. 

Kello herätti vartin yli kuus. Lähdin Kikin kanssa kävelylle; se oli huomattavasti pirteämpi kuin edellisillan lenkillä. Enempi oma ittensä. Kierrettiin pikkupäiväkotilenkki. Koira pissas pari kertaa muttei kakannut. Sillä välin Eetu antoi Nemille aamuruuan ja käytti sen lenkillä (koira kakkas). 

Sitten omat aamutoimet ja sitten lähdettiin ajelulle. Heitin Eetun töihin ja ajelin koirien kanssa Oulunsaloon. Kikillä oli näet ysiltä fyssariaika. Kävelytin hieman Kikiä, sitten mentiin sisälle ja laitoin varalta koiralle juoksuhousut jalkaan (niihin ei kylläkään tullut mitään hoidon aikana, mutta olin kohtelias kuitenkin). Hoidon jälkeen käytin Kikin pissalla ja ajelin kenkätohtorille hakemaan talvikenkäni korotuksesta (maksoi 124 euroa, ehkä pitäisi yrittää hankki joku maksusitoomus?). Sitten ajoin kaupan kautta kotiin (oli kauhee nälkä, joten hain salaatin - just semmosen mistä on uutisoitu kuinkaa kauppojen "tee-se-itse" -salaattibaarit ovat bakteerikeskuksia). Sitten käytin Nemin pissalla ja vein koiran ja kassit sisälle. Annoin Nemille pienen puruluun ja menin hakemaan Kikin autosta. Käytin sen pissalla ja toin sisälle. Annoin Kikille vähän syötävää (enimmäkseen eilen keitettyä riisilitkua ja tehobaktia). Ilokseni se ei syöksynyt heti takapihan oven luo vaatimaan ulospääsyä vaan simahti olkkarin lattialle ja on uinunut siitä lähtien. 

Siitä fyssarikäynnistä ja akupunktiosta kerron vähän myöhemmin tarkemmin.

edit 21:40

Ja mitä tähän päivään muutoin tulee, niin Kiki sai iltaruualla pikkuisen nappuloita ja riisilitkua. Iltalenkillä kakkasi pienen normaalin pökäleen. Oli vissiin tylsä lenkki kun rupesi riekkumaan. Eetu käytti Nemin iltalenkillä niin mun ei tarvinnut liukastella heti uudestaan. Pihalla on järjettömän liukaasta ja tuulee kovasti. Koirat ovat makoilleet, plus tuhosivat yhden pahvilaatikot mihin pistin namit niille. Lisäksi Kiki remusi hieman muiden pahvilaatikoiden kanssa ja järsi jonkun aikaa  luulta (jota pidin sille).



En olisi ehkä joskus uskonut, että käytän koiraani akupunktiossa. Kuulostaa samanlaiselta huuhaalta kuin kaikenmaailman osteopaatitkin ;-) Fyssarillehan Kikin veinkin ja se sai sitten samalla niitä neuloja kehoonsa. Kahteen eri paikkaan 3(-4) neulaa kerrallaan. Siis kun oli kyljellään niin takaosaan koiraa (ehkä parempi kun en edes yritä sanoa minne sen tarkemmin kun kuitenkin menee muisteloni pieneen ;-))

Akupunktio (myös akupunktuuri, neulahoito, pistelyhoito; lat. acus 'neula' + lat. pungere pistää; kiin. 針灸, zhēn jǐu) on uskomuslääkintää, jossa hoito tapahtuu pistämällä neuloja potilaan kehoon. Akupunktioon luottavien mielestä se vähentää kipua, hoitaa hedelmättömyyttä ja tauteja, estää tauteja tai edistää terveyttä yleisesti.[1] Lähde: wikipedia

Vaikka akupunktion vaikutusmekanismeja ei vielä täysin ymmärretä, sen on todettu lisäävän endorfiinien eritystä ja vähentävän kivun tuntemuksia. Myös länsimaisen lääketieteen harjoittajat ovat havainneet akupunktion auttavan kroonisen kivun lievityksessä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja ihosairauksista kärsiviä potilaita.
Akupunktiolla hoidetaan mm. koiran nivelrikkomuutosten aiheuttamia kipuja sekä jäykkyyttä, ontumista ja haluttomuutta liikkua. Lähde: Evidensia

Kiki makasi hienosti kyljellään kun ne neulat pistettiin siihen. Mä pikkuisen rapsuttelin sillon koiraa eikä se liikahtanutkaan. Sitten sillon kun neulat olivat koirassa niin se huohotteli menemään, räkä valui nenästä ja koiran silmät luppasivat kun ei ihan voinut nukahtaa (kroppa olisi halunnut uinahtaa mutta mieli ei antanut periksi - tai jotain).

Tämä kirjoitus nyt vähän hyppii asiasta toiseen. Mutta ei mahda mitään. Mä mietin tässä joku päivä, että kun sillon lokakuussa (tai marraskuussa) kovasti kyselin niiden aktivointijuttujen perään, niin loppujen lopuksi ei me kauheasti olla tehty erilaisia juttuja. Joo jotain tietty, on tullut sellaiset rutiinit, että millon pidetään tempputuokioita. Joinain päivinä jää tempputuokiot vähemmälle kuin toisina. Onhan tuo koira välillä rasittavan aktiivinen, mutta ei itseasiassa niin paha kuin pelkäsin. Kuten olen aiemmin jo kertonut niin sisällä se makoilee paljon, nukkuu tai vaan seurailee talon tapahtumia. Luulen, että Nemi on tässä hyvää seuraa - koska Nemi tekee just samoin  (Kikin ei tarvitse kuin matkia idoliaan) :-)

Fyssari kyseli mitä ollaan tehty. Kertoilin jotain juttuja. Sitten hän kokeili leikatusta jalasta liikeradan. Ts teki sen saman jumpan mitä mulle neuvoi ja mitä olen silloin tällöin koiralle tehnyt. Kokenut huonoa omaatuntoa kun en ole joka päivä muistanut/saanut aikaiseksi tehdä. Mutta eikä mitä; jalka liikkui jo tosi hyvin. Joten meidän "silloin tällöin" on ollut tarpeeksi eikä samaa jumppaa ole tarpeen enää jatkossa tehdä.

Muutenkin olin vähän sillain niin kuin huono oppilas läksyjen tarkistuksessa, että mitenkähän tässä nyt käy kun ei me nyt hulluna olla jumpattu/temppuiltu. Mutta kuulemma on parempi, että on välipäiviä eikä todellakaan kannata monta kertaa päivässä veivata jotain juttuja. Voi hyvinkin tulla takapakkeja ja suoranaisia romahduksia toipumisessa jos kokoajan hinkkaa jotain. Että koiran kuntoutuksessakaan ei kannata mennä överiksi. Vaikka netistä löytyy kaikenlaisia kuntoutusohjeita ja aktivointivinkkejä niin mihin tahansa ei kannata ryhtyä. Meiltähän löytyisi dobopallero, millä voisi koiraa jumppauttaa - paitsi että ei voi. Ei Kikiä - ei vielä. Eli vaikka kaikenlaista mukahyödykästä olisi tai voisi ostaa tai jotain niin kaikki nyt ei vain ole (tälle) koiralle hyväksi.

Jotenkin tuli mieleen nuo palstat mitä lueskelen. Että ihmiset tosi herkästi uskovat -tai vaikuttavat siltä - mitä muut asioista sanovat. Että vaikka olisi kokemustakin melko samanlaisesta aiheesta niin ehkä ei tällaisessa asiassa kannata kuunnella/lukea (niin että tekee just niin perässä) täysin niitä toisia koiraharrastajia. Jokainen tapaus on kuitenkin omanlaisensa.

Että jos mun koiralle on nyt sanottu, että kannattaa tehdä peruutusharjoituksia, cava-treenejä, pientä jalkajumppaa, maltillisia hihnalenkkejä, jalkojen nostelua, vesikävelyä ja niin se ei tarkoita, että näitä samoja voi tehdä kaikille muillekin leikkauspotilaille/kuntoutujille.

Ainiin. Pitää seurata (Kikin) painoa - sitten kun voi liikkua enemmän niin koiralle ehkä voi antaa enemmän ruokaa - nyt vaikutti kuulemma tosi hyvältä eli Kiki ei ole päässyt lihomaan syöttöporsaaksi vaikka liikkumista on pitänyt rajoittaa.

Kikin liike vaikutti kuulemma hyvältä. Toipuminen edistyy siis hyvin. Mutta kannattaa jatkaa samaanmalliin. Eli ei tässä vielä revittelemään kannata ruveta, eli kuntoutus/toipilaselämä jatkuu vielä. Onneksi rutiinit ovat jo muodostuneet.

Seuraavan kerran mennään fyssarille maaliskuun alussa.

Päivä nro 71

Vaihtelua oksentelujuttuihin: vein tuossa hetki sitten Kikin takapihalle pissalle. Tai niin mä luulin. Koirapa tekikin kaks löröpaskaa ja sotki itsensä (no kävi se pissallakin). Mutta pääsin siis pesemään koiran takamuksen shamppoolla. Tuon jälkeen kävin Nemin kanssa keräämässä kakat ja viemässä ne roskikseen. Kiki ei ollut yhtään levoton tms täällä sisällä mutta se eka läjä oli norsun kokoinen ... 

Aamulenkillä kakkas ihan normisti. Sen jälkeen ei ole syönyt kuin hieman puuroa.

edit. 19:24

Tämä päivä alkoi hyvin. Ts normaalisti. Noustiin ylös puol seiskan aikaan. Koirat saivat ruokansa, mä käytin Kikin pikkupäiväkotilenkillä (pissas ja kakkas tosi nopsasti, mutta tuotokset oli tosiaan normaalit). Lenkillä tehtiin kontaktikävelyharjoitteita niin kuin nykyään liki aina kun ollaan ulkona ja kun tultiin kotiin niin pelattiin hanskan nosteluaa pikkueteisessä ja Kiki oli ihan tohkeissaan ja pätevänä :-)
Eetu käytti Nemiä normilenkin, mutta Nemi ei käynyt kakalla.

Päivällä naksuttelin koirille vähän jotain höpötemppuja.

Viiden kieppeillä annoin koirille ehkä puol desiä nappuloita ja tehobaktia (molemmille, vaikka vain Kikillä oli sitä mahalöysyyttä). Lähdin sitten käyttämään Kikiä ulkona. Se oli jotenkin vaisun oloinen, meni melko pian kakalle kun päästiin autotielle asti. En muista kävikö pissalla ollenkaan. Kakkas löysän läjän taas (kirosin itseni miksi olin edes antanut sille ruokaa). Totesin että ei kannata sen kanssa lähteä sen enempää lenkkeilemään - eikä koiraa tuntunut edes haittaavan, että tultiin takaisin kotiin. Pesin koiran pyllyn - taas (ilman shamppoota tällä kertaa), kuivasin ja laitoin koiran häkkiin ja menin käyttämään Nemiä ulkona. Käveltiin kotikatua jonku matkaa ja Nemi kävi tottelevaisena tyttönä kakalla (kun käskin), pissaili muutaman kerran ja tultiin takaisin kotiin. Vapautin Kikin häkistään ja sen jälkeen kun oon tehnyt kotihommia niin koirat ovat vaan makoilleet (vaihtaneet välillä paikkaa kun haluavat olla samassa huoneessa kuin minä), mutta selvästi Kiki on jotenkin vaisuna, massu pipi tai jotain :-(

edit. 22:42

Kiki on lähinnä nukkunut koko illan. Kuten myös Nemi. Käytin koirat jokin aika sitten iltalenkeillä. Kikin ensin. Kierrettiin 848-välipyörätielenkki. Kiki pyllisti kakalle neljä kertaa, en muista kävikö ollenkaan pissalla. Vain ekoista pyllistelyistä tuli selkeesti lörökakkaa. Koira käveli hitaahkosti, haisteli ja tutkaili. Ei pomppinut (mua vasten tai muuallekaan). Yks koira nähtiin, siitä oli kiinnostunut muttei haukkunut sille. Eikä haukkunut millekään muullekaan. Kun tultiin kotiin niin vein koiran suoraan kylppäriin ja pesin taas sen takamuksen. Sitten käytin Nemin lenkillä, se ei kakannut mutta merkkailipissaili jonku kerran. Lenkin aikana syötin Nemille taskustani kaikki namuset, jotta kotona ei sitten tarttis antaa sille iltapalaa (jotten tulisi vahingossa antaneeksi lörömahallekin).

Nyt sitten keittelen riisiä, annan sitä aamulla Kikille hieman.

Selkä hajoo

Mun siis. Luulen, että noissa mun vara-vara-talvikengissä on jotenkin vääränlainen tuo korotus: vääristää kropan asentoa → selkä kipeytyy.

h_k 4/17

Kampailin eilen vähän Kikiä.

Päivä nro 70 (10 viikkoa leikkauksesta)

Kiukutteluaamulenkki taas pitkästä aikaa. Puolivälissä lenkkiä Kiki veti kilarit ja yritti syödä mun housut (kun hanskoja en sille antanut). Nyt koirat ovat hoitolassa ja minä töissä (aloittelemassa päivän hommia - tai josko aamukahville kohta).

edit. 9:44

Koska etsin näitä jatkuvasti, ja blogin hakutoiminnot ovat ihan onnettomat, niin lisäsin nämä (linkit) tuonne Kiki -sivulle
Kuvat 4 kk
Kuvat 8 kk
Kuvat 10 kk
eli kyseessä on siis linkit Kikin röntgenkuviin.

edit. 20:10

Koirat haettiin hoitolasta joskus ennen viittä (en muista tarkkaa kellon aikaa). Kiki oli silloin ulkona, ihan hiljaa ulkotarhassa. Kuulemma se on aika rauhallinen siellä, mikä on ihan hyvä. Ulkoilee siis yksinään (ilman Nemiä, eikä viereisessä häkissäkään ole ketään) ettei ala rellestämään.

Kotona kävi tienvarressa pissalla ja kakalla (tiesin sen kiljunnasta että sil on k-hätä). Sitten annoin koirille ruuat (Nemille vähemmän, koska..). Eetu ja Nemi lähtivät juoksulenkille ja mä & Kiki hypättiin autoon ja ajettiin Jäälin ostarille, jossa käytin Kikin iltalenkillä (en ostarilla vaan Jäälissä). Kiki oli selvästi mielissään maisemanvaihdoksesta :-) Kiki tais pissata kerran sillä reissulla. Kun oltiin tovi kävelty niin mentiin takaisin autolle, jonne tuli myös loppulaumasta (juosten). Sitten kotiin ja taas Kiki tahtoi pissalle.
Ajattelin että vaihtelevat maisemat olisivat väsyttäneet Kikiä, mutta sepä alkoikin leikkimään joululahjavinkulelulla kotona ja toi sitä lelua aina mulle ja komensi jotain samalla. En koiran harmiksi heittänyt sitä sille vaan käskin koiraa istumaan tai maahan ja sitten joko annoin lelun takaisin (laittamalla maahan tai suoraan koiran suuhun) ja vähän "haastoin" koiraa sen vinkulelun avulla yrittäen leikkiä pienesti ilman että koira kovasti riehaantuisi. Vähän musta tuntui etten toiminut ihan niin kuin Kiki toivoi. Sen jälkeen Kiki ei edelleenkään ole rauhottunut vaan on touhunnut jotain pientä ees-taas ja äsken tuli sanomaan (äänettömästi) mulle jotain (muutamaankin kertaan itseasiassa). Lopulta päätin totella eli reagoida sen sanomiseen, että jos sillä vaikka on kauhee hätä. No kissanvillat, kunhan halusi takapihalle lumeen leikkimään. Seisoskelin siellä sitten tovin sen kanssa (ei pissannu tms) ja tultiin sitten sisälle. Nyt Kiki sitten työstää jotain puruluuta tuossa lattialla ...

edit. 18.1.17
klo 19:31

Eilen... käytin koirat erikseen vielä iltalenkeillä. Ainakin Nemi kävi kakalla, Kikin tarpeiden tekoa en enää muista. Annoin myös Nemille vähän nappuloita ja temputin Kikiä. Myös Kikin lenkin jälkeen pelattiin hanskan nostoa :-)

Laji-ideat

Kyselin facessa mitä harrastella Kikin (ja Nemin) kanssa. Rallytokoa tyrkyttää tosi moni. Siitä lajista minulla on monenlaisia mielipiteitä, joita en jaksa tässä nyt alkaa avaamaan. Varmaan se on ihan kiva "matalan kynnyksen laji". Muita ehdotuksia oli:

• Koiratanssi. Jota arvostan lajina rallytokoa enemmän. Vaatii koiralta - ja ohjaajalta paljon. Eniten häiritsee se miten itse pitää esiintyä (ja pukeutua naamiaisasuun). Harkitsemisen arvoinen laji silti. 
• NoseWork. No sitä aiotaan harrastaa, kun kurssillekin on jo ilmoittauduttu :)
• Mejä. En tiedä jaksaisinko verellä läträämistä? Suunnistaa en osaa ... eli se ainakin kilpailuista :D
• Toko. Joo, aion harrastaa sitä. En tosin tiedä milloin voin reeniä Kikin kanssa esim sivulle tuloa tai vauhdikkaampia juttuja. Mutta eihän tässä mikään kiire ole :)
• Paimennus. Haluaisin, joo. Mutta miten käytännössä? Eikä se nyt mikään viikkotreenijutska voi kuitenkaan olla.
• Haku. Pelastushakuilu oli ainakin tosi kivaa. Ihan harkitsemisen arvoista. Tarvii toki porukan jne.
• Jälki. Joo. Tätä pitäisi opetella jossain hyvässä porukassa. Jos saisi useamman ohjatun treenin tehtyä niin saattaisi ehkä osata -ja saada aikaiseksi- omatoimireenaustakin
• FH. Parempi versio jäljestyksestä, koska mahdollisissa kokeissa ei taida olla tottista ;)
• Vesipelastus. En tiedä kuinka vaikea olisi alkaa harrastamaan. Koiran pitäisi tykätä uimisesta. Ei hajuakaan tykkääkö Kiki (se yksi Hundspaan uintivierailu ei ehkä ollut ... tai ei anneta sen vielä lannistaa tai muodostaa koko loppuelämän käsitystä Kikin uintihalukkuudesta). 

Jos ja kun Kikin jalat sen sallivat niin opetetaan se juoksemaan. Ei tarvi mitään kilpajuoksentaa olla vaan ihan vain juoksulenkkikaveri siitä olisi tarkoitus tulla :-)

Päivä nro 69

Jei! Kukaan ei yrjönnyt tänä aamuna ✌

(tuo voitonmerkki-hymiö näyttää vähän pictionary-pelin Suomi-piirrokselta 😄)

edit. 14:01

Ei nyt oikein etene tämän päivän kerronta. On silti syöty, ulkoiltu, nukuttu (ts koirat ovat), temppuiltu ja oltu vaan.

edit. 15:30

Kerronpa päivän tempuista.
Aamulla ulkoilun jälkeen pelattiin Kikin kanssa pikkueteisessä hanskan nostoa. Siihen sitten yhdistettiin vihdoinkin myös käsky eli "nosta". Ei mitään hajua tuleeko tuosta myös tokonouto-käsky vai onko tämä vain joku höpö temppu. (kapulalla reenit on vielä erikseen / eri juttu ja siinä ei ole käskyä).

Päivemmällä tein Nemin kanssa tolpan kiertoa, jääviä, seuruuta ja kaukoja. Kakeissa vähän liikku, kun koiruus oli supertäpinöissään yllättävästä treenituokiosta. Jossain välissä olen tullut opettaneeksi Nemille melko hyvän takakautta sivulle tulemisen :-) Ainiin tehtiin myös noutoa. Nemi ei ois tahtonut, murmutti, mutta kun en antanut periksi. Eli odotin vain, niin nosti kapulan. Kun nosti niin kehuin ja vapautin/palkkasin. Heti sen jälkeen Nemi haki kapulan ja toi sen mun sivulle - kehuin rauhallisemmin, otin kapulan ja palkkasin :-)

Sitten tein myös Kikin kanssa kapulan nosteluja. Ehkä neljä kipaletta. Nyt se nosti kapulaa varmemmalla otteella ja päänsä korkeudelle (eli ei vaan hampaillut ja heti tiputtanut) :-)

Ulkona tehtiin taas seuruuta (vas ja oikee).

Toiveikas mutta ahdistunut

joo, mä tiedän, mä mietin ihan liikaa 😝ja sitten vielä kirjaan ylöskin kaikenmaailman ajatuksia. Mutta puran tänne kuitenkin tätä omituista ajatuskulkuani (Kiki tuli tökkimään mun taskua; joko se haluaa sieltä nenäliinan tai sitten se tahtoo lähteä ulos). 

Se, että me ollaan tänään tehty kaikenlaista (temppuja siis) ja sen kruununa se 30 sekunnin paikkis 👍 niin antaa mulle tosi paljon toivoa. Iloa siitä, että vaikka noiden jalkojen kanssa meni miten meni, niin pikkukoirassa on silti ainesta jonkinmoiseksi harrastekoiraksi. Niin samalla mua silti ahdistaa, kun ei olla nyt missään ryhmätreeneissä. Olo on kuin lumiukolla juhannuskokon äärellä kun en käy säännöllisesti missään ryhmätreeneissä (no miksen oo ilmonnut Nemiä mihinkään? nokun jotenkin Kiki imee musta kaiken energian. Tai en mä tiedä. En tiiä mihin ilmoisin Nemin). Enää reilu kk niin se noseworkki-kurssi alkaa. Onneksi olen sentään sinne ilmonnut meidät. 

Sitten senkin vähän ahdistaa, kun en tiedä, että mitä ne meidän tulevaisuuden lajit tulevat olemaan. Kun en mä nyt temppusia osaa /jaksa pidemmän päälle pitkään opettaa jos ei ole yhtään mitään tavoitetta. Aluksi tietty hienoo sitten kun voi vapaammin jotain reenailla (ja koiraa palkkailla), mutta entä noin niin kuin pitkäjänteisesti? 

Mun ajatusmaailmaa vastaan sotii edelleen se, että koiralla ei olisi jotain harrastetta aka työtä. Ja näkeehän noista omistakin, että kyllä ne sen aivojumppansa tarvivat. Nyt on sellainen väistämätön välivaihe ettei mun mielestä kunnolla tehdä mitään. En halua tästä pysyvää olotilaa. Joku homma noille täytyy keksiä. 

Päivä nro 68

Voiko ihanammin päivä enää alkaa?

Kuin koira joka oksentaa häkkiinsä? Jepjep, kukaan ei pakota koiraa häkkiin, mutta silti jompikumpi monesti yöllä (tai päivällä) nukkuu siellä. Ovi on auki niin koira voi tulla tai mennä vapaasti. Tällä kertaa yrjöäjä oli Kiki. Oksennuksessa oli tumma pötkö mikä näytti paskalta, mutta saattoi olla jotain muutakin (klönttiytynyt jotain aineksia masussa). Häkkipehmusteet siis pesuun.

Sitten aamuruoka ja aamu-ulkoilu. Kikin kanssa kiersin lähimetsän läpi pyörätietä ja autoteitä myöten kotiin. Koira pissasi kolme kertaa ja kakkasi. Nemi pääsi Eetun kanssa pitkälle metsälenkille (eli irtihumputtamaan) Kaistiksen taakse.

Kun tulin Kikin kanssa kotiin niin pelattiin vähän hanskalla pikkueteisessä. Eli Kiki nosteli hanskaa ja mä palkkasin sitä siitä esineen nostelusta. Kun kehuin pentua kovasti niin se tarjoili myös peruuttamista ja tassun antoa.

Myöhemmin tänään olen tehnyt sen kanssa myös kapulan nostelua ja puolen minuutin paikallalon. Paikkis tehtiin istuen (kun se makuuopetus on vasta ajatuksen asteella, ts osaa mennä maahan, mutta siellä pysyminen etenee tipuaskeleitakin pienemmin). Etupalkkana ollut puurokulho, jota Kiki tuijotti oli ehkä metrin päässä. Katsoin keittiön seinäkellosta aikaa. Kiki tuijotti kuppia maanisesti muttei liikkunut. Eilen taisin tehdä viidentoista sekunnin paikkiksen, joten tämä puol minsaa oli jo aika hurja 👀😜

Koirat ovat käyneet pari kertaa takapihalla pissalla.

Päiväulkoilua takapihalla.

Koirat ovat myös tuhonneet kumpainenkin yhdet pahvilaatikot joiden sisään pistin pari namia. Vaikka kuinka yrittäisin antaa Nemille ns vaikeamman laatikon niin aina se on aukonut omansa ensin ja namit syöty ennen kuin Kiki on saanut omaansa edes vähän rikki/auki.

edit. 23:21

Jahas. Koirat ovat käyneet muutamaan otteeseen takapihalla pissalla. Ne ovat tuhonneet lisää namipahvilaatikoita. Olen käyttänyt kumpaakin kaks kertaa lenkillä, ensimmäinen versio oli molemmilla pitempi kuin jälkimmäinen. Ne ovat syöneet sekä iltaruokansa että Nemi kotva sitten "älä ny vaan yrjöä" nappulansa. Uus Mush-pussi on taas avattu ja aamuruoka on sulamassa/turpoamassa. Kikin kanssa on tehty iltatemppuja (lepoa ja maa-paikkista mikä on niin pitkässä kuusessa kuin olla ja voi) ja Kikillä on "pyjama" päällä.

Kuha pohin

Loka-marraskuussa kun tämä kyynärniveljuttu räjähti naamalle niin tuntui maailman epäreiluimmalta. Miksi? Miksi mulle? Enhän mä edes kuulu siihen varteenottavien koiraihmisten joukkoon, joille tapahtuu tällaista ja jotka selviävät näistä edesottamuksista papukaijamerkein. Eikä rotukaan ole mikään ns riskiryhmärotu. 

Vastuu siitä, että miten toipilasaika sujuisi tuntui ylivoimaiselta. Kiki the riiviö, en voi saada sitä pysymään ohjeiden mukaisesti aloillaan. Tuntui ihan kamalalta, että Kikin terveydellinen tulevaisuus on käsissämme. Jos jotain menee toipilasaikana pieleen niin kallis leikkaus menee hukkaan ja pennun koko elämä voi olla pelkkää kärsimystä. 

Kyllä, homma on vielä kesken ja mitään ei voi eikä kannata kirkossa kuuluttaa. Erään ystävän sanat "ei kukaan saa toipilasta täysin pidettyä aisoissa" oli hyvin lohduttava (kiitos siitä). Niin. Kukaan  ei ole täydellinen. Parhaamme yritämme ja toivomme parasta, mutta ihan joka sekuntti koiraa ei voi vahtia. Ja vaikka voisikin niin välillä se tekee odottamattomia juttuja joita ei vaan ehdi estämään. 

Nyt kun leikkauksesta on kulunut jo melkein kymmenen viikkoa niin monet asiat ovat rutinoituneet normitoimintatavoiksi ja toisaalta myös vapauksia on jo voinut ottaa. Kiki on myös oppinut, että sisällä ei tapahdu juuri mitään kivaa (tai mitään ylipäänsä - hyvä ettei sitä tarvitse sulkea esim häkkiin vaan se matkii Nemiä ja makoilla pötköttää milloin missäkin). Mikä ei sinällään ole yhtään huonompi juttu (jatkossakaan). 

h_n 1/17

Kampailin Nemiä. Molemmat kyljet ja mahan. Paljon oli irronnutta pohjavillaa siellä päällykarvan alla... eli paljon harjattavaa. Välillä koira ynisi tyytyväisenä ja välillä yritti kääntyillä eri suuntiin tai muuten vaan paeta paikalta. Kiki yritti osallistua puuhaan eli söi niin paljon karvoja kun ehti (tungin niitä jalkojeni alle ja taskuun nippuina eli ei pentu paljoa karvaa onneksi syönyt).

h_k 3/17

Harjasin Kikiä. Siinä se lötkötti mun sylissä ihan nätisti :-)

Kaipaan sitä

Tulipahan tänään mieleen, että kaipaan sitä, että voisin kunnolla leikkiä Kikin kanssa. Aiemmin kun ongelman laajuutta ei vielä tiedetty, niin ajattelin, että mulla on ensimmäistä kertaa koira joka kunnolla palkkautuu leluista (ja leluleikeistä). Nyt emme voi antautua leikkeihin, tai oikeastaan edes pikkuisen leikkiä, koska Kikin kierrokset nousevat helposti, josta seuraa epätoivottavaa jalalle haitallista käyttäytymistä. 

Sillä ei ole niin merkitystä, että mitä sitten reenataan, mitä koiralle opetan (joo tiedän, voi sitä leikkiä ilman opettamistakin, mutta silti), kunhan voitaisiin ottaa ilo irti lelujen kanssa riekkuessa. Samalla myös asioiden koiralle opettaminen on vähän puolivaloilla menemstä, kun ei saa innostua liikaa. Minäkään ;-) 

Päivä nro 67

edit. 14:54

Eetu lähti juoksulenkille. Koirat saivat puruluut. Possun parissa koirat viihtyvät hieman kauemmin kuin saman valmistajan kanaherkkuluiden. Näitä possujuttuja ostettiin siis silloin muutama päivä sitten kaupasta (kun piti sitä ruokaakin ostaa). En ole just näitä aiemmin koirille ostanut/syöttänyt.

Possua (Hauhau:n täytetty possutikku kanakääreellä).

edit. 15:22

Tänään on ollut taas sellainen testipäivä. Ulkoilutuksen suhteen siis. Ihan aamusella koirat pääsivät vain omalle pihalle ulkoilemaan; Kiki pissasi ja kakkasi ja Nemi kävi pissalla. Saivat ruokansa ja vasta aamupäivällä pääsivät lenkille. Mentiin koko porukka yhtä matkaa (tätähän testattiin pari viikkoa sitten kanssa ja sen jälkeen musta vaikutti siltä, että lenkki oli turhan rankka Kikille. Eli ontui lisää/enemmän ja muuten vaikutti jotenkin, että vas. etujalka oli kipeenä sen jälkeen). Nyt käytiin sitten tuolla kylällä, eli mä kävin kaupassa ja Eetu odotti koirien kanssa kaupan edustalla ja sitten käveltiin samaa reittiä takaisin kotiin. Lenkille lähtö oli turhan villi, sitä lisäsi se, että asuntomme edusta on todella liukas eli itse kuljen hyvin varovasti ja koirilla (Kikillä etenkin) oli kova hätä. Eli se kiskoi ja haukkui, jota yritin kieltää, mutta yritin samalla itse pysyä pystyssä eli en mennyt alkuunkaan niin lujaa kuin Kiki olisi halunnut. Plus en tietenkään halunnut, että Kiki liukastelisi siinä liukkaalla. Kun oli päästy tielle asti, missä on vähemmän liukasta, ja kun Kiki oli käynyt pissalla ja kakalla niin homma alkoi pelittämään paremmin. Tosin sitten Nemi rupesi jotain ölisemään, koska sillä oli ilmeisesti myös kakkahätä ... kun sekin oli saanut asiansa hoidettua niin muutoin lenkki meni ihan semijees. Ainakaan vielä en näin sisällä ole huomannut Kikin oireilevan sen enempää kuin aiemminkaan. Mutta toisaalta ehkä sen näkee sitten seuraavilla varsinaisilla lenkeillä, että miten koira leikattua jalkaansa heiluttelee (joskus se tekee sillä sellaista kummaa heiluriliikettä). 

Koirat ovat tosiaan syöneet nuo possupuruluut ja sen jälkeen käytin Kikin takapihalla pissalla. Pissasi kerran ja sitten kiehnäili lumessa. Heitin sille lumeen pari namia mitä se sai sieltä etsiä; eli mini-aktivointi.

Yritin mittailla Ouka:n opaskartasta lenkkireittiä; yhteensuuntaan (ts meiltä kaupalle) hieman yli 900 metriä. Eli siis lenkki yhteensä vajaa 2km.

edit. 22:39

Eipä tuo Kiki onneksi sen enempää tänään ole ontuillut/oireillut kun vaikka eilen tai toissapäivänä. Hyvä juttu :-)

Iltapäivällä koirat pääsivät takapihalle pissalle.

Koirat saivat iltaruokansa ehkä puol kuuden aikaan. Sitten käytin ne vuoronperään lenkeillä. Kiki pissasi kerran omalla lenkillään, muttei kakannut. Alkumatkasta sillä oli kova kiirus, seurasi jotain toista koiraa. Sitten se hetken aikaa haisteli kovasti, teki vähän kontaktikävelyä/seuruuta ja sitten pongasi naapurkadulta pari mäyräkoiraa ja jäi niitä tuijottelemaan niin, että mun piti käskyttää ja hieman kiskoakin sitä kotiin päin. Nemi sitten omalla lenkillään oli aluksi tosi pahalla tuulella, siis haukahteli ja murmutti. Ketään ei näkynyt missään. Kun käskin sen kakalle yhteen penkkaan niin meni tottelevaisena tyttönä. Sen jälkeen nähtiin muutamia koiria ja ohitukset/niiden näkemiset sujuivat tosi hyvin (paskahädällä on selvä vaikutus siihen kuinka hyvin/huonosti koirat käyttäytyvät ;-)).

Illalla koirat ovat lähinnä olleet. Makoilleet. Seuranneet ihmisväen tekemisiä. Käyneet takapihalla pisalla ja hetki sitten tosiaan harjasin niitä selkävääränä lattialla.

edit. 23:33

Koirat ovat käyneet myöhäispissalla. Kikille on laitettu yöhousut jalkaan. Nemi on saanut "älä yrjöä aamulla ruokansa" ja koirat ovat tehneet vähän temppusia.
Se piti vielä kertomani, että iltaruuan yhteydessä katsoin kellosta kauanko odotutin ennen kuin vapautin koirat ruokakupille. Aika oli 15 sekunttia. Mikä ilmeisesti tuntui varsinkin Kikistä piinaavan pitkältä ;-) mutta mikä itselle oli ihan huima saavutus, kyllä sille kakaralle vähitellen saadaan malttiakin kasvatettua :-)
ps. koirat odottavat ruokaansa siis istualleen. 

Päivä nro 66

Lueskelen (liikaa?) facesta Nivelrikko -ryhmää. Taas törmäsin kielteisiin kommentteihin luun katkaisusta. Eräs ei halua ryhtyä siihen, ts anna tehdä sitä "koska toipumisaika on pitkä". Entä jos sillä tavoin koirasta kuitenkin tulee ehompi? Ja mitä sitten jos hoito jätetään tekemättä? Tottakait jos koiralle tehdään joku operaatio (leikkaus tms) niin koiraa pitää pitää levossa (tai mitkä ohjeet ikinä ovatkaan) ja toipuminen kestää ajan x. Omituista ajatella, että olisi vain "naps" ja koira olisi kunnossa ilman jotain erityisjärjestelyitä / aikaa. 

Minua ei ainakaan (ainakaan vielä) harmita pätkääkään, että "olen antanut" tehdä kyseisen operaation Kikille. Luotan leikanneen eläinlääkärin ammattitaitoon. Eiköhän hänellä ole parempi näkemys kuin minulla, että mikä koirani tilanteessa oli viisain hoitomuoto. Ainoa asia mikä aiheessa harmittaa (jos joku ylipäänsä) on se, että en otattanut Kikistä aiemmin röntgenkuvia "kaikkialta" jotta ontumisen syy olisi löytynyt aiemmin ja leikkaus olisi voitu tehdä aiemmin (ei olisi ehkä ollut niin pahasti tuhoja nivelissä). Mutta sekin on jo ollutta ja mennyttä eikä sitä kannata sen enempää vatvoa.

Tuolla ryhmässä on myös hauska, kun siellä on muutama tyyppi, jotka ovat ns julistajia. He ovat siis omalle koiralleen kokeneet jonkun operaation/hoitomuodon/lääkkeen/hierojan/osteopaatin/... (jatka listaa) hyväksi ja julistavat sitä ainoana oikeana toimenpiteenä/hoitona myös kaikille muillekin. Yksi selittää kaikille ettei hänen koiraa leikattu, eikä se onnu vaan viettää iloista koiraeloa. Toinen puhuu joka ketjussa IRAP -hoitojen erinomaisuudesta jne. 

Hmm. Sitten tähän päivään. Aamu meni jo rutiinilla, ikävän liukasta oli taas. Nyt koirat ovat koirahoitolassa ja me töissä. Ainiin, uusi ruoka pieretti hieman Kikiä, jätökset olivat kuitenkin ihan normaalit.

edit. 22:34

Haettiin koirat viiden aikaan hoitolasta. Käytettiin koirat pikaisesti pissalla. Sitten käytin Kikin minikävelyllä jolloin se pissasi ja kakkasi. Sitten koirat saivat iltaruokansa. Nemi pääsi Eetun kanssa lenkille. Sen jälkeen koirat ovat makoilleet, seurailleet perjantai-illan kotoilua. Kiki on syönyt puruluita lattialla. Hassua oli se, että Kiki meni pariin otteeseen hetkeksi makoilemaan sipsilaatikkoon. Koirathan saivat palkinnoksi kumpainenkin laatikollisen sipsejä lokakuun erkkarista. Toinen laatikko on tyhjä, joten pahvilaatikko on ollut Kikillä jo tovin. Nyt koiruus sitten keksi, että laatikkoa voi käyttää pesäpaikkana :-)

Muutama tunti sitten käytin Kikin iltakävelyllä; ei kakannut mutta pissasi pari kertaa. Toisia koiria ei näkynyt, muutamia ihmisiä kylläkin joista Kiki oli kiinnostunut. Tehtiin taas hieman seuruu reenejä (vas ja oikee). Sisälle tultaessa tein jalkojen nostelujumpat, mikä Kikistä oli aika tylsää (kiire sisälle, jumpat tehdään pikkueteisessä).

edit. 00:21

Iltapissalla käyty. Iltatemput tehty. Nemi sai ylimääräisen iltaruokansa ja Kiki (yö)housut jalkaansa (reilu peli ;-)). 

Päivä nro 65

Ylös vartin yli kuus. Koirille ruoka. Kikin kanssa lenkille, normilenkki, koira kakkas ja pissaili pari kertaa. Eetu ja Nemi kiersivät myös normilenkkinsä, Nemikin teki tarpeensa. 

Mutta. Koirat vietiinkin aamutoimien jälkeen koirahoitolaan. Annettiin sinne kovasti ohjeita ja ajeltiin töihin. Hoitola on koirille kyllä tuttu, mutta eivät ole olleet siellä about kymmeneen viikkoon. Ensimmäistä kertaa ovat nyt siellä niin, etteivät ole samassa häkissä eivätkä ulkoile yhtäaikaa etteivät ala riekkumaan. 

Jatkossakin teen joinakin päivinä viikosta kotona etätöitä, mutta joinain päivinä on tultava "toimistolle" eli lipastollekin.

edit. 20:23

Haettiin koirat koirahoitolasta puol viiden aikaan. Siellä oli kuulemma sujunut ihan hyvin. Ajettiin apteekkiin, josta hain sitä Nemille tilattua virtsankarkailulääkettä. Sitten haettiin koirille kaupasta ruokaa - edelliset nappulat loppuivat ja koska koirien norminappula merkkiä ei ollut erikoisliikkeessä saatavissa niin päädyin ostamaan hetkeksi parin kilon pussukan HauHauta (minä joka olen ollut sitä mieltä etten markettiruokaa koirilleni syötä, jospa ne kuitenkin eläisivät hetken tuolla ennen kuin saadaan normisapuskaa. Toki pakkasessa on vielä hieman niitä raakaruokiakin). Kotiin tultua käytin Kikiä pikaisesti tienvarressa; hyvä niin, koska sillä oli kakkahätä. Myös Nemi käväisi pissalla.

Sitten koirat saivat vajaat desit HauHauta ja mä lähdin Kikin kanssa pihalle. Käytin sen pissalla ja ajelin sitten Koiteliin, jossa käytin sitä pienen lenkin. Eetu ja Nemi juoksivat Koiteliin (n. 4 km), josta mä nappasin Nemin autoon ja ajelin koirien kanssa kotiin ja Eetu tuli juosten takaisin. Ainiin, Koitelissa kehuin Nemiä tehdystä työstä ja annoin sille herkkuja/palkan - Nemi otti juoksemisessa loppukirin kun huomasi, että olin siellä odottamassa :-)
Kotona koirat söivät vielä jotkut sikaherkut (niitäkin ostin kaupasta) ja sen jälkeen eivät ole tehneet mitään ihmeitä.

Pihalla tuulee ja on muutama aste pakkasta. Ja ihan tajuttoman liukasta. En tykkää. Enkä tykkää siitäkään, että on mahdotonta pitää koiria niin etteivät ne yhtään liukastelisi :/

edit. 21:31

Reeenailin likkojen kanssa vähän. Kaivoin pari pelivälinettä välihuoneesta eli laatikon ja tuolin istuinosan. Ensin Kikille avointa laatikkoa eli ylikävelyä/jalkojen nostelua. Nemi tätä samaa kanssa. Sitten käänsin laatikon toisin päin ja koirat tarjoilivat laatikolle nousua. Plus Kiki muisti mitä muuta laatikolla voi tehdä eli teki myös kaks-kakkosia. Tosi hienosti siihen meni ja siinä tönötti. Lisäksi Kiki tarjoili peruuttamista ja antoi tassua. Nemi teki kaukoja, antoi tassua, kävi korokkeilla. Kiki myös peruutti korokkeelle ts sen toinen takajalka nousi sinne. Lisäksi tein molemmille koirille rangantaivutukset.

Sen jälkeen käytin koirat sivupihalla pissalla. Nyt on Kikillä pyjama (juoksuhousut) jalassa ja taitaa uinua pöydän alla mun jalkojen juuressa <3

Oletusarvot

Miten olla niin etteikö asettaisi jotain toiveita, oletusarvoja kun hankkii itselleen uuden pennun/koiran?

Tulipa vain mieleen eräästä keskustelusta mitä luin erään henkilön face-seinältä. Siitä se ajatus sitten lähti. Kun kyllähän sitä itsekin pohti ennen Kikin meille tuloa, että minkälaisiin saappaisiin sitä olen sovittamassa. 

Että vaikka kuinka ajattelin, että pennun/tulevan koiran ei tarvitse olla sitä tätä ja tuota. Niin silti pujotin, tai yritin pudottaa, sen tiettyyn muottiin. Välillä se sinne muottiin sujahtikin, mutta lopulta sitten kuitenkin pulpahti pois. 

Miten jatkossa voin välttyä tältä? Tarviiko minun välttyä? Jos koiraa on ottamassa, niin jonkinlaiset raamit koiran hankintaan pitää kuitenkin laatia. Ne kriteerit. Ehkä pitää jatkossa yrittää olla sujaitsevaisempi eikä esim yrittää ottaa agilitykoiraa (/whatever), kun kuitenkaan kaikista koirista ei vain tule agilitykoiria. Eikä siihen agilitymuottiin pukkaamiseen auta se, että olipa koira minkä rotuinen tahansa. Jos niikseen on tullakseen niin koirasta ei tule agility/näyttely/halonkantaja -koiraa. 

Katselin eilen kuvagalleriaani. Ilmeisesti olen viimeksi ollut räpsimässä aksakuvia viime vuoden maaliskuussa. Että jo ennen kuin pentu tuli taloon niin häirikkökeikat loppuivat. Sitten kun pentu tuli, niin vaikka joskus käytiinkin turisteilemassa ja ihmettelemässä kisameininkejä niin kameran ulkoilutus loppui kun keskityin muihin juttuihin = Kikiin. Miten tämä nyt mihinkään liittyy? No sillä tavalla, että tuokin on yhdenlaista irrottautumista lajista, että intohimo aksakuvien ottamiseenkin on laantunut viimeisen vuoden aikana.

Päivä nro 64

Taas on keli nollassa. Eilen oli päivällä kolme astetta lämmintä. Tyhmä tammikuu. Yritä tuota potilasta/kuntoutujaa nyt sitten pitää niin ettei se liukastelisi. Asunnon edusta ja taloyhtiön piha on taas liukas ja loskainen.

Mielenkiintoista seurailla nyt Kikiä, että huomaanko itse siinä eroa nyt jälkeen osteopaatilla käynnin. Kauan kauan sitten Nemistä näki esim pujottelusta ihan silmin nähden eron ennen ja jälkeen osteopaatteilun.

edit. 14:33

Aamulla noustiin ylös joskus hieman ennen seitsemää. Koirille aamupalat ja lenkille. Normisti. Eli Eetu ja Nemi kiersivät perusaamulenkkinsä (Nemi kävi kakalla jne) ja minä & Kiki pikkupäiväkotilenkki. Kiki ei kakannut, mutta pissaili muutamia kertoja.

Eetun lähdettyä töihin koirat saivat poronkylkiluut pakkasesta syödäkseen. Siitä hetken päästä käytin Kikin takapihalla pissalla. Sen jälkeen koirat makoilivat joitain tunteja, Kiki tosin välillä osallistui kotitöiden tekoon.

Hetki sitten käytin Kikin päiväkävelyllä. Kierrettiin 848-välipyörätie-lenkki. Nyt koira kävi kakalla ja pissaili taas muutaman kerran (3?). Yks samanalueen koira kohdattiin, taluttajansa kanssa. Pienikokoinen narttukoira. Sanoin omistajalleen, että "tällä on juoksu", jolla hänen olisi pitänyt ymmärtää pysytellä meistä kaukana. Mutta ... eihän se homma nyt niin mennyt. Että se siitä "ei äkkinäisiä liikkeitä" kun Kiki ja tämä toinen säntäilivät ja tansahtelivat hetken. Ihan ystävällismielinen kohtaaminen oli, että ei siinä mitään, mutta kun ei pitäisi rallatella toisten koirien kanssa. Yritin sitten lohdutella itseäni sillä, että ...
(kerron joskus kun muistan mitä olin kirjoittamassa tästä)


edit. 17:01

Pitää heti kirjata ylös kun oon niin supertyytyväinen. Melkein kuin Kiki olisi tehnyt x:n minuutin paikallaolon vaativassa ympäristössä tai jotain. Vaikka kyseessä ei ollut muuta kuin ruokupin tuijotus. Mutta siis se on edistynyt ihan hurjasti siinä, että malttaa odottaa lupaa syömiseen menemiseen. En katsonut kelloa enkä näin ollen ottanut aikaa. Mutta pystyin siis käymään koirien takana ja muutenkin heilumaan ja Kikin katse oli vain tiiviisti kohti ruokakuppia. Jossain vaiheessa pitää alkaa opettaa sille sitten makuulteen tuota samaa - siinä ei kannata kyllä olettaa mitään vaan aloittaa ihan pikkuhitusista etenemään malttiharjoitusten kanssa.

edit. 12.01.17
klo 14:08

Illalla käytin koiria vielä hihnalenkeillä. Ensin Nemiä ja sitten Kikiä. Molemmat kakkasivat lenkeillään. Aiemmin illalla käytin Kikiä muutamia kertoja takapihalla, en halunnut lähteä liukastelemaan kauemmaksi sen kanssa, mutta eipä se penneli enää oikein omalle pihalle tahdo pissailla. Ennen nukkumaan menoa Nemi sai vielä vähän nappuloita ja molempien koirien kanssa tein vähän jotain temppusia. 

Ulkoasu

Pitkään ollut mietinnässä editoida blogin ulkoasua. Kuvana joku pikaeditointi nyt, pitää tuuskata sen kanssa myöhemmin lisää.

edit. 11.1.17 klo 7:49
editoin pikkaisen ulkoasua lisää

Päivä nro 63 (9 viikkoa tähystysleikkauksesta)

Ainakaan vielä ei ole vastattu Hundspasta, joten ei tietoa vesikävelläänkö huomenna vai ei. Laitoin eilen illalla Ouluvet'iin kyselyä, että mikä käytäntö siellä on. Eli että voiko juoksuinen narttu tulla vesiterapiaan (oli siellä sillä nimellä). Tietääkseni Oulussa ei ole muita paikkoja tuohon kuntoilumuotoon koirille. Sieltäkään ei siis ole vielä vastattu.

Tänään käväisin apteekissa, piti tilata Nemille lisää virtsankarkailulääkettä; sen voi hakea huomenna. Tosi hyvä kyllä kun saatiin syksyllä tuosta lääkkeestä resepti niin ei ihan joka kerta tarvitse ajella eläinlääkäriasemalle tämän asian takia.

Mitä muuta tähän aamuun?

No, Kiki herätti meidät joskus puol kuuden tietämillä. Se siis vaan alkoi yhtäkkiä haukkumaan. Ensin kuului jotain kolinaa ja sitten koiran mölinää. Joko se törmäsi pimeässä häkin oveen joka kolisi ja säikähti sitä tai sitten ulkona meni aura-auto tms joka mölisi ja johon Kiki reagoi. Rasittava koira, se on sisällä ihan älyttömän ääniherkkä. Eikä yöaikaan olisi kauhean soveliasta saada mitään tuollaisia äänijännekohtauksia. Ei mitään käsitystä miten niihin voisi puuttua ts puuttua voi sitten kun se ölisee, mutta miten ne voisi estää? Koska sille nyt ei vaan voi mitään, että maailmasta lähtee silloin tällöin ääniä mitä ei voi mitenkään ennakoida. Ulkona koira ei tosiaan häiriinny esmes jostain ohimenevästä aura-autosta, moposta, peräkärrystä tms. 

Tuosta tunteroinen vielä nukuttiin, tosin itse en enää saanut oikein unta, mutta koirat tietysti saivat ...

Sitten koirille aamuruoka. Plus Nutrolinia. Olen ottanut tavaksi antaa niille aamuruualla Nutrolinia ja iltaruualla sitä toista nivellitkua (Trikem Hyaluronia). Eilen illalla kun laitoin ruuan sulamaan/turpoamaan niin piti taas avata uus pussi Musheja. Olisikohan pakkasessa vielä kolme täyttä pussia niitä. Kohta joko päättyy tämä raakaruokakokeilu tai pitää mennä ostamaan noita lisää. Jos ostan lisää niin tuskin niitä energiapullia ostelen, eiköhän nuo koirat ole ihan tarpeeksi energisiä ilmankin energiasapuskan syöttämistä 😁

Kikiä käytin normaalin pikkupäiväkotilenkin. Koira kakkas kahdessa osassa (koira ei siis mennyt kahtia) ja pissaili muutaman kerran. Eetu käytti Nemiä normiaamulenkin ja koira teki tarpeensa. Aamupuuron jälkeen heitin Eetun töihin; Kiki kävi pissalla ennen autoon menoa ja pissalla ja kakalla takaisin kotiin tullessa. Nemi myös pissasi ennen kuin tultiin takaisin sisälle. 

Jonkun ajan päästä lähdemme ajelemaan Juurussuolle (osteopaatille).

edit.
14:39

Noniin. Niinhän siinä kävi, että ei me mihinkään vesikuntoiluun huomenna mennä, kun ei sinne saa mennä juoksuisten koirien kanssa. Mä olen kyllä ihan täysin unohtanut millaista on kun omistaa steriloimattoman nartun ...

Siinä missä mä yleensä uusiin paikkoihin mennessä seikkailin ties missä enkä juuri koskaan osu ensimmäisellä yrittämällä oikeaan osoitteeseen, niin tällä kertaa mun ei tarvinnut tulostella monia karttoja ja kirjoitella ajo-ohjeita. Kun siis osteopaatille oltiin menossa. Se nimittäin sijaitsee Merrin synnyinkodin naapurissa - tai itseasiassa kun koiran otin autosta niin katselin samalla LittleHoneys -kennelin takapihalle. Tai en mä enää tiedä asuuko ko talossa enää Merrin kasvattaja (tai hänen lähisukulaisensa). Aika nostalgista 💗

Samalla reissulla kävin vihdoinkin viemässä sen yhden ennen joulua ostamani kengän korotettavaksi.

edit. 11.1.17 klo 11:34

Hmm. Eilen.

Iltalenkin, ensimmäisen sellaisen, jälkeen kävi noin. Nuo ovat siis ne mun varatalvikengät, jotka kaivoin komerosta käyttöön kun ne aiemmin käyttämäni rumilukset hajosivat. Ihmettelin kun kanta/jalka oli jopa normaalia korkeammalla ja yritin ottaa pohjasta lunta irti (mulla sitä siis joskus tarttuu kengänpohjaan, nimenomaan oikean jalan kengän pohjaan), kun  tajusin, että lumi onkin kengän sisällä. Ts koron sisällä. Se sitten vissiin noistakin kengistä? Tuo vasen on viksallaan (oon siitä kertonutkin aiemmin jossain postauksissa), siitä on joskus pohjaa jotenkin irronnut ja korjautin sen suutarilla vuos tai pari sitten. Onneksi kaapista löytyi vielä yhdet varavara-talvikengät ... 

Mitenkäs eiliset ulkoilut koirien osalta menivätkään?

Ennen osteopaatteiluun menoa käytin koirat tienvarressa pissalla. Siis ennen kuin lähdettiin ajelemaan. Sitten Juurussuolla oli hyvin aikaa niin käytin Kikin kävelyllä; pissaili muutaman kerran ja kävi kakalla. Osteopaatteilun jälkeen käytin Kikin vain pissalla ja nostin sitten autoon. Kotona taas kuljetin koirat erikseen sisälle, molemmat saivat käydä pissalla ennen sisälle menoa. Sisällä oltiin reilu tunti ja sitten taas koirat erikseen autoon ja ajeltiin mutkan kautta (käväsin kaverilla) hakemaan Eetu töistä. Kun Eetu oli kotiutunut niin Nemi ja Eetu lähtivät reilun seitsemän kilometrin juoksulenkille (en enää muista kakkasiko Nemi sillä lenkillä). Mä annoin Kikille iltaruuan ja käytin sen kävelyllä (ei mitään muistikuvia enää siitä, että kuinka monta kertaa se pissasi ja kävikö kakalla). 

Myöhemmin illalla käytin koirat vielä erikseen lenkillä. Ensin Kikin, joka kakkasi ja sillä lenkillä tosiaan noille kengille kävi niin kuin kävi. Sitten Nemin. 

Lenkkien jälkeen Nemi sai "älä oksenna aamulla" -nappulansa ja Kikin kanssa reenattiin lepoa, istumista ja maahanmenoa. Lisäksi joka kävelyllä Kikin kanssa tulee tosiaan reenittyä seuraamista, oikeenpuolen seuraamista, liikkeestä pysähtymistä. Eilenköhän se oli kuten vaikeutettiin hommaa sillä, että en palkannutkaan pysähdyttäessä vaan otin uudelleen liikkeelle lähdön ja kun oli kunnon kontakti niin kehuin kovasti ja palkkasin koiran sitten siitä :-)

Siitä osteopaatteilusta? No ensinnäkin, sain kyllä loppuun kuulla, että mitkä asiat erityisesti oli koirassa pielessä. Mutta muistanko niitä enää, en tietenkään :-) Oli silti todella mielenkiintoista seurata koiraa ja sen reaktioita käsittelyyn. Hoitaja ei paljoa puhua pukahtanut hoitamisen aikana. Toki siis alussa kyseli kaikenlaista ja välillä antoi ohjeita miten koiran pitäisi olla jne. 

Joko Kiki alkaa tottumaan tällaisiin erilaisiin hoitotoimenpiteisiin tai sitten tuo osteopaatin käsittely oli sen kannalta erilaisempaa kuin aiemmat koska se oli mielestäni yllättävänkin rauhallinen. Toki siis sen hengityksestä huomasi hyvin selkeästi mitkä paikat olivat pahimpia ja miten homma alkoi helpottomaan. Mutta vaikka se hengittelikin kiivaasti niin se ei kuitenkaan pyrkinyt pakoon tilanteesta. Varattiin parin viikon päähän uus aika.

edit. 12.1.17
 klo 14:06

Puhelimesta pari kuvaa:

Kiki Juurussuolla