Kävin Kikin kanssa pikkukävelyllä seiskan aikaan. Koira pissas muttei kakannut. Tultiin vielä takaisin nukkumaan. Tai luulin voivani nukkua... ennen petiin hyppäämistä laitoin koirien aamupalat turpoamaan.
Aamulenkille lähdin Kikin kanssa tällä kertaa ennen Nemiä eli lähtö oli huomattavasti rauhallisempi kuin eilen. Ennen ulkoilua Kiki sai aamupalansa lääkkeen kera. Tällä kertaa Kiki kävi melko pian kakalla ja käytiin kääntymässä kotikadun toisessa päässä. Metsään Kiki olisi tahtonut, mutta en sitä nyt sinne kuitenkaan vielä vienyt. Jotain heinänkorsia ja taivaalla vaakkuvia lintuja ihmeteltiin. Paluumatka kotiin oli (tässä siis puhutaan muutamista kymmenistä metreistä) oli hidas, Kiki olisi halunnut leikkiä. Yritti taas purra mua ja hyppiä vasten. Mulla oli yks ylimäärä lapanen mukana, jonka annoin sitten Kikille ja se kantoi sitä hetken aikaa ihan innoissaan. Mutta kuka sitä yksin leikkisi? Eli se toi sitten sitä lapasta mulle ja sitä olisi pitänyt revitellä (tai Kikin mielestä varmaan heitelläkin ja syöksyillä sitten sille lelulle), mutta kun semmoinenkin on kiellettyä. Varsinkin se lelulle syöksyily. Jollain epämääräisellä tavalla saavuimme joskus takaisin kotiin.
Sillä välin kun me melskattiin Kikin kanssa tien toisessa päässä niin Nemi ja Eetu olivat lähteneet lenkille. Nemi pääsi metsään ja tällä kertaa oli juossut ihan tohkeissaan :-)
edit. 21:57
Päivällä Kikiltä otettiin side pois. Kovastihan se pentu alkoi heti jalkaansa nuolemaan. Se kun oli paketoituna kokonaan, niin oli vissiin mukava nähdä varpaat taas siitäkin tassusta. Hieman tuota piti tarkkailla ettei vain yllä siihen tikkialueeseen, mutta ei se vissiin yllä. Hieman olen huolissani katsellut, että eihän vain kauluri hinkkaa tikkeihin kun Kiki nuolee tassuaan.
Aiemmin olen tarkkaillut varpaillani, että kauanko se kauluri mahtaa kestää. Kikin kanssa se on todellakin koetuksella. Pihalla koira käyttää kauluria hyödykseen ties missä lumihommissa. Ja sitten taas toisaalta ei anna sen häiritä jos haluaa jostain mennä tai pyöriä selällään tai mitä milloinkin.
Siteenpoiston jälkeiseen lenkkiin otettiin sitten kaulurikin pois Kikiltä. Joo. Virhe. Aina kun Kiki muisti jalkansa, niin se alkoi nuolemaan sitä. Tai yritti ainakin tehdä jotain sille. Ja minä tietty kyttäämässä ja kieltämässä ja yrittämässä kiinnittää kakaran huomiota johonkin muuhun. Viiminen epätoivoinen yritys äkkiä pihalta pois menoon oli se, että nostin koiran syliini, että saisin sen kantamalla nopeammin kotiin kuin mitä kikkailemalla muutoin, että miten tässä edetään mieluusti kotia kohti eikä johonkin muuhun suuntaa. No virhetikkihän se syliinkin nostaminen, koska silloin Kiki pääsi asentoon missä sen kuono oli lähellä etujalkaa. Eli ei muuta kuin koira takas maahan ja jotenkin siitä sen kuljetus kotiin ilman, että se hyppisi tai nuolisi haavaansa.
Seuraavalla kerralla kun ulkoiltiin niin Kikillä oli taas kauluri kaulassa. Täytyy toivoa, että se kestää sen aikaa mitä sen pitää kestää. On meille kyllä tarjottu (ostettavaksi) puhallettavaa kauluriakin, mutta en ole vielä tarttunut tarjoukseen. Epäilevä joonas kun olen niin mietin mahtaisiko se täyttää tehtäväänsä ja voisinko luottaa, että sen kanssa koira ei yltäisi siihen tikkialueeseen.
Nemi on päässyt ulos aamulenkin jälkeen kerran mun kanssa ja kerran Eetun kanssa.
Molempien kanssa oon tehnyt vähän jotain. Nemille ulkona kiertojuttua ja seuruusysteemejä. Molemmille noutokapulajuttuja (Kikille enemmän, oli taas tosi hyvä) ja malttiharjoitteita.
edit. 22:49
ohmygod-ohmygod. Onko pakko olla niin näppärän kekseliäs pentu? Kuuntelin kun kuulu ihme napsuntaa ja menin katsomaan niin vekara oli saanut kaulurinsa auki. Toivottavasti se oli vain löysästi kiinni eikä niin, että se olisi keksinyt kuinka tuo auotaan :o
edit. 21:57
Päivällä Kikiltä otettiin side pois. Kovastihan se pentu alkoi heti jalkaansa nuolemaan. Se kun oli paketoituna kokonaan, niin oli vissiin mukava nähdä varpaat taas siitäkin tassusta. Hieman tuota piti tarkkailla ettei vain yllä siihen tikkialueeseen, mutta ei se vissiin yllä. Hieman olen huolissani katsellut, että eihän vain kauluri hinkkaa tikkeihin kun Kiki nuolee tassuaan.
Aiemmin olen tarkkaillut varpaillani, että kauanko se kauluri mahtaa kestää. Kikin kanssa se on todellakin koetuksella. Pihalla koira käyttää kauluria hyödykseen ties missä lumihommissa. Ja sitten taas toisaalta ei anna sen häiritä jos haluaa jostain mennä tai pyöriä selällään tai mitä milloinkin.
Siteenpoiston jälkeiseen lenkkiin otettiin sitten kaulurikin pois Kikiltä. Joo. Virhe. Aina kun Kiki muisti jalkansa, niin se alkoi nuolemaan sitä. Tai yritti ainakin tehdä jotain sille. Ja minä tietty kyttäämässä ja kieltämässä ja yrittämässä kiinnittää kakaran huomiota johonkin muuhun. Viiminen epätoivoinen yritys äkkiä pihalta pois menoon oli se, että nostin koiran syliini, että saisin sen kantamalla nopeammin kotiin kuin mitä kikkailemalla muutoin, että miten tässä edetään mieluusti kotia kohti eikä johonkin muuhun suuntaa. No virhetikkihän se syliinkin nostaminen, koska silloin Kiki pääsi asentoon missä sen kuono oli lähellä etujalkaa. Eli ei muuta kuin koira takas maahan ja jotenkin siitä sen kuljetus kotiin ilman, että se hyppisi tai nuolisi haavaansa.
Seuraavalla kerralla kun ulkoiltiin niin Kikillä oli taas kauluri kaulassa. Täytyy toivoa, että se kestää sen aikaa mitä sen pitää kestää. On meille kyllä tarjottu (ostettavaksi) puhallettavaa kauluriakin, mutta en ole vielä tarttunut tarjoukseen. Epäilevä joonas kun olen niin mietin mahtaisiko se täyttää tehtäväänsä ja voisinko luottaa, että sen kanssa koira ei yltäisi siihen tikkialueeseen.
Nemi on päässyt ulos aamulenkin jälkeen kerran mun kanssa ja kerran Eetun kanssa.
Molempien kanssa oon tehnyt vähän jotain. Nemille ulkona kiertojuttua ja seuruusysteemejä. Molemmille noutokapulajuttuja (Kikille enemmän, oli taas tosi hyvä) ja malttiharjoitteita.
edit. 22:49
ohmygod-ohmygod. Onko pakko olla niin näppärän kekseliäs pentu? Kuuntelin kun kuulu ihme napsuntaa ja menin katsomaan niin vekara oli saanut kaulurinsa auki. Toivottavasti se oli vain löysästi kiinni eikä niin, että se olisi keksinyt kuinka tuo auotaan :o
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti