sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Päivä nro 75

Eetu käytti koirat kahdeksan pintaan pihalla. Ensin Kikin ja sitten Nemin. Nemin hieaman pidemmällä lenkillä kuin Kikin. Kumpikin pissaili ja kävi kakalla. Nemi pääsi hetkeksi pellolle irtihumppailemaan. 

Mä nousin pari tuntia myöhemmin ruokkimaan koirat ja tekemään meille aamupalaa 😜

Puurolautasten nuolemisen yhteydessä yritin tehdä koirille minuutin paikallaolon. Mutta se oli Kikille liikaa. Viidenkymmenen sekunnin kohdalla se liikahti. Ei kerennyt lautaselle asti. Käskin koiran takas istumaan ja odotutin vielä parikytä sekkaa ennen kuin annoin luvan mennä syömään puuroa. 

Tämän jälkeen Kiki on käynyt kaks kertaa takapihalla, ensimmäisellä kerralla kakkasi ja toisella pissasi. Kummallakaan kerralla ei olisi halunnut tulla sisälle vaan olisi halunnut jäädä pihalle touhuilemaan. Sisällä meinasin temputella koirien kanssa, mutta koska Kiki alkui vain haukkumaan niin pistin treenivehkeet (kartiotörpöt, naksuttimen ja namit) pois. 

edit.
14:31

Kiki

Nemi kävi Eetun mukana juoksemassa kuutisen kilometriä. Sillä välin Kiki repi yhden pahvilaatikon minne pistin pari namia (ja teippasin laatikon kiinni). Kikiä käytin takapihalla, otin noita räpsyjä (11kk postaus) ja koira kävi pissalla.

edit. 20:22

Kurja ihminen ihmettelee muiden juttuja (osa y). Jollakin on mennyt kuntoutus pieleen kun on saanut huonot kotiutusohjeet. Tai kuntoutusohjeet siis. No eihän ne meilläkään seikkaperäiset olleet. Kyllä aika paljon on pitänyt kysyä neuvoa ja ohjeita fyssareilta, hierojilta, osteopaateilta ja viime tein myös saman kokeneilta. Vaikka eniten luotan siis näihin koira-alan ammattiauttajiin. Toinen juttu on siis sitten se, minkä olen lukenut muutamista eri paikoista että koirafyssarille ei voisi mennä muuta kuin jos saa lähetteen eläinlääkäriltä. No, lukihan siinä Kikinkin kotiutuspaperissa, että fyssarille voi mennä sitten kun neljä viikkoa on kulunut operaatiosta. Mutta en mä sitä ihan lähetteeksi sanoisi. Vai millainen se lähete on? Toisaalta olin kyllä fyssareihin yhteydessä jo paljon ennen kuin neljä viikkoa oli täynnä. Että on tämä paljon oma-aloittuudestakin kiinni. 

Sitten toinen juttu. Mitä ajattelin kun käytin Kikiä iltalenkillä. On se, että oma kärsivällisyys on kasvanut kyllä kilometrimitalla näiden viikkojen aikana. Ja sitten toisaalta myös ei ole kasvanut, kun välillä tuntuu ... katkeralta, tylsältä ja ties miltä kaikelta. Esim luin fb:sta Porokoirakerhon paimennustaippareista. Kiki olisi keväällä tarpeeksi vanha osallistumaan. Mutta eipä sitä uskalla sinne ilmoittaa. Että vaikka taipparissa koira saakin olla liinassa. Niin voihan se olla pikkukoiralle ihan liian rankkaa vielä. Tällä hetkellä ainakin olisi. Ulkona on näet ihan tajuttoman liukasta, ja lenkillä kohdattiin naapurikadun beagle, jota Kiki pääsi moikkaamaan (niitä on hankala ohittaa tervehtimättä, joo mulla on huono selkäranka, mutta en osaa olla jatkuvasti tyly kaikille kanssakulkijoille. olin tyly 2 kuukautta, tai mitä lie, ja nyt se on yhä hankalampaa ja hankalampaa. paljon helpompi oli sillon kun Kikillä oli side jalassa tai muu näkyvä merkki siitä että se on toipilas. nyt oon sitten yrittänyt huudella "tällä on juoksu" mutta kun monet ei välitä siitäkään. pitäisi ehkä sanoa, että tällä on kirppuja?). Niin jossain vaiheessa lenkkiä huomasin Kikin ontuvan taas. Siis nykyäänhän se ei enää onnu koko aikaa. Mutta ihan mahdoton homma, että se voisi tasaisesti parantua kun pihalla liukastelee ihan väkistenkin. Liukastelisi ilman että kohtaa jotain vieraita tai omia koiria (Nemi ja Kiki tervehtivät toisiaan tänään takapihalla vähän turhan vauhdikkaasti. sekin vielä). 

Ennen kuin lähdin Kikin kanssa lenkille niin koirat saivat ruuat .Ja sillä välin kun olin ulkona niin Nemi kävi takapihalla pissalla.

edit. 22:37

Nemi
Käytin koirat iltalenkeillä. Ensin Nemin (kakkas), sittten Kikin. Molemmille vähän seuruu-reenejä. Kiki teki myös hienosti seur- pysähdys - liikkeelle lähtö (palkkaus) kuvion eikä pelkkää liikettä tai liikkeestä pysähtymistä. Lenkin jälkeen Kiki nosteli yli-innokkaana mun hanskaa, samalla kun mä koitin avata kengännauhojani. Kehuin koiraa mutten pystynyt palkkaamaan muutoin. Sitten kun olin saanut jumiutuneet nauhat auki ja kengät pois jalasta niin palkkasin muutaman hanskan noston ja vaihdoin lattialle mun avain nipun. Kiki tökki sitä kuonolla muutaman kerran ja sitten nosti nekin Jee!! 👍😘

Sitten annoin Nemille sen iltasapuskat. Laitoin aamupalan sulamaan/turpoamaan ja temputin Nemille istu-maahan ja Kikille lepo ja istu. Lepo ei meinannu nyt oikeen onnistua. 

Ei kommentteja: