sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Päivä nro 12

Enää pari yötä niin Kikiltä otetaan tikit pois, jee. Vähemmän lampunvarjostuselämää sitten. En siis oikein tiedä, että tullaanko muovikauluria pitämään toisinaan koiralla vielä jatkossakin. Että jos koira rassailee kovasti jalkaansa sitten kun se on mahdollista niin pitääkö se pystyä estämään?

Aamulla käytin seiskan aikaan pihalla pissalla.
Siitä tunnin-parin päästä annettiin koirille aamuruuat. Mä lähdin ensin Kikin kanssa ulos -sitä ennen Eetu otti Kikiltä kaulurin pois- ja Nemi & Eetu lähtivät lenkille meidän jälkeen. Huomattavasti rauhallisempaa noin. Menin siitä väliportista taas tuonne pihojentakapyörätielle. Pyörätie oli melkein sula. Kiki pissas ja kakkas nopeasti. Käytiin jonku matkaa pellolle asti (tietä pitkin siis kuljettiin kokoajan, ei menty sinne pellolle). Pellolla oli variksia mitkä kiinnostivat Kikiä. Sinällään siis ihan kiva, että sillä oli jotain ihmeteltävää. Seisoskeltiin jonku aikaa paikoillaan. Mutta kun Kiki alkoi pomppimaan niin kuin olisi jahtaamassa lintuja (vaikka ne olivat siis meistä monen metrin päässä) niin yritin siirtyä tien toiselle puolelle ja kohta kääntyä takaisin kotiin päin. Siinä kohtaa Kikillä sitten kilahti ja se pisti kotiin päin menon melkein samallalailla hanttiin mulle kuin joskus pikkupentuna kun komensin koiraa pois takapihalta. Ihan raivona siis hampaat mun ranteisiin. Kielsin sitä muutaman kerran, mutta kun siitä ei ollut tuon taivaallista hyötyä niin otin koiran syliini. Pidin hetken, että se rauhoittui ja laskin takaisin maahan. No, kyllä se ... (ajatus keskeytyi, Kiki tuijottaa mua)

edit. 22:02

Todella pelottava tuijotus kun vasta nyt pääsin jatkamaan juttua.
Eli. Aamulenkillä oli säätöä, mutta myös mukavaa lintujen tuijottelua. 

Päivällä Kiki kävi kerran takapihalla ja iltapäivällä/alkuillasta käytin sen ns päiväkotilenkillä (ilman kauluria). About puolivälissä lenkkiä koira kakkasi ja sen jälkeen alkoi riehumaan. Päädyin välinpitämättömään taktiikkaan, siis kielsin sitä mutten edennyt mihinkään enkä alkanut sen peliin mukaan. Kyllä se sitten lopetti ja pystyttiin jatkamaan matkaa. Kaks koirakkoa ohitti meidät, Kiki olisi tahtonut niiden luo. Ei huutanut eikä mitään, mutta kun olivat kohdalla riuhtoi kovasti. Ne muut varmaan ajattelivat, että onpa huonosti käyttäytyvä koira. Niinhän se onkin. Itse vain ajattelin, että "älä nyt hajota enempää jalkojasi noilla repäisyillä" (hyvin hankala pitää koiraa täysin paikoillaan kun käskyt menevät kuuroill korville). Samaan aikaan Eetu oli käyttämässä Nemiä lenkillä eri suunnalla. Mutta osuttiin yhtäaikaa autokatokselle ja siitähän se sitten riemu repesi ... 

Tuon jälkeen ollaan taas vaan lähinnä oltu. Koirat ovat makoilleet / nukkuneet itsekseen, ne ovat pureskelleet puruluita ja niitä on rapsuteltu. Äskön kävivät pihalla iltapissalla. 


Ei kommentteja: