Päivä nro 2

Kiki pääsi yöllä pissalle, ehkä kahden jälkeen. Eetu käytti sen takapihalla.

Aamulenkille lähdettiin yhtäaikaa. Ensin Kikiltä otettiin muovikaukalo pois kaulasta. Mutta lenkille lähtö oli ehkä turhan riehakas, kun molemmat koirat olivat ulos menosta intoa täynnä. Hulluna piti siis hillitä Kikiä, joka rupesi mölisemään ja sitten Nemikin rupesi mölisemään. No, Kikin lenkki siis loppui kadunvarteen eli päästiin pois rivarin piha-alueelta ja Kiki kävi hienosti pissalla ja kakalla (keräsin). Sitten Nemi ja Eetu lähtivät jatkamaan matkaa varsinaiselle aamulenkille ja Kiki jäi kiljumaan niitten perään. Mä nostin Kikin syliin ja käytiin roskikselle viemässä se kakka. Sitten tuli yks naapuri autokatokselle ja sille piti sitten selittää Kikin tilaa (hällä on koira itellään kans). Sitten Kiki suostui kävelemään kotiin päin ja mentiin sisälle odottelemaan, että Nemi ja Eetu tulivat aamulenkiltä. Sitten koirat saivat ruokansa.

Nyt Kiki sai ruuan mukana Metacam -lääkettä. Niissä aluksi annetuissa tablettilääkkeissä (mitä Kiki sai juuston kera) oli sanottu, ts ohjeessa sanottu, että "leikkauskipuun tarvittaessa", joten kokeillaan pärjääkö Kiki ilman jo. Niitä tabuja ei ole enää jäljellä kuin kaks kappaletta. 

Koska Kiki luonnollisestikin oli/on kovin kiinnostunut paketoidusta jalastaan niin aamulenkin ja aamupalan jälkeen sille laitettiin muovijuttu takaisin päähän. Helpompi itselle kun ei tarvitse a)tuijottaa b)komentaa sitä koko ajan. Ihan hyvin Kiki kuitenkin tulee sen muoviämpärin kanssa toimeen. Välillä kun lukee jostain toipilaskoirista, että ne ei tykkää noista muovikaulakoruistaan, ettei niillä sellaista voi pitää. Ehkä ei tykkää joo. Mutta eipä me tuota siltä kysellä. Koiran parhaaksi se kuitenkin on :-)

Kun Eetu lähti töihin niin koirat saivat siankorvat. Sen jälkeen käytin Kikin takapihalla pissalla. Hieman se yritti alkaa talvisiin puutarhahommiin ulkona ja pikkusen piti houkutella, että sain sen tulemaan takaisin sisälle. Ei tarvinnut kuitenkaan kantaa pentua sisälle tällä kertaa. 

Semmosta vielä ylöskirjattakoon, että tällä kertaa Kiki ei tullut pahoinvoivaksi niistä rauhoitus/nukutusaineista niin kuin röntgenkuvien jälkeen tuli. En tiedä onko nyt käytetty eri aineita - en ole tarkistellut papereista vaikka varmaan ne aineet siellä lukevat. Ja ne pari kertaa mitä Kiki on käynyt kakalla operaation jälkeen niin jätökset ovat olleet ihan semmoisia mitä Kikillä yleensäkin.

edit. 15:01

Tänään päivällä Kiki on päässyt pari kertaa takapihalle. Ekalla kerralla alkoi melko pian riehumaan. Kun kumarruin ettei se hyppisi mua vasten niin alkoi puremaan mun takinhihoja. Koska mä en tod halua selätellä sitä nyt enkä myöskään villitä sitä komentamisillani (jos se luulee, että mun kanssa leikitään tuollatavalla) niin toin sen sitten vaan sisälle. Että tuollaisella pelillä se ei saavuta nyt yhtään mitään. Sisällä se on ollut yllättävänkin rauhallinen. Yhdessä välissä tehtiin jotain namista luopumisjuttuja ja hieman käsikosketuksia (kuonolla käteen tökkäämistä). En tietty laittanut kättä mitenkään niin, että koira olisi joutunut hyppimään yltääkseen siihen käteen. Nemille temputin samalla jotain vähän haastavampiakin juttuja.
Yritin myös googletella jotain koirienaktivointitemppuja, mutta likipitäin kaikki mitä vastaan tuli olivat sellaisia etten uskalla lähteä niitä Kikille nyt teettämään.

Olen myös yrittänyt hieman selvitellä kuntoilu/fyssari/uinti jne juttuja. Tokikaan Kikiä ei vielä kuukauteen voi fyssarille viedä.

edit. 16:32

Annoin koirille jokin aika sitten ruuan ja käytin sitten Kikin tienvarressa pissalla. Siellä oli pari lasta leikkimässä (teki jotain kuperkeikkoja tai mitä lie jumppajuttuja) - just siinä kohdin missä piennar on vähiten kuopalla/mäkinen. Kierrettiin sitten ne kakrut ja vein Kikin pissalle vähän matkan päähän. Onneksi se pissas siihen, vaikka sitä epäilytti ne lasten touhut. Kakalla Kiki ei käynyt. Mutta kun se siinä sähtäs sen mitä lyhyemmästä remmistä pääsi niin sillä irtosi muovikaukalo päästä. Avasin sitten sen nauhankin ja otin repsallaan kaulasta roikkuvan kaulurin pois siltä. Sitten piti tietty pitää sitä kauluria toisessa kädessä. No sittenpä Kiki innostui riekkumaan. Ei olisi halunnut sisälle vielä. Alkoi puremaan mua, mutta koska pureminen on pienempi paha kuin se, että se hyppisi kipeällä jalallaan. Niin kuljetutin koiran kotiin niin, että olin kumarassa ja annoin sen purra mun kättä. Tällä estin koiraa nousemasta kahdelle jalalle tms. Itsekseni vaan toistelin "ole kärsivällinen - olen kärsivällinen - kärsivällinen".

Oujee. Toinen päivä vasta menossa. Kattelin kalenterista, että 2-4 kuukautta on pitkä aika. No, tokihan se noin sanottunakin kuulostaa pitkältä ajalta. Mutta merkkailin kalenteriin, että milloin kuinkakin monta viikkoa on kulunut operaatiosta. Esim että kontrollikuvat pitäisi ottaa jouluviikolla (vko 51) ja että fysioterapian voi aloittaa itsenäisyyspäivän jälkeen (sillä vkolla).

edit. 21:44

Alkuillasta kävin töissä. Eetu oli kotona Kikin kanssa; olivat käyneet muutaman kerran takapihalla, mutta Kiki oli ei ollut pissannut kun oli vaan alkanut jotain duunailemaan ...
Mulla oli Nemi mukana, joten käytin sen Linnanmaalla lenkillä ennen kuin menin tekemään muutaman työjutun.

Kun kotiuduin niin käytin Kikin tienvarressa pissalla ja kakalla. Sen jälkeen koirat ovat lähinnä olleet ... eli makoilleet.

Paitsi että tein niiden, enimmäkseen Kikin, kanssa hieman kapulan nosteluita. Ja Kiki hämmästytti mut olemalla ihan superpätevä <3 otti kapulan suuhunsa varmalla otteella ja jopa piti sitä hetken suussaan eikä vaan tökännyt kapulaa huulillaan, niin kuin joku/jotkut muu koirani on joskus (opetuksen alkuvaiheessa) tehnyt ... kun näitä kapulajuttuja on tehty Kikin kanssa oikeasti ihan älyttömän vähän.

edit 11.11.

Hassu Nemi meni illalla häkkiin <3