lauantai 12. marraskuuta 2016

Päivä nro 4

Olipa levoton yö. Nukkumaan mentiin vasta puolen yön kieppeillä. Sitä ennen käytin Kikin takapihalla pissalla. Sitten se herätti mut joskus kahden kieppeillä, käytin sen ulkona. Seuraavan kerran ulkoiltiin hieman seiskan jälkeen - eli periaatteessa normiaikainen herätys, itse olin vain kuvitellut viikonloppuaamuna nukkuvani pidempään (ts arkena herätykset on monesti jo kuuden kieppeillä). Enivei. Käytin Kikin minikävelyllä eli tienvarressa kakalla ja pissalla. Tultiin takas sisälle ja laitoin koirien ruuat turpoamaan ja menin vielä kotvaksi aikaa nukkumaan. Tosin eipä sitä kunnolla nukuttua saanut, kun Kiki pörräs muovikaulurinsa kanssa siinä menemään. Välillä sitä piti hieman rapsutella ja se asettui sitten makoilemaan ja hetken päästä se oli siinä taas. 

Kun noustiin ylös niin Eetu lähti käyttämään Nemiä aamulenkillä. Olivat käyneet sellaisen reitin missäjossa koira oli päässyt välillä vapaaksikin, muttei Nemi kuulemma ollut hulluna juossut vaan lähinnä nuuskutellut siellä täällä. No, Kikipä meinasi repiä pelihousunsa kun ei päässyt Nemin kanssa lenkille. Mä annoin sille ruuan kun noi oli lähdössä ja puin sitten päälleni ja menin Kikin kanssa ulos. Jotain pitää siihen uloslähtörutiiniin keksiä, koska Kiki hyppii ovea vasten. Mua ei muutoin ehkä se hyppiminen niin (paljoa) haittaisi, mutta kun tämä toipilasaika. Sydämeen sattuu joka kerta kun se nousee takajaloilleen, syystä taikka toisesta. Sehän teki sitä ennen operaatiotakin paljon, ehkä osittain myös kerjätäkseeen huomiota, kun on niin pieni. 

Muutaman kerran oon nyt ulos ottanut mukaan lapasen tai hanskan. Ylimääräisen siis. Että Kiki välillä kantaisi sellaista, kun kuulemma olisi parempi, että koira ei kokoajan nuuskuttaisi maata. Kun nuuskuttaa niin pää on alempana (daa, tietty) jolloin koiran paino on enemmän etuosalla, etujaloilla eli sitä myöten myös kipeällä jalalla. Tästä syystä jotkut jäljestystyyppiset aivojumpat eivät just nyt oikeen ole hyväksi. 

Kikin kanssa olen viime ajat, kun ollaan menty tielle asti, käveleskelty pientareilla. Jotta koira ei liukastelisi tiellä. Pitää katsoa ne pientareet vain niin, ettei ole ojia, rinteitä jne. Se ei ole kuin pieni hetki kun se koira kiipeä tienvierustarinnettä ylös päin ja sitten vielä pienemmässä hetkessä hyppää sieltä alas kun keksii jotain minne haluaa olla menossa. 

Aamupalan jälkeisen lenkin jälkeen Kiki on käynyt jo kertaalleen takapihallakin. Mä olin jo ihan varma, että se uunotti mut sinne ihmettelemään ulkoilmameininkiä, mutta kävi se sitten lopulta pissallakin. Ainiinjoo, senkin haluan kertoa, että aamuruuanjälkeisellä lenkillä mentiin Kivipolkua jo pikkuisen kauemmas ja välillä pysähdyttiin ihmettelemään pikkulintuja. Onneksi Kiki ei sillon kiskonut eikä riekkunut kun seisoi hienosti neljällä tassullaan maassa.

edit. 22:48

Päivällä mä kävin töissä ja Eetu oli koirien kanssa kotona. Koirat olivat käyneet takapihalla pissalla. Kun kotiuduin niin kotvan päästä annoin koirille ruuat ja käytin niitä erikseen ulkona. Nemiä toki hieman pidemmällä kuin Kikiä. Kumpikaan ei kakannut.

Myöhemmin illalla koirat makoilivat paljon. Käytin myös Kikiä muutaman kerran takapihalla pissaskin jollain ulkoilukerralla. Ulkona koira on aina hyvinkin aktiivinen, sisällä enimmäkseen makoilee.

Yhdellä kerralla kun Eetu käytti Nemin lenkillä niin mä tein Kikin kanssa keittiössä "treenejä" eli homman nimi oli se, (oon varmaan kertonut tästä tehtävätyypistä ennenkin) että Kiki seisoi ja sen edessä oli palkka korokkeella (nurinpäin olevan taikinakulhon päällä) ja välillä koira sai palkan pelkästä odotuksesta ja välillä nostin ihan inasen sen takajalkoja. Vuorotellen. Vasemman puolen takajalka on lujemmin maassa. Mikälienee tarkoittavan sitä, no jotain. 

Ei kommentteja: