Jottain hyvvää ja jottain kehitettävää

Mersun agi keskiviikkona. 22 esteen rata kahessa pätkässä. Eka pätkä meni ekalla kerralla kohtuullisesti, mutta kehitettävää löytyi. Mm se alku. Eli 2 aitaa ja sieltä puomille (hivenen vino lähestyminen), ohjaus hyppyjen takaa. Tosin mä olin tietty tavan nynnyilyni mukaan liian lähellä hyppyjä. Puomin vieressä oli siis A, eli koiralla oli suorempi yhteys aalle kuin puomille, jollei koiralle kertonut tarpeeksi ajoissa minne ollaan menossa.

Harjoittelimme siis mun kääntymistä, oikea-aikaista ohjausta, ja sitä että Mersu tulisi sinne puomille eikä juoksisi vain mun luo. Tässä piti olla kyllä tarkkana, jotta koira meni esteelle. Eli en voinut olla edes puomin ekojen jalkojen kohalla.

Koska koiruus oli kohtuu irtoavalla tuulella niin hypyt meni hyvin samoin irtoaminen putkeen - tosin mä jäin ihan turhia ihailemaan sen menoa ja myöhästyin seuraavasta persjätöstä. Sitä taidettiin tehdä kanssa muutaman kerran...

Toisen pätkän oli suunnitellut niin, että en edes yritä leikkausta tai persjättöä pussin jälkeen vaan ohjaan koiran hypyille juosten itse hyppyjen ja puomin välistä. Tämä sujuikin ihan kivasti. Tökkö tuli aan jälkeen, kun olin huonommalla puolen estettä. Siis seuraavia esteitä (2 hyppyä) silmällä pitäen huonolla puolen. Vauhdittamattomasta tilasta leikkaaminen ei vaan tuon koiran kanssa onnistu.

Mikon neuvosta otin vaarin ja tein persjätön aata edeltävälle hypylle - kerkesin ihan hyvin - jolloin olin siellä "paremmalla aan puolella" ja ne loppu hyppelötkin sujuivat paremmin. Lisäksi tehtiin irtoamisharjoitus yhelle pussin jälkeisistä hypyistä (Mikko heitti pallon), jolloin Merri luonnollisesti irtosi paremmin sinne esteelle.

Taas oli kivaa ja kehittävää. Ja Merri pääsi ulkoilemaan reenin jälkeen lagrom-Tinkan ja Nemin (rlapko) kanssa. Sanna käytti ystävällisesti koiriani myös pulikoimassa (kiitos! --- itte en käyttänyt kun se rinne oli sen verran jyrkkä ja kivinen)