maanantai 21. marraskuuta 2016

Päivä nro 13

Nyt sitä on sitten taas aamutoimet takana ja koirat ovat koisimassa. Kiki pääsi aamulenkille tällä kertaa mun kanssa, ilman kauluria. Sen kaulurin irrottaminen siltä on tällä hetkellä työläämpi operaatio kuin takaisin laittaminen, ehkä se haluaa niin vilkkaasti siitä eroon ettei malta olla aloillaan ja takaisin laittoon alistuu kun ei muutakaan voi. En tiiä. Ulkoilusta ei muuta kummallista tai kerrottavaa kuin se, että nähtiin sitä yhtä tätiä millä on kolme koiraa. Kiki olisi halunnut niiden luo, olivat kauempana meidän edellä. Ensin katteli niitä ihan hiljaa ja sitten rupesi kiskomaan.

(Nyt Kiki haukkuu takapihan oven edessä, miten se onnistuukin hankkimaan pihalle lähtöhalunsa aina kun alan kirjailemaan blogiin?)

Pari päivää sitten, en varmaan merkannut sen päivän tapahtumiin tätä, annoin Kikille vinkulelun, sellaisen lörppänän olisiko orava ollut, että vinguta sitä kun oot niin energinen. No sehän innostui sen kanssa syöksyilemään / juoksemaan. Joten poishan se piti ottaa.

edit. 11:59

Evidensia tekstari tuli. Huomiseksi tosiaan on se tikkienpoistoaika (jee).

En enää muista mitä aamulenkistä aiemmin olin kirjailemassa. Kiki on käynyt tänään jo kaksi kertaa takapihalla. Vasta toisella kerralla pissasi (vissiin kun kesken pissausasennon alkoi jotain mölisemään joten en ole varma malttoko se pissata loppuun asti). Sitten se alkoikin riehumaan joten toin koiran sisälle.

Pihalla koira on usein tosi energinen, ja jopa riehakas. Sisällä sitten (onneksi) huomattavasti rauhallisempi ja makoilee paljon (aina ei nuku, nakertelee jotain, syö luuta, on rapsuteltavana, seurailee mitä sisällä tapahtuu jne). Olen ollut huomaavinani myös sellaista, että pihalla kun adrenaliinit kasvaa niin koira liikkuu enemmän kuin mitä ehkä kannattaisi tai mitä jalka kestää. Tohottaa menemään vailla järkeä (edit. 12:43 - ei tietenkään edelleenkään pääse kuin lyhyessä hihanssa ulos ja koiran liikkeitä pyritään hallitsemaan niin paljon kuin se on mahdollista) ja kun tullaan sisälle niin on varsin tyytyväinen kun pääsee pötköttelemään. Vaikka ei tietenkään pihalla sitä myönnäkään eli halua sisälle.

Sitten myös sellainen lisähuomio Kikin ja Nemin välisistä suhteista. Että kun jossain välissä luulin, että Kiki olisi ollut juoksua tekemässä (no en niillä semmosia ihmetansseja välillä, se junaleikkijuttu liittyi varmaan vain naapurikoiran juoksuun), niin se taitaakin olla jokin laumadymamiikka tai mikä lie juttu, kun Kiki välillä tarjoaa / haluaa että Nemi puhdistaa sen alapään.

edit. 16:18

Iltapäivällä käytin Kikiä vesisateessa lenkillä. Ulkoilussa on se hankala puoli, että jos menen suunnitellusti vain vähän matkaa. Eli kotikatuamme ees-taas niin Kiki hermostuu kun ei ole selvää reittiä / lenkkiä eikä pääse oikein minnekään. Mutta jos taas lähtee kiertämään jonkun pätkän, niin mikä on sitten tarpeeksi pitkä muttei liian pitkä. Eli loppumatkasta Kiki selvästi väsyi tai ei ollut niin reipas kuin aluksi. Ei kuitenkaan alkanut riehumaan. Valitettavasti koira ei käynyt kakalla, pissasi kyllä pari kertaa.

Koirat ovat syöneet tänään pakkasesta yhdet poronkylkiluut (tämmöiset siis - vanha kuva).

edit. 20:12

Illalla Nemi kävi Eetun kanssa juoksemassa. Vesisateessa. Kun he kotiutuivat niin E käytti Kikin pikkulenkillä ja penikka vihdoin kakkasi. Nemi oli ihan sikalikainen lenkin jälkeen, Kiki onneksi ei - edes pahasti kastunut. Ainiinjoo, joku päivä sitten pesin koirashamppoolla Nemin mahakarvat kun ne tuntuivat niin öhnyiltä, mutta edelleen ne on kumman tahmasen tuntuset (ainavälillä, kosteina).

Kikille tein vähän naminpiilotusta pienelle alueelle olkkarissa sillon kun nuo toiset olivat juoksemassa. Koirien ulkoilun jälkeen tehtiin vähän kosketuskeppeilyä (Kiki pomppi vaikka laitoin kepin matalalle, eli se innostu siitä liikaa), peukuttelua ja hieman sitä etupalkkaseisomisjuttua (vain pari toistoa - Nemille silloin vain etupalkkaistumistreeniä). Niin ja Nemille tein vastakkaisten tassujen nostelua. 

Ei kommentteja: