Tasapaino - teoria

Torstai-iltana kävin tosiaan kuuntelemassa Riitta Kivimäen luennon aiheesta "Agilitykoiran fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpito" ja perjantaiaamuna kävin Nemin kanssa käytännön treeneissä. Tässä vuodatuksessa on tarkoitus paneutua molempiin ja lisätä aiheesta omia pähkäilyjä... (enkä tosiaankaan saa tätä kirjoitelmaa nyt raapustettua kerralla loppuun asti).

edit: koska tästä tulee piiiiiiiiiiiiiiitkä juttu niin teen perjantain käytännön reenistä oman jutun ja lisään niitä omia ajatuksia sitten sinne. 

Torstain luento oli Haukiputaalla Hotelli Samanttassa klo 18.00-21.30. Luennolla jaettiin hieman materiaali, mutta kirjoitin kuitenkin omat muistiinpanot. Joista kirjaan tähän nyt osan.

• Koiran luuston kehitys päättyy aikuisiällä (n.1v.)
  
  Luuston kehitykseen on suuri vaikutus ulkoisilla tekijöillä kuten ruualla ja liikunnalla
  
  Luuston valmistumiseen vaikuttaa koiran rotu ja sukupuoli


• Agilitykoira kannattaisi kuvauttaa kauttaaltaan, ei vain lonkat - etupää on agikoiralla tärkeämpi kuvattava. Myös selkä olisi hyvä kuvata.


• Agi yksi rasittavimmista lajeista koiralle


• Sydänlihaskudos tärkeä agikoiralla, siihen voidaan vaikuttaa reenaamalla


• Lihassoluja on nopeita ja hitaita
  
  suhde on synnynnäinen, periytyvä
  
  (ota nopean koiran jälkeläinen niin saat nopean koiran)


• Harjoittelu ei lisää lihassolujen määrää


• Kun harj. lihaksia niistä saa isomman kapasiteetin irti

Rakenne

• Monimutkainen, monet osat vaikuttaa moneen
  
  yksi huono kulmaus voi vaikuttaa moneen asiaan


• Kynnet pitäisi leikata vähintään 1krt/vko


• ei sisään eikä ulos kiertyneitä raajoja


• lavan ja olkavarren tulisi olla noin saman pituiset


• reisiluu ja sääriluu yhtä pitkät


• etu- ja takakulmauksien pitäisi olla samansuuruiset


• selkälinjan tulisi olla suora (vain vinttikoirilla sallitaan poikkeus)


• etu-ja takapään tulisi olla yhtä korkealla

Liikkeet

• Normaali, käynti rennoin liikkein. Nelitahtinen selkä tekee käärmemaista liikettä. Hyvä palauttava liike. Keinuva käynti


• Peitsaaminen. Saman puolen jalat sam aik. huono liikemuoto. Huonot nivelet. tai jos heikot lihakset -> ei kipua. Rakenne yksi syy. Väsyminen. Selkävaivat. Peitsaaminen melkein aina oire jostain. (paitsi jos kyse huonosta rakenteesta)


• Ravi. Rentouttava, palauttava. Ristikkäiset raajat liikkuu samaan aikaan. Pää yleensä laskeutuu alas, taloudellista. (paitsi afgaanit ravaa pää ylhäällä) Jos normaalisti ravaa pää alhaalla niin pään nosto merkki ongelmista.


• Jos koira ontuu niin pää nousee ravatessa


• 3*30min /vko rentoa ravia (ei esim polkupyörällä)


• Laukka. Agility. Selkä tekee töitä. 3-tahtinen liike. Määritetään oikea puoli tai vas puol laukka. Kaarteessa koiran pitäisi valita puoli, ei kaikille itsestään selvää. Takajalkojen tultava eri aikaan maahan, jos... niin pupulaukkaa (oire jostain)


• Neli on laukkaa nopeampi muoto. Jokainen jalka tulee eri aikaan maahan.

Ravinto

• Ruokinta tärkeä osa, kaikki energia suoritukseen. Vaikuttaa palautukseen.


• Pystyy palautumaan nopeammin


• Kisoihin ei keksitä kokeilla mitään ruokinnan ja nesteytyksen suhteen; kaikki rutiinit muodostetaan reeneissä/reeneihin


• Hyvin sulavaa, maittavaa, ei liikaa lihaa


• Oikeassa suhteessa eri osasia


• Pitäisi ehkäistä stressiä


• Rasva tärkeä, ensisijainen energianlähde


• Agikoira ei voi syödä vähärasvaista ruokaa


• Rasvan ehdoton minimi on 10% ruuasta, rasituskautena 20-30%


• Rasva sis energiaa yli 2 kertaa enemmän kuin hiilihyd. tai proteiini


• Proteiini (liha), eläinperäisten sulavuus parempi kuin kasviperäisten


• Mitä korkeampi BV sitä korkealaatuisempi proteiinin lähde (liha 75, kanamuna 100)


• Suositus: väh 3 proteiinin lähdettä (barf)


• ylimääräisellä proteiinilla ei voi kasvattaa lihasmassaa


• Hiilihydraatit
  
  pitkäkestoisessa rasituksessa 10-20%
  
  lyhytkestoisessa ras. 35-40%
  
  pieni määrä kuitua hyvä olla ruuassa


• Ravintoainelisäykset
  
  tarkista pussinkyljestä, että riittävästi tarvittavia aineksia. Erityisesti E ja C. Magnesium tärkeä luustolle ja lämmönsäätelylle.
  
  B-vitamiinien tarve kasvaa
  
  Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti tukee nivelaineta
  
  MSM-jauhe (pieni määrä)


• Ruokintatekniikka
  
  2 annosta. Pienempi ennen rasitusta, isompi osa n.2h suorituksen jälkeen
  
  --> ainakin kerran päivässä koira kokisi olevansa kylläinen
  
  riittävä nesteytys
  
  rasvasta ruokaa saisi liottaa korkeintaan 15min
  
  kuivaruoka: suositus, että koira söisi säännöllisesti, jotta elimistö osaisi valmistua asiaan.


• Kuntoluokitus
  
  ei yht. ylipainoinen
  
  ideaali: hoikka
  
  painon pitäisi pysyä suht samana - turhaa rasitusta jos paino heilahtelee
  
  rakenteelliset heikkoudet vaikuttaa enemmän jos liikaa painoa
  
  ruokinta <-> kulutus/liikunta
  
  pennunkin tulee olla hoikka, pentuna ylipainoa ---> helposti aikuisena ylipainoa


• Painon pudotus
  
  liikunta tärkeä osa
  
  touhua ruuan eteen
  
  liikunta kehittää koiran lihaksistoa ja lihaksisto kuluttaa energiaa
  
  vain oma ruoka, ei ylimääräisiä


• Nesteytys
  
  vesi tärkein, määrä tarkkaan säädelty (luennolla oli näytillä joku millilitra per koirankilo taulukko)
  
  juomalla ja ruuasta
  
  lihasten painosta 80% vettä
  
  ruokavalio vaikuttaa, kuivaruokaa syövä tarvii enemmän kuin raakaruokinnalla oleva
  
  tarve suurimmillaan 1-4h suorituksen jälkeen
  
  viileää vettä puhtaasta kupista (pesu vähintään 1krt/pv)
  
  nesteytysrutiinit treeneissä (opeteltaviksi), ei kisoissa
  
  juotetaan ennen rasitusta, rasituksen aikana ja jälkeen
  
  opetetaan juomaan jo pennusta lähtien
  
  kohtuus juottamiseen, liiallinen aiheuttaa ongelmia (hermosto)
  
  koira ei tarvi suoloja, elektrolyyttivalmisteita. liikaa suolaa ---> enemmän jano (hyviä jos rankkaa, käytetään nimenomaan koirien eikä ihmisten)

Suoritukseen valmismistautuminen

• pitää sisällään: ruokinta, nesteytys, lämmittely, rangan taivuttelu, lihashuolto


• läähätys ei ole mittari siitä onko koira valmis suoritukseen


• suoritusta edeltävä ruokinta
  
  pääateria 6-8h (miel 12-14h) ennen
  
  pienempi ateria 3-8h ennen suoritusta
  
  syöminen lisää elopainoa ja vasta syöty ruoka painaa jotain elimiä. hiastaa siis koiranmenoa.


• Nestemäärän nosto vähitellen, jotta kroppa tottuu


• seuraa minkä verran koira juo itse/omatoimisesti


• lämmittely
  
  tarkoitus nostaa syke, kiihdyttää aineenvaihduntaa, saada lihakset lämpimiksi, parantaa koordinaatiokykyä, viretila


• aktivoidaan syvätlihakset


• lämmittely: 10 min käyntiä + 10 min ravia + 10 min laukkaa. Laukka ei pakollinen (sen tilalta mitä??). Kesto 30min
  
  jos koira väsähtää 30 min.:ssa niin pitää nostaa koiran kuntoa
  
  tunti liikaa, turhan paljon


• peruutus -->istu -->liikkeelle, esim leluun kiinni
  
  jaloissa pujottelu, koira pyörähtää itsensä ympäri (muista tehdä molempiin suuntiin)


• venyttely: ohjaaja venyttää koiran raajoja (ei suositeltavia)
  
  Normaali koira venyttelee itse, kehu jos koira tekee noin
  
  Itse tehdään rangan venytykset namin kanssa.

Palautuminen

• Uni, lepo, ravinto, jäähdyttely, palauttava harjoitus/lenkki, lihashuolto


• vaikuttavia tekijöitä: harjoitusten laatu, terveydentila, yksilöllisyys/perimä


• jäähyttely: välittömästi harjoitusten jälkeen, ei ensin autoon.
  
  säilytä liike harj. jälk


• Rauhallista, ei laukkaa. Aloita ravilla ja siirry sitten käyntiin. Pääpaino käynnissä


• Palautumisvaiheen juotto
  
  joko heti reenin jälk tai viimeistään jäähyttelyn jälkeen
  
  hiilihydraatti tankkaus (jotain eri valmisteita juottamalla)
  
  jos kiinteässä muodossa niin osa tehosta menetetään ruuan sulatuksessa


• ruokinta n.2h suorituksesta, isompi annos
  
  2h paussi jotta elimistö palautunut suorituksesta
  
  2h syömisestä palauttava (30min) lenkki


• Reenipäivänä ei liikaa rasitusta, ei parintunnin lenkkejä


• Lepo, fyysinen ja psyykkinen yhtä tärkeää


• Lihakset kehittyy levon aikana


• Oppimista tapahtuu levon aikana


• Lihaksisto palautuu normaaliin tilaan


• Tehostetaan palautumista. Hierominen --> nopeuttaa maitohappojen poistumista
  
  hierominen ruokinnan ja palautumislenkin jälkeen


• joka vko 1-3 pv jolloin ei reenejä eikä pitkiä lenkkejä


• stressiherkkä koira tarvii lepoa enemmän


• reeni jne nostaa veren addrenalini tasoa

Yhteenveto

• koira lämpimänä/liikkeessä suoritusta odotellessa


• takki ei oikeuta makuuttamiseen, ei oikotie


• jos ei ole aikaa lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn niin ei ole aikaa reeneillekään


• ole rehellinen (lenkkien pituus)

Fyysinen valmentaminen

• peruskestävyys


• aikuisen koiran nopeutta voidaan parantaa 15-20%
  
  jos motivaatio kohdallaan niin nopeutta ei voi lisätä äärimmilleen


• Agikoira
  
  peruskestävyys (aerobinen lihastyö)
  
  nopeutta, voimaa (ilman voimaa ei ole nopeutta)
  
  kestävyyttä. peruskestävyyden harjoittelu vahvistaa tukikudoksia
  
  vapaamuotoista ulkoilua 1,5-3h (tosin 3h on aika paljon)
  
  aloitetaan lyhyillä lenkeillä, paljon lyhyttä. kasvateen matkaa, vähennetään määrää. myös kiihkeistä metsälenkeistä pitää palautua. koiralla pitää olla lenkin jälkeen halu vieläkin pidemmälle lenkille. koiraa ei väsytetä lenkeillä.
  
  Ei erillistä voimaharjoittelua


• Startti. Tärkeää räjähtävä lähtö. Vaikuttaa koko radan suoritusaikaan
  
  Nopeuden harjoittelu. Vedot tuottaa maitohappoja (palautuminen). spurttaaminen.
  
  Istuminen -> koira leluun kiinni (välimatka esim 1-3m), malttia toistomääriin
  
  etäisyys muutamista metreistä jopa 400-500m (agikoiralle max 150m)
  
  päämäärän oltava koiralle tärkeä (ruokakin siis käy lelun sijasta)
  
  aloitetaan helposta ympäristöstä. myöhemmin esim ylämäki -- ei koskaan alamäki.

Harjoitus pitäisi jakaa kausiin

• Lepokausi, 1kk


• Peruskunto, 3kk


• Kilpailuun valmistava, 2kk


• Kilpailukausi, 5kk


• Siirtymäk, 1kk

Muuta

• Jos kunnon palautuminen niin kunto nousee


• Jos harjoitusten välillä tauko niin kunto laskee tai ei ainakaan nouse


• Harjoitusten keventäminen


• Kaiken harjoituksen tulisi olla nousujohteista jos halutaan että koira kehittyy


• Siirtymäkausi/lepokausi
  
  uintia, metsälenkkejä, perus elämää, ei lajireeniä, ei yhteisremuamista


• Peruskuntokausi
  
  pitkää lenkitystä, 3-4 lenkkiä viikossa
  
  nopeus ja lajireeni esim 1/vko
  
  loppukautena laukka yms reeniä


• Kilpailuun valmistava
  
  enemmän lajiharjoittelua
  
  lisätään nopeusharjoittelua
  
  lisätään perusharj. tempoa, intervalliharjoituksia
  
  kauden lopussa lajiharjoittelu on pääharj.muoto


• Kilpailukausi
  
  lajiharjoittelua 2-3/vko
  
  kisoja, palautukset
  
  ei muuta reeniä, peruskuntoa (pitäisi olla jo ok)

Agikoiran arki ja vapaa-aika

• agi stressaava laji


• vapaa-aika rentoa, ei ylimääräistä stressiä ---> selkeät säännöt


• toisten koirien retuuttaminen, törmäily yms pahasta


• turvaa ympäristö, ei reeniä eikä porhallusta liukkaalla. talvella paras paikka liikkua hangessa


• asfaltilla ei reenata eikä ulkoilla

Ohjaajan tehtävät

• hihnassa vähintään 10min, toisissa koirissa ei roikuta (ei provosoida)


• ei heitetä käpyjä, keppejä, leluja, jne (lihasjumit, stressi)


• koirat saa juosta toistensa kanssa keskenään kunhan eivät rieku


• koira ei saisi kantaa mitään


• huomioi turvallinen ympäristö


• kontrolloinnilla koira oppii liikkumaan rennosti


• hallinta (koira maahan! olosuhteista riippumatta paikassa kuin paikassa - koiran henkivakuutus)


• sisällä ei riekuta, tai juosta


• koiralla oma paikka jossa sitä ei häiritä


• uidessa koiran selän pitäisi olla pinnalla, ei heitetä leluja

Huolto

• vähintään 4krt/vuodessa fyssari, osteopaatti tms


• mikään agikoira ei ole aina "ihan ok"


• Hieroja, osteopaatti, fysioterapeutti jne ei sulje toisiaan pois. kehittele toimiva paketti


• hoidetaan terveyttä, ei sairautta (ei odoteta että koira sairastuu)

Tasapaino

• liikkeessä eturaajat tekevät jarruttavaa ja takar. työtävää työtä


• toimii refleksinomaisesti koko ajan


• tasapainopiste sij. rintakehän keskellä. lapojen takana


• aina maassa olevilla raajoilla


• mitä suurempi tukipinta, sitä laajempi tasapaino


• urheilukoiran tasapianoa tarvii harjoittaa
  
  kehittävät myös koiran tietoisuutta omasta kehostaan


• stabiloivia lihaksia
  
  painon siirto, hypyn ponnistus, liitovaihe, alastulo, käännökset


• kaikilla on syvät lihakset, ne voi olla heikot joita pitää vahvistaa


• jos koiralla jotain vikaa (vinoutta) jne niin ei tehdä tasapaino harj.


• koiraa ei tarvi lämmittää harjoitteluun (tasap)
  
  syvät lihakset pitäisi aktivoida ennen läm.
  
  ristikkäisten raajojen nosto (joka harj)


• toistomäärät pieniä


• vie useamman kk harjoittelun ennen kuin harjoittelu alkaa näkymään


• taitoa pitää ylläpitää 2-3krt/vko


• joka toinen päivä, korkeintaan. perusmäärä koiran mukainen määrä


• syvät lihakset pitäisi aktivoida ennen reenejä, kisoja, metsälenkkejä


• rauhallisesti, hitaasti, makupalan avulla


• harjoitukset tehtävä molempiin suuntiin


• ei pakottamista

jatkokurssi tulossa kenties syksyllä.