perjantai 4. marraskuuta 2016

Ähäkutti

Täältä sais muutamat mustat kinttaat. 

Iltalenkki rakkaitten piskien kanssa. Alkumatkan Nemi huusi. Ei nähty ainuttakaan koiraa, Nemi haukkua päksytti muuten vaan. Ts alkumatkasta ei nähty. Sitten kun nähtiin niin sille Nemi ei huutanut. 

Alkumatkasta Kiki myös ryöstin mun hanskan. Tai luultavasti se tippui mun taskusta ja koira kiltisti poimi sen mukaansa. Oli vähän semmonen kakspiippunen juttu. Että eipä sitten riekkunut muuten kun touhus sen mun hanskan kans... mutta mulla jääty sormet. Jossain vaiheessa (ennen kuin käännyttiin kotikadulta pois) otin hanskan koiralta ja pistin sen käteeni. Kun Kiki oli saanut kakattua, niin oltiin kävelty ehkä viiskyt metriä kun se aloitti sen riehumisensa. Sitä ennen se oli toki hyökkinyt Nemiä päin muutamaan otteeseen. Nyt riehuminen keskittyi siis muhun päin hyökkäilyyn. Eikä se tietenkään uskonut mitään mun kieltoja. Joten luin sille vähän lakia. Rauhoittui se sitten. Päästin sen sitten siitä ja eiköhän se hyökännyt taas. Mutta hetken päästä lakkasi remuamasta niin pystyttiin jatkaa matkaa. 


Loppumatka olikin sitten tasapainottelua sen välillä että 
syökö Kiki kakkaa, 
kiskooko se, 
pitääkö sitä kiskoa, 
hyökkiikö Kiki mua päin, 
syökö Nemi kakkaa, 
voiko Nemi käydä rauhassa pissalla ilman, että Kiki syöksyy Nemiä päin,
syökö Kiki remmiä

Kumpikaan ei haukkunut loppumatkasta, että pisteet siitä. Kotipihalla, ts taloyhtiön pihalla, Kiki taas viihdyttin naapureita puremalla mua ranteista (yritin kumartua selvittämään remmejä sen jaloista ettei se rikkoisi koipiansa enempää joten se iskin leukansa mun käsiin). 

Ei kommentteja: